(Pulut-lista) Re: (fi-lib) talouselämä uutisoi Karjalan metsistä =
Juha Uski
jos tämä keskustelu nyt lähtee kaksinpuheluksi niin sitten voi olla parempi
rajoittaa se jollekin yhdelle sopivalle listalle josta ehdotan pulut-listaa
joka on ainoa jota itse seuraan. mutta katsotaan nyt.
At 09:24 27/01/2000 +0200, Matti Linnanvuori wrote:
>juha...@dlc.fi wrote:
>> Nimenomaan sosiaalidemokraattiset puolueet
>> kaikkialla ovat niitä jotka ovat pönkittäneet ei ainoastaan vanhaa
>> keskitettyä valtaa eli valtion valtaa vaan myös nykyistä keskitettyä valtaa
>> eli pankkijärjestelmän valtaa.
>
>Mitä tarkoitat pankkijärjestelmän vallalla? Yksityisten pankkien valta
>ei ole kovin keskitettyä, sillä ne kilpailevat. Keskuspankin valta sen
>sijaan on keskitettyä, mutta se on osa valtion valtaa.
No tässä selitän miten kuvittelen asian olevan.
Kilpailu ei ole olennaista, koska vahvin voittaa. Olennaista on se että
ilman muuta suuntaa yhteiskunnan kehittämiselle kuin ennalta määräytyvät
pakot (tai sellaisiksi uskotut pakkomielteet), eli tässä taloudelliset
voimasuhteet, valta keskittyy sinne missä näitä pakollisia prosesseja
toimitetaan, eli tässä pankeille.
En tiedä puolueensisäisiä asioita ja siksi en tiedä olisiko
asianmukaisempaa sanoa "sos.dem. hallitukset", enkä tiedä miten tietoisesti
asioiden annetaan luisua tähän suuntaan. Todennäköisintä on että kyse on
vain hetkellisestä opportunismista josta on tullut tapa. (Eli pidetään olot
vakaina eikä muuteta mitään, niin ei kukaan pääse syyttämään jos tulee
tehtyä virhe - virheitä ei tehdä koska ei oteta riskejä.)
Pointti on siinä että vallan hajautuminen ei ole spontaanisti tapahtuva
prosessi vaan vaatii tietoista ohjausta kohti hajauttamista. Kun uskotaan
että "elämme demokratiassa" niin ei ryhdytä kehittämään demokratiaa, vaikka
tosiasiassa vallitseva demokratia olisi vain muodollinen demokratia eikä
jokaisen todellista osallistumista kasvattava prosessi. Asiat ovat
dynaamisia ja jos esitetään että pidetään vain yllä vakaita oloja niin
todellisuudessa taannutaan. Muodollisesta demokratiasta tulee kulissi,
jonka takana todelliset vallat voivat toimia esteettä.
Todelliset vallat ovat niitä ihmisiä ja instituutioita, joilla on paljon
rahaa, koska raha on universaali lupakirja. Pankit tekevät rahaa rahasta
koronkiskonnalla ja lisäksi koska pankit säätelevät rahan käyttöä, niillä
on käsissään valta, jolla säädellä instituutioita. Eli pankeilla on aina
käytössään paljon rahaa ja se tekee pankeista vallankäyttäjiä. Pankit ovat
ylikansallisia vallankäyttäjiä ja yhden pankin toiminta riippuu toisista
koska kaikki muodostavat yhden verkoston, rahoituspääoman kulkuverkoston,
jossa hallitsee spekulatiivinen pääoma, joten käytännössä valta keskittyy
vahvimpaan pankkiin. Sillä kaikella ilmeisesti pyritään jonkinlaisen
globaalin yhdenmukaisuuden maailman luomiseen - valmiiksi ohjelmoidun
maailman, jossa kaikki on laskettavissa ja siksi kontrolloitavissa.
>
> Ja toiseksi mr. Kuusisto tässä ei ulota
>> ajatteluaan harkitsemaan myönteisiä vaihtoehtoja.
>
>Kyllä hän ulottaa: hän ehdottaa yksilön vapauden lisäämistä.
