Edgar Allan Poesta vielä

[Lilli...@gmail.com]

Heippa,

Kuten kuulitte edellisessä kokoontumisessamme, muhun ei oikein
uponneet Poen novellit. Olin yrittänyt lukea kirjaa
järjestelmällisesti järjestyksessä ja tuskastunut niihin tylsiin
löpinöihin. Hyppelin sitten kirjaa ja löysin vain neljä tarpeeksi
selkeää juttua (Miksi pieni ranskalainen pitää kättään kantoliinassa,
3 sunnuntaita viikossa, Musta kissa, ja Amontilladotynnyri). Enkä
lukenut muita, kun näyttivät niin kuivilta...

Kun sitten kokoonnuimme ja moni kehui hyviä tarinoita, niin kirjoitin
ylös mitä tarinoita erityisesti kehuitte, ja luin sitten jälkijunassa
vielä kolme tarinaa: Sen ilmapallolla kuuhun -jutun, Rue Morguen
murhat, sekä silmälasijutun. Ja pidin kaikista kolmesta =)

Joten loivennan kantaani Poesta hieman =) Ja kiitän hyvistä vinkeistä
ja stimuloivasta keskustelusta.

Nähdään taas

T: Lilli

[Mertsi]

Vai sillä lailla! Minä taas koin vapauttavana sen, kun et niin
välittänyt niistä Poen jutuista - ja kun vielä muistin, miten Martti
(?) kovasti vakuutteli sulle, ettei sun tarvitsekaan tykätä Poesta,
niin oli ihanaa illalla tyynesti haudata kirja jonnekin sängyn alle,
ja kaivaa seuraksen jotain mielenkiintoisempaa luettavaa. Aah!
Poesta tulee sellainen olo, kuin hän kirjoittaisi koko ajan jollain
tavalla itselleen - päiväkirjaa tms. Ei yritäkään ottaa kontaktia
lukijaan - ei ole jotenkin läsnä?
(Seuraavaksi otin sen Dan Fanten 'Aasin vaihteet', oli vaihteeksi
hyvä).
- mertsi