Oppitunti kapitalismin kriitikoille

[Oskari Juurikkala]

OPPITUNTI GLOBALISAATION KRIITIKOILLE

Lauri Gröhn kirjoitti:
>Työryhmä ei ole ilmeisesti vielä tajunnut,
>että globalisaatio ei ole samaa kuin kansainvälistyminen.
>Globalisaatiossa monikansalliset kilpailuttavat valtioita
>ja siirtävät tuotannon sinne missä se tuottaa eniten voittoa
>omistajilleen. Globalisaatiolla ei ole mitään tekemistä
>sosiaalisen pääoman kanssa eikä globalisaatio perustu
>keskinäiseen luottamukseen eikä jatkuvaan oppimiseen.
>Omatoimisuus, luotettavuus ja osaaminen eivät
>globalisaatiossa ole pääomaa, vaan luovat
>pohjan alistamiselle.

Globalisaatiossa yritykset siirtyvät sinne, missä tuotanto on edullisinta ja
tehokkainta. Tämä siirtyminen ei ole sen kummempaa kuin tehtaan siirtäminen
lähemmäs työvoimaa. Globalisaation kriitikot eivät kykene ajattelemaan
markkinoiden toimintaa selkeästi. Se pelottaa heitä, koska kaikki vieras ja
vaikeasti hallittava pelottaa. Joten nyt sanon asian niin selkeästi, että
tyhminkin kriitikko sen tajuaa:

Vaihdanta on molempien osapuolten etu - tapahtui se sitten naapurin kanssa
tai toisella puolen maailmaa.

Globalisaation kriitikot tekevät myös sen virheen, että he pitävät
poliitikkoja laupiaina samarialaisina, jotka tekevät "vain hyvää". Harha
rikkoutuu äkkiä, kun tarkastelee Yhdysvaltojen politiikkaa lähemmin. Sen on
yritysten politiikkaa, eräänlaista *uusmerkantilismia*. Uusmerkantilismissa
(jota valheellisesti kutsutaan kapitalismiksi tai uusliberalismiksi)
suuryritykset liittoutuvat poliitikkojen kanssa ja luovat laajoja ja
vahvoja monopoleja. Tätä he kutsuvat "vapaaksi kaupaksi". Ei tarvita kuin
hiukan järjenkäyttöä, niin ymmärretään, että WTO ja muut "vapaan kaupan"
advokaatit ovat pahimmanlaatuisia vapaan kaupan vastustajia,
uusmerkantilisteja, jotka palvelevat vain suuryritysten monopoleja.

Nyt EU on kartellisoinut valtioiden välisen kilpailun. Voimme vain odottaa,
milloin EU ottaa samanlaisen imperialistin roolin kuin Yhdysvallat ja ryhtyy
kartellisoimaan koko maailmantaloutta. Silloin ovat vitsit vähissä.

> > Muodostuva tietoyhteiskunta on verkostomaisesti toimiva,
>itseohjautuva
> > yhteiskunta. Kansalaisilla, yrityksillä ja markkinoilla on
>sellaista
> > tilanteisin ja olosuhteisiin liittyvää tietoa, jota valtiolla ei
>ole ja
> > jota valtio ei pysty kokoamaan. Siksi valtion ei ole hyvä tehdä
> > valintoja ihmisten puolesta. Valtion tehtävänä on huolehtia
>toiminnan
> > yleisistä ja yhtäläisistä ehdoista sekä yhteiskunnan sääntöjen
> > kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Erittäin tärkeä näkemys! Mutta pelkäänpä, etten eläissäni tule näkemään sitä
päivää, kun poliitikot luopuvat "viisaan hyväntekijän" roolistaan.

LG:
>Globalisoitunut maailma on kaikkea muuta kuin
>itseohjautuva. Valtio on ihmisten turva, mutta kun
>monikansalliset kilpailuttavat valtioitakin,
>valtion asema korostuu entisestään. Valtio joutuu
>tekemään valintoja ihmisten puolesta. Kansalliset
>säännöt eivät maailmantaloudessa enää ole mitään
>ja Suomen on toimittava EU-tasolla.

Voitko olla tosissasi? Tarkoitatko, että "Globalisoituneessa maailmassa
'monikansalliset yritykset' tekevät päätökset ihmisten puolesta"? Give me a
break, Lauri!

