Nordean tunnuslukusovellus

[MR2]

Sain Nordean tunnuslukulaitteen, koska en halua puhelimeen sovellusta.
Kehitys kehittyy taaksepäin niinkuin tuo Nordean tunnuslukusovellus.
Ensin pitää antaa verkkopankissa oma käyttäjätunnus niin kuin ennenkin
(7 numeroa), sitten näpytellä laitteelle oma 4-numeroinen pin-koodi,
sitten Nordean sivulle laitteen antama 9-numeroinen tunnusluku, sitten
laskun vahvistamisessa painaa laitteen sign-näppäintä, antaa laitteelle
verkkopankin sivulla annettu 7-numeroinen koodi, painella siinä välillä
OK (en muista pitikö välillä antaa pin-koodikin uudestaan) ja sitten
näpytellä Nordean sivulle laitteen antama 9-numeroinen vahvistuskoodi.
Pahvista tunnuslukukorttia käyttäessä ei tarvittu kuin käyttäjätunnus,
4-numeroinen tunnusluku ja 4-numeroinen vahvistusluku. Jos toimii liian
hitaasti, niin laite pimenee ja on aloitettava alusta. Pahvisella
tunnuslukukortilla numerot eivät häviä.

MR

[JiiHoo]

MR2 brought next idea :

> Sain Nordean tunnuslukulaitteen, koska en halua puhelimeen sovellusta.
> Kehitys kehittyy taaksepäin niinkuin tuo Nordean tunnuslukusovellus.

Kuulostaa ihan pirun hienolta laitteelta.

Entäs se tunnuslukusovellus, ei kai sekään ole yhtä surkea?

Tosin on sen nyt aika riski, jos puhelimen mukana menee pankkitilikin.

--
Homo Heikki:
Homoilu on hyvää liikuntaa. Jos perse tulee kipeäksi selkä kiittää.

[MR2]

21.4.2017, 14:48, JiiHoo kirjoitti:
> MR2 brought next idea :
>> Sain Nordean tunnuslukulaitteen, koska en halua puhelimeen sovellusta.
>> Kehitys kehittyy taaksepäin niinkuin tuo Nordean tunnuslukusovellus.
>
> Kuulostaa ihan pirun hienolta laitteelta.
>
> Entäs se tunnuslukusovellus, ei kai sekään ole yhtä surkea?
>
> Tosin on sen nyt aika riski, jos puhelimen mukana menee pankkitilikin.
>

Tuttavani, joka asensi puhelimeensa sovelluksen kertoi, että puhelimessa
ei tarvitse tietää kuin oma käyttäjätunnus ja 4-numeroinen koodi, kaikki
kuulemma hoituu pelkästään noilla tiedoilla.

MR

[Asko]

On 21.4.2017 14:11, MR2 wrote:
> laskun vahvistamisessa painaa laitteen sign-näppäintä, antaa laitteelle
> verkkopankin sivulla annettu 7-numeroinen koodi, painella siinä välillä
> OK (en muista pitikö välillä antaa pin-koodikin uudestaan) ja sitten
> näpytellä Nordean sivulle laitteen antama 9-numeroinen vahvistuskoodi.

Kuulostaa kyllä hankalalta. Onneksi Osuuspankki ei ole vielä uhkaillut
avainlukulistojen poistamisella.

-Asko

[JiiHoo]

Asko wrote :

Niin, Nordeahan on jossain mainostanut, että ei ole heidän ideansa,
vaan EU:n määräys ja se tulee kaikkiin pankkeihin. Tosin sitten
yllättäen jossain Ranskassa ja Italiassa on vielä kymmenen vuotta
ehdottoman takarajan jälkeenkin omat systeemit ja Suomessa toki ne on
otettu ennen määräaikaa käyttöön.

--
Jari Leino, Muutos 2011:
"Minua syytetään siitä, että ratsastan raiskauksien uhreilla
eduskuntaan. Paljon mieluummin minä ajaisin somaliraiskaajien raadoilla
eduskuntaan."

[Ismo Salonen]

On 04/21/17 19:31, JiiHoo wrote:
> Asko wrote :
>> On 21.4.2017 14:11, MR2 wrote:
>>> laskun vahvistamisessa painaa laitteen sign-näppäintä, antaa laitteelle
>>> verkkopankin sivulla annettu 7-numeroinen koodi, painella siinä välillä
>>> OK (en muista pitikö välillä antaa pin-koodikin uudestaan) ja sitten
>>> näpytellä Nordean sivulle laitteen antama 9-numeroinen vahvistuskoodi.
>>
>> Kuulostaa kyllä hankalalta. Onneksi Osuuspankki ei ole vielä uhkaillut
>> avainlukulistojen poistamisella.
>>
>
> Niin, Nordeahan on jossain mainostanut, että ei ole heidän ideansa, vaan
> EU:n määräys ja se tulee kaikkiin pankkeihin. Tosin sitten yllättäen
> jossain Ranskassa ja Italiassa on vielä kymmenen vuotta ehdottoman
> takarajan jälkeenkin omat systeemit ja Suomessa toki ne on otettu ennen
> määräaikaa käyttöön.
>

Taitaa olla samaa sarjaa oleva Eu määräys kuin 5 v passitkin. Ainakin
Saksassa saa vieläkin 10v passeja, täällä kansa maksaa kiltisti 5v
välein passista ja kohta ajokortistakin.
Rahastusautomaatit on viritetty.

