Virolaisten nimien taivutus
H. Markus Lang
(Eestikeelne kokkuvõte järel.)
Olen laatimassa WWW-sivua, jolla käsitellään virolaisten nimien
taivutusta. Sivulla esitetään kielenhuollon nykyiset suositukset (joihin
en ole aivan tyytyväinen) sekä annetaan joukko esimerkkejä. Sivu on
vielä beetaversio, ja palaute on toivottavaa. Sivulla voi olla pahojakin
virheitä, erityisesti vironkielisessä osuudessa, ja ne olisi hyvä saada
korjattua. Myös lisää esimerkkinimiä voi ehdottaa.
Epäselväksi ainakin minulle on jäänyt se, miten virolaista taivutusta
tarkkaan ottaen noudatetaan (7. kohta). Onko nimen Mägi partitiivi
"Mägeä" vai "Mäkeä"? Tässä olen toistaiseksi kahden vaiheilla ja täysin
ympäripuhuttavissa.
Ma olen teinud WWW-lehekülje, mis käsitleb Eesti pärisnimede käänamist
soome keeles. Lehekülg on kahekeelne, aga ma kartan et eestikeelses osas
on veel pahu vigu. Kui keegi tahab ning ehib, ta võib mind aidata vigade
parandamises.
<http://www.elisanet.fi/markus.lang/vironnimi.html>
-----------------------------------
marku...@elisanet.fi Keelepolitsei
http://www.elisanet.fi/markus.lang/ magab halvasti.
Jukka K. Korpela
> Olen laatimassa WWW-sivua, jolla käsitellään virolaisten nimien
> taivutusta. Sivulla esitetään kielenhuollon nykyiset suositukset
> (joihin en ole aivan tyytyväinen) sekä annetaan joukko esimerkkejä.
Kielenhuollon nykyinen suositus
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/vironnimet.shtml
on osittain nykyiselle kielenhuollolle niin ominainen epäkannanotto:
annetaan ohjeita ja sitten sanotaan, että toisinkin voi tehdä. Tosin en
tiedä, onko kyseinen verkkosivu suomen kielen lautakunnan kannanotto vai
jonkinlainen artikkelintapainen, jossa osa on suoraan tai muokattuna otettu
kannanotosta ja osa jostain muusta. Teksti näyttää alkavan kannanoton
tekstillä ja jatkuvan muualta kopioidulla tekstillä - ja sitten seuraa
kannanoton "tiivistys", jossa on kohta, jota en itse kannanotosta löydä!
"7. Viroa osaavien on kuitenkin edelleen mahdollista taivuttaa viron nimiä
sitaattiperiaatteesta poikkeavalla, suomen kielen mukaisella tavalla."
Totta Mooses se on _mahdollista_, ihan ilman kielitoimiston lupaakin.
Kielitoimiston tehtävänä kuitenkin olisi antaa yksiselitteisiä ohjeita
julkista kielenkäyttöä varten; sellaista kansakin siltä haluaa.
No, ilman tuota kohtaa suositusten tiivistys on aika ymmärrettävä ja
järkevä. Toki sitä voi perustellusti kritisoida siitä, että selvästi suomen
sanoja vastaavia viron sanoja kohdellaan kuin vierasta sikaa, anteeksi
vierasta sanaa. Suositukset vetävät rajan sen mukaan, vastaako viron sana
_täysin_ suomen sanaa (perusmuodossaan). Siksi taivutetaan Meri : Meren
mutta Saar : Saarin, vaikka useimmat suomenpuhujat varmaan tunnistavat nimen
"Saar" suomalaista nimeä "Saari" vastaavaksi, jolloin taivutus Saar : Saaren
olisi luonteva. Johonkin raja on kuitenkin vedettävä, ja luulisin, että
tässä se on vedetty aika aikoin. Jos suomalaiset yleisesti ryhtyisivät
tunnistamaan viron sanoja suomen sanojen vastineiksi ja taivuttamaan niitä
suomen mukaisesti, syntyisi paljon vääriä tunnistuksia ja suurta sotkua.
Viron mukainen taivutus taas on suomessa yleisesti ottaen mahdotonta.
> Epäselväksi ainakin minulle on jäänyt se, miten virolaista taivutusta
> tarkkaan ottaen noudatetaan (7. kohta). Onko nimen Mägi partitiivi
> "Mägeä" vai "Mäkeä"?
Virolaista taivutusta? Mielestäni 7. kohta (joka siis on epäilyttävin kohta
koko jutussa) salii _suomen kielen_ mukaisen taivutuksen. Toisin sanoen
"Mägi" tunnistetaan suomalaisen nimen "Mäki" vastineeksi ja taivutusmuodot
muodostetaan suomalaisesta nimestä: Mäen, Mäelle, Mäkeä jne.
Suosituksessa on outoa sekin, että kohdassa 5.3 mainitaan rinnakkaismuotoina
esimerkiksi "Salujõea ~ Salujõeta". Jos suositus ei ota tällaiseen kantaa,
niin kuka sitten? "Iso suomen kielioppi" kertoo, että vaikka partitiivin
päätteessä on vaihtelu -a ~ -ta (tai -ä ~ -tä), useimmiten jompikumpi
päätteissä on hallitsevassa asemassa. Vaikka "radioa" on periaatteessa
mahdollinen, käytetään kirjakielessä käytännössä aina muotoa "radiota" - ja
puhekielessä ongelmaa ei useinkaan ole, koska käytetään supistumamuotoa
"radioo". Totta kai pitäisi suosittaa päätettä -ta tällaisiin tapauksiin.
Myös rinnakkaisuus "Salujõeen ~ Salujõehen" on ongelma, joka kielenhuollon
pitäisi ratkaista, eikä vain vaihtelu, joka todetaan. (On tulkinnanvaraista,
onko esimerkiksi suomen sanassa "joen" diftongi, mutta tavallisimman
tulkinnan mukaan ei ole: suomessa ei katsota olevan diftongia "oe", vaan
kyseessä on kaksi eri tavuihin kuuluvaa vokaalia. Siksi tuntuisi oudolta,
että "jõe", jossa on vieläpä suomen kielelle vieras vokaali, tulkittaisiin
yksitavuiseksi, diftongin sisältäväksi - ja muutenhan ei muoto "Salujõehen"
voisi ymmärtää.)
Muuten, kyseisessä kannanotossa (tai sen selostuksessa) on selvä asiavirhe,
jonka mainitsen, vaikka se ei virolaisiin nimiin liitykään: "Ilmansuunnat
nimien määriteosassa käännetään kuten kaikissa muissakin ulkomaiden
paikannimissä". Ilmansuuntien nimet kyllä _yleensä_ käytetään, mutta ei
todellakaan _kaikissa_ (esim. East Anglia ei ole Itä-Anglia).
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/