Ukko-Pekan nopeusennätys
Seb
tietty nopeus (esim. Sm1:120 km/h). Tämä nopushan ei tarkoita veturin tai
moottorivaunun huippunopeutta, vaan VR:n sille salimaa huippunopeutta.
Ukko-Pekan kyljessä lukee nopeus 110 km/h, mutta oikea ennätys on 160 km/h!
Tämä ennätys tehtiin kaiken lisäksi täydessä lastissa ja normaalissa
liikenteessä.
Syy tähän revitykseen oli 17 minuuttia myöhässä tapahtunut lähtö
Helsingistä.
Veturinkuljettaja Leo Aittovaara sai tulkinnanvaraisen käskyn ottaa kiinni
aikataulua Riihimäelle asti.
Ko. veturinkuljettaja oli aina halunnut kokeilla kuinka lujaa tuliterällä
Ukko-Pekalla pääsee, ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus, joten sitten vain
klapia pesään!
Pasilaan vauhtia ehti kiihtyä 105 km/h, ja Tikkurilassa mentiin jo 120
km/h.
Sitten piti jo alkaa jarruttaa koska seuraava pysähdys oli Keravalla.
Keravan jälkeen piti taas mennä lujaa että aikataulun saavutettaisi.
Kuljettaja asetti tavoitteeksi 140 km/h, joka saavutettiin helposti, tosin
ylämäet mentiin hiljempaa. Alamäessä sitten saavutettiin tämä 160 km/h
ennätys.
Riihimäelle saavuttinkin sitten jo n. minuutti etuajassa.
72 kilometrin matka oli taittunut 42 minuutissa, jolloin keskinopeus oli
106 km/h.
Tämä tapahtuma sijoittui heinäkuuhun vuonna 1938.
Lähde: Mobilisti -lehti N:o 4/2000.
Jani Ruuskanen
Seb <shel...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:01c0219d$607c12e0$0100007f@default...
Sama juttu löytyy myös Haapamäen Veturipuistossa ilmaiseksi jaetusta
Veturi -Extra lehdestä kesä/1988
Jukka Ruuskanen
Tor Lillqvist
Miten ihmeessä senaikaiset vaunut kestivät tuollaista nopeutta? Vai
pitäisikö kysyä miten matkustajat sen kestivät, vaunut kyllä pysyvät
kiskoilla? (Vrt siniset vaunut, joista ilmeisesti vain osalla saa ajaa
160 km/h, ne joihin on merkitty erikseen?)
Petri J Nummijoki
: Ukko-Pekan kyljessä lukee nopeus 110 km/h, mutta oikea ennätys on 160 km/h!
: Tämä ennätys tehtiin kaiken lisäksi täydessä lastissa ja normaalissa
: liikenteessä.
Tai sitten jonkun huhujen levittäjän nojatuolimatkalla. Perustelut
alla.
: Syy tähän revitykseen oli 17 minuuttia myöhässä tapahtunut lähtö
: Helsingistä. Veturinkuljettaja Leo Aittovaara sai tulkinnanvaraisen
: käskyn ottaa kiinni aikataulua Riihimäelle asti. Ko. veturinkuljettaja
: oli aina halunnut kokeilla kuinka lujaa tuliterällä Ukko-Pekalla pääsee,
: ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus, joten sitten vain klapia pesään!
: Pasilaan vauhtia ehti kiihtyä 105 km/h
Ei tasan ehtinyt. Teoriassakin kunnollisen kokoisen pikajunan kiihdyttäminen
105:n vauhtiin 3 km:n matkalla ja ylämäessä vaatisi veturiksi vähintään
Sr1:n. Käytännössä tuo ei olisi onnistunut edes ilman kuormaa kulkevalta
Sr2:lta, koska Pasilan vanhalla yläratapihalla oli kaarresäde 400 m ja
suurin sallittu nopeus 45 km/h.
: ja Tikkurilassa mentiin jo 120 km/h. Sitten piti jo alkaa jarruttaa koska
: seuraava pysähdys oli Keravalla.
Tarinan mukaan juna oli Lentävä Tamperelainen eli P47 (Mobilisti 3/86).
Oikeasti P47:lla ei ollut yhtäkään pysähdystä Helsingin ja Riihimäen
välillä, kuten ei muillakaan nopeilla päiväpikajunilla tuohon aikaan.
: Keravan jälkeen piti taas mennä lujaa että aikataulun saavutettaisi.
: Kuljettaja asetti tavoitteeksi 140 km/h, joka saavutettiin helposti
Tuskin saavutettiin ollenkaan. Mm. ratapihoilla oli Sn 65 km/h. Jokelassa
ja Jyväskylässä on viime vuosina nähty, mitä 75 pykälän ylinopeus käytännössä
merkitsee.
: tosin ylämäet mentiin hiljempaa.
Keravan ja Riihimäen välinen osuus on melkein kokonaan pientä ylämäkeä.
: Alamäessä sitten saavutettiin tämä 160 km/h ennätys.
Miten tuollainen nopeus olisi voitu edes mitata? Eikö Hr1:n
nopeusmittarissakin riitä näyttöä vain 130 km/h asti?
: Riihimäelle saavuttinkin sitten jo n. minuutti etuajassa. 72 kilometrin
: matka oli taittunut 42 minuutissa, jolloin keskinopeus oli 106 km/h.
Jos Helsingistä lähdettiin 17 min myöhässä olisi aikataulun mukaista
ajoaikaa pitänyt tuon mukaan olla Riihimäelle tasan tunti mutta sekään
ei ole aivan täsmällisesti oikein. Tarkka aika oli 62 min.