[Naked Fame]

Nordea - tyypeille, joiden pankkivaikeudet kulkevat omia polkujaan.

Minun on vaikea kuvitella, miten yllä kuvattu olisi millään lailla
A) Pankille halvempaa
B) Käyttäjälle helpompaa
kuin oman pankkini kerran tai kaksi vuodessa lähettämä uusi
kiiltopahville tulostettu tunnuslukulista.

"Syötä nyt D14"
Jopa diplomi-insinööri osaa noudattaa tätä ohjetta.

--
Signature

[P.V.]

"JiiHoo" kirjoitti viestissä:fkmKA.2325$3e1....@uutiset.elisa.fi...

> MR2 brought next idea :
>> Sain Nordean tunnuslukulaitteen, koska en halua puhelimeen sovellusta.
>> Kehitys kehittyy taaksepäin niinkuin tuo Nordean tunnuslukusovellus.
>
> Kuulostaa ihan pirun hienolta laitteelta.
>
> Entäs se tunnuslukusovellus, ei kai sekään ole yhtä surkea?
>
> Tosin on sen nyt aika riski, jos puhelimen mukana menee pankkitilikin.

Minulle soitettiin alkuviikosta tunnuslukukortista, ja hoputettiin tekemän
asialle jotain. Esitin saman epäilyksen siitä, että jos puhelimelle sattuu
jotain, sitten ei pääse enää verkkopankkiin. Jos puhelin vaikka kastuu tai
putoaa, se voi lakata toimimasta, mutta pahvikortti säilyy jollain tavalla
luettavana. Soittaja kertoi, että sellaisessa tapauksessa soitettaisiin
Nordeaan liittymästä, joka Nordean rekisteriin on merkitty asiakkaan
tietoihin. (Puhelinvarkauden tapauksessa pitää siis hankkia operaattorilta
uusi kortti samalle liittymälle ennen kuin tämän voi tehdä.) Sen jälkeen
toinen puoli koodiparista, jolla valtuutetaan uusi puhelin sovellukselle,
tulee Nordean rekisteriin merkittyyn puhelinnumeroon (samaan, josta
soitetaan) tekstiviestinä. Toinen puoli koodista tulee Nordean rekisteriin
merkittyyn postiosoitteeseen kirjeenä.

Kysyin vielä, voisiko varmuuden vuoksi käyttää molempia, eli
päivittäiskäytössä olisi tunnuslukusovellus, mutta ongelmatilanteita varten
kotona olisi valmiina myös tunnuslukulaite. Kuulemma sekin onnistuu.
Ensimmäinen tunnuslukulaite on ilmainen, mutta seuraavat ovat maksullisia.
Laitteen kiinteä paristo kestää arviolta seitsemän vuotta.

Muistuikin mieleen, että pitääpä laittaa tunnuslukulaite tilaukseen. Ja
opetella tunnuslukusovelluksen käyttöä...


P.V.

[Reijo Korhonen]

On Fri, 21 Apr 2017 19:31:16 +0300, JiiHoo wrote:

> Niin, Nordeahan on jossain mainostanut, että ei ole heidän ideansa, vaan
> EU:n määräys ja se tulee kaikkiin pankkeihin. Tosin sitten yllättäen
> jossain Ranskassa ja Italiassa on vielä kymmenen vuotta ehdottoman
> takarajan jälkeenkin omat systeemit ja Suomessa toki ne on otettu ennen
> määräaikaa käyttöön.

Harmi että kaikki kehitys ei ole edistystä.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 21.4.2017 22:59, P.V. wrote:
> Esitin saman epäilyksen siitä, että jos puhelimelle sattuu jotain,
> sitten ei pääse enää verkkopankkiin. Jos puhelin vaikka kastuu tai
> putoaa, se voi lakata toimimasta, mutta pahvikortti säilyy jollain
> tavalla luettavana.

Hyvä huomio. Minulla on tunnuslukukortista useita valokopioita vähän
jokaisessa mahdollisessa käyttöpaikassa, niin ei tarvi sitä ainokaista
korttia aina jostain etsiskellä. Näin ollen voin jatkaa nettipankin
käyttöä ja esim. tilata uuden passin TUPAS-tunnistautuneena sen
jälkeenkin kun käsilaukku lompakoineen, puhelimineen ja passeineen katoaa.

Mistäs saat uutta puhelinta hankittua, jos ei ole maksuvälineitä enää
tallessa? Mistäs saat maksuvälineitä hankittua, jos ei ole puhelinta
eikä henkkareita? Mistäs saat henkkareita, jos ei ole niidenkään
maksamiseen maksuvälineitä?

PS. Onneksi en ole lompakkoani vielä ikinä hukannut. Melkoiseen
pyöritykseen siinä kyllä joutuisi saadakseen kaikki kortit kuoletettua
ja uusittua. Ja sitten saisi loppuelämänsä jännittää, milloin joku
kaappaa henkilöllisyyteni.

-Asko

[MR2]

22.4.2017, 0:57, Tuska Pankki kirjoitti:

>
> Kuten myös se vanhempi väestö joka on ehkä jopa juuri oppinut
> pakon edessä hoitamaan jonkin asian verkkopankissa tai tarvitsee
> satunnaisesti jossakin muussa yhteydessä tunnuksia.
>

Joihinkin viranomaispalveluihin, joita nimenomaan ikääntynyt väestö
käyttää pitää kirjautua pankkitunnuksilla. Taitaa mennä monilla
seniori-ikäisillä ylivoimaiseksi, vaikka tähän asti olisi osannut
pahvista tunnuslukukorttia käyttääkin. Olen esim. monta kertaa joutunut
auttamaan vanhempia ihmisiä kaupan hedelmä- ja paistopisteen vaaoilla.

