Hassunvärinen hevonen
Paula Jantunen
Näin tässä joululomalla yhden puolitutun yksityishevosen ja hämmästelin
tallinpitäjän kanssa sen väriä... Kyseessä on puoliverinen, joka
nuorempana oli sellainen tuikitavallinen punarautias ratsuruuna
(muistaakseni harja saman värinen kuin karvapeitekin, en ole 100% varma),
mutta on nyt toisella kymmenellään alkanut harmaantua. Harmaa väri on
sellaista "rakeista", minun silmiini hiukan appaloosatyyppistä, tällä
hetkellä heppa on nimenomaan etuosastaan (ryntäät, kaula ja etujalat) jo
vahvasti harmaatäpläinen ja harmaa lisääntyy vuosi vuodelta. Valokuvaa ei
valitettavasti ole, enkä muista yksityiskohtia - voin tarvittaessa
tarkistaa tallinpitäjältä, en ole itse enää samalla paikkakunnalla.
Osaisiko joku sanoa, mikä ihmeen väritys (tai muu ilmiö) tällaisen
takana voi olla?
--
Paula Jantunen*pauj...@cc.joensuu.fi*University of Joensuu,Finland
# "Get up! For morning in the cup of day, / Has dropped the spoon #
# that scares the stars away." (Terry Pratchett: Sourcery) #
# http://cc.joensuu.fi/~paujantu/ Remove "gotcha" to reply #
Liisa Sarakontu
<pauj...@cc.gotcha.joensuu.fi.invalid> wrote:
>Vieläkö täällä roikkuu niitä väriguruja?
En ole guru, mutta jospa arvailisin kuitenkin jotain.
>nuorempana oli sellainen tuikitavallinen punarautias ratsuruuna
>(muistaakseni harja saman värinen kuin karvapeitekin, en ole 100% varma),
>mutta on nyt toisella kymmenellään alkanut harmaantua. Harmaa väri on
>sellaista "rakeista", minun silmiini hiukan appaloosatyyppistä, tällä
>hetkellä heppa on nimenomaan etuosastaan (ryntäät, kaula ja etujalat) jo
>vahvasti harmaatäpläinen ja harmaa lisääntyy vuosi vuodelta.
Eka vaihtoehto:
Ihan tavallinen kimo. Tämän puolesta puhuu harmauden lisääntyminen
iän myötä ja harmauden jakaantuminen. Tätä vastaan on kuitenkin se,
että harmaantuminen alkoi vasta nyt. Kimoillahan se normaalisti alkaa
jo ihan muutaman viikon ikäisenä, viimeistään vuoden-parin ikäisenä
(vaikka tämä on aika harvinaista). Ainakin toisen vanhemmista on
oltava kimo.
Toka vaihtoehto:
Päistärikkö. Tämä ei kyllä oikein osu, sillä päistärikkö on
lopullisen värinen jo nuorena, eikä muutu iän myötä (vain
vuodenaikojen myötä, kesällä vaaleampi ja talvella tummempi). Lisäksi
päistärikkö on harmaampi takaosastaan. Ainakin toisen vanhemmista on
oltava päistärikkö.
Kolmas vaihtoehto:
Vanhuuden harmaantumisen joku outo muunnos. Vanhuuden harmaantuminen
taitaa alkaa hevosilla yleensä vasta joskus parinkympin tienoilla, ja
en usko, että ne yleensä harmaantuvat muualta kuin päästä.
Neljäs vaihtoehto:
Appaloosa. Nämä muuttuvat kyllä iän myötä usein harmaammiksi, mutta
viimeistään 4-5 vuoden iässä olisi pitänyt näkyä jotain merkkejä
appaloosakuviosta. Harmaantuvat todennäköisimmin lautasilta ja
takaruumiista. Harmaantumisen lisäksi appaloosilla on ainakin yksi,
yleensä useampikin seuraavista tuntomerkeistä: laikullinen iho,
raidalliset kaviot, laajat silmänvalkuaiset. Ainakin toisen
vanhemmista on oltava appaloosa.