Julistan Tutulaisille kilpailun: mainetta ja kunniaa ansaitkoon se, joka
keksii parhaimman selityksen sille mielettömyydelle, että me pidämme
yrittäjiä Paholaisina ja poliitikkoja Hyväntekijöinä!

Alustavia ehdotuksia:

1. koululaitos
2. media
3. pseudo-intellektuellit
4. ihmisen ikuinen irrationaalisuus

LG:
>Vaikeinta on oppia, että menneeseen on vaikea
>palata ja että tietoyhteiskunta ei ratkaise yhtään mitään.
>Tietoyhteiskunnan mantrat vain estävät näkemästä
>todellisuutta ja lykkäävät ratkaisujen tekoa.

Höpö höpö. Teknologia (jota kutsumme hienosti "tietoyhteiskunnaksi") on
laajentanut ihmisen mahdollisuuksia maratonmaisella kiihkolla.

Onko tämä vasemmistolaisuuden synnyttämä harha vain ihmisen yleistä
kyvyttömyyttä käyttää järkeään: henkilö, joka kirjoittaa uudella
tietokoneellaan kommentteja internetin välityksellä käytävään keskusteluun
väittää, että kehityksellä ei ole merkitystä!

Ja miten niin moni ihminen voikaan yhä uskoa Marxin teesejä siitä, että
kapitalismi köyhdyttää! Kun sekä teoria, historia että nykypäivä kiistatta
osoittava, että totuus on päinvastainen. Itse asiassa Marxin näkemykset
voitiin nähdä virheellisiksi jo tuon ajan Yhdysvalloissa, mutta kun ei
käytetä päätä, niin ei käytetä päätä.

>Luokkajako on yksi väärin käytetyimmistä tietoyhteiskunnan markkinoinnin
>fraaseista. Luokkajako on jo tapahtunut eräällä tavoin: lukemattomat
>ihmiset eivät eivät enää osaa päässään laskea paljonko on 17+8,
>vaan turvautuu laskimiin. USA:ssa 40% väestöstä ei osaa kunnolla
>lukea ja 60% laskea. Tietokoneet eivät mitenkään paranna tuota
>tilannetta.

Mistähän ihmeestä olet lukusi tekaissut? Sitä paitsi ajaudut harhaan.
Ihmiset omaksuvat niitä taitoja, joita kussakin kulttuurissa eniten
tarvitaan. Sata vuotta sitten olisi naurettu tämän päivän
tietokoneinsinööreille, jotka "eivät osaa edes käsiään käyttää". Vaan
kuinkas nyt suu pannaan?

Ainut luokkajako on se, että kolmas maailma ei kykene seuraamaan kehitystä.
Syy on harvinaisen yksinkertainen, ja juuri se, josta mediassa ei puhuta.
Kehitysmaat eivät ole omaksuneet kapitalistista ideologiaa. Jo puolen
vuosisadan ajan Afrikan ja Etelä-Amerikan johtajat ovat noudattaneet puoli-
tai täysi-sosialistisia talousdogmeja. Ahdinko kasvaa vuosi vuodelta.

Kaukoidän pienet maat, Kiinaa lukuunottamatta, tekivät päinvastaisen
ratkaisun. Tämän seurauksena ne nousivat hetkessä taloudellisesta
kärsimyksestä ja epätasa-arvosta kehityksen huipulle.

> > Näiden neljän perusehdon: persoonallisuuden, demokratian,
> > yhteisöjen ja yhteiskunnan eheyden tullessa riittävästi määrin
> > täytetyiksi, voidaan yhteiskuntaa jakamatta vauhdittaa
>innovaatioita,
> > tuottavuutta ja taloudellista kasvua.
>
>
>Tuossako Keskustan näkemys yhteiskunnan tehtävästä?

Mikä mahtaa olla oma näkemyksesi? "Taantumusta, tehottomuutta ja
taloudellista ahdinkoa"?

> > korruptio. Kokemus osoittaa, että yhteisöissä ja vapaassa
> > kansalaistoiminnassa syntyy jotakin sellaista vastavuoroisuutta,
>joka
> > on yhteiskunnan kaikelle muulle toiminnalle välttämätöntä, mutta
>jonka
> > sisällön osaamme tunnistaa huonosti.
>
>
>Tuota logiikkaa en ymmärtänyt.

