Testipeli
Hannu
Testattiin Niilon kanssa eilen Impetus nimistä antiikin ja keskiajan
peliä. Peli on italialaisten tekemä ja on jäänyt täysin varjoon tässä
FoG:in ja DBMM:n taistossa. Pelissä neljä DBM alustaa muodostavat 2x2
muodostelmassa yhden joukon. Nämä ovat kiinteitä muodostelmia ja yhtä
hyvin voisi käyttää suoraan 8cm alustoille laitettuja ukkoja.
Pelattiin 300 pisteen peli, jolloin pöydän koko on 90x120cm. Peli siis
vastasin noin DBM 200:sta, mutta molemilla vain yksi kenraali ja
ukkoja hieman enemmän kuin DBM200:ssa. Niilolla Fatimidit ja minulla
ristiretkeläiset.
Maaston teko oli suhteellisen simppeli. Puolustaja asetti 2-6 maastoa,
jotka olivat kooltaan maksimissaan DBM puolikkaita. Yli puolet piti
olla pois deployment alueelta. Tämän jälkeen hyökkääjä sai poistaa tai
liikuttaa osaa näistä. Lisäksi hyökkääjä sai yrittää laittaa BUA:n
puolustajalle.
Vuoron alussa molemmat pelaajat heittävät 2D6 ja lisäävät kenraalin
taidon tähän. Isompi valitsee oman commandin (300 pelissä koko armeija
siis) jolla liikkuu, ampuu ja taistelee. Tämän jälkeen pienempi
aktivoi oman commandin. Eli toinen pelaaja voi tällä tavoin saada
toimia omalla porukalla kaksi kertaa perä jälkeen.
Commandin liikkeet toimii niin että pelaaja aktivoi commandista jonkun
joukon (alustan / 2x2 dbm alustaa). Tämä voi tehdä ilmaisen liikkeen
aluksi. Liike on joku eteenpäin liike tai pelkkä wheel. Tämän jälkeen
saa tehdä lisäliikkeen heittämällä 3/4/5+ riippuen joukon tasosta.
Lisäksi miinuksia tulee jos kenraali on kauempana. Lisäliikkeitä voi
tehdä enemmänkin, mutta ne vaikeutuvat aina yhdellä. Jos joukko kämmää
lisäliike heiton, niin lisäliike tapahtuu, mutta joukko muuttuu
disturbediksi. Tällöin ne eivät saa tehdä enää lisäliikkeitä ja
haavoittuvat helpommin.
Jos joukko pääsee liikkeillään ampumaetäisyydelle, niin se saa ampua
viimisen liikkeen päätteeksi. Tai jos se pääsee taisteluun niin saa
taistella liikkeen päätteeksi. Taistelussa joukoilla on "äijyys"arvo,
jonka verran ne heittävätä noppia (yleensä 3-8). Lisäksi joillain
joukoilla on Impetus arvo, jolloin ne saavat sen verta lisänoppia jos
eivät vielä ole ottaneet yhtään vahinkoa. Kutoset ja tupla vitoset
aiheuttavat hittejä. Jos tulee hittejä niin vastustaja heittää D6. Jos
se on suurempi kuin äijyys - hitit, niin tulee erotuksen verran
vahinkoa äijyyteen. Tämä siis pienenää koko ajan ja kun menee nollaksi
niin joukko kuolee. Jos on disturbed ja saa hittejä, niin tulee aina
vähintään yksi vahinko.
Impetus bonusta ei saa jos on saanut yhdenkin hitin. Ritareilla tämä
on todella tärkeä koska niillä on iso impetus bonus. Jousilla on
tärkeä rooli juuri tässä että aiheuttavat ennen ritarien iskua edes
yhden hitin.
Tykkäsin pelissä todella paljon tuosta systeemistä että joukot
muuttuvat haavottuvaiseksi jos niillä yrittää edetä nopeasti.
Varsinkin ritareilla on tärkeätä yrittää edetä rauhallisesti ja
järjestyksessä että saa tehtyä ensimmäisen iskun tehokkaasti. Lisäksi
kovatkin joukot väsyvät parissa ekassa taistelussa, jolloin ne on
mahdollista lyödä heikommilla joukoilla.
Huonona puolena pelissä on se että joka yksikön viereen pitää merkitä
pienellä nopalla tulleita vahinkoja, mutta 300 pisteen pelissä tämä ei
niin häirinnyt. Toisaalta vahinkoa ottaneet joukot kuolevat aika
nopeasti pelin edetessä. Toinen miinus tulee siitä että pelissä on
ziljoona erilaista jousiluokkaa, mutta tämä on niitä harvoja asioita
mihin pelissä tarvii taulukkoa. Eiköhän nekin kuitenkin opi ulkoa aika
nopeasti.
