Johdanto uskontunnustuksiin ja kolminaisuusoppi
Vesa-pappi
jos jokainen saisi itse kehitellä itselleen oman uskontunnustuksensa
suoraan sydämestä?
Jos meillä ei olisi harhaoppeja ja saatanan eksyttävä vaikutus ei
voisi johdattaa ihmisiä harhaan niin todellakin emme tarvitsi
tunnustuksia avuksi. Mutta koska me olemme syntisiä edelleenkin, me
tarvitsemme Jumalan sanan ja tunnustukset. Eihän tunnustus ole muuta
kuin Raamatun tiivistetty selitys, jonka avulla voi kätevästi
tarkistaa, onko joku julistaja rakentamassa apostolisen seurakunnan
perustukselle. Ketekismus on varsinainen käsiase maailmaa ja
eksytyksiä vastaan. Osaathan sen ulkoa! Entiset pyhät olivat
viisaampia, kun opettelivat sen ulkoa.
Toisaalta tunnustukset ovat koeteltuja uskonoppeja, jotka on tarkkaan
harkittu ja perustuvat tarkkaan Raamattuun. Tunnustuskirjamme on tästä
hyvä esimerkki. Kaikki vanhauskoiset "tunnustukselliset" papit
liittyvät iloisesti Tunnsutskirjojen oppiin. Se on syntisen ystävä ja
opettaa sellaisesta kristillisyydestä, joka ei katso ihmiseen ja
ihmisen kykyyn, vaan Jumalan armotekoihin. Yksin uskosta, yksin
armosta, yksin Kristuksen tähden -siinä se on!
Vastaus kysymykseen liittyy olennaisesti käsitykseen Raamatun asemasta
ja merkityksestä Jumalan sanana. Jos Jumala on sanassaan sanonut
jotakin ja asettanut "Kristuksen opin" ja "terveellisen opin" ja
"opinmukaisen sanan" niin pitää kyllä olla melko tehokas ihminen, että
uskaltaa kehitellä jonkin opin, joka poikkeaa Jumalan sanassaan
antamasta opista! On niitä sellaisiakin ollut - Markion, gnostilaiset,
Valentinos, Pelagius ja nykyajan harhaopettajat, jotka kieltävät
uskontunnustuksen tapahtumat historiallisina tosiasioina. Rukoillaan
heidän puolestaan että saisivat käääntymisen armon! Jumalalle on
kaikki mahdollista, jopa minun ja sinun pelastaminen.