Etpä muutenkaan vaikuta logiikan jättiläiseltä. - Yllä tulevat mainiosti
esille F. A. Hayekin periaatteet kapitalismin eduista. Hayek korosti, että
todelliset innovaatiot syntyvät yksilöiden vapaassa vuorovaikutuksessa
(=kapitalismi).

Suomen yhteiskuntakeskustelussa jatkuvasti huomautetaan, että markkinat
eivät ole täydelliset, joten politiikan täytyy ohjailla markkinoita. Hyvä,
väitteessä on perää. Ihmiset eivät ole täydellisiä, joten mikään
ihmistoiminta ei voi olla täydellistä. Mutta mihin siis unohdamme asian
toisen puolen? Miksi ihmeessä kuvittelemme, että jos markkinat eivät ole
täydelliset, niin politiikka sitä on? Valtio-opin Public Choice -koulukunta
on osoittanut, politiikka on lähes poikkeuksetta vielä epätäydellisempää.

> > Globaalissa kilpailussa vallitsee se paradoksaalinen asiaintila.
>että
> > suuruuden ekonomioilla kilpailevat kansainvälisen tason yritykset
> > tarvitsevat "alleen" laajan pienyritysten verkoston. Tämä verkosto
>
>
>
>Täydellinen väärinkäsitys. Mitään verkostoa ei globaaleilla
>markkinoilla tarvita, vaan työt tehdään siinä maassa missä
>edullisinta.

Olet väärässä, Lauri. Markkinoilla on *aina* verkostoja. Pienillä
yrityksellä on enemmän merkitystä kuin TV-mainosten perusteella
luulemmekaan. Juuri siksi markkinat toimivat niin tehokkaasti ja kykenevät
tuottamaan palveluja aina vain halvemalla ja laadukkaammin. Markkinat eivät
ole kenenkään riistoa, vaan menetelmien jatkuvaa kehitystä, josta jokainen
hyötyy. Globalisaatio tarjoaa yhä parempia mahdollisuuksia kehitykselle.

> > vuorovaikutuksen taajuudesta. Joka tapauksessa tietoyhteiskunnan
> > kehittyessä tarvitaan uusia, erityisiä aluepoliittisia toimia ja
> > instrumentteja. Tällaisia ovat alueen omaa aktiivisuutta tukevat
> > EU-tyyppiset ohjelmat sekä verotukselliset keinot. Verotuksen
> > neutraliteettiperiaatteesta tulee tinkiä porrastamalla verotusta
> > alueellisesti. Näin tehdään mm. monessa EU-maassa.

Pelottavaa puhetta. Aluepoliittiset "instrumentit" ovat vahvojen keino
kontrolloida talouselämää omaksi edukseen. Näin ovat Yhdysvallat toimineet
iät ja ajat, ja saman linjan on EU valinnut. Markkinaimperialismi on
tulevaisuuden käytäntö, ja sitä vahvistavat eniten ne, jotka luulevat sitä
vastustavansa (= vasemmistolaiset globalisaatiokriitikot, erit. David
Korten).

"Verotuksen neutraliteettiperiaate" on poliittista liturgiaa, joka
tarkoittaa suomeksi: talouden kartellisointi. Kuten Murray N. Rothbard on
huomauttanut, mitään sellaista kuin "neutraali verotus" ei ole olemassakaan.

> > Koulutus on yhä liiaksi sitä, että luokkahuonemetodilla jaetaan
> > eilispäivän tietoa kauhalla päähän kaataen. Koulutuksesta on
>paljolti
> > tullut "tyhjän pyörittämistä", sijaistoiminto, jolla peitetään
> > työttömyyden mittasuhteet. Sen tilalle tarvitaan oppivan
>yhteiskunnan
> > käsite, jossa opiskelu ja oppiminen jatkuu koko eliniän, niin että
>
> > itsehankittu tieto omaksutaan henkilökohtaiseksi osaamiseksi.
>
>
>Samaa mieltä, mutta tietoyhteiskunta vie poispäin tuosta hyvästä
>tavoitteesta. Kauhalla kaataminen ei ole koskaan missään koulussa
>ollut välttämätön ratkaisu, vaan täysin opettajasta riippuvainen.
>Millään tietotekniikan ukaaseilla ei asia kyllä muutu, etenkin
>kun kouluja, kirjastoja ja korkeakouluja on Ahon hallituksen
>ajoista lähtien kurjistettu.

