(Pulut-lista) Re: (fi-lib) talouselämä uutisoi Karjalan metsistä=
Matti Linnanvuori
> Nimenomaan sosiaalidemokraattiset puolueet
> kaikkialla ovat niitä jotka ovat pönkittäneet ei ainoastaan vanhaa
> keskitettyä valtaa eli valtion valtaa vaan myös nykyistä keskitettyä valtaa
> eli pankkijärjestelmän valtaa.
Mitä tarkoitat pankkijärjestelmän vallalla? Yksityisten pankkien valta
ei ole kovin keskitettyä, sillä ne kilpailevat. Keskuspankin valta sen
sijaan on keskitettyä, mutta se on osa valtion valtaa.
Ja toiseksi mr. Kuusisto tässä ei ulota
> ajatteluaan harkitsemaan myönteisiä vaihtoehtoja.
Kyllä hän ulottaa: hän ehdottaa yksilön vapauden lisäämistä.
Tuskin on mikään
> ratkaisu, että "jokainen pitäköön vain huolen omista asioistaan"
Kyllä se on ratkaisu, jota tosin Kuusisto ei varmaan totaalisena ehdota,
vaan pelkästään jokaisen yksilön vapauden lisäämistä.
eli toisin
> sanoen omasta kukkarostaan.
Kukkaro ei ole ainoa oma asia. Kummallista, jos luulet niin.
> RAHA ei ole pätevä yhteiskunnallinen päättäjä...
Ei olekaan, eikä sitä ehdota Kuusistokaan. Kummallista, että yksilön
vapauden lisääminen merkitsee sinulle rahan panemista päättäjäksi.
Matti Linnanvuori
> Kilpailu ei ole olennaista, koska vahvin voittaa.
Vain jos vahvin määritellään samaksi kuin voittaja... Ei muuten.
Olennaista on se että
> ilman muuta suuntaa yhteiskunnan kehittämiselle kuin ennalta määräytyvät
> pakot (tai sellaisiksi uskotut pakkomielteet), eli tässä taloudelliset
> voimasuhteet, valta keskittyy sinne missä näitä pakollisia prosesseja
> toimitetaan, eli tässä pankeille.
Pankeilla ei ole noin suurta taloudellista valtaa. Pankit kilpailevat
keskenään. Pankit ovat syntyneet rahan tarpeesta ja tyydyttävät niitä.
Pankit voi ohittaakin: yritykset voivat hankkia osakepääomaa jne,
ihmiset voivat perustaa vaihtopiirejä jne.
(Eli pidetään olot
> vakaina eikä muuteta mitään,
Kyllä kaikki poliitikot, myös demarit muuttavat asioita jonkin verran.
Monet nykydemarit ovat kuitenkin saavuttaneet suurimman osan
tavoitteistaan, joten he eivät näe tarvetta muuttaa asioita paljon.
> Pointti on siinä että vallan hajautuminen ei ole spontaanisti tapahtuva
> prosessi vaan vaatii tietoista ohjausta kohti hajauttamista.
Ohjaus kohti hajauttamista kuulostaa hieman keskusjohtoiselta. Olen
kyllä sitä mieltä, että tietoinen hajauttamispolitiikka on tarpeen
nykyisen keskusjohtoisen väkivaltakoneiston hajauttamiseksi.
Kun uskotaan
> että "elämme demokratiassa" niin ei ryhdytä kehittämään demokratiaa, vaikka
> tosiasiassa vallitseva demokratia olisi vain muodollinen demokratia eikä
> jokaisen todellista osallistumista kasvattava prosessi.
Minäkin kannatan demokratian kehittämistä: hajauttaminen, imperatiivinen
mandaatti ja eroamisoikeus parantaisivat.
Asiat ovat
> dynaamisia ja jos esitetään että pidetään vain yllä vakaita oloja niin
> todellisuudessa taannutaan.
Miksi?
Muodollisesta demokratiasta tulee kulissi,
> jonka takana todelliset vallat voivat toimia esteettä.
Noin ei ole aivan tapahtunut.
> Todelliset vallat ovat niitä ihmisiä ja instituutioita, joilla on paljon
> rahaa, koska raha on universaali lupakirja.
Rahalla ei voi ostaa kaikkea: ei lakien rikkomislupaa. Nyky-Suomessa
valtio tekee suurimman osan taloudellisista päätöksistä: julkisen
sektorin osuus on yli puolet ja ms. yksityistäkin sektoria se sääntelee
tiukasti. Siten rahavalta ei ole yhtä suuri kuin valtiovalta. Tosin
valtiolla on rahamonopoli, eli valtiokin käyttää suurta rahavaltaa.
Pankit tekevät rahaa rahasta
> koronkiskonnalla
Miksi luulet, että ne kiskovat? Varmaan ne joskus vaativat liikaa
korkoa, mutta nykyistä huomattavasti alempi korko tekisi pankeista
kannattamattomia tai jatkuvasti kiihdyttäisi inflaatiota, mitkä eivät
olisi kestäviä tilanteita. Korko on hyödyllinen instituutio: se on rahan
vuokraa eikä yhtään tuomittavampaa kuin mikään muukaan vuokra.
ja lisäksi koska pankit säätelevät rahan käyttöä, niillä
> on käsissään valta, jolla säädellä instituutioita.
Jonkin verran on, mutta liioittelet.
Eli pankeilla on aina
> käytössään paljon rahaa ja se tekee pankeista vallankäyttäjiä.