Eli en tiedä syytä tämän hevosen harmaantumiseen. Minkävärisiä sen
vanhemmat ovat? Se voisi antaa vähän vinkkiä. Mutta ilman tätä
tietoa arvailen, että syy kolmonen on todennäköisin ja syy ykkönen
toinen mahdollinen vaihtoehto.
Liisa
Walpuri Lindstrom
Liisa Sarakontu <lsar...@cc.hut.fi> writes:
> On 8 Jan 2001 12:40:35 GMT, Paula Jantunen
> <pauj...@cc.gotcha.joensuu.fi.invalid> wrote:
>
>
> Tätä vastaan on kuitenkin se,
> että harmaantuminen alkoi vasta nyt. Kimoillahan se normaalisti alkaa
> jo ihan muutaman viikon ikäisenä, viimeistään vuoden-parin ikäisenä
> (vaikka tämä on aika harvinaista).
Onko näin? Mun tuttu poni oli sellainen suloisen punaruskea 4v asti.
Sitten tavattiin seuraavan kerran pari - kolme vuotta myöhemmin. En
tuntenut koko hevosta, siitähän oli tullut täysin harmaa!
--
-Waapu
Paula Jantunen
korjauksiakin. Ikäjutut muistin pieleen. Kyseinen heppa on nyt 15-vuotias
mutta alkoi pikkuhiljaa harmaantua jo 4-vuotiaana, jolloin se tuli
nykyiselle omistajalleen. Tuolloin 4-vuotiaana se oli ihan tavallisen
punarautiaan näköinen, piirron ja sukkien lisäksi näkyi yksi valkoinen
läikkä hevosen ohimolla, ja siitä ne ovat sitten lisääntyneet.
Hevonen näyttää nykyisin punarautiaalta, jolla on harmaata kuten
aiemmin kuvasin etuosassa, mutta lisäksi runsaasti päässä ja takajaloissa
välillä polvi-kinner. Myös runkoon on nyt alkanut ilmaantua
harmaata. Jouhet ovat reilun punaruskeat, ei mitään muutoksia siinä.
Liisa Sarakontu <lsar...@cc.hut.fi> wrote:
: On 8 Jan 2001 12:40:35 GMT, Paula Jantunen
: <pauj...@cc.gotcha.joensuu.fi.invalid> wrote:
: Eka vaihtoehto:
: Ihan tavallinen kimo. Tämän puolesta puhuu harmauden lisääntyminen
: iän myötä ja harmauden jakaantuminen. Tätä vastaan on kuitenkin se,
: että harmaantuminen alkoi vasta nyt. Kimoillahan se normaalisti alkaa
: jo ihan muutaman viikon ikäisenä, viimeistään vuoden-parin ikäisenä
: (vaikka tämä on aika harvinaista). Ainakin toisen vanhemmista on
: oltava kimo.
Kuulostaa siltä, että tämä on todennäköisin vaihtoehto, nyt kun kävi ilmi
että harmaantuminen alkoi jo 4-vuotiaana eikä myöhemmin niin kuin olin
ymmärtänyt. Mutta aika myöhään ja hitaasti tuo heppa kyllä "kimoutuu"!
Vanhempien väristä ei ilmeisesti ole mitään tietoa. Ruuna on Puolasta
kotoisin ja epävirallisen tiedon mukaan suvussa on Wielkopolskia.
: Kolmas vaihtoehto:
: Vanhuuden harmaantumisen joku outo muunnos. Vanhuuden harmaantuminen
: taitaa alkaa hevosilla yleensä vasta joskus parinkympin tienoilla, ja
: en usko, että ne yleensä harmaantuvat muualta kuin päästä.
Tämä ei taida olla todennäköinen vaihtoehto.
: Neljäs vaihtoehto:
: Appaloosa. Nämä muuttuvat kyllä iän myötä usein harmaammiksi, mutta
: viimeistään 4-5 vuoden iässä olisi pitänyt näkyä jotain merkkejä
: appaloosakuviosta. Harmaantuvat todennäköisimmin lautasilta ja
: takaruumiista. Harmaantumisen lisäksi appaloosilla on ainakin yksi,
: yleensä useampikin seuraavista tuntomerkeistä: laikullinen iho,
: raidalliset kaviot, laajat silmänvalkuaiset. Ainakin toisen
: vanhemmista on oltava appaloosa.