Saattaa tarinassa kuitenkin sen verran olla perää, että P47 olisi joskus
edullisissa olosuhteissa kyennyt ajamaan aikaansa kiinni jopa tuon 17 min.
Ajo Helsingistä Riihimäelle noin 45 minuutissa ilman pysähdyksiä voi
olla mahdollisuuksien rajoissa mutta siihen riittää jo 110-120 km/h.
Lauri Uusitalo
>
> Tai sitten jonkun huhujen levittäjän nojatuolimatkalla. Perustelut
> alla.
Luu kurkkuun vaan ;)
Kerrankin oli artikkelissa hyvät perustelut eikä vain mutua! Olihan tuo
hyvä juttu tuo alkuperäinenkin.
Lauri
Timppa H
Olisiko koeajoista mitään kirjallista dokumentointia tallella? Taitaa olla
turha toivo.
Esa A E Peuha
> Jokelassa ja Jyväskylässä on viime vuosina nähty,
> mitä 75 pykälän ylinopeus käytännössä merkitsee.
Niin, poikkeavassa vaihteessa. Ohikiitävä pikajuna tuskin kulkee
sellaisten kautta, ja suoralla raiteella tuollainenkaan ylinopeus
ei vielä välttämättä kovin paljon haittaa.
Tosin eipä tuo puheena olevaa tarinaa yhtään uskottavammaksi tee.
--
Esa Peuha
student of mathematics at the University of Helsinki
http://www.helsinki.fi/~peuha/
Petri J Nummijoki
: Petri J Nummijoki <pnum...@cc.helsinki.fi> writes:
:> Jokelassa ja Jyväskylässä on viime vuosina nähty,
:> mitä 75 pykälän ylinopeus käytännössä merkitsee.
: Niin, poikkeavassa vaihteessa. Ohikiitävä pikajuna tuskin kulkee
: sellaisten kautta, ja suoralla raiteella tuollainenkaan ylinopeus
: ei vielä välttämättä kovin paljon haittaa.
Ei se ehkä haittaa, jos rata kestää alla ja opastinnäkyvyydet riittävät
mutta en olisi niistä enää kovin varma. Ei kai rajoituksia huvin vuoksi
määrätä? Kieltämättä vertaus oli kuitenkin huono.
Petri J Nummijoki
: Jostain muistelisin lukeneeni 160km/h saavutetun uuden veturiyksilön
: koeajolla. Olisiko koeajoista mitään kirjallista dokumentointia tallella?
: Taitaa olla turha toivo.
Oliko varmasti 160 km/h? Ensimmäinen Hr1 kyllä saavutti jo koeajoissa
nopeusennätyksen mutta se oli siihen aikaan "vain" 115 km/h. Mahdatko
tarkoittaa tuota?
Hr13-veturilla 2314 suoritettiin 28.2.1964 koeajo Hki-Tpe-Hki, jossa
nopeus oli enimmillään 150 km/h ja tämä oli VR:n tiedotuksen mukaan
silloinen nopeusennätys. Ainakin tuo viittaisi siihen, ettei Hr1:llä
olisi ylitetty 150 km/h.
Timo Laine
>
> : Pasilaan vauhtia ehti kiihtyä 105 km/h
>
> Ei tasan ehtinyt. Teoriassakin kunnollisen kokoisen pikajunan kiihdyttäminen
> 105:n vauhtiin 3 km:n matkalla ja ylämäessä vaatisi veturiksi vähintään
> Sr1:n. Käytännössä tuo ei olisi onnistunut edes ilman kuormaa kulkevalta
> Sr2:lta, koska Pasilan vanhalla yläratapihalla oli kaarresäde 400 m ja
> suurin sallittu nopeus 45 km/h.
Leikitäänpäs numeroilla, osa lähtöarvoista hatusta vedettyjä, kun en
oikeita tiedä:
Junassa HR1 ja vaikka viisi matkustajavaunua. Veturin
ajoonlähtöpaino on muistaakseni 130t ja vaunut painakoot 40t kappale
(suunnilleen totuudenmukainen sinisille vaunuille, miten lie vanhat
puuvaunut?) Kokonaismassa siis 330t. Lähtönopeus 0 ja loppunopeus
Pasilassa 105km/h eli noin 30m/s (29,16). Jos kiihtyvyys on vakio,
tuohon kolmeen kilometriin menee 200s. Junan kineettinen energia on
lopussa n.280MJ, eli vaaditaan vähintään 1,4MW:n eli vajaan 2000hv:n
teho. Ukko-Pekan teho on muistaakseni hiukan päälle 1000hv.
Jos rata sen lisäksi nousee tuolla matkalla vielä vaikka 20m, kerää
juna matkalla potentiaalienergiaa 65MJ, tasan jaettuna 200 sekunnille
tuo tarkoittaisi vielä 320kW:n eli 440hv:n lisätehontarvetta.
Kaiken kukkuraksi kiihtyvyys ei ole lineaarinen, vaan pienenee
nopeuden kasvaessa, jolloin matka taittuu alle 200 sekunnin -> lisää
tehoa. Kitkat ja ilmanvastukset sun muut turhat tekijät on
luonnollisesti myös jätetty sivuun tehontarvetta kasvattamasta.
Eli on Leo lämmittäjineen tainnut ns. valehdella.
/timo
Leo Männistö
lukekaapa ajatuksella ja miettikää mikä oli totta ja mikä ei...
-L-