Yhteenvetona voisi todeta että pelin säännöt oli helppo omaksua ja
ensimmäisessä pelissä pääsi jo hyvin kärryille pelin ideasta. Pelissä
on kehitetty oikeasti uusia ideoita, toisin kuin FoG:issa missä on
noukittu parhaita paloja muista peleistä, tai DBMM:ssä. Lisäksi peli
on sen tyylinen että se on helppo selittää uudelle harrastajalle.
Niilo oli lukenut säännöt ja 20min selityksen jälkeen ymmärsin jo aika
hyvin mistä on kyse.
Jos haluaa vaihtoehtoja englantilaisten tekemille peleille niin
suosittelen lämpimästi. Minulle jäi ainakin paljon paremmat fiilikset
tästä pelistä kuin FoG:in testipelistä!
-hannu
Niilo Kalakoski
ampuma-aseluokkaa tuntuu äkkiseltään paljolta. Tosin yhdessä
armeijassa esiintyy harvoin enemmän kuin 2-3 tyyppiä.
Testipeli loppui hiukan kesken, kun Hannun kenraalia kuljettanut
ritariyksikkö töpeksi totaalisesti armeeniratsuväen tekemän
vastahyökkäyksen ja kenraali kuoli harvinaisen näyttävästi. (kenraalin
vaaraanjoutumiseen johtava 6 tappiotestissä ja sitten tuplakuutonen
kenraalin kohtaloa kuvaavassa testissä). Koko armeija näki ja juoksi
pois.
Äijyysarvo on tosiaan aika keskeinen joukkojen luokituksessa. Sitä
käytetään niin lyömisessä, iskujen vastaanottamisessa kuin
moraalissakin. Ranskalaisten ritarien äijyys 8 on jo aika kova, kun
moraalitestit otetaan sitä vastaan d6:lla. Mutta kyllä se sitten aika
nopeasti laskeekin ampumisesta ja taisteluista, voitetuistakin.
Oikein lysti peli kyllä, sääntökirjassa olleilla armeijoilla pääsi
hyvin alkuun. Ensimmäinen lisäarmeijoita sisältävä kirjakin on
näköjään ilmestynyt. Kovin montaa sääntövirhettä en ole vielä
eilisestä pelistä löytänyt. Sääntöjen opettelusta huolimatta testipeli
meni kahteen tuntiin, joten lupaus tunnin, puolentoista peliajasta on
aika uskottava.
Niilo
Mikko Vasko
kuulostaa kyllä hyvältä. Alle 2 h per peli on aika positiivinen juttu.
Lueskelin tuossa Impetus Basic sääntöjä joku aika sitten. Minulle jäi vähän epäselväksi, miten eri joukkotyypit eroaa toisistaan. Lähitaisteluun vaikuttaa käsittääkseni vain tuo "äijyys"? Eli onko pelissä ollenkaan semmoista "kivi-paperi-sakset" efektiä, vai onko kovat joukot aina kovia, ja heikot aina heikkoja?
Mutta pitää kai tuo hankkia. 8 cm leveät alustat on kyllä hienoja!
Mikko
Niilo Kalakoski
impetus-bonus, ja pike -bonuksella saa isot plussat ratsuväkeä vastaan
syvästä yksiköstä, jalkaväkeä vastaan sitten pienemmät. Warbandit
vastaavasti isot plussat jalkaväkeä vastaan. Maastohaittoja tulee
sitten joillekin joukoille.
Kyllä niitä mukana on, äkkiseltään vähemmän kyllä kuin DBx:ssä.
Itse olen hiukan askarrellut Impetus-kelpoisia alustoja 28mm ukoilla.
Hienoja on nekin 12cm leveällä alustalla. Yksi alusta valmiina :)
Niilo
Hannu
Ei siinä semmoista kivi-paperit-sakset meininkiä hirveästi ole, mutta
säännöt ovat rakennettu aivan eri tyyliin kuin DBM:ssä. Kovatkin
joukot väsyvät ja heikentyvät taistelussa heikkoja joukkoja vastaan,
jolloin huonommilla joukoilla pystyy kuluttamaan vastustajan joukkoja.
Pelin idea näyttäisi olevan siinä että ensin kulutetaan vihollisen
iskuvoima pois ja tämän jälkeen tehdään vastahyökkäys omilla täysin
tuoreilla joukoilla. Kannattaa muistaa että joukko menettää
ensimmäisen hitin jälkeen jo impetus (charge) bonuksen.
