Tutkimus nuorten yhteiskuntakäsityksistä
Jorma Anttila
Helsingin Sanomissa tänään 3.2. liittyy mielestäni myös
asiaan. Oikeistopolpulismi saa näillä eväin
hyväa kasvualustaa?
Jorma Anttila
HS - Kotimaa - Torstaina 3. helmikuuta 2000
Yhteiskunnan vallankäyttö ei kiinnosta nuoria
Vain viidennes tietää, ettei kokoomus ole vasemmistopuolue
Vasemmiston ja oikeiston ero on jäänyt suomalaisnuorille
hämäräksi. Alle puolet peruskoulunsa päättävistä hahmottaa eron
edes jollakin tavalla ja vain joka viides on varma, ettei
kokoomus ole vasemmistopuolue.
Nuorten tiedot katoavat kokonaan, kun kysytään
vasemmiston ja oikeiston periaatteellista eroa suhtautumisessa
taloudelliseen kilpailuun.
"Yhteiskuntaopin ja historian opetuksessa korostuvat Suomessa
julkisen vallan instituutiot ja muodollinen
vallankäyttö. Sosiaaliturvan kehitys, omistuksen historia ja
eturyhmien vaikuttaminen ovat sen sijaan saaneet varsin vähän
huomiota", tutkija Sakari Suutarinen selittää koululaisten
tietämättömyyttä.
Puolueet eivät myöskään ole Suutarisen mukaan ottaneet näkyvästi
kantaa esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistämiseen. "Sekavuutta
lisää varmasti myös, että valtion omaisuutta yksityistetään,
vaikka vasemmisto on hallituksessa."
Nuoret myös yliarvioivat valtion roolin
kansantaloudessa. Esimerkiksi pankkien ja lehdistön uskotaan
olevan pitkälti valtion omistuksessa.
"Valtio ja kansakunta samastetaan toisiinsa suomalaisessa
kansallisessa identiteetissä. Ehkä siitä johtuu, että myös
valtiontalous ja kansantalous sotketaan samaksi
asiaksi. Huolestuttavaa on, jos koulun jälkeen nuoret saavat
tutustua talouden realiteetteihin kantapään kautta."
Tutkimuksessa mukana olleet nuoret olivat jo suorittaneet
taloustiedon kurssinsa eikä sitä lukiossa enää ole pakollisena.
Nuoret ovat Suutarisen mukaan kadottaneet poliittisen
lukutaidon, koska suuria poliittis-taloudellisia asioita ei juuri
käsitellä julkisuudessa, jossa korostuvat poliitikkojen
henkilökuvat.
Kun vielä luullaan, että tiedotusvälineet ovat valtion
omistuksessa, on Suutarisen mielestä alhainen äänestysinto
ymmärrettävää.
Poliittiseen vallankäyttöön nuoret suhtautuvat ylipäätään
kielteisesti. Pääministerillä he katsovat olevan enemmän valtaa
kuin presidentillä. Nuoret eivät halua vähentää presidentin
valtaa pääministerin eduksi. Myös eduskunnalla ja Euroopan
unionilla on heidän mielestään paljon valtaa Suomessa.
Erityisesti pääministerin ja EU:n vallan lisäämiseen he
suhtautuvat kriittisesti. Etenkään Itä-Suomessa EU:lle ei haluta
lisää valtaa.
Muutenkin mielipiteet jakautuvat alueellisesti. Melkein
puolet on sitä mieltä, että pääkaupunkiseutu köyhdyttää nykyisin
maakuntia omaksi hyödykseen. Sen sijaan väitettä maatalouden
liiallisesta tukemisesta ei yleisesti allekirjoiteta.
Suhtautuminen näihin asioihin muuttuu akselilla
etelä-pohjoinen: mitä kauemmas Helsingistä mennään, sitä vähemmän
pidetään pääkaupunkiseudun vaurastumista terveenä. Etelässä taas
suhtaudutaan kriittisemmin maatalouden tukemiseen. EU:n
myönteisiin vaikutuksiin uskotaan eniten Uudellamaalla.
Uudellamaalla ja Väli-Suomessa ollaan myös halukkaampia
turvaamaan ruotsinkielen asema ja puolustamaan kielen pakollista
opiskelua. Valtaosa nuorista eli noin 64 prosenttia haluaisi
kuitenkin muuttaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi.
Tutkimuksen tulokset ovat tekijöiden mukaan huolestuttavia, sillä
keskimäärin joka neljäs nuori ei edes osannut vastata heille
esitettyihin kysymyksiin.
"Kun ei ymmärrä, niin eivät asiat myöskään
kiinnosta. Kansalaisyhteiskunnassa elävien ihmisten tulisi tuntea
sen pelisäännöt", sanoo tutkimusryhmän jäsen, tohtori Pekka
Ruuskanen. Hänen mukaansa yhteiskunnallisten asioiden opetuksen
määrä ja ehkä laatukin on peruskoulussa riittämätöntä.
"Vai onko tämä sittenkin täysin harkittua ja laskelmoitua
koulutuspolitiikkaamme? Panostetaan koviin arvoihin ja
teknologiaan, mutta samalla unohdetaan laaja yleissivistys ja
kansalaisyhteiskunta. Valta keskittyy yhä pienenevälle
väestönosalle. Kun eivät välitä ja ymmärrä niin syrjäytykööt
-ajattelutapa leviää", Ruuskanen pelkää.
Marjukka Liiten / Helsingin Sanomat
Kommentti - Essi Pokela - HS
Yleissivistystä vai tekstiviestejä?
On totta, että suuri osa nykyajan nuorista ei tiedä
poliitiikasta tai taloudesta mitään. Niihin ei enää löydy
kiinnostusta.
Monet ovat saaneet mieleensä kuvan, että kansanedustajat ja
muut
poliitikot ovat huijareita, jotka eivät saa mitään
aikaan. Heidän tekemisiään ei jakseta seurata, eivätkä asiatkaan
aina kiinnosta.
Mediassakin keskitytään lähinnä henkilökuviin ja
imagoihin. Yleistietoa on vaikea saada ympäröivästä
maailmasta. Suurin osa on siis koulujen opetuksen varassa.
Opettajilla on taitoja tuoda asiat mielenkiintoisesti esille,
mutta tässäkin nuorilla on itse valta päättää, kiinnostaako aihe
ja opetus vai eikö. Onko parempi lähetellä kavereille
tekstiviestejä ja kuunnella korvalappustereoita kuin hankkia
laaja yleissivistys.
On meistä nuorista itsestämme kiinni, mitä koulupäivältä
haluamme.
Kirjoittaja on Helsingin normaalilyseon 9. luokan oppilas, joka
tutustuu työelämään Helsingin Sanomien toimituksessa.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/koti/20000203ko04.html