siiderin tekoa..
Juha Tretjakov
> jos on jotain kommenttia tahi ideoita heränneenä niin olisi
> mielenkiintoista kuulla. aika harva täällä oulun korkeudella tuntuu
> tekevän tätä mömmöä...
Joo. Kymmenen vinkkiä vastaisen varalle.
1) Mikä on pektolaasin tarkoitus tuossa prosessissa? Kirkastuu se
muutenkin, kun mehusta käytetään eikä omenahillosta.
2) Miksi pitää lisätä vettä ja sokeria, jos tarkoitus on tehdä
siideriä eikä kiljua? Omenamehun oma sokeripitoisuus on aika passeli.
3) Desinfiointiin helpoin aine on kloriitti, joka huuhdotaan kuumalla
vedellä. Siis: ensin harjaus silmämääräiseen puhtauteen ja sitten
desinfiointi.
4) Tarkista laskelmiasi: hiiva käyttää käymiskykyisestä sokerista 51 %
alkoholiksi ja loput hiilidioksidiksi. 5,5 tilavuusprosenttia
alkoholia on kutakuinkin 5,5/1,25 = 4,4 painoprosenttia, johon siis
tarvitaan 8,6 % käymiskelpoista sokeria. Siinä Bonnessa olisi siis
liikaakin, jos lukema pitää paikkansa. Esim. Rainbow-mehussa mainitaan
hiilihydraattipitoisuudeksi 11 %, joka ei välttämättä kaikki ole
sokeria.
5) Itse pidän happamammasta siideristä. Siihen auttaa esim.
sitruunahappo noin 1g litraa kohti tai vielä mieluummin omenahappo
E296, jos jostakin löytyy.
6) Hiivan voi turvottaa vedessä tai ravintoliuoksessa sen sijaan että
sen ripottelisi kuivana liemeen. Nopeammin heräävä hiiva estää
haitallisten mikrobien kasvua.
7) Vierre kannattaisi ilmastaa kerralla kunnolla, ettei ilmaa joudu
jälkikäteen sekoittelemaan lisää. Kannen availu ei tee hyvää
hygienialle. (Siihen auttaa pumppu ja ilmastuskivi.)
8) Jälkikäymissokeriksi sopiva määrä liikkuu 3-10 g/l tuntumassa. Oman
maun mukaan, paljonko kuplivuutta haluaa. Vielä parempi tapa olisi
ottaa jälkikäymiseen sopiva määrä omenamehua talteen ennen hiivaamista
ja käyttää se jälkikäymissokerointiin. Esim. jos halutaan kuplivaan
siideriin käyttää sokeria 8 g/l, silloin 22 litran jälkikäymiseen
tarvitaan 1,6 litraa mehua, jolloin käymässä olikin vain 20,4 litraa.
Oluenpanossa tätä sanotaan kräusenoinniksi.
9) Pullonkaulaan jätettävän ilmatilan merkitys saattaa olla
päinvastainenkin: räjähdykset aiheutuvat kaasun paineesta, ei nesteen.
Vähemmän kaasua tekee vähemmän painetta, kun hiilidioksidilla on tilaa
olla liuenneena nesteeseen, jossa taas painetta ei synny. Olkaa
tarkkana sen jälkikäymissokerin määrän kanssa! Ja hygienian.
10) Dekantointi pullosta toiseen on neitien hommaa.
--
Juha.Tr...@hut.fi, Suomen Kotiolutyhdistys - <http://beer.tml.hut.fi/skool/>
Olutliitto - <http://www.olutliitto.fi/>
Mikko Nelo
> 1) Mikä on pektolaasin tarkoitus tuossa prosessissa? Kirkastuu se
> muutenkin, kun mehusta käytetään eikä omenahillosta.
olen ollut havaitsevinani, että pektolaasin käyttäminen nopeuttaa käymisen
alkamista ja koko käymisprosessia käyttämälläni hiivalla. kirkastuminen on
myös nopeampaa.
(tässä välissä haluan kylläkin korostaa, että olen vain tällainen köyhä
opiskelija, joka haluaa myös jossain välissä juodakin sen siiderin...
asunnossani on kuitenkin suhteellisen vähän tilaa pullojen säilytykseen,
joten mitä nopeammin liemi valmistuu, sen parempi.)
