Mihin myydä pihlaja-pölkkyjä?
M. Tavasti
Kaadoin tuossa juuri yhden kaksirunkoisen pihlajan, jonka rungosta
varmaan saisi askarreltua yhtä sun toista. Kysymys onkin mihinkäs
moisia runkoja voisi kaupitella?
Molemmat rungot ovat juurestaan noin 14 cm halkaisijaltaan, ja runkoa
on 1.2/1.7m, ylhäältä runko noin 10 cm.
Ostotarjouksia tai vihjeitä mikä putiikki moisia ostaa, kiitos.
--
M. Tavasti / tav...@iki.fi / +358-40-5078254
Whiski
M. Tavasti wrote:
> Kaadoin tuossa juuri yhden kaksirunkoisen pihlajan, jonka rungosta
> varmaan saisi askarreltua yhtä sun toista. Kysymys onkin mihinkäs
> moisia runkoja voisi kaupitella?
>
> Molemmat rungot ovat juurestaan noin 14 cm halkaisijaltaan, ja runkoa
> on 1.2/1.7m, ylhäältä runko noin 10 cm.
>
> Ostotarjouksia tai vihjeitä mikä putiikki moisia ostaa, kiitos.
Ihan yksinkertainen kysymys!
Kerro nyt mikä ilmasuunta on kyseessä jossa noita pihlajia on......?
Siis Turku Hamina, Kuopio Rovaniemi, Tornio, Vaasa? Mikä olisi niinkuin
suunta?
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
M. Tavasti
> Kerro nyt mikä ilmasuunta on kyseessä jossa noita pihlajia on......?
> Siis Turku Hamina, Kuopio Rovaniemi, Tornio, Vaasa? Mikä olisi niinkuin
> suunta?
No hölmö minä. Ensin meinasin laittaan kysymyksen vain
manse.ostan-myyn, mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin, ja unohdin
ottaa laajemman jakelun huomioon.
Eli seutukunta Tampere, tarkemmin Kangasalan Lihasula (Tampereeltä
Orivedelle päin 25 km).
(Puut eivät ole onneksi niin lahoja kuin minun pääni)
--
M. Tavasti / tava...@iki.fi / +358-40-5078254
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
Aki M Suihkonen
M. Tavasti <tav...@iki.fi> wrote:
>
>Kaadoin tuossa juuri yhden kaksirunkoisen pihlajan, jonka rungosta
>varmaan saisi askarreltua yhtä sun toista. Kysymys onkin mihinkäs
>moisia runkoja voisi kaupitella?
>
>Molemmat rungot ovat juurestaan noin 14 cm halkaisijaltaan, ja runkoa
>on 1.2/1.7m, ylhäältä runko noin 10 cm.
>
>Ostotarjouksia tai vihjeitä mikä putiikki moisia ostaa, kiitos.
Pihlaja vaikuttaa näin äkkisiltään erittäin vähän käytetyltä puulajilta
mihinkään puusepäntyöhön. Kaipa siitä voisi sorvata jonkun design-takkapuun
hienostoalueiden kotirouville, kunhan puut ovat ehtineet kuivahtaa
jonkun vuoden.
--
Problems 1) do NOT write a virus or a worm program
"A.K.Dewdney, The New Turing Omnibus; Chapter 60: Computer viruses"
Sakari Aaltonen
Aki M Suihkonen <asui...@cc.hut.fi> wrote:
>
>Pihlaja vaikuttaa näin äkkisiltään erittäin vähän käytetyltä puulajilta
>mihinkään puusepäntyöhön. Kaipa siitä voisi sorvata jonkun design-takkapuun
>hienostoalueiden kotirouville, kunhan puut ovat ehtineet kuivahtaa
>jonkun vuoden.
Pihlaja on ainakin minusta erittäin nättiä puuta. Mutta paksut pihlajat,
joista saisi leveätä lautaa, taitavat olla harvassa.
Itse olen tehnyt pihlajasta veneen knaapeja.
Sakari Aaltonen
M. Tavasti
> Pihlaja vaikuttaa näin äkkisiltään erittäin vähän käytetyltä puulajilta
> mihinkään puusepäntyöhön.