Minulle vapaus on sosiaalinen asia. Ei konsumerismin mukainen vapaus, joka
on vapautta kuluttaa mitä haluaa. Vaan vapautta rakentaa sellaisia
olosuhteita joissa tahdon elää - mikä on täysin mahdotonta yksin.
Myönteisillä vaihtoehdoilla en siis tarkoita kielteisen vapauden (vapaus
jostain) mukaisia vaihtoehtoja, vaan mahdollisuuksia vapautumiseen "tienä,
jota pitkin tulen kotiin".
>
> Tuskin on mikään
>> ratkaisu, että "jokainen pitäköön vain huolen omista asioistaan"
>
>Kyllä se on ratkaisu, jota tosin Kuusisto ei varmaan totaalisena ehdota,
>vaan pelkästään jokaisen yksilön vapauden lisäämistä.
Niin, tässä koen että ongelmat ovat paljon suurempia kuin mitä sinä koet.
Ei siis mainittu että ratkaisu mihin. Jos asioista ei keskustella, jos
asioita ei sovita yhdessä, ja oletetaan että asiat ovat hyvin niin että
lisätään vain yksilön vapautta, niin heikothan siinä kärsii. Se ei ole ok.
Oleellista on että samalla kun lisätään mahdollisuuksia toimia
yksilöllisellä tavalla, on lisättävä osallistumis- ja vaikuttamis-,
liittymismuotoja, yhteisöön tasavertaisena liittymisen muotoja. Tosiasia on
että tasavertaisuuden muotoja on surkean vähän ja tilanne ei ole parantunut
viime vuosikymmenten aikana, päinvastoin, aina olet jonkun palkkaorjana tai
sinun täytyy astua johonkin muottiin, sitten kerran vuodessa saat valita
tuleeko tv:n kuvaruutuun herra x vai rouva y.
Joten yksilön vapauden lisääminen ilman yhteisöllistä kehitystä EI ole
myönteistä kehitystä: EI, koska se lisää heikkojen syrjäytymistä. Puhe
"yksilönvapauden kasvattamisesta" antamatta tuolle vapaudelle mitään
sisältöä EI herätä luottamustani vaan pikemminkin herää epäilyksiä.
>
> eli toisin
>> sanoen omasta kukkarostaan.
>
>Kukkaro ei ole ainoa oma asia. Kummallista, jos luulet niin.
Käytännössä noiden vapauksien TOTEUTTAMINEN riippuu enimmäkseen kukkarosta.
Paitsi tietysti jos on kyseessä mr. Superman, joka on kaikkivoipainen ja
lentää perheensä kanssa kaiken paskan yläpuolella.
>
>> RAHA ei ole pätevä yhteiskunnallinen päättäjä...
>
>Ei olekaan, eikä sitä ehdota Kuusistokaan. Kummallista, että yksilön
>vapauden lisääminen merkitsee sinulle rahan panemista päättäjäksi.
>
Kyllä se sitä nykyisissä yhteiskunnallisissa oloissa merkitsee, jos sille
vapaudelle ei anneta mitään sisältöä. Jos puhuttaisiin jostakin tietystä
tilanteesta, niin silloin pitäisi puhua niiden kanssa, joita asia koskee.
---------------------------
Juha Uski - juha...@dlc.fi
09-7734570 Viides Linja 1 B 37
Liikkeen kotisivut - http://www.dlc.fi/~juhauski/
"Jos vapaus ja onnellisuus eivät kasva sinussa ja ympärilläsi olevissa,
niin hylkään esimerkkisi, vaikka olisit kuinka viisas ja voimakas."
Vainio, Janne Mikael
> -----Original Message-----
> From: Juha Uski [mailto:juha...@dlc.fi]
> Sent: 28. tammikuuta 2000 16:47
> To: pulut...@rauhanpuolustajat.fi
> Cc: pulut...@rauhanpuolustajat.fi; ana...@lists.tao.ca;
> musta-sa...@helsinki.fi; my-l...@kaapeli.fi; prole...@tao.ca;
> pulut...@kaapeli.fi; radikaalid...@helsinki.fi;
> vapa...@kaapeli.fi; vas...@clinet.fi; vihrea...@helsinki.fi;
> yly-...@lists.tao.ca
> Subject: Re: (Pulut-lista) Re: (fi-lib) talouselämä uutisoi
> Minulle vapaus on sosiaalinen asia. Ei konsumerismin mukainen vapaus, joka
> on vapautta kuluttaa mitä haluaa. Vaan vapautta rakentaa sellaisia
> olosuhteita joissa tahdon elää - mikä on täysin mahdotonta yksin.