> 2) Miksi pitää lisätä vettä ja sokeria, jos tarkoitus on tehdä
> siideriä eikä kiljua? Omenamehun oma sokeripitoisuus on aika passeli.
makuasia. joku tykkää aromikkaammasta ja toinen ei. ohjeessahan
mainittiin, että vettä tulisi lisätä maun mukaan. pitäähän päärynämehukin
laimentaa tiivisteestään käyttötilavuuteensa. tässähän on kyse
omena-päärynä -kiljusta. (tai täällä peräkylillä siideristä)
> 3) Desinfiointiin helpoin aine on kloriitti, joka huuhdotaan kuumalla
> vedellä. Siis: ensin harjaus silmämääräiseen puhtauteen ja sitten
> desinfiointi.
kloriittia ainakin on helpommin saatavilla. tuolla suovalla harjaus ja
desinfiointi tapahtuu simultaanisti. on se kätevää.
> 4) Tarkista laskelmiasi: hiiva käyttää käymiskykyisestä sokerista 51 %
> alkoholiksi ja loput hiilidioksidiksi. 5,5 tilavuusprosenttia
> alkoholia on kutakuinkin 5,5/1,25 = 4,4 painoprosenttia, johon siis
> tarvitaan 8,6 % käymiskelpoista sokeria. Siinä Bonnessa olisi siis
> liikaakin, jos lukema pitää paikkansa. Esim. Rainbow-mehussa mainitaan
> hiilihydraattipitoisuudeksi 11 %, joka ei välttämättä kaikki ole
> sokeria.
tuo laskukaava on napattu oululaisen viinitarvikeliikkeen jakamasta
ohjelappusesta. orgaanikkokemistinä toki sen olisi voinut tarkistaa.
hassua sinällään, kun aihetta ei ole luentojen puitteissa käyty niin
tarkkaan läpi.
> 5) Itse pidän happamammasta siideristä. Siihen auttaa esim.
> sitruunahappo noin 1g litraa kohti tai vielä mieluummin omenahappo
> E296, jos jostakin löytyy.
pitääpä kokeilla. näköjään pieni lenkki biokemian laitoksellekin on
odottamassa..
> 6) Hiivan voi turvottaa vedessä tai ravintoliuoksessa sen sijaan että
> sen ripottelisi kuivana liemeen. Nopeammin heräävä hiiva estää
> haitallisten mikrobien kasvua.
käytin joskus hiivaa, jossa oli ravinneseos mukana. en pannut merkille
kovin suurta eroa käymisen nopeudessa. myös hiivan etukäteen
turvottamisella en ole pannut merkille kummempaa vaikutusta. nyt siis on
kyse reilun tunnin kestävästä turvottamisesta, ei sen pidemmästä ajasta.
asuntoni olosuhteet eivät tosin ole kovin standardisoitavissa, eli
huoneen lämpötila vaihtuu vuodenajan mukaan. vaikuttanee käymisen noputeen
paljonkin.
> 7) Vierre kannattaisi ilmastaa kerralla kunnolla, ettei ilmaa joudu
> jälkikäteen sekoittelemaan lisää. Kannen availu ei tee hyvää
> hygienialle. (Siihen auttaa pumppu ja ilmastuskivi.)
kerrotko ilmastuskivestä tarkemmin? onko se siis sellainen, johon tökätään
ilmaletku kiinni ja joka sitten levittää siihen phallettavan kaasun
tasaisemmin liuokseen, jossa se lilluu? en ole moista nähnyt tai kuullut.
> 8) Jälkikäymissokeriksi sopiva määrä liikkuu 3-10 g/l tuntumassa. Oman
> maun mukaan, paljonko kuplivuutta haluaa. Vielä parempi tapa olisi
> ottaa jälkikäymiseen sopiva määrä omenamehua talteen ennen hiivaamista
> ja käyttää se jälkikäymissokerointiin.
hyvän kuuloinen idea. pitääpä kokeilla.
> 9) Pullonkaulaan jätettävän ilmatilan merkitys saattaa olla
> päinvastainenkin: räjähdykset aiheutuvat kaasun paineesta, ei nesteen.