Puolalaisen suvun perusteella kuulostaisi ainakin äkkiseltään minusta aika
kummalta vaihtoehdolta. Kaviot ovat kuulemma kaksi mustaa ja kaksi
valkoista, muusta en tiedä.
Yritän parhaillaan saada hevosesta valokuvaa näytettäväksi, mutta en tiedä
onnistuuko.
Liisa Sarakontu
<pauj...@cc.gotcha.joensuu.fi.invalid> wrote:
>Kuulostaa siltä, että tämä on todennäköisin vaihtoehto, nyt kun kävi ilmi
>että harmaantuminen alkoi jo 4-vuotiaana eikä myöhemmin niin kuin olin
>ymmärtänyt. Mutta aika myöhään ja hitaasti tuo heppa kyllä "kimoutuu"!
Yllättävän myöhään joo, mutta ilmeisestikin kimoutumisesta tässä silti
on kyse. En ole näin myöhäisestä, siis noin 4-vuotiaana alkamvasta,
kuullut kuin kerran ennen (musta tai hyvin tumma arabi tai
arabiristeytys), mutta nyt näitä tulikin jo kaksi lisää - tämä
puolalainen ja se tässä threadissa mainittu poni.
Kyseessä tietenkin voisi olla joku erikoinen kimoutumisen muoto,
kenties aivan eri geenin aiheuttama tai jonkun tuntemattoman geenin
hidastama kimoutuminen, mutta Kirja (Sponenberg, siis) ei muistaakseni
tällaista mainitse. Nooh, onhan tässä koirien kanssa tullut viime
vuosina vastaan jo ainakin neljä sellaista värigeeniä, jota alan
parhaatkaan kirjat eivät dokumentoi, joten miksei hevosillakin...
>>appaloosa.
>Puolalaisen suvun perusteella kuulostaisi ainakin äkkiseltään minusta aika
>kummalta vaihtoehdolta. Kaviot ovat kuulemma kaksi mustaa ja kaksi
>valkoista, muusta en tiedä.
Muista, että noriker-rotu on Keski-Euroopasta ja pilkullinen
leopardikuvio on rodulla hyvin tavallinen. Ja tanskalaisen
knabstrubin pilkutus on myös aivan saman appy-geenin aiheuttamaa,
joten ei se geeni pelkästään Jenkkilään ja yhteen ainoaan rotuun
rajoitu!
>Yritän parhaillaan saada hevosesta valokuvaa näytettäväksi, mutta en tiedä
>onnistuuko.
Valokuva olisi kiva.
Liisa
K. Johanna Viitanen
>> Puolalaisen suvun perusteella kuulostaisi ainakin
>> äkkiseltään minusta aika kummalta vaihtoehdolta. Kaviot
>> ovat kuulemma kaksi mustaa ja kaksi valkoista, muusta en
>> tiedä.
>
> Muista, että noriker-rotu on Keski-Euroopasta ja pilkullinen
> leopardikuvio on rodulla hyvin tavallinen. Ja tanskalaisen
> knabstrubin pilkutus on myös aivan saman appy-geenin aiheuttamaa,
> joten ei se geeni pelkästään Jenkkilään ja yhteen ainoaan rotuun
> rajoitu!
Tiikerinkirjavia (tiikerinkirjavalla tarkoitan tässä nyt kaikkia
appy-geenin aikaansaamia enemmän tai vähemmän pilkullisia värejä)
hevosia on myös idässä, entisen Neuvostoliiton alueella.
Hevosvaihtoa itänaapurien ja Puolan välillä on tapahtunut
pitkään, etenkin silloin, kun Venäjän raja oli nykyistä
lännempänä.
Tiikerinkirjavia esiintyy joissain venäläisroduissa nykyisinkin.