Ainakin saatavuus on huono, pihlaja kun ei tukkipuuksi oikein
kasva. Ja jollei puuta ole, eipä sitä kovin yleisesti käytetä.
> Kaipa siitä voisi sorvata jonkun design-takkapuun
> hienostoalueiden kotirouville, kunhan puut ovat ehtineet kuivahtaa
> jonkun vuoden.
Mielenkiintoinen idea, etenkin kun pihlajan ominaisuudet polttopuuna
ovat melkein graniitin luokkaa.
Arto Borg
: Kaadoin tuossa juuri yhden kaksirunkoisen pihlajan, jonka rungosta
: varmaan saisi askarreltua yhtä sun toista. Kysymys onkin mihinkäs
: moisia runkoja voisi kaupitella?
Kävin muinoin Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen
näyttelyssä. Puupuolen ihmiset valittelivat sitä että heiltä
ei ymmärretä kysyä erikoisempien puulajien käyttötarvetta.
Ehkä tilanne on edelleen sama, en tiedä. Nykyään nimenä taitaa
olla Pirkanmaan Taitokeskus. Oheisesta URLista löytyy puupuolen
opettajien yhteystiedot. Oppilaitos on Lempäälässä.
http://www.pirta.net/DOMINAR/show.php?COMP=pirta_kultt&SRCID=pirta_kultt,e_henk_puu,main
ArB
Risto Rautiainen
news:m2ad646...@akvavitix.vuovasti.com...
>
> Kaadoin tuossa juuri yhden kaksirunkoisen pihlajan, jonka rungosta
> varmaan saisi askarreltua yhtä sun toista. Kysymys onkin mihinkäs
> moisia runkoja voisi kaupitella?
>
> Molemmat rungot ovat juurestaan noin 14 cm halkaisijaltaan, ja runkoa
> on 1.2/1.7m, ylhäältä runko noin 10 cm.
>
> Ostotarjouksia tai vihjeitä mikä putiikki moisia ostaa, kiitos.
Itse käytän pihlajaa jousen rakentamiseen. Jousen rakentamiseen sopivan
pihlajan etsiminen on aika työn ja tuskan takana. Puun pitäisi olla suoraa,
oksatonta, laholta vapaata, mielellään halkaisijaltaan yli 10cm ja n. 1,5 m
pitkää. Syiden tulisi myös mennä suoraan eikä kierteillä. Näissä tapauksissa
vain on myyjän ja ostajan aika vaikea kohdata. Tällä hetkellä minulla on
puuta tarpeeksi, mutta muuten kysyntää olisi varmasti alan harrastajien
parissa.
Eli älkää ihmeessä pistäkö polttopuuksi!
Risto Rautiainen
Rami John
> Pihlaja vaikuttaa näin äkkisiltään erittäin vähän käytetyltä puulajilta
> mihinkään puusepäntyöhön. Kaipa siitä voisi sorvata jonkun design-takkapuun
> hienostoalueiden kotirouville, kunhan puut ovat ehtineet kuivahtaa
> jonkun vuoden.
Pihlajasta saa hyvät tikapuiden pienat, ja se sopii joka paikkaan
missä tuollaisia ominaisuuksia tarvitaan. Kokeilkaahan halkoa kirveellä
kuivaa sorbusta.
Tein siitä puisia survimia, puunuijan varsia ja paistinlastoja. Toimii
kirveen ja lapion vartenakin oikein hyvin.
rami
tonze
"Risto Rautiainen" <deat...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:GHWAb.96$JY2...@read3.inet.fi...
Risto Rautiainen
news:VJyBb.55$IX3...@reader1.news.jippii.net...
> ihan mielenkiinnosta kysyn: mikäs jousi noin paksua puuta tarvii??
> Puun pitäisi olla
> suoraa,
> > oksatonta, laholta vapaata, mielellään halkaisijaltaan yli 10cm ja n.
1,5
> m
> > pitkää.