MR

[Naked Fame]

MR2 <mriikone@ei..roska.postia.elisanet.fiu> writes:
> Joihinkin viranomaispalveluihin, joita nimenomaan ikääntynyt väestö
> käyttää pitää kirjautua pankkitunnuksilla. Taitaa mennä monilla
> seniori-ikäisillä ylivoimaiseksi, vaikka tähän asti olisi osannut
> pahvista tunnuslukukorttia käyttääkin. Olen esim. monta kertaa
> joutunut auttamaan vanhempia ihmisiä kaupan hedelmä- ja paistopisteen
> vaaoilla.

Oletko neuvonut heidät Lidliin, missä kassat ystävällisesti punnitsevat
ostokset?

--
Signature

[Reijo Korhonen]

On Fri, 21 Apr 2017 20:32:08 +0300, Ismo Salonen wrote:

> Taitaa olla samaa sarjaa oleva Eu määräys kuin 5 v passitkin. Ainakin
> Saksassa saa vieläkin 10v passeja, täällä kansa maksaa kiltisti 5v
> välein passista ja kohta ajokortistakin.
> Rahastusautomaatit on viritetty.

Onhan tällä työllistävä vaikutus. Työllistää sekä asiakkaan että
asikaspalvelijan. ;-) Ilman tätä työllisyysaste olisi hieman alempi jos
muuta työtä ei ole. Tosin jos saman rahanmäärän laittasi kotimaisiin
tuotteisiin joita oikeasti tarvitsee, niin työllisyysate oli parempi,
sillä aitoa työtä on enemmän. Ja seuraavana vuonna entistäkin parempi
työllisyysaste. Koska kotimaista ostessaan käynnistää lumipalloilmiön,
jossa työllistäminen työllistää, työllistää joka työllistää, jne. Mutta
vain, jos kyse on aidosta tuotteen ostamisesta eikä keinotekoisesta,
veron kaltaisesta maksusta, jota 5 v. passikin edustaa 10 v. passiin
verrattuna. Vaikka pieniä asioitahan nämä ovat isompien rinnalla.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

It happens that Reijo Korhonen formulated :

Katsotaan nyt vaan, että mahtavatko muut pankit olla Nordeaa fiksumpia
ja odottavat ihan oikeasti niin kauan, että se "pakko" on kaikkialla
muuallakin eivätkä suotta höntyile.

--
Joku Keke sanoi venttiilissä:
"Nykypäivän mediassa sisältöä ei ole valmiiksi tarjolla, vaan ajatus
on, että median käyttäjät tuottavat sisällön itse: nyyseihin pitää itse
kirjoittaa jutut, nettilehtien uutiset pitää itse kommentoida,
telkkaohjelmiin pitää mennä johonkin tosi-tv-juttuun jne. jne."

[MR2]

30.4.2017, 14:45, JiiHoo kirjoitti:

> Katsotaan nyt vaan, että mahtavatko muut pankit olla Nordeaa fiksumpia
> ja odottavat ihan oikeasti niin kauan, että se "pakko" on kaikkialla
> muuallakin eivätkä suotta höntyile.
>

Nordean tunnuslukulaitteen käyttö ei ole monimutkaista, mutta ärsyttävän
vaivalloista. Tuntuu, että niiden numeroiden näppäileminen ei lopu koskaan.

MR

[MR2]

E-laskut menevät minulla automaattisesti maksuun, ja monissa
verkkokauppaostoksissakin on maksupohjissa tietoja, joita ei tarvitse
enää itse näpytellä, mutta MasterCard-luottokorttilaskua en ole pistänyt
e-laskuksi, kun joku kertoi, että siinä tapauksessa veloitetaan vain
minimisumma? En ole laiskuuttani viitsinyt ottaa selvää! Maksan kerran
kuussa koko pläjäyksen, korkoja ei mene yhtään, ainoastaan tilinhoitomaksu.

MR

[JiiHoo]

MR2 explained :

Paskat. Autopmaattisesti siinä on se minimisumma, mutta sen saa toki
vaihtaa ihan miksi haluaa. Tämä toki OP:n nettipankissa, ehkä muilla
pankeilla e-laskutkin voivat olla erilaisia.

Minä ainakin voin avata sen e-laskun ja saan ihan vapaasti editoida
maksupäivää ja summaa ennenkuin hyväksyn sen maksuun. Ja toki
hyväksyttyä maksuakin pääsee muuttamaan ennen kuin se on maksettu eli
jos hyväksyy maksun, jonka eräpäivä on viikon päässä, niin viikko aikaa
vaikka peruuttaa se, muuttaa summaa ja vaihtaa eräpäivää.

--
Sitä luulisi, että feministit olisivat myös huolissaan raiskausten
kasvusta.
Yllättäen turvapaikanhakijoiden raiskailu nyt vain kuuluu elämään ja
unelmaan.