Edessäni on Bonnie L. Hendricksin hevosroturaamattu International
Encyclopedia of Horse Breeds (University of Oklahoma Press,
1995), jossa sivulla 246 komeilee valokuvassa karabair-rotuinen
hevonen, jolla on komea spotted blanket -kuvio.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä on tehty paljon sekä tuloksellisia
että muuten vain erikoisia jalostuskokeiluja valtionsiittoloissa,
sekä länsimaisilla roduilla että maan omilla vanhoilla roduilla.
Hevosia on kuljetettu maankolkasta toiseen näitä kokeiluja
varten. Lienee siis mahdollista, että tiikerinkirjavat olisivat
voineet kulkeutua Puolaan myös idästä. Pilkulliset värithän eivät
ole mikään silkka nykyajan kotkotus, vaan päinvastoin ne ovat
hyvin vanhoja. Esimerkiksi kiinalaisissa ja persialaisissa
maalauksissa ja pysteissä komeilee aivan upeita pilkullisia
hevosia, ja appaloosienkin taustalla ovat pilkulliset
eurooppalaiset hevoset.
Mutta onkohan täällä pohjoisessa tuhatkunta vuotta sitten ollut
lainkaan pilkullisia hevosia? On kummallista, että
islanninhevosissa esiintyy kyllä lähes kaikkia hevosen värejä,
mutta tiikerinkirjavat puuttuvat. Onko pilkullisia hevosia alun
perinkään viety saarelle vai ovatko pilkkuja periyttävät suvut
vain sammuneet, ken tietää. Nykyisissä pohjoismaisissa ja
brittiläisissä poni- ja alkuperäisroduissa (russia
lukuunottamatta) ei tiikerinkirjavia juuri näy, joten ehkä
saarelle ei koskaan ole vietykään pilkullisia hevosia.
Johanna,
käsi paketissa (kiitos kauniin punahallakkoni)
Paula Jantunen
netistä osoitteista
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/1sero4.jpg ja
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/3sero14.jpg
Ensimmäisessä heppa on 4-vuotias, toisessa 14. Siitä olisi kuva myös
7-vuotiaana, mutta se on niin huonosta kulmasta otettu ettei oikeastaan
kerro hevosen silloisesta väristä mitään.
Kävin rec.equestrianissa kuvaamassa tätä hevosta ja kysymässä, onko
kenelläkään mitään käsitystä. Siellä ehdotettiin sellaista geeniä kuin
rabicano, tai rabicano/sabino. Minulle tämä ei sano mitään, mutta parikin
ihmistä sanoi tuntevansa vastaavanlaisen hevosen ja mainitsi tuon
genetiikaksi. Mielipiteitä, Liisa tai joku?
Liisa Sarakontu
<pauj...@cc.gotcha.joensuu.fi.invalid> wrote:
>Olen nyt saanut siitä hassunvärisestä ruunasta pari kuvaa, jotka löytyvät
>netistä osoitteista
>
>http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/1sero4.jpg ja
>http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/3sero14.jpg
No kyllä on kumman näköinen. Ei näytä lainkaan kimoutumiselta.
Enemmän päistäriköltä, mutta ei oikein kunnolla siltäkään, eikä
päistärikkövärin tosiaan pitäisi juuri muuttua iän myötä.
Appaloosa-väritys ei ole myöskään (ainakaan normaalisti) tämän
näköistä, ja karvassa näkyvä pilkutus lienee papurikkoisuutta
(normaali ilmiö), ei leopardikuviota.
>Kävin rec.equestrianissa kuvaamassa tätä hevosta ja kysymässä, onko
>kenelläkään mitään käsitystä. Siellä ehdotettiin sellaista geeniä kuin
>rabicano, tai rabicano/sabino.
Sabinohan tuo ilman muuta on (kaksi aika korkeaa sukkaa, huulien yli
yltävä läsi), ja sabinokuvioonhan kuuluu usein kimokarvaisia alueita,
mutta eivät ne tällä lailla iän myötä kasva, eikä tämä harmaantuminen
muutenkaan tyypilliseltä sabinoon liittyvältä vaikuta. Rabicano on
päistäriköntapainen geeni/kuvio, joka aiheuttaa kimokarvaisia alueita
kyljissä ja etenkin hännän tyvessä, mutta taas kerran ei juuri muutu
iän myötä eikä ole tavallisesti tällainen.
