Arvoisa Suomen Aikidoliiton jäsenistö,
Aikidoliiton hallituksen jäsenenä haluan kommentoida teille suunnattua avointa kirjettä, jota en siis itse ole allekirjoittanut. Tämän viestin kirjoitan täysin omissa nimissäni enkä ole halunnut sitouttaa sen sisältöön muita hallituksen jäseniä.
Epäilemättä hallituksen tilasta kuten myös puheenjohtajan motiiveista ja toiminnasta liikkuu monenlaisia huhuja. Hallitukseen kuulumattomilla on varmasti hyvin niukat tiedot siitä, missä mennään ja mitkä asiat mahdollisesti hiertävät. Jotkut kyseisessä avoimessa kirjeessä olevista tarkennuksista ovatkin aivan perusteltuja ja tarpeellisia. Kirjeen sävy ja kieli ovat niin ikään asiallisia.
Tuo kirje voikin päällisin puolin vaikuttaa tiedotteelta, jolla pyritään valaisemaan hallitustyön taustoja, kertomaan siihen vaikuttavista realiteeteista ja vähentämään jäsenistön turhaa huolestumista.
Kirjeen viimeinen virke paljastaa kuitenkin, mikä sen perimmäinen tarkoitus on. Kannattaa myös huomioida, että vain kolme hallituksen jäsentä on suostunut sen allekirjoittamaan.
Siitä, että vuoden 2016 budjettiin ei ehdoteta varattavan rahaa ulkomaisten opettajien leirien järjestämiseen äänestettiin hallituksen kokouksessa. Muussa yhteydessä onkin jo mainittu, että äänestystulos ei ollut yksimielinen, mutta ainakaan minä itse en vielä tuolloin kokenut tarvetta pyytää pöytäkirjaan merkintää eriävästä mielipiteestäni. Tyydyin enemmistön päätökseen kuten kuuluukin.
Taloudelliset realiteetit olivat päätöstä tehtäessä kaikkien tiedossa, samoin jäsenistöltä vuosien varrella saatu kritiikki siitä, että liitto kutsuu Suomeen vuodesta toiseen vain tiettyjä ulkomaisia opettajia. Vielä muutamia kuukausia aiemmin oli liiton hallituksessa kuitenkin vaikuttanut olevan jonkinlainen konsensus siitä, että suhteet pitkään Suomessa Aikidoliiton kutsumina käyneiden senseiden kanssa tulisi hoitaa loppuun kohteliaasti ja arvokkaasti - tavalla tai toisella. Tästä pyrkimyksestä ei kuitenkaan enää budjettiehdotuksesta päätettäessä ollut puhetta, vaan hallitus päätti äänestämällä valita kyseisen kohdan sanamuodoksi nimenomaan sellaisen, joka ei edes mahdollista kenenkään ulkomaisen opettajan kutsumista Suomeen ensi vuonna.
Voimakasta erimielisyyttä oli myös siitä, voitaisiinko maassamme vuosikausia säännöllisesti liiton kutsumana vieraillut japanilainen sensei kutsua muodollisesti liiton nimissä jatkossakin mutta siten, että vierailun käytännöllinen ja taloudellinen vastuu olisivat kokonaan jollakin jäsenseuralla.
Haluan kuitenkin korostaa, että edellä mainittu päätös olla kutsumatta Suomeen ketään ulkomaista opettajaa ensi vuonna tehtiin ennen Aikidoliiton 45-vuotisjuhlaleiriä ja sitä seurannutta Hombu-dojon ehdotusta koskien Oyama-sensein mahdollista vierailua Suomeen ensi vuonna. Kunnollista keskustelua siitä, olisiko Hombun tekemän ehdotuksen vuoksi tarpeellista ja mahdollista arvioida tilannetta ensi vuoden osalta uudelleen ei ole vielä hallituksessa käyty.
Hallituksen kokouksissa on toki tehty monesta asiasta päätöksiä ihan hyvän hengen vallitessa ja huumorin kukkiessa. Joistain erimielisyyttä aiheuttaneista asioista on toisaalta käyty tiukkasanaistakin ajatustenvaihtoa. Nähdäkseni hallituksen sisäinen ilmapiiri tulehtui kunnolla kuitenkin vasta aivan viime päivinä.
Tämän kärjistymisen taustalla on hallituksen jäsenten käsiinsä saama sähköposti, jonka puheenjohtaja Auno Mäkinen on lähettänyt Hombu-dojolle 45-vuotisjuhlaleirimme jälkeen.
Luettuani tuon viestin olin pöyristynyt sen sävystä. Kerroin sähköpostikeskustelussa koko hallitukselle, että mielestäni viestin sävy on moukkamainen, närkästynyt ja erittäin epäkohtelias. Osa hallituksen jäsenistä oli kanssani samaa mieltä, osa ei. Tein myös tiettäväksi, että minun mielestäni kaikki kyseisessä sähköpostissa esitetyt asiat olisivat aivan helposti käsiteltävissä sivistyneellä ja kohteliaalla tavalla jos tahtoa ja kykyä vain löytyy. Mielestäni Suomen Aikidoliiton puheenjohtajalta näitä molempia tulee suorastaan vaatia; hän edustaa monen monituisissa tilanteissa niin liiton hallitusta kuin koko liittoakin, ja mm. vastaa liittosihteerin ohella yhteydenpidosta Hombu-dojon ja liittomme välillä. Kyse on siis yhdestä hänen ydintehtävistään.
Liittomme jäsenten lisäksi mielestäni myös Ueshiban suvulla ja Hombun organisaatiolla on täysi oikeus edellyttää, että välillämme tapahtuvaa kommunikointia hoidetaan sivistyneesti ja kunnioittavasti. Pitäisin todella ikävänä sitä, jos Aikidoliiton ja Hombu-dojon väliset suhteet pääsisivät viilenemään puheenjohtajamme tökerön käytöksen takia. Uskon useimpien suomalaisten aikidon harrastajien ajattelevan samoin.
Ja vielä kommenttini huhuihin siitä, että puheenjohtaja Auno Mäkinen haluaisi katkaista Suomen Aikidoliiton suhteet Hombu-dojoon: en tiedä. Minun nähdäkseni aivan yhtä tärkeä kysymys kuin se, haluaako puheenjohtaja pitää yllä hyvää ja toimivaa suhdetta Hombu-dojoon on se, kykeneekö hän siihen. Oma uskoni tähän on valitettavasti jo huvennut olemattomiin.
Lopuksi haluan tähdentää vielä sitä, että en tunne henkilökohtaisesti puheenjohtajakisaan haastajaksi ilmoittautunutta Anu Välimäkeä, enkä toisaalta voi vielä tietää onko mahdollisesti muitakin ehdokkaita asettumassa ehdolle. Tarkoitukseni ei siis näin ollen ole tällä kommentoinnillani tukea ketään yksittäistä puheenjohtajaehdokasta.