[MR2]

OK :) Ihan sama vaiva hakea maksupohja valmiista maksupohjista, muuttaa
vain summa. Viitenumerot ja tilinumerot pysyvät samoina kuin ennenkin,
eräpäiväoletus on sama päivä. Samat jutut kuin e-laskun
editoimisessakin. Maksun vahvistus on molemmissa tapauksissa niin tätä!
PIN-koodi, vahvistuskoodi, 9 numeron verkkopankin antama koodi, laitteen
antama 9-numeroinen koodi. Huh, huh, ihan kuin ois isommankin urakan tehnyt.

MR

MR

[Reijo Korhonen]

On Mon, 01 May 2017 11:56:24 +0300, MR2 wrote:

> E-laskut menevät minulla automaattisesti maksuun, ja monissa
> verkkokauppaostoksissakin on maksupohjissa tietoja, joita ei tarvitse
> enää itse näpytellä, mutta MasterCard-luottokorttilaskua en ole pistänyt
> e-laskuksi, kun joku kertoi, että siinä tapauksessa veloitetaan vain
> minimisumma? En ole laiskuuttani viitsinyt ottaa selvää! Maksan kerran
> kuussa koko pläjäyksen, korkoja ei mene yhtään, ainoastaan
> tilinhoitomaksu.

Täytyy myöntää, että en ole ajatellut koko luottokorttilaskuani
ollenklaan moneen vuoteen maksamisen kannalta, sillä minulla se nenee
kyllä tililtä automaattisesti ihan kokonaan eli en jää mitään velkaa eikä
lainan korkoja siis tarvitse maksaa. Ja kun se toimii kuten haluan, en
tietenkään ole edes vaivannut päätäni sillä miten tujon olen niin
oivallisesti osannut säätää, vaan ilmeisesti olen pitänyt ihan
luonnollisena asiana että näin kätevä ilmeisesti olen, luottamatta "joku
sanoi" lähteisiin, tai olemalla liian laiska ottamaan selvää, jolloin
minun olisi piutänyt olla tuon jälkeen hirmu paljon ahkerampi ja murehtia
asioita vuosikausia tuon jäleen, joka veisi hormuisestri energiaa eli
pakosta pitäisi olla koko ajan ahkerana.

Miksette te osaa olla ensin riittävän ahkerana ja hoitaa asioita kuntoon
ja sen jälkeen voittekin olla hyvästä syystä laiskana, kun kerran
kunnossa olevaa asiaa ei voi mitenkään korjata parempaan suuntaan? Tätä
on hyvä ihmetellä työn päivänä laiskotellen, eikö se päivä nyt ole?

Liian iso tuo luottokorttilasku kyllä on ja sitä murehdin. Ehkä huomenna.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[MR2]

Blää, blää, ei vie hirmuisesti energiaa ja haluan maksaa sen heti enkä
viidestoista päivä.

MR

[Ari Saastamoinen]

JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:

> Paskat. Autopmaattisesti siinä on se minimisumma, mutta sen saa toki
> vaihtaa ihan miksi haluaa. Tämä toki OP:n nettipankissa, ehkä muilla
> pankeilla e-laskutkin voivat olla erilaisia.
>
> Minä ainakin voin avata sen e-laskun ja saan ihan vapaasti editoida
> maksupäivää ja summaa ennenkuin hyväksyn sen maksuun. Ja toki

Mitä hyötyä on pitää laskua automaattimaksatuksessa, jos sitä varten
tarttee kuitenkin logata verkkopankkiin, ja käydä editoimassa summia?
Samalla vaivalla sen sitten myös klikkaa maksettavaksi, kun siä
verkkopankissa kerran on.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[JiiHoo]

Ari Saastamoinen wrote :

> JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:
>
>> Paskat. Autopmaattisesti siinä on se minimisumma, mutta sen saa toki
>> vaihtaa ihan miksi haluaa. Tämä toki OP:n nettipankissa, ehkä muilla
>> pankeilla e-laskutkin voivat olla erilaisia.
>>
>> Minä ainakin voin avata sen e-laskun ja saan ihan vapaasti editoida
>> maksupäivää ja summaa ennenkuin hyväksyn sen maksuun. Ja toki
>
> Mitä hyötyä on pitää laskua automaattimaksatuksessa, jos sitä varten
> tarttee kuitenkin logata verkkopankkiin, ja käydä editoimassa summia?
> Samalla vaivalla sen sitten myös klikkaa maksettavaksi, kun siä
> verkkopankissa kerran on.

Jaa, mä en nyt viitsi vaan laittaa laskuja automaatille, vaan haluan
katsoa mitä maksan. Jokainen tyylillään.

--
Jukka K. Korpelan muistelmat:
Urani Sfnetin netiketin vaalijana ja miksi en ole vieläkään
tyytyväinen, vaikka jokainen häirikkö ja lähes kaikki asiallisetkin
kirjoittajat ovat häipyneet (Keksitty kirjan nimi, turha kysellä
kirjakaupoista)

[Reijo Korhonen]

On Mon, 01 May 2017 19:14:45 +0300, MR2 wrote:
> Blää, blää, ei vie hirmuisesti energiaa ja haluan maksaa sen heti enkä
> viidestoista päivä.