> Myönteisillä vaihtoehdoilla en siis tarkoita kielteisen vapauden (vapaus
> jostain) mukaisia vaihtoehtoja, vaan mahdollisuuksia vapautumiseen "tienä,
> jota pitkin tulen kotiin".
>
Kyllä, vapaus on tietenkin sosiaalinen asia. Negatiivisen vapauden puoltajat
eivät sitä luultavasti koskaan ole kiistäneet. Päin vastoin, jollei meillä
ole yleistä sopimusvapautta muodostaa sellaisia yhteisöjä, joihin me
haluamme kuulua, niin silloin meillä ei myöskään koskaan voi olla
minkäänlaista mahdollisuutta rakentaa sellaisia olosuhteita, joissa me
haluamme elää. Tämä johtuu juuri siitä, että vapaus ON hyvin yhteisöllinen
asia. Tästä syystä nimenomaan negatiivinen vapaus on äärimmäisen tärkeä
periaate. Se tarkoittaa sitä, että sinä saat päättää itse, mikä on sinun
vapautesi sisältö ja minkälaista yhteisyyttä sinä haluat rakentaa vapautesi
sisältöjen perusteella. KUKAAN ei sitä tule sinulle sanelemaan, jos vapaus
on negatiivista.
Vapaus yhteisöjen vapaaehtoiseen muodostamiseen tulisi siis mahdollisimman
laajalti saada yhteisöjen jäsenille itselleen. Vain, jos yhteisöjen jäsenet
voivat päättää itse, minkälaisiin yhteisöihin he kuuluvat ja mihin ei,
vapaudelle voi tulla joitain sellaisia sisältöjä, joita ihmiset itse
haluavat omalle muodolliselle vapaudelleen.
Silloin, kun negatiivista vapautta rajoitetaan autoritaarisesti (tai
muka-"demokraattisesti" - mutta kuitenkin jostain ylhäältä käsin...),
seurauksena on tietystikin se, että yksilöt eivät enää koe todellista
vapautta missään muussa kuin tavaran kuluttamisessa. MITEN IHMEESSÄ he enää
voisivat kokea todellista vapautta missään muualla, jos heille on jo
etukäteen kollektiivisesti saneltu, että minkäalaisiin yhteisöihin he
kuuluvat ja että mikä on heidän vapautensa "sisältö"...?
>
> Niin, tässä koen että ongelmat ovat paljon suurempia kuin mitä sinä koet.
> Ei siis mainittu että ratkaisu mihin. Jos asioista ei keskustella, jos
> asioita ei sovita yhdessä, ja oletetaan että asiat ovat hyvin niin että
> lisätään vain yksilön vapautta, niin heikothan siinä kärsii. Se ei ole ok.
Herätys, herätys! KETKÄ "sopivat yhdessä"...? Nekö, jotka ovat itse
vapaaehtoisesti päättäneet kuulua johonkin yhteiseen yhteisöön? Vai nekö,
jotka on väkivallalla uhkailemalla pakotettu yhdenmuksien "yhteisön"
jäseniksi?
Jälkimmäisessä asetelmassa EI OLE OLEMASSA enää mitään "yhdessä sopimista"
lainkaan. On vain alistumista väkivallan edessä.
Heikot kärsivät usein sitä enemmän, mitä laajemmin yhteisöjen muodostaminen
perustuu väkivaltaan eikä siihen, että ihmiset itse ovat päättäneet kuulua
haluamansa kaltaiseen yhteisöön.
Puhe
> "yksilönvapauden kasvattamisesta" antamatta tuolle vapaudelle mitään
> sisältöä EI herätä luottamustani vaan pikemminkin herää epäilyksiä.
