Vesa-pappi
unread,Nov 30, 2009, 4:22:01 AM11/30/09Sign in to reply to author
Sign in to forward
You do not have permission to delete messages in this group
Either email addresses are anonymous for this group or you need the view member email addresses permission to view the original message
to Katekismus-koulu
Toinen käsky
Toinen käsky ilmoittaa meille Jumalan nimen, "Jahve". Tämä on nimi,
jonka Mooses sai palavan pensaan ilmestyksessä ilmoitettavaksi.
Vanhassa testamentissa sana Herra on lähes aina heprean kielellä
"Jahve".
Uuden testamentin lyhin uskontunnustus on "Jeesus Kristus on Herra".
Tämä merkitsi ensimmäisille kristityille, että Jeesus on juuri tuo
Jahve. Hän on Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas jne kuten
jouluprofetiat hänestä todistavat.
Kun Jumala on ilmoittanut Raamatussa itsensä Isäksi ja Pojaksi ja
Pyhäksi Hengeksi, me emme voi muuttaa tätä ilmoitusta aikojen
paineessa ja uusien filosofioiden vaatimuksesta. Meille hän on aina
sama. Me käytämme väärin Jumalan nimeä jos vannomisen ja muun
sellaisen lisäksi hyväksymme muita jumaluuksia ja pelastusteitä.
Silloin me olemme luopuneet Jumalan nimen sisällöstä ja ajaneet nimen
raameihin sisään oman ajattelumme mukaisen "jumalan". Se ei ole
kuitenkaan enää sama Jumala, vaan irvikuva, typistetty, kesytetty,
hallittu "jumala". Raamatullisessa maailmankuvassa Jumalan nimi on
yhteydessä hänen omaan ilmoitukseensa. Emme voi ottaa nimeä ja
kuitenkin torjua Jumalan ilmoituksen itsestään. Raamattu ilmaisee
tämän sanalla "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Jumalan nimeä
mainitsee." (2 Tim. 2:19).
Kolmas käsky
Kolmas käsky osoittaa, missä Jumalan nimi lausutaan oikein ja
varsinaisessa yhteydessään. Jumalanpalvelus ei ole mikä tahansa kerran
viikossa tapahtuva juttu, vaan se on ensimmäinen instituutio perhe-
instituution rinnalla. Adam ja Eeva astetiin paratiisiin
jumalanpalvelukseen, kuten Luther sanoo, hyvän- ja pahantiedon puun
äärellä, sekä kaikessa siinä paratiisin ja luomakunnan kaitsemisessa,
joka heille oli uskottu.
Sapatti on Jumalan lepo taivaassa, joka on meille valmistettu
Kristuksessa. Sinne olemme matkalla. Mutta täällä ajassa me jo
vietämme sapattia - Herran päivää - etuajassa. Me pyhitämme eli
erotamme pyhän muista päivistä. Se on yhteen tulemisen päivä, päivä,
jossa Jumala kaitsee meitä sanan ja sakramenttien kautta hyvällä
laitumellaan.
Oi, jos pääsisin usein ajalliseeen jumalanpalvelukseen! Siellä Herra
on itse asettanut nimensä tuomaan siunauksen. Messun ensimmäinen
tehtävä on lausua Herran nimi. Ja se on paljon.
Vesa Pöyhtäri