-hannu
On 19 joulu, 15:43, "Mikko Vasko" <mikko...@gmail.com> wrote:
> Morjens,
>
> kuulostaa kyllä hyvältä. Alle 2 h per peli on aika positiivinen juttu.
>
> Lueskelin tuossa Impetus Basic sääntöjä joku aika sitten. Minulle jäi vähän
> epäselväksi, miten eri joukkotyypit eroaa toisistaan. Lähitaisteluun
> vaikuttaa käsittääkseni vain tuo "äijyys"? Eli onko pelissä ollenkaan
> semmoista "kivi-paperi-sakset" efektiä, vai onko kovat joukot aina kovia, ja
> heikot aina heikkoja?
>
> Mutta pitää kai tuo hankkia. 8 cm leveät alustat on kyllä hienoja!
>
> Mikko
>
Susanna Viljanen
Joulunpyhät ovat olleet hyvää aikaa rauhoittua ja maalailla figuja, ja
olen itse tarttunut jälleen pensseliin.
Figunmaalaus on taito, jossa ei voi koskaan kehittyä täydelliseksi. Aina
on jotain opittavaa, ja taitojaankin voi terästää. Ja koko ajan voi sekä
oppia uusia tekniikoita että kehittää jo olemassaolevia.
Tein kokeiluja pohjamaaleilla. Yleisesti suosituimmat pohjamaalit ovat
valkoinen ja musta, mutta jotkut suosivat myös harmaata. Päätin tutustua
kaikkiin ja tehdä kokeita. Käytin pohjamaaleina Tamiyan mattavalkoista,
mattamustaa ja Neutral Greytä. Neutral Grey ANA43 on siitä kiitollinen,
että siinä on vain valkoista ja mustaa pigmenttiä (kimröökiä ja
sinkkivalkoista), eli se menee valkoisen ja mustan väliin.
Kaikilla on puolensa: tässäpä yhteenveto:
VALKOINEN:
Plussaa:
- Ehdottomasti visuaalisesti paras ja helein tulos. Vaaleat värit
säilyttävät värikylläisyytensä parhaimmin. Paras pohja vaakunoille ja
kuvioille.
- Valkoisesta on helppoa erottaa detaljit helposti
- Väri kuin väri peittää hyvin valkoisella pohjalla
Miinusta:
- Valkoinen ei anna mitään anteeksi. Kaikki virheet näkyvät välittömästi
valkoisella pohjalla.
- Vaatii detaljien rajauksen ohuella mustalla, mikä on aikaaviepää
- Epätasainen maalikerros näkyy välittömästi paakkuisena
MUSTA:
Plussaa:
- Eliminoi kokonaan rajauksen tarpeen. Maalaaminen nopeutuu
huomattavasti - etu varsinkin 15 mm skaalassa
- Paljon anteeksiantavampi kuin valkoinen. Virheet helppoa korjata.
- Musta soveltuu kerrosmaalauksen pohjaksi erinomaisesti.
Miinusta:
- Tappaa värisävyjen heleyden täysin. Sävyt näyttävät tummilta ja nokisilta.
- Ei sovi vaaleiden sävyjen, kuten valkoisen, keltaisen, punaisen tai
vaaleanvihreän pohjaksi lainkaan
- Detaljien erottaminen vaikeaa
HARMAA:
Plussaa:
- Erinomainen kompromissi mustan ja valkoisen välissä. Sopii pohjaksi
sekä tummille että vaaleille sävyille.
- Sävyt näyttävät harmaalla pohjalla kaikkein luonnollisimmilta. Antaa
värisävyille syvyyttä eikä tapa niiden heleyttä, mutta sävyt eivät näytä
myöskään karkilta.
- Sekä valot että varjot erottuvat harmaasta helpoimmin
Miinusta:
- Vaatii detaljien rajauksen, kuten valkoinenkin
- Kerrosmaalaus vaikeaa harmaalle pohjalle
Yllättävää oli, että harmaa pohjamaali on keskimäärin paras; kyse on
siitä, että haluaako sävyiltä kirkkautta ja luonnollisuutta, vai
painottaako maalaustyön nopeutta ja helppoutta - vai hakeutuuko
kompromissiin. Valkoinen ei anna kertakaikkiaan mitään anteeksi ja se on
pahuksen vaikea pohjamaali, mutta sillä on myös saavutettavissa todella
upea lopputulos; musta jättää lopputuloksen usein synkäksi ja ikäväksi.
Harmaa on tässä suhteessa hyvä idea.