Arvelisin jopa, että kyseessä ei olekaan mikään värimuunnos vaan esim.
aineenvaihdunnan häiriöstä johtuva pigmentinpuutos karvoituksessa.
Onko ihonvärissä muutoksia harmailla alueilla? Lisääntyykö
harmaan/valkean määrä koko ajan, vai väheneekö se välillä? Erittäin
mielenkiintoista joka tapauksessa, ja saattaisi jopa kiinnostaa alan
Isoja Guruja. Hmm, olisikohan mulla jossain Sponenbergin
email-osoite? Pidäthän kuvat toistaiseksi sivuillasi, Paula?
(Johanna, Paula: kirjoitin jutun hevosten valkolaikullisuudesta, siis
lehmänkirjavuudesta, Karprintin hevoslehteen ja se julkaistaan
seuraavassa numerossa. Siellä selitän piirroskaavioiden kanssa
sabinot, tobianot, framet ja splashit.)
Liisa
K. Johanna Viitanen
> (Johanna, Paula: kirjoitin jutun hevosten
> valkolaikullisuudesta, siis lehmänkirjavuudesta, Karprintin
> hevoslehteen ja se julkaistaan seuraavassa numerossa.
> Siellä selitän piirroskaavioiden kanssa sabinot, tobianot,
> framet ja splashit.)
:-) Asiaa! En ole moneen kuukauteen koko lehteä nähnytkään, kun
onnistuin saamaan kyynärpääni murskaksi ja olen viettänyt
hiljaiseloa työnteon suhteen.
Juoruja väririntamalta: jalostusohjesäännön valmistuttua Suomen
Hippos aikoo viimein yhtenäistää värinimistöä. Joten esimerkiksi
sillä värillä, jota islanninhevosissa sanotaan ruunivoikoksi ja
connemaroissa hallakoksi, saattaa loppuvuodesta olla jo joku
looginen kaikkien käyttämä nimi. :-) (Vai olenko
yltiöoptimistinen?)
Mitä mieltä muuten Liisa olet nimityksistä kullanmusta (ruots.
gulsvart, engl. smoky) ja ruunivoikko (ruots. gulbrun, engl.
buckskin)? Nämä ovat jo käytössä islanninhevospuolella. Väristä
brśnn (musta, jolla jouhissa punertavaa, sävy vaihtelee
vuodenajoittain) käytetään näköjään nimitystä kulomusta.
Mielipiteitä?
Johanna
Paula Jantunen
: Arvelisin jopa, että kyseessä ei olekaan mikään värimuunnos vaan esim.
: aineenvaihdunnan häiriöstä johtuva pigmentinpuutos karvoituksessa.
: Onko ihonvärissä muutoksia harmailla alueilla? Lisääntyykö
: harmaan/valkean määrä koko ajan, vai väheneekö se välillä? Erittäin
: mielenkiintoista joka tapauksessa, ja saattaisi jopa kiinnostaa alan
: Isoja Guruja. Hmm, olisikohan mulla jossain Sponenbergin
: email-osoite? Pidäthän kuvat toistaiseksi sivuillasi, Paula?
Koetan hankkia vastauksia noihin kysymyksiin, ja kuvat pysyvät
toistaiseksi siellä missä ovat.
: (Johanna, Paula: kirjoitin jutun hevosten valkolaikullisuudesta, siis
: lehmänkirjavuudesta, Karprintin hevoslehteen ja se julkaistaan
: seuraavassa numerossa. Siellä selitän piirroskaavioiden kanssa
: sabinot, tobianot, framet ja splashit.)
Kuulostaa kiintoisalta!
Liisa Sarakontu
<johanna....@kolumbus.fi> wrote:
>:-) Asiaa! En ole moneen kuukauteen koko lehteä nähnytkään, kun
>onnistuin saamaan kyynärpääni murskaksi ja olen viettänyt
>hiljaiseloa työnteon suhteen.