Erittäin totta! Mutta molemmat unohdatte tärkeimmän ongelman: koululaitos on
ylhäältäpäin ohjattu systeemi. Tällainen asetelma ei koskaan eikä
milloinkaan tule poikimaan todellista innovaatiota. Kuten Hayekilta opimme,
todellinen kehitys tapahtuu aina vapaassa vuorovaikutuksessa. Korostan sanaa
*vapaassa*.

Koulutuksen ongelma olisi helposti ratkaistu. Poistetaan koko julkinen
koululaitos. Poistetaan koulutuksen julkinen tuotanto ja poistetaan sen
julkinen valvonta. Annetaan asian kehittyä markkinoilla, so. kuluttajien ja
palveluntarjoajien kanssakäynnillä. Vain he yhdessä kykenevät aidosti
neuvottelemaan tarpeista ja niiden toteuttamisesta.

Markkinoilla tuotettu koulutus ei ole tasa-arvon uhka. Tämä ongelma on
ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten. Kansalaisille jaettaisiin eräänlaisia
koulukuponkeja (tai opetusvouchereita), joilla jokainen voi vapaasti valita
lapsensa koulun.

Samaa reseptiä voitaisiin käyttää terveydenhuoltoon. Kupongit takaisivat
palvelut jokaiselle, mutta samalla yritysten innovaatiot laskisivat
kustannuksia ja kehittäisivät toimintaa. Parempaa palvelua jokaiselle.

Tärkeintä on ymmärtää, että nykyisessä valtion ohjaamassa systeemissä emme
millään ilveellä voi aavistaakaan, millaisia mahdollisuuksia olisi tarjolla.
Vapaan yrittäjyyden ydin on juuri innovatiivisuus, jonka tasoa ei muilla
keinon voida saavuttaa. Joka tätä epäilee, miettiköön seuraavaa: millä
todennäköisyydellä julkinen yritys HPY olisi ryhtynyt valmistamaan
kännyköitä tai kehittämään internettiä?

> > Tietoyhteiskunnassa toimiminen on enemmän ihmissuhdeosaamista kuin
> > tietokoneen näpyttelyä. Koko kansan tietoyhteiskunta alkaa siitä,
>että
> > kännykän kaikkia ominaisuuksia osataan käyttää.
>
>
>HYI PERKELE. Kännyköitä ja tietokoneita myydään täysin epärelevantein
>argumentein toiminteiden määrillä kehuskellen. Tietoyhteiskunnan
>alkamisen määrittely noin on TEKNOFIILISTÄ IHMISTEN HALVEKSUNTAA.

Äläs nyt, Lauri, hermostu. On totta, että tekninen kehitys – ja kehitys
yleensäkin – johtaa ylilyönteihin. Mutta ajan kuluessa – ja vain ihmisten
tehdessä vapaita valintoja – erilaisista mahdollisuuksista säilyvät
tärkeimmät ja tarkoituksenmukaisimmat. Sähkön keksiminen 1800-luvulla johti
ties minkälaisiin hököttimiin, mutta tähän päivään mennessä tuosta huikeasta
keksinnöstä on hioutunut arkemme tärkeimpiä hyödykkeitä, kuten sähkövalo,
televisio, stereolaite ja tietokone jollaisella juuri nyt kirjoitan.

Nämä hyödykkeet, jotka ensin olivat vain rikkaimpien huvia, muodostuivat
pian osaksi köyhimpienkin kulttuuria. Sähkövalon ansiosta (erityisesti
täällä pohjoisessa) ihmiset saattoivat viettää iltaa kuinka myöhään
kaipasivat. Levysoittimet avulla tehdastyöläinenkin pian saattoi nauttia
loistavista musiikkiteoksista. Televisiosta hän saattoi seurata maailman
tapahtumia tai katsoa viihdyttäviä elokuvia. Ja millainen oli tietokoneen
asema kaksikymmentä vuotta sitten? Kone, jonka ennustettiin leviävän
muutamiin yliopistoihin ja teknologiakeskuksiin, levisi äkkiä
perushyödykkeeksi, jonka eduista voi jokainen halukas nauttia.

