Oho, 3 kk hujahti! Menee kesän piikkiin:) Eli hyvää syksyä kaikille! Ja hyvää rauhanrukouspäivää Syyrian puolesta, muistakaa vastata paavin kutsuun rukoilla ja paastota tänään tämän tärkeän tarkoituksen puolesta.
Viime kirjeessä kerroin kesän kohokohdista ennakkoon eli Jukolan viestistä ja Santiagon pyhiinvaelluksesta. Jälkimmäisestä kirjoitin artikkelin Fides-lehteen (8/2013,
http://katolinen.net/?page_id=940) ja Kotimaa-blogiin (hieman aiheen vierestä:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/galician-kieli). Hyvin meni ja kaunista oli! Jukolassakin meni oikein hyvin, kävimme myös luterilaisessa "metsäkirkossa" jossa soi menevästi Pekka Simojoen musiikki luonnon helmassa.
Heinäkuussa ja elokuussa oli sitten kotimaanlomailun vuoro. Tennistä, uintia, minigolfia, mökkeilyä... Elokuussa teimme häävuosipäiväretken akselilla Ikaalinen-Tampere-Sastamala, joista ensimmäisessä taioin kehitysvammaisille ja sitten polskimme kylpylässä, toisessa kävimme Särkänniemessä ja messussa, kolmannessa taas olimme tulevan suomalaisen jesuiitan mökillä ja SLEYn teologisilla päivillä, missä osallistuin mielenkiintoiseen oppikeskusteluun teologian tohtoreiden Olli-Pekka Vainion ja Timo Nisulan kanssa.
Elokuussa käänsin myös puolan kielestä toista Rakastakaa toisianne! -lehden numeroa suomeksi. Se on nyt toimituksessa taitossa ja saapunee Suomeen tämän vuoden puolella. Lehden sivut ovat
www.rakastakaatoisianne.org ja sieltä voi tilata lehden (ilmaiseksikin), jos sitä ei vielä ole. Tai minullekin voi vain lähettää osoitteen.
Syyskuun alussa kävin yliopiston avajaisissa katsomassa alkukulkueen Andante Festivon (Sibelius) kera, sekulaariliturgiaa parhaimmillaan! Nyt olen virallisesti palannut yliopistolle jatko-opiskelijana, eilen olin ensimmäisillä oppitunneillani - galegon kielen jatkokurssi ja keskustelukurssi:) Kävin myös ranskan kielen tuutorin luona juttelemassa itseopiskelusta. Lisäksi olen aloittanut itsenäisen maltan kielen opettelun, koska haluaisimme viettää ensi lukuvuoden Maltalla. Olen myös lukenut tämän maan äärimmäisen mielenkiintoisesta historiasta.
Viime kirjeessä mainitsin myös Irenaeus-artikkelin ja Athenis Finlandiae-tapahtuman. Nämä vievätkin aikani tässä syyskuun ensimmäisellä puoliskolla. Irenaeus-artikkelini on jo hyvässä vauhdissa, ja Athenis Finlandiae-tapahtumaan sain kirjoittaa tervetuliaisviestin, joka on luettavissa tästä:
http://www.athenisfinlandiae.com/tervehdys-anton-2013.htm
Jos vielä hetki pysytään Hyviä uutisia -blogin ulkopuolella, niin mainittakoon uusin Kotimaa-blogin artikkelisarjani "Ja kirkko vaikeni" -dokumentista. Se käsitteli pedofiiliskandaalia kirkossa ja herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Vastasin siihen kolmella kirjoituksella:
Lisäksi kirjoitin vielä yhden artikkelin maailman nuortenpäivistä samaiselle blogille:
Johannespaavali.com -blogi siirtää vastuunsa Catholic Voices Suomelle, kun 30.9. ilmoitetaan JP2:n kanonisaatiopäivä.
Sitten vihdoin hyviin uutisiin. Viime kirjeessä viimeisin juttu oli Ilta-Sanomien hyvien uutisten päivä syntymäpäivänäni.