>
No ei tuo paksuus ole välttämätöntä, mutta jos meinaa tehdä hieman
voimakkaamman jousen, helpottaa tuo paksuus työtä huomattavasti. Silloin
jousen selän vuosirenkaat eivät ole niin kaarevia ja joudu kestämään niin
suurta rasitusta. Tällöin jää tekijän virheille enemmän tilaa. Ja jos sattuu
hyvä 10 cm puu, voi siitä saada kaksikin jousta, 20 senttisestä neljä, jne.
M. Tavasti
> Kävin muinoin Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen
> näyttelyssä. Puupuolen ihmiset valittelivat sitä että heiltä
> ei ymmärretä kysyä erikoisempien puulajien käyttötarvetta.
> Ehkä tilanne on edelleen sama, en tiedä.
Ei heilläkään ollut tarvetta. Ja kuulemma pihlajan kysyntä ja hinta ei
ole ollenkaan taivaassa. Ilmeisesti oma mielikuvani pihlajasta
kalliina puuna tulee Mäntyniemen rakentamisen ajoilta jolloin
hyvälaatuinen, suuri pihlaja olikin kallista.
No, jollei muuten mene kaupaksi niin pitänee kuoria ja heittää
kuivumaan liiterin vintille, valmiiksi kuiva kelvannee paremmin...
Whiski
>
> No, jollei muuten mene kaupaksi niin pitänee kuoria ja heittää
> kuivumaan liiterin vintille, valmiiksi kuiva kelvannee paremmin...
Pihlajassasi ei ole kuin yksi vika;-{D), väärä paikkakunta. Ei huvita lähteä
täältä Turusta Manseen hakemaan muutamaa pihlajapölkkyä!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa, ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
JP Sipponen
tallella ja rungon katkaisupinta sivelty punaisella juustonkuorivahalla.
Näin kuivamalla tulee kuulemma paras puu, ei halkeile pahasti. Kuivausaika
oli kuitenkin useampia vuosia siellä liiterin vintillä.
Janne Kettunen
> Näin kerran koulussa vaahteran runkopätkän, jota kuivattiin. Kuori oli
> tallella ja rungon katkaisupinta sivelty punaisella juustonkuorivahalla.
> Näin kuivamalla tulee kuulemma paras puu, ei halkeile pahasti. Kuivausaika
> oli kuitenkin useampia vuosia siellä liiterin vintillä.
>
Erikeeper, hieman vedellä jatkettuna, on myös hyvä tuohon kuivumisen
hidastamiseen. Näin halkeilu tosiaan on epätodennäköisempää ja
maltillisempaa. Siis kuorellisissa rungonpätkissä. En tiedä mitä
tapahtuu jos kuorettoman pätkän kokonaan tuolla vetelee. Onko kellään
kokemuksia :-?
Ari Österholm
Yleensä puu kannattaa kaataa talvella ja jättää ulos kuivumaan, eikä
kuoria sitä. Mikäli kuorii sen, niin halkeamista tapahtuu. Tämä on
ihan MUTU hommaa omasta kokemuksesta, kokeneemmat voi korjata.
Ari
Risto Rautiainen
> Erikeeper, hieman vedellä jatkettuna, on myös hyvä tuohon kuivumisen
> hidastamiseen. Näin halkeilu tosiaan on epätodennäköisempää ja
> maltillisempaa. Siis kuorellisissa rungonpätkissä. En tiedä mitä
> tapahtuu jos kuorettoman pätkän kokonaan tuolla vetelee. Onko kellään
> kokemuksia :-?
>
Liekköhän tuossa järkeä? Kuoria puu ensin veden haihtumista estämästä ja
sitten heittää liima päälle ettei kosteus pääse enää mistään pois. Päihinhän
liima laitetaan kun sieltä kosteus tulee hirveetä kyytiä pois ja sillon kun
se haihtuu päistä niin sillon päät halkeilee. Jotkut jopa kuorii puun sen
jälkeen kun päät on huolellisesti käsitelty nopeuttaakseen puun kuivamista.
En ole ite kokeillu, joten en tiedä millä puulajeilla toimii.
Risto R
Janne Kettunen
No järkeähän siinä tuskin nimeksikään. Menee liimaakin enämpi. Tuli vain
mieleen tällainenkin optio, kun aiemmin erikseen nuo kuoret pöllissä
mainittiin :-P