Perustuiko kuvattu kehitys poliitikkojen kauniisiin tekoihin? Ei ikuna. Se
perustui yrittäjien itsekkäisiin pyrkimyksiin. Johtopäätös: eläköön
kapitalismi!

> > Oppiva yhteiskunta on ajallisesti helpoimmin toteutettavissa
> > jaksottamalla työaikaa uudella tavoin (esim. 6 + 6 h
>työaikamallit).
> > Tässä mallissa tehdyn työn tehokkuus kasvaa ja viikkoon vapautuu
>10
> > tuntia mm. opiskeluun. Itseohjautuvuus ja henkilökohtainen vastuu
> > omasta oppimisesta edellyttää myös kansalaisen perusturvan
> > (negatiivisen tuloveron) olemassaoloa.
>
>
>Johan nyt. Itseohjautuvuus edellyttää pakottautumista tiettyyn
>työaikamalliin?

Olisi erittäin helppoa kehittää tehokkaampia ja tarkoituksenmukaisempia
työaikamalleja, jos vain ammattiyhdistykset lopettaisivat fanaattiset
painostuksensa, eduskunta romuttaisi työsopimuksia rajoittavan
lainsäädännön. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että
kehitys olisi molempien osapuolten etu.

> > Kaupan alalla nettikaupan kasvu tulee mullistamaan rakenteet.
>Kilpailu
> > ei jatkossa perustu betoniseiniin ja keskeisiin liikepaikkoihin,
>vaan
> > logistiikkaan. Tavarat tilataan sähköisesti ja logistinen
> > jakelujärjestelmä kuljettaa ne kotiin tai sovittuihin pisteisiin
> > työmatkan varrella.
>
>
>Tuollainen vammaisten tarpeisiin optimoitu jakelujärjestelmä on
>erittäin kallis ja tuskin laajalti haluttu. Pitääkö kaikille jakaa
>kainalosauvat jos jotkut tarvitsevat niitä. Lisäksi malli suosii
>suuria keskusliikkeitä.

Ehdottomasti väärin. Nettikauppa on halpaa, tehokasta ja
ympäristöystävällistä. Sillä on vain yksi este: nykyinen lainsäädäntö, joka
suosii pääomayrityksiä. Nettikauppa on pienten yritysten heiniä. Se voi
kehittyä vain vapaassa taloudessa.

> > Tietotekniikan avaamia mahdollisuuksia terveydenhoidossa,
> > etälääketieteessä sekä hoito- ja hoiva-alalla on käytetty vasta
> > "helmitaulun tasoisesti". Ilmeisesti alitajuisesti pelkäämme
>näiden
> > ihminen-ihmiselle -suhteiden teknistymistä.
>
>
>Ja syystäkin pelkäämme. Uskomuslääkinnän leviämisen
>tärkeimpiä syitä on, että sairastaessaan ihminen hakee
>auttajilta merkityksiä. Koneet eivät tarjoa niitä.

Aivan totta. Tämänkin vuoksi terveydenhuolto pitäisi yksityistää (ja turvata
palvelukupongeilla). Tarjonnan monipuolistuessa ihmiset voisivat hankkia
palvelua, jota itse pitävät oikeimpana. Ylhäältä ohjattu terveydenhuolto ei
kykene kehittymään kuluttajien kaipaamalla tavalla.

>Konsulteilta kannattaisi opetella muutakin kuin vanhentuneita
>muotitermejä (jalkautuminen). Yliopistojen pitäisi kansainvälistyä
>ja kilpailla kansainvälisillä foorumeilla, ei periferiaan jalkautumisessa.

Ehdottomasti. Yliopistot ovat vanhoillinen kartelli, joka ei nykyisellään
kykene minkäänlaiseen innovaatioon. Koko instituutio on mieletön kehityksen
jarru. Akateeminen koulutus kuluttaa valtavasti yhteiskunnan rahoja, mutta
ei kykene alkuunkaan tarjoamaan sitä, mihin todella olisi tarvetta.