>
Haluat siis ilmeisesti kaikille ihmisille jonkin yhden ja saman
valtionuskonnon, josta eroaminen on mahdollista vain joutumalla
ammuttavaksi. Vai mitä ihmettä sinä oikein ajat takaa?
Jos kaikkien vapaudelle on pakko saada jokin yksi ja sama ja yhtenäinen
"sisältö", niin johdonumainen vaihtoehto on silloin uskoa siihen, että
kirkon monopoli (tai jokin siihen verrattava autoritaarinen järjestelmä) on
välttämättömyys, ja että kerettiläisten polttaminen roviolla on
välttämätöntä, jotta se "yhteisen vapautemme sisältö" ei vaarantuisi.
Ei ole mahdollista vakiinnuttaa ihmisten vapaudelle mitään kovinkaan
yhdenmukaista "vapauden sisältöä", jollei ensin rakenneta äärimmäisen
autoritaarista mielipidekontrollia.
Miksi ihmeessä sinulle ei kelpaa se vaihtoehto, että jokainen saa päättää
itse, mikä on hänen vapautensa sisältö?
Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa yksilöiden vapauden "syvempi yhteisöllinen
sisältö" on saneltu heille ilman että he olisivat saaneet päättää itse,
useimmille yksilöille jää todellakin ainoaksi (ohueksi) vapaudeksi se
kuluttaminen...
T: JV
Juha Uski
> Pankit tekevät rahaa rahasta
>> koronkiskonnalla
>
>korkoa, mutta nykyistä huomattavasti alempi korko tekisi pankeista
>kannattamattomia tai jatkuvasti kiihdyttäisi inflaatiota, mitkä eivät
>olisi kestäviä tilanteita. Korko on hyödyllinen instituutio: se on rahan
>vuokraa eikä yhtään tuomittavampaa kuin mikään muukaan vuokra.
En ehdota nykyistä huomattavasti alempaa korkoa vaan korottomuutta...
Tietysti inflaatio laskettaisiin mukaan mutta ei nostettaisi varsinaista
korkoa. Keskuspankki voisi pitää vertauskohtanaan työllisyysastetta - ei
inflaatiota. Silloin laskettaisiin tuotannon kasvun eikä rahoituspääoman
oikkujen varaan. MUTTA, lainaa ilman korkoa annettaisiin VAIN pien- ja
keskisuurille yrityksille, ei suuryrityksille. Se loisi enemmän työpaikkoja
ja parempia työehtoja kuin nykyisessä systeemissä jossa suuryritykset
hyötyvät.
>
> Pankit ovat
>> ylikansallisia vallankäyttäjiä ja yhden pankin toiminta riippuu toisista
>> koska kaikki muodostavat yhden verkoston, rahoituspääoman kulkuverkoston,
>> jossa hallitsee spekulatiivinen pääoma, joten käytännössä valta keskittyy
>> vahvimpaan pankkiin.
>
>Tuo ei ole totta. Maailmassa ei ole niin vahvaa pankkia, jolle olisi
>keskittynyt suurin osa vallasta. Jotkut valtiot voivat kuitenkin
>monopolisoimalla antaa jollekin pankille suurimman vallan.
Entä Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki?
> Tosiasia on
>> että tasavertaisuuden muotoja on surkean vähän
>
>Mitä ovat tasavertaisuuden muodot?
Hyvä kysymys, mutta minulla ei ole tuohon antaa valmista ratkaisua. Siis
muotoja, jotka olisivat tarpeeksi dynaamisia jotta kaikki asianosaiset
voisivat osallistua täysipainoisesti. Dynamiikan tulisi perustua
aktuaalisiin kysymyksiin eikä taloudellisiin spekulaatioihin siitä mikä on
"kannattavaa". Joten esimerkiksi yrityksessä yrityksen päämäärä, suunta
tulisi olla yhdessä päätetty. Esimerkiksi teknologisessa yrityksessä
kysymys siitä minkälaista teknologiaa tehdään, mitä käyttöä varten, mitä
tuotteemme aiheuttavat; oleellisia kysymyksiä. Ensisijaiseksi ei siis
asetettaisi tehokkuutta, vaan oppiminen ja toisten huomioon ottaminen.