> Vähemmän kaasua tekee vähemmän painetta, kun hiilidioksidilla on tilaa
> olla liuenneena nesteeseen, jossa taas painetta ei synny. Olkaa
> tarkkana sen jälkikäymissokerin määrän kanssa! Ja hygienian.
pointtina onkin, miten käy, kun pulloa heilauttaa... nesteeseen
sekoittuvat ilmakuplat tarjoavat haihtumapintaa liuenneelle kaasulle ja
paine pullossa nousee.
johtuen hiilidioksidin hitaahkosta liukenemisesta nesteeseen (liukenee
happona jonka Ka -arvo tai liukoisuus ei ole kovin häävi) paine nousee
hetkellisesti korkeammaksi, kuin jos pullossa olisi ylimääräistä
kaasutilaa. kaasuhan voi puristua kokoon paineessa, kun taas neste ei
käytännössä puristu yhtään. ja teininä pullojen räjähtely ylitäytettyinä
on havaittu tosiasiaksi. ainakin kaverit kertoi. enhän minä itse.
> 10) Dekantointi pullosta toiseen on neitien hommaa.
ja hiivan juonti junttien.
-----------------------------
Mikko Nelo
department of chemistry
University of Oulu
http://www.student.oulu.fi/~minelo
min...@spam.remove.student.oulu.fi
Juha Tretjakov
> olen ollut havaitsevinani, että pektolaasin käyttäminen nopeuttaa käymisen
> alkamista ja koko käymisprosessia käyttämälläni hiivalla. kirkastuminen on
> myös nopeampaa.
En voi vahvistaa, kun ei ole tullut kokeiltua pektolaasia. Osaatko
yhtään arvailla, mihin voisi perustua tuo pektolaasin vaikutus
käymisen alkamisen nopeuttajana? Itse luottaisin varmemmin hiivan
herättämisen ja vierteen ilmastuksen nopeuttavaan vaikutukseen.
> kloriittia ainakin on helpommin saatavilla. tuolla suovalla harjaus ja
> desinfiointi tapahtuu simultaanisti. on se kätevää.
Kukin siten, kuin on parhaiten tottunut. Miten helposti tuo suopa
huuhtoutuu astioista?
> käytin joskus hiivaa, jossa oli ravinneseos mukana. en pannut merkille
> kovin suurta eroa käymisen nopeudessa. myös hiivan etukäteen
> turvottamisella en ole pannut merkille kummempaa vaikutusta. nyt siis on
> kyse reilun tunnin kestävästä turvottamisesta, ei sen pidemmästä ajasta.
Kokeile vielä hiivan herättämisestä turvotuksen yhteydessä: miedosti
sokeroitu (1-2 %) ravinneliuos puolen tai yhden vuorokauden verran
auttaisi käymistä alkamaan.
> kerrotko ilmastuskivestä tarkemmin? onko se siis sellainen, johon tökätään
> ilmaletku kiinni ja joka sitten levittää siihen phallettavan kaasun
> tasaisemmin liuokseen, jossa se lilluu? en ole moista nähnyt tai kuullut.
Ilmastuskivi hajottaa letkusta pumpatun ilman mikrokupliksi
nesteeseen, jotta ilma liukenisi paremmin. Veikkaisin, että jostakin
akvaariotarvikeliikkeestä voisi löytää. Itse olen käyttänyt keraamista
kiveä, mutta Ameriikan ihmemaasta saa teräksisiäkin.
Kts <http://www.brouwland.com/> tuote 057.011. Sopii tähän pumppuun:
http://www.brouwland.com/egoracatalog/shop_product.asp?id=1868&cat=57&new=&promo=&nxt=rubber+ring+for+lid+king+keg+++++++++++++++++++++++++++1874&ext=1&desc=&prv=&count=41
No tulipa järjetön urli... kuitenin tuote 057.015 oli kyseessä.
> > 10) Dekantointi pullosta toiseen on neitien hommaa.
>
> ja hiivan juonti junttien.
Toivottavasti et jäänyt käsitykseen, että nuo ovat toistensa
vaihtoehtoja. Ei toki, hiivaa ei tarvitse juoda, vaikkei
dekantoisikaan pullosta toiseen, vaan vain pullosta lasiin. Viehän
toistuva kaatelu ja dekantointi siideristä kuplat.
