Kumpi riski on suurempi? Minusta on itsestään selvää,
verkkoäänestykseen siirtyminen sisältää pienemmän riskin äänten
tarpeettomasta menettämisestä siinä vaiheessa kun voidaan todentaa
näiden järjestelmien olevan toimintakykyisiä (ei teknisiä ongelmia) ja
riittävän yksinkertaisia, ettei niihin liity myöskään käyttäjän
taholta väärinkäsitysten vaaraa. Verkkoäänestyksestä luopuminen
sisältäisi suuremman riskin, koska silloin menetetään niiden
henkilöiden äänet, jotka eivät ole riittävän aktiivisia tai kyvykkäitä
(esimerkiksi väliaikaisen vamman takia) operoimaan etäällä
sijaitsevalla fyysisellä äänestyspaikalla. Tai ne jotka huonon näön
takia valitsevatkin väärän ehdokkaan, koska vaalipaikalla ehdokkaiden
numerot on printattu niin pienellä. Tai ne, jotka kirjoittavat
äänestyslappuun epäselvällä käsialalla. Puhumattakaan niistä, jotka
äänestävät akuankkaa tai kirkkovenettä mikä ei olisi
verkkoäänestyksessä edes mahdollista.
Sanalla sanoen, mielestäni ilman verkkoäänestystä näitä menetettyjä
ääniä olisi ehdottomasti enemmän kuin ne, jotka jostain syystä
esimerkiksi kuvittelevat äänensä rekisteröityneen koneen kaaduttua
juuri äänestyshetkellä eivätkä sitten tule tarkistaneeksi asiaa
(lähinnä joku tällainen kuvitteellinen tilanne voisi syntyä, vaikka
järjestelmät sinänsä toimisivatkin ja olisivat riittävän
yksinkertaisia jokaisen ymmärtää).
EFFIn kannan voi ymmärtää vain silloin, jos EFFIn mielestä
verkkoäänestyksen yhteydessä menetetyt äänet ovat paljon arvokkaampia
kuin niiden äänet, jotka eivät syystä tai toisesta halua ja ehkä edes
osaa edes käyttää verkkoa. EFFIhän on suomalaisten verkkokäyttäjien
etujärjestö, joten voi tietenkin ymmärtää että pidätte aktiivisten
verkkokäyttäjien ääniä merkittävämpänä kuin muiden (varsinkin jos ovat
vielä piraattiliiton kannattajia?), mutta suoraan sanoen tällaisella
mielipiteellä voi mainituin perustein pyyhkiä takapuoltaan silloin kun
puhutaan kansanäänestyksestä ja demokratiasta eikä jonkun yksittäisen
kansanryhmän eduista. Ja luulisi sitä paitsi, että aktiivisten
verkkokäyttäjienkin etu olisi pitkällä tähtäimellä pystyä äänestämään
kotoaan.
Silti ᅵᅵnesi ei tule rekisterᅵityᅵ _vᅵᅵrin_.
> Sanalla sanoen, mielestᅵni ilman verkkoᅵᅵnestystᅵ nᅵitᅵ menetettyjᅵ
> ᅵᅵniᅵ
Kyse ei ole lainkaan "menetetyistᅵ" ᅵᅵnistᅵ, vaan virheellisesti
lasketuista ᅵᅵnistᅵ. Ero on vallan suuri.
Onko ᅵᅵnestysprosentti pakko yrittᅵᅵ saada ylᅵs keinolla millᅵ tahansa?
Onhan tᅵstᅵ esimerkkejᅵ kuinka se on saatu jopa yli sadan ...
--
@jhol
Uudelleenlaskentamahdollisuus ja anonyymius on mahdollista toteuttaa
samanaikaisesti. Kyse on siitä, että sitä ei haluta tehdä.
Tarkkaan ottaen, jos nuo molemmat toteutetaan, niin järjestelmään jää
kyllä tieto siitä, ketkä kaikki ovat äänestäneet, mutta ei siitä, kuka
on äänestänyt milläkin tavalla. Mutta niihän se nykyäänkin jää,
äänestyspaikoissa on listat äänioikeutetuista ehkäisemään sitä, että
joku äänestäisi kahteen kertaan.
--
Tapio Peltonen
Miten järjestät täysin digitaalisen äänestyksen siten, että todistat
ettei ketään ole missään vaiheessa peukaloinut ääniä? Miten järjestät
tähän täyden anonyymiuden siten, että varmistat samalla ettei ketään
äänestä kahdesti? Ja vastaukseksi ei kelpaa Open Source, koska joku
voi silti päästä peukaloimaan tuloksia tai tallentamaan äänestäjien
tietoja, ilman ettei mitään epäilyttäviä jälkiä jää mihinkään
laitteisiin. Ainoa tapa nykyjärjestelmässä saada selville mitä joku
tietty henkilö on äänestänyt on se, että kaikki muut samassa
vaalipiirissä eri vaihtoehtoa äänestäneet paljastavat
totuudenmukaisesti mitä ovat äänestäneet. Ainoa tapa peukaloida ääniä
on päästä puuttumaan ääntenlaskentaan paikoissa missä on useiden eri
puolueiden edustajia jatkuvasti paikalla. Siis kyllä.
Nykyjärjestelmässäkin ääniä pystyttäisiin peukaloimaan ja
pystyttäisiin samaan selville mitä kukin on äänestänyt, mutta tässä
vaiva ja kiinnijäämisen riski todennäköisesti voittaisivat mahdollisen
hyödyn, toisin kuin täysin elektronisessa verkkoäänestyksessä.