Pankit käyttävät rahaa tiukasti määritellyllä tavalla: voiton
maksimoimiseksi, mikä palvelee hyvinvointia.
Pankit ovat
> ylikansallisia vallankäyttäjiä ja yhden pankin toiminta riippuu toisista
> koska kaikki muodostavat yhden verkoston, rahoituspääoman kulkuverkoston,
> jossa hallitsee spekulatiivinen pääoma, joten käytännössä valta keskittyy
> vahvimpaan pankkiin.
Tuo ei ole totta. Maailmassa ei ole niin vahvaa pankkia, jolle olisi
keskittynyt suurin osa vallasta. Jotkut valtiot voivat kuitenkin
monopolisoimalla antaa jollekin pankille suurimman vallan.
Sillä kaikella ilmeisesti pyritään jonkinlaisen
> globaalin yhdenmukaisuuden maailman luomiseen - valmiiksi ohjelmoidun
> maailman, jossa kaikki on laskettavissa ja siksi kontrolloitavissa.
Kuka pyrkii?
> Minulle vapaus on sosiaalinen asia. Ei konsumerismin mukainen vapaus, joka
> on vapautta kuluttaa mitä haluaa.
Kuusisto ei enkä minkään halua pelkästään konsumeristista vapautta.
Vaan vapautta rakentaa sellaisia
> olosuhteita joissa tahdon elää - mikä on täysin mahdotonta yksin.
Tuskinpa Kuusistokaan haluaa elää yksin. Kuluttaminenkin sujuu parhaiten
yhteisössä.
> Myönteisillä vaihtoehdoilla en siis tarkoita kielteisen vapauden (vapaus
> jostain) mukaisia vaihtoehtoja, vaan mahdollisuuksia vapautumiseen "tienä,
> jota pitkin tulen kotiin".
Noin varmaan suurin osa ihmisistä ajattelee, myös minä. Tosin tuo on
hieman mystisesti sanottu.
> Jos asioista ei keskustella, jos
> asioita ei sovita yhdessä, ja oletetaan että asiat ovat hyvin niin että
> lisätään vain yksilön vapautta, niin heikothan siinä kärsii. Se ei ole ok.
Oletat siis, että yksilön vapauden lisääminen aiheuttaa heikkojen
kärsimistä. Se on osittain totta, mutta aika autoritaarinen käsitys.
Minä uskon, että heikot enimmäkseen hyötyvät vapaudesta. Myös empiria
eri maita vertailemalla osoittaa, että vapaissa maissa heikkojenkin
asema on paras.
> Oleellista on että samalla kun lisätään mahdollisuuksia toimia
> yksilöllisellä tavalla, on lisättävä osallistumis- ja vaikuttamis-,
> liittymismuotoja, yhteisöön tasavertaisena liittymisen muotoja.
Nuo ovat joillekuille tärkeitä, mutta eivät kaikille. Kaikkia ei pidä
pakottaa sinun haluaamaasi yhteisöllisyyteen.
Tosiasia on
> että tasavertaisuuden muotoja on surkean vähän
Mitä ovat tasavertaisuuden muodot?
ja tilanne ei ole parantunut
> viime vuosikymmenten aikana, päinvastoin, aina olet jonkun palkkaorjana
Sinä koet palkkaorjuuden epätasa-arvoksi, mutta joku muu ei.
tai
> sinun täytyy astua johonkin muottiin, sitten kerran vuodessa saat valita
> tuleeko tv:n kuvaruutuun herra x vai rouva y.
Vapautta on toki enemmän. TV:tä ei ole pakko katsoa.
> Joten yksilön vapauden lisääminen ilman yhteisöllistä kehitystä EI ole
> myönteistä kehitystä: EI, koska se lisää heikkojen syrjäytymistä.
Mihin perustat väitteesi? Tuo taitaa olla pelkkä dogmi. Tosin yksilön
vapauden lisääntyminen johtaa melko varmasti myös vapaan
yhteisöllisyyden kehittymiseen, sillä useimmat ihmiset ovat sosiaalisia.
Puhe
> "yksilönvapauden kasvattamisesta" antamatta tuolle vapaudelle mitään
> sisältöä EI herätä luottamustani vaan pikemminkin herää epäilyksiä.
Minussa taas herää epäilyksiä, kun sinä haluat antaa toisten vapaudelle
sisällön, varmaan pakolla.
> Käytännössä noiden vapauksien TOTEUTTAMINEN riippuu enimmäkseen kukkarosta.
Miksi väität noin?
> Kyllä se sitä nykyisissä yhteiskunnallisissa oloissa merkitsee, jos sille
> vapaudelle ei anneta mitään sisältöä.
Mitä tarkoittaa raha yhteiskunnallisena päättäjänä? Päättävätkö setelit
ja kolikot yhteiskunnallisista asioista? Minusta eivät, sillä ne eivät
ole älykkäitä olentoja, jotka pystyisivät päättämään mitään.
Jos tarkoitat, että ihmiset käyttäisivät vapauttaan enimmäkseen
ostamiseen, en näe sinulla olevan oikeutta estää sellaista.
Kenen pitäisi antaa sisältö vapaudelle? Minusta on autoritaarista, jos
sinä haluat antaa kaikkien ihmisten vapaudelle sisällön vaikka väkisin.
Jokaisen pitäisi voida itse löytää vapautensa sisältö.