Seismo Malm
Syyksi olen ajatellut tuon pektolaasientsyymin sisältävän epäpuhtautena myös
muitakin entsyymejä ja bulkkina jotain mineraaleja, toisaalta käymisaikojen
vertailu on vaikeaa jollei vertaa kahta melkein identtistä satsia
samanaikaisesti eikä mulla ole ollut intressiä moiseen kun en mitään
pikakäymistä yleensä etsi. Ilmastus on musta ollut kuitenkin monin verroin
tehokkaampi sekä käymisajan lyhentäjänä että lopputuotteen laadun yleisenä
parantajana. Mä yleensä kuplitan akvaariokivellä ja -pumpulla (whisper 8000)
tuommoiset 8 tuntia ja hiivaa turvotan tuommoisen tunnin mikäli käytän
kuivahiivaa, nestehiivoille ja jääkaapissa säilytetyille hiivoille teen
startterin päivää paria ennen.
seismo malm
On Mon, 15 Apr 2002 17:18:47 +0300, Juha Tretjakov
<Juha.Tr...@hut.fi---this_space_for_rent> wrote:
>Mikko Nelo <min...@mail.student.oulu.fi> wrote:
>
>> olen ollut havaitsevinani, että pektolaasin käyttäminen nopeuttaa käymisen
>> alkamista ja koko käymisprosessia käyttämälläni hiivalla. kirkastuminen on
>> myös nopeampaa.
>
>En voi vahvistaa, kun ei ole tullut kokeiltua pektolaasia. Osaatko
>yhtään arvailla, mihin voisi perustua tuo pektolaasin vaikutus
>käymisen alkamisen nopeuttajana? Itse luottaisin varmemmin hiivan
>herättämisen ja vierteen ilmastuksen nopeuttavaan vaikutukseen.
>
Tekstiä poistettu aika liuta
Juha Tretjakov
> parantajana. Mä yleensä kuplitan akvaariokivellä ja -pumpulla (whisper 8000)
> tuommoiset 8 tuntia ja hiivaa turvotan tuommoisen tunnin mikäli käytän
> kuivahiivaa, nestehiivoille ja jääkaapissa säilytetyille hiivoille teen
> startterin päivää paria ennen.
Toisaalla epäiltiin, että nuo akvaariokivet ovat liian suurirakeisia
ja tuottavat liian isoja kuplia, jotta ilma liukenisi nesteeseen
merkittävissä määrin muualta kuin astian pinnalta. Minä en osaa sanoa,
kun en tiedä mitä akvaarioliikkeissä myydään. Vierteen ilmastukseen
myytävät kivet ainakin toimivat.
Lisäksi pumpattava ilma kannattaa suodattaa jollain
raitisilmasuodattimella. Niissä pölyhiukkasissa kulkeutuu ties mitä
mikrobeja.
Seismo Malm
ilmastuksen käyttöönoton jälkeen kertaakaan niin en ole viitsinyt hommata
suodatinta. Sellaisen karkeasuodattimen voisi tietysti värkätä itsekkin
vaan en usko siitä kauheasti olevan hyötyä. Silloin kun hommasin tuon
akvaariopumpun niin mietin toistakin ratkaisua eli nesteen mekaanista
sekoitusta joko kelluvalla motoroidulla sekoittimella tai sitten
nestepumpulla, jolla imettäisiin nestettä pöntön pohjasta ja
roiskittaisiin pöntön kanteen. Akvaariopumppu oli kuitenkin niin helppo
ratkaisu että tyydyin siihen.