Sitä se hevostelu teettää. Kyllä tämä minun tapani harrastaa hevosia
eli telkkarin ja netin välityksellä on turvallisempi. Mutta parane
pian, ei kiva vamma. Maija Salmi muuten kaipaili sinua ja ihmetteli,
missä olet, kun soiteltiin tuossa päivä-pari sitten. En muistanut
sanoa, että olenhan minä sinut netissä nähnyt.
>Juoruja väririntamalta: jalostusohjesäännön valmistuttua Suomen
>Hippos aikoo viimein yhtenäistää värinimistöä. Joten esimerkiksi
>sillä värillä, jota islanninhevosissa sanotaan ruunivoikoksi ja
>connemaroissa hallakoksi, saattaa loppuvuodesta olla jo joku
>looginen kaikkien käyttämä nimi. :-) (Vai olenko
>yltiöoptimistinen?)
Olet yltiöoptimistinen. Ei ne nimet mihinkään muutu, kun
koirapuolellakin kaikki on sekaisin...
>Mitä mieltä muuten Liisa olet nimityksistä kullanmusta (ruots.
>gulsvart, engl. smoky)
Siis smoky black, eli aa Crcr? Nooh, miksei. Eiväthän ne
varsinaisesti kultaisia taida olla, vaan pikemminkin umpimustia tai
mustanruunikon tai tummanruunikon näköisiä. Mutta ihan hyvä, että
värille olisi joku nimi olemassa.
>ja ruunivoikko (ruots. gulbrun, engl.
>buckskin)? Nämä ovat jo käytössä islanninhevospuolella.
Kuulostaa kamalalta, mutta ilmeisestikin tällä olisi historiallista
taustaa. Vaikuttaa siltä, että vanhemmiten ainakin vaaleita
buckskin-värisiä hevosia (ja luultavasti myös vuonohevosen tapaisia
vaaleita dun-hallakkoja eli "luonnonhallakkoja") on Suomessa sanottu
voikoiksi.
Viimeksi noin viikko takaperin jäi kovasti vaivaamaan se telkkarin
eestinhevosohjelma, jonka tekstityksessä käytettiin
järjestelmällisesti sanaa "voikko" siitä vaaleasta hallakko-oriista ja
sanaa "erikoisenvärinen" siitä pienestä voikkovarsasta.
>Väristä
>brśnn (musta, jolla jouhissa punertavaa, sävy vaihtelee
>vuodenajoittain) käytetään näköjään nimitystä kulomusta.
Eikös tuo ole jo vanha, perinteinen nimi juuri tälle haalistuneelle
mustalle? Toinen vaihtoehto olisi varata kulomusta smoky blackille.
Liisa
K. Johanna Viitanen
> Kyllä tämä minun tapani harrastaa hevosia eli telkkarin ja
> netin välityksellä on turvallisempi.
Kieltämättä. Mutta kolmen hevosen kanssa kai pakostikin joskus
sattuu jotain.
> Siis smoky black, eli aa Crcr? Nooh, miksei. Eiväthän ne
> varsinaisesti kultaisia taida olla, vaan pikemminkin
> umpimustia tai mustanruunikon tai tummanruunikon näköisiä.
> Mutta ihan hyvä, että värille olisi joku nimi olemassa.
Esikuvana taitaa olla ruotsin gulsvart, jota näemmä Bo
Furugrenkin käyttää kirjassaan (Hästens färger). (Tanskaksi on
muuten kuulemma ilmestynyt hyvin mielenkiintoinen uusi värikirja,
tekijä oli Anne jotain... Essing?)
En muista roduista oikein tiedä, mutta ainakin islantilaisissa
kullanmustilla on joskus oikein selvä keltainen sävy kupeilla ja
kyljissä. Maassamme on yksi tällainen jalostusorikin, joka jättää
muun muassa oikein kauniita voikkovarsoja.
Ruunivoikko-nimen taustalla lienee tavoite saada värien nimet
jotenkin loogisiksi niin, että ne kuvaisivat jotenkin hevosen
perimääkin. Kun ruunihallakko on teknisesti ruunikko +
hallakkogeeni, ruunivoikko on ruunikko + voikkogeeni. Joku
tällainen ajatus taustalla taitaa olla.
Johanna