Kukin tyylillään blääkii. Minä haluan selvitä vähemmällä, mutta jo
sinulla kerran on ylimääräistä aikaa, niin siitä vaan. Minulla kyllä
maksu menee automaarrisesti kuun lopussa eräpäivänä eikä viidestoista
päivä.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[MR2]

1.5.2017, 22:35, Reijo Korhonen kirjoitti:
> On Mon, 01 May 2017 19:14:45 +0300, MR2 wrote:
>> Blää, blää, ei vie hirmuisesti energiaa ja haluan maksaa sen heti enkä
>> viidestoista päivä.
>
> Kukin tyylillään blääkii. Minä haluan selvitä vähemmällä, mutta jo
> sinulla kerran on ylimääräistä aikaa, niin siitä vaan. Minulla kyllä
> maksu menee automaarrisesti kuun lopussa eräpäivänä eikä viidestoista
> päivä.
>
>

Nykyisillä käyttötilin koroilla on ihan yks lysti maksaako laskun heti
vai vasta eräpäivänä. Mieluimmin hoidan homman pois mahdollisimman pian.

MR

[Reijo Korhonen]

On Tue, 02 May 2017 12:33:20 +0300, MR2 wrote:

> Nykyisillä käyttötilin koroilla on ihan yks lysti maksaako laskun heti
> vai vasta eräpäivänä. Mieluimmin hoidan homman pois mahdollisimman pian.

Minä olen jo hoitanut. Sinä vasta aiot. Ja joka kuukausi sama juttu.
Ymmärrän että harmittaa ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[MR2]

2.5.2017, 23:35, Reijo Korhonen kirjoitti:
> On Tue, 02 May 2017 12:33:20 +0300, MR2 wrote:
>
>> Nykyisillä käyttötilin koroilla on ihan yks lysti maksaako laskun heti
>> vai vasta eräpäivänä. Mieluimmin hoidan homman pois mahdollisimman pian.
>
> Minä olen jo hoitanut. Sinä vasta aiot. Ja joka kuukausi sama juttu.
> Ymmärrän että harmittaa ;-)
>
>

Ai ku oot vitsikäs!!

MR

[Reijo Korhonen]

En vaan laiska. En viitsi tehdä yhtään turhaa työtä. Minusta on
mukavampaa käyttää tuokin aika johonkin hyödyllisempään. Minusta ahkeraa
näyttelevät ovat itse asiassa aika saamattomia, vaikka väittävät muita
laiskoiksi. Mutta jos mietittääbn aikaanpaapuutta, niin laiskaat saavat
aikaan paljon enemmän kuin ahkerat. Ahkerat kun tekevät yleensä ihan
liikaa turhaa työtä, kun eivät viitsi nähdä sitä vaivaa että
järjestäisivät elämänsä niin, ettei turhaa työtä tarvistsisi tehdä ja
aikaa jäisi oikeasti tärkeille asioille.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Naked Fame]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> writes:
> On Tue, 02 May 2017 23:47:06 +0300, MR2 wrote:
>> Ai ku oot vitsikäs!!
> En vaan laiska. En viitsi tehdä yhtään turhaa työtä. Minusta on
> mukavampaa käyttää tuokin aika johonkin hyödyllisempään.

Kuten nyyseihin kirjoitteluun. Se kyllä on näin 2020-luvun lähestyessä
ihan älyttömän hyödyllistä.


> aikaanpaapuutta,
> tarvistsisi

Hyödyllistä on.

--
Signature

[Reijo Korhonen]

En malta olla korostamatta perusteluiden tekotapaa, joka varmasti saa
jokaisen lukijan hyvälle mielelle. ;-) Ja sehän on todellakin hyödyllistä.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Mikko Tuumanen]

MR2 <mriikone@ei> kirjoitti 01.05.2017:
> enää itse näpytellä, mutta MasterCard-luottokorttilaskua en ole pistänyt
> e-laskuksi, kun joku kertoi, että siinä tapauksessa veloitetaan vain
> minimisumma? En ole laiskuuttani viitsinyt ottaa selvää! Maksan kerran

Tuohon saattaa auttaa seuraavanlainen kikkailu:

Hanki kaksi ilmaista mastercardia, esim. Stockmann ja Plussa.
Aseta toiseen minimilyhennysprosentiksi 100 ja toiseen mahdollisimman
pieni määrä.

Tilaa molempien laskut e-laskuina.

Kun ostat jotakin, johon sinulla on varmasti varaa, käytä sitä "100%
korttia" ja jos päätät jättää jotakin luotolle, käytä sitä toista korttia.

"100% kortin" e-laskulla on aina koko summa ja toisella kortilla
voi olla hyvin se minimisumma oletuksena kun kerran on tarkoituskin
jättää sillä ostetut luoton puolelle.


Kun suoraveloitus vaihtui aikanaan e-laskuksi kyselin Nordealta, että
voisiko oletuslyhennysmääräksi nyt vaihtaa 100% vaikka minimilyhennys
olisikin jotain muuta. Ei onnistu. Hyvä kun edes ymmärsivät mitä yritin
selittää.


Mutta nyt kun tarkemmin mietin, tuossa kuviossa on hiukan vikaa:

Stockmann/plussa/tuohi/mikälienee-merkkisen mastercardin korko on
todennäköisesti sikamaisen kallis verrattuna pankin "omaan" korttiin.
Ehkä luotollinen kortti kannattaa sittenkin olla "tavallinen".