Mä olen aika skeptinen sen suhteen, että vierteen ilmastukseen myytävät
ilmauskivet olisivat oleellisesti parempia kuin akvaarioihin tarkoitetut
ja toi akvaariopumppu kun on aika tehokas (taisi olla silloin liikkeen
tehokkain kun ostin) ja ainakin pöntön pinnalla olevassa vaahdosta luulisi
hapen imeytyvän suhteellisen hyvin nesteeseen. Lisäksi tarvittavan hapen
määrä kun ei ole suuren suuri niin uskon systeemini riittävän mulle ihan
hyvin.
seismo malm
Mikko Nelo
>
> En voi vahvistaa, kun ei ole tullut kokeiltua pektolaasia. Osaatko
> yhtään arvailla, mihin voisi perustua tuo pektolaasin vaikutus
> käymisen alkamisen nopeuttajana? Itse luottaisin varmemmin hiivan
> herättämisen ja vierteen ilmastuksen nopeuttavaan vaikutukseen.
itse uskoisin pektolaasin saavan aikaan omenamehussa olevien
pidempiketjuisten hiilihydraattien pilkkoutumista, jolloin ne ovat
helpommin hiivan kaytettävissä. tuossa esille tullut pointti, että
pektolaasientsyymin sisältämät epäpuhtaudet vaikuttaisivat enemmän voisi
kylläkin hyvin pitää paikkansa. en ole tuon entsyymiin molekyylitason
toimintaan näet sen tarkemmin perehtynyt. varmastikin hiivan kunnollinen
toimintakuntoon saattaminen vaikuttaa enemmän.
> Kukin siten, kuin on parhaiten tottunut. Miten helposti tuo suopa
> huuhtoutuu astioista?
kuumaa vettä käytettäessä varsin hyvin, mukana oleva etanoli parantaa
suovan vesiliukoisuutta.
> Toivottavasti et jäänyt käsitykseen, että nuo ovat toistensa
> vaihtoehtoja. Ei toki, hiivaa ei tarvitse juoda, vaikkei
> dekantoisikaan pullosta toiseen, vaan vain pullosta lasiin. Viehän
> toistuva kaatelu ja dekantointi siideristä kuplat.
totta. tokihan minäkin kaadan siiderin reilusti pullosta lasiin jos sitä
kotona juon, mutta jos niitä pulloja lähtee ronttaamaan ympäri kyliä,
vaikkapa kotipileissä käymisen yhteydessä, niin hiivoista on hyvä
hankkiutua etukäteen eroon... pullot kuitenkin saavat kyytiä repussa
ollessaan ja hiivat lähtevät pakostakin liikkeelle. luonnollisestikin
rauhallisempi pyöräilytapa saattaisi auttaa, mutta eihän se sitten olisi
hauskaa..;)
-Mikko
Tomi
hajoittaa pektiinejä ja näin ollen edes auttaa esim. marja ja hedelmä
juomien kirkastumista.
T:Tomi
"Juha Tretjakov" <Juha.Tr...@hut.fi---this_space_for_rent> wrote in
message news:3cba7d5b.721807@localhost...
Juha Tretjakov
> itse uskoisin pektolaasin saavan aikaan omenamehussa olevien
> pidempiketjuisten hiilihydraattien pilkkoutumista, jolloin ne ovat
> helpommin hiivan kaytettävissä. tuossa esille tullut pointti, että
Toi nyt ainakin normaalissa oluenpanossa on amylaasientsyymien duunia.
Olen elänyt siinä uskossa, ettei pektolaasi pilko hiilareita
(tärkkelystä) vaan lähinnä pektiiniä, elikkäs hedelmien hyytelömoskaa.
Sitä kai käytetään erikseenkin sakeuttamisaineena. En ole lainkaan
varma, onko kaupan kirkkaassa omenamehussa enää pektiiniä jäljellä,
mutta mistäpä sen tietäisin.
> pektolaasientsyymin sisältämät epäpuhtaudet vaikuttaisivat enemmän voisi
> kylläkin hyvin pitää paikkansa. en ole tuon entsyymiin molekyylitason
Voi olla noinkin. Jos tarkoituksena on käyttää amylaasientsyymejä,
ainakin alfa-amylaasia saa kaupasta suoraan ilman, että joutuu
turvautumaan "pektolaasin epäpuhtauksiin".
Hinta-laatusuhteen nimissä minä kyllä jättäisin entsyymit sikseen, kun
kirkastuu se mehusta käytetty siideri muutenkin. Omenamurskasta
käytetyn suhteen asia olisi toinen, jos siis välttämättä haluaa
siideristään kirkasta.
--
Juha.Tr...@hut.fi - Toteutunut tuotto ei ole tae tulevasta.