Kokeilin myös varjostustekniikoita. The Army Painterin Quickshade-petsi
on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi, mutta ongelma on ruskea
pigmentti. Se ei sovellu lainkaan sinisten ja harmaiden sävyjen
varjostamiseen, ja myös valkoisesta tulee outo tulos. Mutta koska
Citadelin musteet ovat vaikeita ja työläitä käyttää, ja litkuttaminen
veteen tai spriihin tehdyllä ohennetulla maalilitkulla yleensä aiheuttaa
vain itkupotkuraivarin - se on äärimmäisen vaikeaa saada nätiksi, niin
kokeilin mallinrakentajien vanhaa kikkaa, eli lattiavahaa.
Johnsonin Bravo Kirkasvaha on IPMS:n piirissä tunnettu eräänlaisena
ihme-eliksiirinä, mikä toimii about mihin tahansa tarkoitukseen. Eikä se
jättänyt minua nytkään pulaan.
Sekoitin lattiavahasta ja Coat d'Armsin Armour Wash Inkistä petsin
(kolmasosafilmipurkillinen lattiavahaa + 20 tippaa pipetillä mustetta)
ja kokeilin sitä valkoisen sävyttämiseen. Tulos oli todella upea. Sama
seos kelpaa mainiosti myös sinisen sävyttämiseen. Sitä voinee ehkä
taittaa jollakin harmaasävyllä. Lattiavaha sideaineena on mainio: figut
petsaantuvat niin, että pigmentti menee painaumiin ja uriin, eikä leviä
yltympäriinsä likakerrokseksi, kuten vesipetsillä käy. Lisäksi
lattiavahaan tehty petsi jättää kiiltävän pinnan, johon helppoa laittaa
esimerkiksi siirtokuvia tms. Se suojaa myös maalipintaa hyvin. Sillä saa
detaljit ja varjot todella upeasti esiin.
Olen käyttänyt maaleina Vallejon (ääntyy siis "val-jeho") akryylejä.
Akryylien hyvä puoli on siinä, että niillä on mahdollista maalata ohuita
ja läpikuultavia kerroksia, eli sävyttäminen on helppoa. Ne myöskään
eivät haise, kuten alkydimaalit (siis englannin "enamel" tarkoittaa
alkydimaalia). Niinpä kehitin tekniikan, jota kutsun kerrosmaalaukseksi.
Se on vaikea ja aikaavievä tekniikka, mutta sillä saa mielettömän
hienoja tuloksia.
Kerrosmaalauksessa figu ensin maalataan mustalla pohjamaalilla. Tämän
jälkeen figuun maalataan läpikuultavalla maalilla pohjakerros ja
annetaan kuivua. Ei välitetä siitä, että figu näyttää karsealta ja
rumalta, vaan päälle maalataan samalla maalilla toinen kerros - niin,
että painaumiin ja varjokohtiin ei tule toista kerrosta lainkaan. Tämän
jälkeen maalataan kolmas kerros - vain harjanteisiin ja kohoumiin.
Tarvittaessa korkeimpiin harjanteisiin, valokohtiin ja kohoumiin
maalataan vielä neljäs kerros. Lopputulosta voi täydentää kuivasutimalla
(dry-brushing) valokohtiin valkoisella taitettua sävyä. Tulokset vetävät
vertoja helposti White Dwarfissa ja Citadelin kirjoissa oleville
valokuville. Olennaista on juuri se, että maalataan samaa sävyä monta
ohutta, läpikuultavaa, kerrosta päällekkäin - eikä aleta tuskailemaan
että "voi p...e, kun tätä ei saa kerralla kuntoon!".
Tällaistapa tällä kertaa. Lattiavahapetsiä voi valmistaa varastoon -
filmipurkki on ilmatiivis ja säilyttää petsin käyttökelpoisena pitkään,
ja sitä voi valmistaa montaa eri sävyä.
Suski
Niilo Kalakoski
paikassa hyvin pohjavärinä. Vallankin vallankin ruskea ja muut
maansävyt sekä punainen (yllätys) toimivat siihen hyvin.
Omissa kokeiluissa on lähinnä tullut vastaan se, että kannattaa
käyttää oikeaa pohjamaalia. Kemisti kertoo varmaan tarkemmin missä ero
on, mutta tavallinen spray ei pysy figussa likimainkaan yhtä hyvin
kuin pohjamaaliksi mainostettu.
Niilo
Tero Särkijärvi
Ihan kivoja pointteja.
Kerrosmaalauksesta olisin kiinnostunut näkemään jonkinlaisia step-by-step kuvia jos riittää energiaa.
Tero
Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
Susanna Viljanen
joulupukki toi digijärkkärin, joten yritän saada jonkinlaisia kuvia
aikaan :-)
Suski
Tero Särkijärvi kirjoitti: