Suomenruotsalaiset kansankäräjät pakkoruotsista

[Jari Jakonen]

Suomenruotsalaiset kansankäräjien (Svenska Finlands folkting,
lyhennettynä Folktinget) tehtävänä on edustaa suomenruotsalaista
kansanryhmää ja valvoa sen etua. Kansankäräjien asema perustuu vuonna
2003 annettuun lakiin, jossa säädetään, että valtion talousarviossa on
varattava määräraha kansankäräjille.

Suomenruotsalaisilla kansankäräjillä on edustettuna kaikki eduskunnassa
edustettuna olevat puolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa.
Kansankäräjiin kuuluu 75 edustajaa, jotka valitaan neljäksi
kalenterivuodeksi kerrallaan. Kansankäräjät osallistuu
lainsäädäntötyöhön ja antaa eri viranomaisille lausuntoja
ruotsinkielisiä koskevissa asioissa. Suomenruotsalaisilla
kansankäräjillä on hallitus, joka edustaa järjestöä.

- - -

Helsingin Yliopiston kielitieteilijä Jaakko Häkkinen Uuden Suomen
'Folktingetin perustelut pakkoruotsille' 4.11.2013 Puheenvuorossa:


Folktinget on laatinut sivun, jossa kerrotaan miksi ruotsin kieltä
kannattaa opiskella Suomessa. Seuraavassa kumoan nämä perustelut.


1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi
ja ruotsi.

Maailmassa on paljon maita, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli
ilman että ne ovat valtakunnallisesti pakollisia: esimerkiksi Sveitsi,
Belgia ja Espanja. Valtion virallinen tai statuksellinen kaksikielisyys
ei siis voi perustella kielten pakollisuutta.


2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin
tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.

Miten ruotsin kielen opiskelu edistäisi Suomen historian ja kulttuurin
tuntemusta? Historia ja kulttuurihan ovat opetettavissa aivan millä
tahansa kielellä. Sivistykseen, historiaan tai kulttuuriin vedoten ei
voida perustella, miksi juuri ruotsin eikä minkään muun kielen pitäisi
olla pakollinen.


3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten
kanssa heidän omalla kielellään.

Täysin totta. Vastaavasti venäjän kielen avulla voi olla
kanssakäymisissä suomenvenäläisten kanssa, viron kielen avulla voi olla
kanssakäymisissä suomenvirolaisten kanssa ja somalin kielen avulla voi
olla kanssakäymisissä suomensomalien kanssa heidän omalla kielellään.
Pitäisikö siis kaikkien Suomen kielivähemmistöjen kielten olla
pakollisia? Ellei, niin miksi juuri ruotsinkielisten pitäisi olla
erityisasemassa? Kanssakäymisellä ei voida perustella, miksi juuri
ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.


4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt.
venäjä).

Englanti on vielä helpompi ja yksinkertaisempi: siinä ei ole
kieliopillisia sukuja eikä persoona- tai sijataivutusta senkään vertaa
kuin ruotsin kielessä. Myös esperanto on erittäin yksinkertainen ja
helppo kieli. Lisäksi venäjä kielenä ei ole kovinkaan mutkikas, kunhan
näkee vieraan aakkoston taakse. Pitäisikö englannin tai esperanton siis
olla pakollinen ruotsin tilalla? Helppoudella ei voida perustella, miksi
juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.


5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet
jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin
valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen
taitoa.

Näissä kohdissa viitataan pakolliseen virkamiesruotsin vaatimukseen.
Virkamiesruotsihan on tietysti aivan yhtä mielivaltainen päätös kuin
pakkoruotsi, eikä kahdella mielivaltaisella päätöksellä voi perustella
toisiaan: ne molemmathan voitaisiin poistaa perusteettomina.

Pakkoruotsi ei ole parantanut ruotsinkielisten palvelujen tasoa, joten
se voidaan poistaa hyödyttömänä, koska se tuottaa vain haittaa
rajoittamalla suomenkielisten kielivalikoimaa.

Virkamiesruotsin vaatimus taas on ylimitoitettu, koska kielilaki
velvoittaa vain viranomaisia, ja vain pieni osa suomenkielisistä päätyy
viranomaistehtäviin – siksi on silkkaa kiusantekoa vaatia kaikilta
tietyn kouluasteen käyviltä virkamiesruotsin taitoa.

Lisäksi samaa perustelua voitaisiin soveltaa kaikkiin muihinkin
aineisiin: mikään oppiaine ei saisi olla vaihtoehtoinen tai valinnainen,
koska ne, jotka eivät sitä ottaisi samassa laajuudessa kuin muut,
jäisivät heikompaan asemaan opintojen jatkoa ajatellen.

Virkamiesruotsilla ei voida perustella pakkoruotsia, koska kyseessä on
täysin keinotekoinen tarve ja itse aiheutettu ongelma.


7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.

Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan englantia pitää tärkeänä
88 % työnantajista ja ruotsia 50 %. Pitäisikö englannin siis olla
pakollinen ruotsin tilalla, koska se on suurempi etu Suomen
työmarkkinoilla? Työmarkkinoilla ei voida perustella, miksi juuri
ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.


8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.

Suomi on määritelmällisesti osa Pohjolaa eli Pohjoismaita. Jos Suomi
olisi tasa-arvoinen osa Pohjolaa, suomen kielellä pitäisi olla
tasavertainen ja merkittävä asema Pohjolan kolmanneksi suurimpana
kielenä ruotsin ja tanskan jälkeen.

Suurin osa Pohjolan asukkaista on muita kuin ruotsinkielisiä, joten
järkevin yhteinen kommunikointikieli olisi englanti, jota lähes kaikki
osaavat jo valmiiksi. Lisäksi on osoittautunut pelkäksi myytiksi, että
ruotsilla pärjäisi muissa pohjoismaissa: edes itäskandinaavisten
lähisukukielten ruotsin ja tanskan puhujat eivät pääosin ymmärrä
toistensa kieltä ilman erillistä opiskelua.

Maailmanlaajuisesti tarkastellen kansainvälisessä yhteistyössä englannin
kieli on paljon tärkeämpi. Pitäisikö siis englannin kielen olla
pakollinen? Pohjoismaisuudella ei voida perustella, miksi juuri ruotsin
kielen pitäisi olla pakollinen.


9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja
Tanskassa.

Ruotsintaitoinen saa helposti töitä vain Ruotsissa; Norjassa saa
helpommin töitä norjantaitoinen, Tanskassa tanskantaitoinen, Venäjällä
venäjäntaitoinen, Virossa virontaitoinen ja niin edelleen. Pitäisikö
kaikkien naapurimaidemme kielten olla pakollisia vain siksi, että joku
suomalainen saattaa muuttaa niihin töiden perässä?

Maailmanlaajuisesti englanti on tärkein yksittäinen kieli työnhakua
ajatellen. Pitäisikö englannin siis olla pakollinen? Mahdollisella
ulkomaihin suuntautuvalla työnhaulla ei voida perustella, miksi juuri
ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.


10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan,
saksan, espanjan ja englannin – oppimista.

Täysin perätön väite. Ruotsin kielen taito voi helpottaa käytännössä
korkeintaan lähisukukielten eli muiden germaanisten kielten oppimista.
Mutta tämä toimii tietysti toiseenkin suuntaan: saksan tai englannin
taito helpottaa ruotsin kielen oppimista. Ne ovat sitä paitsi paljon
suurempia kieliä, joten pitäisikö niiden olla pakollisia?

Peruskoululainen opiskelee yleensä kahta tai kolmea vierasta kieltä. Se,
että ruotsi vie suomenkielisillä aina yhden näistä paikoista, on suoraan
pois muilta kieliltä. Jos tavoitteena on opiskella englantia tai saksaa,
on aivan turhaa opiskella ensin ruotsia, kun voisi opiskella suoraan
englantia tai saksaa. Muiden kielten oppimisen helpottumisella ei voida
perustella sitä, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.


11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä
ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.

Niin tekee, mutta miten se perustelee ruotsin kielen pakollisuutta? Tämä
väite on yhtä absurdi kuin olisi väite, että kaikista suomalaisista
pitäisi tehdä islaminuskoisia, koska islaminuskoisuus antaa
mahdollisuudet opiskeluun koraanikoulussa. Mahdollisuus ei perustele
pakkoa. Mahdollisuus päästä ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ei perustele
ruotsin kielen pakollisuutta.


13. Ruotsi[n] kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.

Niin tekee, mutta miten se perustelee ruotsin kielen pakollisuutta?
Miksi ruotsinkielinen kulttuuri- ja viihde-elämä olisi tärkeämpää kuin
vaikkapa englannin-, saksan- tai ranskankielinen kulttuuri ja viihde?
Mahdollisuus ei perustele pakkoa. Mahdollisuus seurata ruotsinkielistä
kulttuuria ja viihdettä ei perustele ruotsin kielen pakollisuutta.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153149-folktingetin-perustelut-pakkoruotsille
https://www.facebook.com/jarisakarijakonen/activity/682130551820849


- - -


Lainasin vapaasti lyhentäen mutta kuitenkin laajasti Helsingin
Yliopiston kielitieteilijä Jaakko Häkkisen 'Folktingetin perustelut
pakkoruotsille' Uuden Suomen 4.11.2013 Puheenvuoroa -JJ.

'Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä' kirjoituksensa
yhteydessä Häkkinen on antanut luvan: 'Tätä kirjoitusta saa vapaasti
hyödyntää pyrittäessä kirjoituksessa käsitellyn syrjinnän
korjaamiseen.', joten en usko että Häkkinen panee pahakseen, vaikka
hänen kirjoituksiaan lainaa laajemminkin, kun lainaajan tavoitteena on
kielisyrjinnän korjaaminen.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjoismaiden-ministerineuvosto-syrjii-suomenkielisia


--
Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/
http://www.kslmedia.fi/kuuntele/radio-ohjelmia/mika-maailmaa-liikuttaa-2/