Konsulttifirmat kukoistavat ja nettoavat pyörryttäviä summia, koska
varsinaisilla "asiantuntijoilla" ei ole enää mitään sanottavaa. Tämä on
kautta aikojen on intellektuellien rooli: he seisovat vieressä ja valittavat
tapahtuvaa kehitystä; jälkeenpäin he väittävät, että kehitys oli heidän
ansiotaan.

> > eteenpäin vievän aloitteellisuuden. Valtio ei voi muutosta ohjata,
> > mutta kansalaiset voivat. On kokemusperäinen totuus, että muutoksia
> > eivät toteuta ne, jotka voisivat, vaan ne, joilla on tarve. Siksi
> > innovaatioiden alkuperä on yleensä vallasta katsoen reuna-alueilla.
>
>
>En usko, että vallalla ja innovaatioilla on positiivista tai
>negatiivista korrelaatiota.

Ylläoleva tulkinta on silti mielenkiintoinen! Eräillä historianfilosofeilla
on mielenkiintoinen tulkinta alueellisesta kehityksestä. Keskus on alue,
jossa valtiolla on suuri valta, ja jossa julkinen valta rajoittaa ihmisten
vapaata kanssakäymistä, so. kontrolloi markkinoita. Periferia taas on
reuna-alue, jossa valtiolla on vähemmän valtaa ja jossa kanssakäyminen
näinollen vapaampaa. Innovaatiot tapahtuvat periferiassa. Esimerkiksi kelpaa
Alankomaat, jonka taloudellinen kehitys keskiajan lopulla oli häikäisevä.
Alueella oli paljon maata, jonka käyttöä feodaalilaitos ei kontrolloinut
kuten Ranskassa, ja kaupankäynti oli vapaata, koska ammattiyhdistysten
kartellit eivät rajoittaneet sitä. Kuitenkin ajan kuluessa Alankomaista
kasvoi vahva, imperialistinen valtio, ja taloudellinen kehitys heikehtyi.

On todettava, että keskus-periferia-ajattelu ei välttämättä päde.
Vallankäyttö voi olla rankkaa myös periferiassa – tai liberaalia
keskuksessa. Professori Risto Harisalo kirjoittaa teoksessaan Klassinen
liberalismi (s. 45):

"Elisabeth Langbyn mukaan Ruotsi, joka oli 1800-luvulla Euroopan köyhimpiä
maita, liberalisoi läpikohtaisia yhteiskuntapolitiikkansa 1870-luvulla ja
kasvoi nopeasti erääksi maailman rikkaimmista maista. Langbyn mukaan
liberalismi teki Ruotsista rikkaan ja suvaitsevan maan, kun taas
hyvinvointivaltiollinen ajattelu eri aloilla 1900-luvun viimeisinä
vuosikymmeninä romutti liberalismin saavutukset."

On liikaa sanottu, että hyvinvointivaltio olisi suoranaisesti romuttanut
saavutukset. Oikeammin olisi, että se pysähdytti kehityksen. Kuvaus sopii
täydellisesti Suomeen.

> > Mikä tahansa foorumi tukkeutuu, jos 20 000 ihmistä yrittää
>keskustella
> > yhtä aikaa. Demokraattinen osallistuminen tarvitsee sekin uudet
> > innovaationsa ja sovelluksensa. Varmaa on, että näitä valtaa
> > hajauttavia innovaatioita luodaan.
>
>
>Tuskin. Vallasta informoivia on jo ja ne kehittyvät. Varokaa
>vaan poliitikot. Yhä useammat tulevat kirjoittamaan ylläolevan
>kaltaista perusteltua tai perustelematonta kritiikkiä. Poliittisen
>mantrailujen ja poliittisten helppoheikkien elämä tulee
>käymään epämukavaksi.

On tuossa pointtinsa. Valta tulisi totisesti hajauttaa. Yksinkertaisesti:
antaa ihmisille. On todella vähän asioita, joita ihmiset eivät osaisi
paremmin hoitaa vapaaehtoisessa kanssakäymisessä.

Parhain terveisin
Oskari Juurikkala
050 535 1844
______________________________________________________
Get Your Private, Free Email at http://www.hotmail.com