Hei,
Annetaanpa vähän lisää vauhtia tuon Antin mainitseman tasaluvun (4500) saavuttamiseen:
PHORIDAE
Megaselia limpachensis Disney & Prescher, 2025
Ok: Kajaani, Otanneva (rämepuustoinen jänne avoimella nevalla), 7109100:503830, 29.5.-13.6.2025, 2m, E. Boggild det.
Tämä kesä oli kolmas 2020-luvulla ja varmaan toistaiseksi viimeinen, jolloin Kainuussa ja lähialueilla isommin tutkittiin kärpäsiä Metsähallituksen alueilla. Kohteena oli Pyhännän Itämäen lisäksi myös tukikohtani Otanmäen länsipuolella oleva Otannevan suoalue.
Kokosin jälleen kasan itselleni tuntemattomia Megaselioita Tanskaan spesialisti Esben Boggildille, ja ne hän on nyt suurimmaksi osaksi katsonut. "Matalalla roikkuvat hedelmät" eli helpommin määritettävät lajit, alkavat olla jo ainakin tuon alueen osalta poimittu, ja suuri osa noista mysteeriotuksista on luultavasti kuvaamattomia.
Mutta tämä laji löytyi maalle uudeksi. Alkuperäiskuvausta en saanut, mutta kylläkin englantilaisen artikkelin, jossa genitaalit on kuvattu sitä paremmin. Laji osuisi vanhassa brittikaavassa Disneyn (1989) kaavassa kohtaan 126, jossa on lähilajina M. unguicularis. Silmiinpistävää sillä on anal tuben lyhyys pitkään epandriumin yläreunaan verrattuna. Lisäksi sain Esbeniltä myös eksoottisen artikkelin Marokon Megaselioista, jossa laji mainitaan myöskin.
Noita artikkeleita saa minulta pyytämällä vaikkapa yv:llä ja samoin halutessaan Itämäki-Otanneva-raportinkin, johon tosin tämä havis ei ehtinyt mukaan.
Esbenin mukaan M. limpachensis laji on hyvin tavallinen laji Keski-Euroopassa (Saksa, Ranska). Tämä oli ensimmäinen löytö Pohjoismaista.
____________________________________________
Noin muuten olen viime ajat lajitellut pohjoisia pyydysaineistoja Dipteratyöryhmää varten lähinnä uhex-arvioitavien heimojen osalta ja siinä sivussa yrittänyt määrittää vain joitakin muita, jotka ovat ikään kuin kiinnostaneet "liikaa". Yksi noista oli:
AGROMYZIDAE
Liriomyza suecica Rydén, 1956
Lkor: Savukoski, Ainijärvi (tihkupinta), 7521421:3603391, 31.5.-29.6.2023, 1m
Lkor: Savukoski, Törmäoja, 7530:3604, 30.5.-27.6.2023, 1m
Molemmat J. Salmela leg., malaise
Monet Liriomyzat ovat varsin vaikeita määrittää melko samanlaisine genitaaleineen, mutta tällä aedeagus on aivan omintakeisen paksu ja mutkitteleva, kuten voi todeta Spencerin (1976) kuvasta.
Ravintokasvia ei ainakaan Spencer vielä mainitse.
Saas nähdä, keneltä tulee tuo tasalukulaji:). Minulla on enää muutama indet.-yksilö, joka on pöydälle pyörimään jäänyt talvikaudelta, ja postittelen ne vielä tänään Tanskaan (Anthomyiidae, Michelsen) ja Cernylle Tsekkiin (Agromyzidae). Niistäkin voi vähän ajan päästä kuulua jotain kerrottavaa, saa nähdä.
Kaj