Lisäksi en tiedä paljonko nuo "ilmaiset" luottokortit ryöstävät provisiota
kauppiaalta. Onko provisio aina sama vai vaihteleeko korttityypin mukaan? (Jos
siis puhutaan Suomessa myönnetyistä MasterCardeista ja Visoista)

[Mikko Saukkoriipi]

On 01/05/17 11:56, MR2 wrote:
>
> E-laskut menevät minulla automaattisesti maksuun, ja monissa
> verkkokauppaostoksissakin on maksupohjissa tietoja, joita ei tarvitse
> enää itse näpytellä, mutta MasterCard-luottokorttilaskua en ole pistänyt
> e-laskuksi, kun joku kertoi, että siinä tapauksessa veloitetaan vain
> minimisumma? En ole laiskuuttani viitsinyt ottaa selvää! Maksan kerran
> kuussa koko pläjäyksen, korkoja ei mene yhtään, ainoastaan tilinhoitomaksu.
>

Todennäköisesti siinä on minimisumma, mutta e-laskun summaa on vaivaton
muuttaa, helpompaa kuin luoda uusi maksu tyhjästä.

Tosin jos joka kuukausi maksaa tietyn summan niin silloin on kätevintä
asettaa toistuva "manuaalimaksu".

Minä pidän e-laskusta erityisesti sen takia, että sen mukana saa
sähköisen tositteen kuukauden aikaisista korttimaksuista, joka on helppo
tallettaa omaan säilöön.

[Kaj Stenberg]

Den tisdag 6 juni 2017 kl. 13:42:49 UTC+3 skrev Mikko Saukkoriipi:

> Minä pidän e-laskusta erityisesti sen takia, että sen mukana saa
> sähköisen tositteen kuukauden aikaisista korttimaksuista, joka on helppo
> tallettaa omaan säilöön.

Itselleni e-lasku ei oikein sovi joten pyrin niitä välttämään (ennenkuin
tulee liian kalliiksi). Mutta kyllä kaikille luottokorteilleni löytyy sivu
josta saan halutessani sähköisen raportin, sekä "reaaliajassa" että kuukausittain (ja ajassa kauas taaksepäin).

--
Kaj

[Asko]

On 5.6.2017 22:33, Mikko Tuumanen wrote:
> Stockmann/plussa/tuohi/mikälienee-merkkisen mastercardin korko on
> todennäköisesti sikamaisen kallis verrattuna pankin "omaan" korttiin.
> Ehkä luotollinen kortti kannattaa sittenkin olla "tavallinen".

Toki Mastercardissa ja Mastercardissa voi olla painovärien lisäksi
jotain eroa hinnastossakin, mutta tuskinpa sikamaaisen suuria eroja.

> Lisäksi en tiedä paljonko nuo "ilmaiset" luottokortit ryöstävät provisiota
> kauppiaalta. Onko provisio aina sama vai vaihteleeko korttityypin mukaan? (Jos
> siis puhutaan Suomessa myönnetyistä MasterCardeista ja Visoista)

Taitaa Visa ja Mastercard pikemminkin kiitellä ja palkita kauppiasta,
joka saa mahdollisimman monelle asiakkaalle tyrkytettyä luottokortin.
Tietysti sitten jokaisesta maksupäätetapahtumasta luottokorttifirmat
vievät siivunsa, mutta käsittääkseni nämä siivut eivät voi olla eri
suuruisia Mastercardille A ja Mastercardille B, vaan ovat kyllä ihan
samanlaisia kaikille Mastercardeille.

-Asko

[Asko]

On 7.6.2017 13:03, Kaj Stenberg wrote:
> Itselleni e-lasku ei oikein sovi joten pyrin niitä välttämään (ennenkuin
> tulee liian kalliiksi). Mutta kyllä kaikille luottokorteilleni löytyy sivu
> josta saan halutessani sähköisen raportin, sekä "reaaliajassa" että kuukausittain (ja ajassa kauas taaksepäin).

Mä olen ymmärtänyt, että eLaskut ja sähköiset tiliotteet säilyvät
Osuuspankilla vain jotain 3 vuotta.

Muutenkin pidän enemmän paperilaskuista, koska ne muistuttavat tuossa
pöydän reunalla paremmin olemassaolostaan ja pakottavat minut
kirjautumaan nettipankkiini edes kerran kuukaudessa.

Jos kaikki olisi liian pitkälle automatisoitua, ei olisi enää tarvetta
käydä nettipankissa enkä pysyisi enää kärryillä tilieni saldoista.

-Asko

[JiiHoo]

Asko submitted this idea :

Mä olen sen verran vanhanaikainen, että tulostan aina
luottokorttilaskun ja laitan mappiin.
Sama homma kaikille ns. tärkeimmille laskuille.
Vaikkapa kännykkäliittymän laskua en tulostele, koska se on joka
kuukausi sama ja eiköhän se liittymä mene aika nopeasti poikki, jos en
ole sitä muka maksanut. Eikä varmastikaan tarvitse selvitellä mitään
outoa ostosta kauempaa.

Tosin luulisi kyllä, että kai sitä jossain luottokorttilaskussakin on
jokin aikaraja, että kuinka vanhoista jutuista aletaan vääntämään.

--
Kansalainen Heikki Heinonen:
" Ennen vanhaan heiteltiin tomaatteja ja kananmunia, mutta kenellä
siihen olisi enää varaa."