Esim:
http://www.computing.surrey.ac.uk/personal/st/S.Schneider/papers/wote06.pdf
tai:
http://www.cdc.informatik.tu-darmstadt.de/reports/reports/improvingOMAFO.pdf
tai vastaava.
Nuo tietenkin jᅵttᅵᅵ aukkoja toteutukseen (anonyymiuteen lᅵhinnᅵ) eikᅵ
vᅵlttᅵmᅵttᅵ ole laajennettavissa edes viiden mijoonan asukkaan maahan.
En ole tutustunut niin tarkkaan ettᅵ osaisin sanoa.
--
@jhol
Mill� keinolla estet��n ettei toimitusjohtaja, komentava upseeri,
talon is�nt� tai em�nt� valvo ket� h�nen alaisensa ��nest�v�t?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
> Miten järjestät täysin digitaalisen äänestyksen siten, että todistat
> ettei ketään ole missään vaiheessa peukaloinut ääniä? Miten järjestät
> tähän täyden anonyymiuden siten, että varmistat samalla ettei ketään
> äänestä kahdesti?
Tähän tarvitaan eräänlainen pseudonymisointi, jossa annetaan jokaiselle
äänioikeutetulle "äänestäjäidentiteetti" ja hukataan sitten tieto siitä,
mikä äänestäjäidentiteetti kuului kenellekin. Erilaisia kryptografisia
menetelmiä käyttäen voidaan jopa olla varmoja siitä, ettei näitä pystytä
jälkikäteen yhdistämään. Tarkkaan ottaen, nyt kun asiaa mietin, tällähän
pystytään tosiaan - tietyillä edellytyksillä - hukkaamaan sekin tieto,
ketkä tarkkaan ottaen ovat käyttäneet äänioikeuttaan, joten
järjestelmästä saadaan jopa nykyistä anonyymimpi.
Suurempi ongelma on se, että mikäli halutaan oikeasti esimerkiksi
sähköistä suoraa demokratiaa, olisi suotavaa, että äänioikeutettu
pystyisi jälkikäteen tarkistamaan, millä tavoin on missäkin kysymyksessä
äänestänyt. Tämä mahdollistaisi väistämättä äänten myynnin ja ostamisen.
--
Tapio Peltonen
Ehkä niin että äänestysaika asetetaan aika pitkäksi (viikkotolkulla)
ja äänen voi antaa monta kertaa. Viimeinen jää sitten voimaan. Tällä
tavalla voi ensin äänestää kerran komentavan upseerin läsnäollessa
mutta iltavapaan alkaessa voi käydä äänestämässä toiseen kertaan oikeasti
haluamaansa asiaa tai ehdokasta ja tämä onkin se ääni mikä tulee lasketuksi.
Tokihan on mahdollista perua iltavapaat koko äänestysajalta mutta
tuo ilmiö on jo ehkä aika harvinainen sitten, sillä ei ehkä lopputuloksen
kannalta niin suurta merkitystä..
--
Costello the Warrior St:18/09 Dx:14 Co:18 In:8 Wi:12 Ch:7 Neutral
Dlvl:16 $:0 HP:129(129) Pw:52(52) AC:-6 Xp:14/83896 T:19462 Satiated
Paitsi jos ᅵᅵnestyskopissa on videokamera (tai ᅵᅵnestyskoneessa vastaava
toiminne).
--
@jhol
Jos näin on tehty niin siinä tapauksessa painostaja vaatii painostettavaa
tai painostettavia äänestämään äänestysajan lopussa. Tuolloin mahdollisuutta
korjata oma äänensä ei enää ole. Kun lisäksi ainakin pienillä paikkakunnilla
on helppo valvoa kuka käy jättämässä ennakkoäänen postiin tai vaalipäivänä
varsinaisella äänestyspaikalla niin sitäkään kautta ääntänsä ei enää voi
paljastumatta korjata.
Uskonnolliset yhteisöt tulevat tässä mieleen tahoina, joissa verkko-
äänestystä odotetaan kieli pitkällään. Näin saadaan koko katras
äänestämään sitä yhtä ja oikeaa xxx - uskoa tunnustavaa ehdokasta.
Kim
Tottapa.
Ongelmahan näissä ei ole itse asiassa äänestystapahtuma tai sen järjestely
vaan ihmisten itsemääräämisoikeuden puute. Jos spekuloidaan sillä että
äänestämällä voisi jotenkin vaikuttaa saavuttaakseen itsemääräämisoikeuden,
ei äänestystapahtumaa saa mennä sorvaamaan siihen suuntaan että
vaikutusmahdollisuus voisi jäädä käyttämättä. Luultavasti autoritaaristen
suljettujen yhteisöjen jäsenten itsemääräämisoikeus ei pulpahda pintaan
yhteisön sisältä päin vaan korkeintaan ulkoisten voimien vaikutuksesta (jos
se ei saa suljettua yhteisöä sulkeutumaan vielä lisää) joten jos tämän
kaltaisten yhteisöjen jäsenmäärä ei ole koko populaatiossa äänestystuloksia
suuntaan tai toiseen heittelevä ei tällä ole muuta vaikutusta lopputulokseen
kuin a.o. yhteisöjen alistettujen jäsenten mahdollinen ahdistuksen
lisääntyminen.
Voisiko alistumisen kieltää lailla?
Voisiko alistumisen parlamenttivaalivirkailijan vaatimusten edessä
kieltää lailla?