Seuraava postaus oli tiivistelmä The Path to Rome -kääntymistarinakirjasta, jossa on paljon mielenkiintoista ja monipuolista:
Sitten viimeksikin mainitsemaani Etsijä-lehden homoartikkelia kirjoittaessani (joka ei vielä tätä kirjoittaessani ole tietääkseni tullut ulos) huomasin, että kaikki ei mahdu yhteen artikkeliin. Luin taustalukemiseksi kahta kirjaa, joiden pohjalta kirjoitin joitain pointteja seuraavaan artikkeliin:
Tämän jälkeen palasin uskonvuodenlupaukseeni eli Vatikaani II:n käsittelyyn. Oli ekklesiologian vuoro, ja tällä kertaa sarjasta tuli neliosainen - ensin Vatikaani I:n tausta, sitten Vatikaani II:n konstituution tarkastelu kolmessa osassa, joista viimeinen oli pääasiassa mariologiaa.
Vatikaani II-teema jatkui kaksiosaisella Vatican II - Did Anything Change? -kirjan esittelyllä:
Seuraavalla viikolla arvioin Kari Kuulan kirjan Kotona kristinuskossa.
Seuraavana päivänä Areiopagi.fi julkaisi toisen arvioni samasta kirjasta:
Olen myös jatkanut ekumeenisten konsiilien sarjaa kahdella suurella kristologisella konsiililla:
Ja sitten taas nykypäivään, kaksi postausta Joseph Ratzingerin teologiasta:
Siinä se! Huhhuh, kyllä se kynä taas sauhusi kesänkin aikana.
Tuli muuten tuossa jokin aika sitten mieleen eräs mielenkiintoinen juttu.
Jos "sivistyneen" ihmiskunnan tai sivilisaatioiden historia on karkeasti n. 5500 vuotta,
se tarkoittaa sitä, että jokainen 55 vuotta elävä ihminen 1) saa nähdä ja 2) saa vaikuttaa jopa kokonaiseen 1% tästä historiasta!
Tämä on loppujen lopuksi todella paljon (kuin ortodoksit Suomen väestöstä:) ja antaa uudenlaisen näkökulman omaan merkittävyyteemme. Jos ajattelemme elämäämme niin, että olemme vain yksi miljardeista ihmisistä tai niin, että olemme vain silmänräpäys koko maailmankaikkeuden historiassa, katoamme merkityksettömyyteen. Mutta jos ajattelemme, että meidän aikamme on yksi sadasta, tai jopa yksi viidestäkymmenestä (jos elämme satavuotiaiksi), ja lisäämme siihen vielä sen, että maailma on nyt auki, lähes kaikkialle voi mennä, eikä edes tarvitse mennä saavuttaakseen (Internet!) - kuinka valtavat ovatkaan vaikutusmahdollisuutemme? Ja samalla - kuinka suuri on vastuumme! Meidän prosenttimme tarjoaa taatusti enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa koko ihmiskunnan historiaan kuin aiemmat prosentit kaiken nykyteknologian yms. ansiosta. Pistää miettimään! Ja tästä tulikin mieleeni viimeinen asia: Alexandre Havardin kirja Suurisieluisuus on nyt oikoluvussa ja ilmestynee tämän vuoden puolella. Käänsin sen toukokuussa, ja voin taata, että se on inspiroiva kirja! Alex Havardin ensimmäisen kirjan (Hyvejohtajuus) julkaisutilaisuudessa Akateemisessa kirjakaupassa oli mm. Sari Essayah ja Timo Soini. Saa nähdä, ketkä saadaan mukaan tällä kertaa. Havardilla menee muuten kovaa. Kannattaa lukea hänenkin uutiskirjettään:
http://hvli.org/newsletter/. Siinä esimerkki maailmanvalloittajasta! Muistakaa: kokonainen 1%!