[MR2]

Mikko Saukkoriipi kirjoitti 6.6.2017 klo 13:42:
> On 01/05/17 11:56, MR2 wrote:
>>
>> E-laskut menevät minulla automaattisesti maksuun, ja monissa
>> verkkokauppaostoksissakin on maksupohjissa tietoja, joita ei tarvitse
>> enää itse näpytellä, mutta MasterCard-luottokorttilaskua en ole
>> pistänyt e-laskuksi, kun joku kertoi, että siinä tapauksessa
>> veloitetaan vain minimisumma? En ole laiskuuttani viitsinyt ottaa
>> selvää! Maksan kerran kuussa koko pläjäyksen, korkoja ei mene yhtään,
>> ainoastaan tilinhoitomaksu.
>>
>
> Todennäköisesti siinä on minimisumma, mutta e-laskun summaa on vaivaton
> muuttaa, helpompaa kuin luoda uusi maksu tyhjästä.

Vielä vaivattomampaa on ottaa maksupohjasta vanha maksu ja muuttaa siinä
vain summa, maksupäivä on sama päivä. Haluan maksaa kaiken ihan heti.

>
> Tosin jos joka kuukausi maksaa tietyn summan niin silloin on kätevintä
> asettaa toistuva "manuaalimaksu".
>

Summa on eri joka kerran.

> Minä pidän e-laskusta erityisesti sen takia, että sen mukana saa
> sähköisen tositteen kuukauden aikaisista korttimaksuista, joka on helppo
> tallettaa omaan säilöön.
>

Danske Bankin verkkopankin tiliote on erittelevämpi kuin paperinen
(jonka myöskin saan). Verkkopankin ostoksissa on eriväriset merkit,
joissa lukee "luokka": "Ruokakaupat ja marketit", "Kahvilat ja
ravintolat", "Lounas- ja pikaruokaravintolat", "Lääkkeet ja
luontaistuotteet", "Kodin käyttötavarat" jne.

MR

[Reijo Korhonen]

On Thu, 08 Jun 2017 17:19:39 +0300, Asko wrote:

> Jos kaikki olisi liian pitkälle automatisoitua, ei olisi enää tarvetta
> käydä nettipankissa enkä pysyisi enää kärryillä tilieni saldoista.

Sehän se. Minullekin tulee jaksoja, jolloin nettipankissa ei tule käytyä
ja kun kaupassa maksaa kortilla, niin saldojen määrää ja rahan kulumista
ja kertymistä on hankala hahmottaa. Tekniikka toimii liiankin hyvin ja
automaattisesti. Ja saisikin toimia, jos vaan tulopuolikin olisi
riittävää. Mutta kelläpä se olisi. Ei tunnu olevan riittävää Suomen
rikkaimmillakaan henkilöillä, sillä Wahlrooseille lisä aina kelpaa jos
sitä jonkin tukijärjestelmän kautta on otettavissa ;-)

Mutta siihen seurantaan olisi tekniikan avulla helppo ratkaisu. Kun
meidän koko elämä alkaa olla kännykässä joka on aina mukana, niin miksei
vaikkapa voisi tilata yhteenvedon kännykkäänsä joka viikko paljonko rahaa
on tilillä, paljonko meni ja mihin ja paljonko tuli js mistä. Luultavasti
tälläisia palveluita on jo nyt kehitteillä, jotta pysyisimme pankkien
asiakkaina emmekä karkaisi muiden kuin perinteisten pankkien asiakkaiksi,
kun rahaa voi jo nyt välittää kännyllä, salamannnopeasti, vips vaan, eikä
odottaa pankin siirron yhtä päivää, jos raha siirtyy pankkiryhmästä
toiseen.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Mikko Tuumanen]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> kirjoitti 15.06.2017:
> meidän koko elämä alkaa olla kännykässä joka on aina mukana, niin miksei
> vaikkapa voisi tilata yhteenvedon kännykkäänsä joka viikko paljonko rahaa
> on tilillä, paljonko meni ja mihin ja paljonko tuli js mistä. Luultavasti

Pariin otteeseen olen pankeille ehdottanut esim. tiliotteen toimittamista
gpg:llä salatulla sähköpostilla. Ei käy. Ei missään tapauksessa.
Kaikkihan tietävät, että sähköposti ei ole turvallinen.

Sen sijaan perinteisen postin kautta voi aivan hyvin lähettää esim.
luottokortin, jolla voi tehdä ostoksia netissä ilman mitään varmistuksia
tai aktivointeja.

[Asko]

On 22.6.2017 17:59, Mikko Tuumanen wrote:
> Sen sijaan perinteisen postin kautta voi aivan hyvin lähettää esim.
> luottokortin, jolla voi tehdä ostoksia netissä ilman mitään varmistuksia
> tai aktivointeja.

Eikös jollain pankilla ole sellainen systeemi, että Visa pitää käydä
aktivoimassa Otto-maatilla, ennenkuin se kelpaa maksuvälineenä missään?
Osuuspankilla en muista tämmöistä ohjetta olevan, mutta muistelen että
jonkun toisen pankin asiakas olisi tämmöistä minulle kertonut. Olis
kyllä ihan hyvä käytäntö, kun ei tuo kirjeposti ole mikään turvaposti.

Ainakin se kortilla oleva lähimaksutoiminto aktivoituu käyttöön vasta
sen jälkeen kun kortille on edes kerran näpytelty oikea PIN-koodi. Tämän
olen itse lukenut Osuuspankin ohjeista.

-Asko

[P.V.]

"Asko" kirjoitti viestissä:oj8rqb$71b$1...@dont-email.me...

> Eikös jollain pankilla ole sellainen systeemi, että Visa pitää käydä
> aktivoimassa Otto-maatilla, ennenkuin se kelpaa maksuvälineenä missään?
> Osuuspankilla en muista tämmöistä ohjetta olevan, mutta muistelen että
> jonkun toisen pankin asiakas olisi tämmöistä minulle kertonut. Olis kyllä
> ihan hyvä käytäntö, kun ei tuo kirjeposti ole mikään turvaposti.

Ehkä joskus 90-luvun loppupuolella Nordeasta neuvottiin käyttämään korttia
kerran automaatilla. Myöhemmin uutta korttia hankkiessa kysyin, oliko sama
ohje voimassa, ja silloin sanottiin jotain siihen tapaan, että onhan sillä
tavalla hyvä varmistaa, että kortti toimii.

S-Pankissa kortti ja tunnusluku lähetetään eri kirjekuorissa,
todennäköisesti eri päivinä ja ehkä eri paikkakunnaltakin, ja sillä
yritetään varmistaa, että kertaluontoisesti postiin käsiksi päässyt
ulkopuolinen todennäköisesti ei saa molempia.

Toinen tuore havainto, ehkä vuoden takaa, on, että eräällä toisella
korttifirmalla (ei varsinainen pankki) on sellainen aktivointikäytäntö, että
kortin saavuttua verkkopalveluun syötetään kortin tarkistusnumero, minkä
jälkeen kortti on toiminnassa.


P.V.

[Reijo Korhonen]

Joo, onhan tuossa ristiriitaa. Tavallisessa postissa kähetetään sikkaalle
tilitietoja, sijoitustietoja, pankkikortteja, tunnuslukulistoja,
verkkopankkitunnuksia. Toisen ihmisen pankkitiedot saa haltuunsa kun
ottaa ne hänen postilaatikostaan. Kuulostaako turvalliselta?

Gpg:llä salattu sähköposti on turvallinen, jos avainten hallinta on
turvallinen. Siis gpg salaus sinänsä on turvallinen ja sitä ei ole
pystytty murtamaan jos avaimet ovat riittävän pitkiä. Ja näin jatkuu
maailman tappiin asti vaikka koneiden tehot kasvaisivat. Pidennetään vain
avainta, niin salassa pysyy.

Pankki ei tietenkään varmaankaan kertonut syytä miksi ei käy? Arvattava
syy on avainten hallinta. Salakirjoituksessa on tunnettu logistiikka joka
on kehitetty sotaoloissa. Heikko kohta on salausavainten toimitus.
Salausavain liittyy sen haltijaan eli ihmiseen joka salaa viestinsä. Muta
samalla pitää olla varma siitä kuka salausavaimen haltija oikeasti on.
Salausavain pitää toimittaa toiselle varmistettua tietä joka on eri kuin
varsinainen salattujen viestien media ja samalla avaimen haltija pitää
tunnistaa luotettavasti kun avain liitetään henkilöön. Jos tuo ketju
luotettavista tunnistuksista katkeaa josssain vaiheessa, niin meillä on
henkilö, jolla on toisen henkilön salauavain. Elikkä identiteettivarkaus.
Ja pahinta laatua, sillä silloin väärä henkilö voi käyttää salauavainta,
jonka kaikki luuloevat turvalliseksi ja tämä henkilö todistaa sillä
jatkossa henkilöllisyytensä väärin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin
luotettavasti.

Kaikki tämä vastuu salauavainten ja henkilöiden tunnistamisesta
luotettavasti salausavainta liitettäessä henkilöön ja salausavainten
hallinnoinnista niin, etteivät ne joudu vääriin käsiin, saa pankit
luultavasti pelosta kankeiksi. Mitä tuo kaikki maksaa, kun pankkipalvelut
ovat nytkin kustannuskriisissä? Entä jos sattuu vuoto, niin onko se sen
pankin loppu, sillä pankkitoimintaan kuuluu ehdoton luotettavuus?

Mutta se ristiriita. Pankkitoimintaan hyväksytään epäluotettava
äärimmäisen kriittisten pankkitietojen lähettäminen tavallisessa
postissa, jonka seurauksena identiteettivarkaudet ovat helppoja jos näkee
vaivaa. Mutta ei uskalleta alkaa kehittämään luotettavampaa digitaalista
salattua pankkipalvelua eri medioiden välillä. Salauksen riskit olisivat
kyllä halittavissa, jos asioihin perehdyttäisiin. Mutta kieltämättä se
vaatisi uskallusta ja luottamista omiin kykyisin ja arkijärjen käyttöön.
Se saattaa olla hujassa nyjy Suiomen henkisessä ilmapiirissä.

Luulen kuitenkin, että seuraavat pankki-innovaatiot tehdään
kännykkäsovellusten puolella. Kännykkä on meillä jokaisella taskussa,
aina, yötä päivää. Nyt jo voi siirtää rahaa kännykällä omalta tililta
toisen ihmisen tilelle vips vaan. Apple tulee Suomeen omalla
mobiilirahallaan, jolla voi maksaa kännykällä vips vaan. Kivä olisi
tietää paljonko rahaa kännykässä on vielä jäljellä ja mihin ne rahat on
menneet, niin helpoksi rahoista eroon pääsy on tehty ja tehdään
entistäkin helpommaksi.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Ari Saastamoinen]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> writes:

> Gpg:llä salattu sähköposti on turvallinen, jos avainten hallinta on
> turvallinen. Siis gpg salaus sinänsä on turvallinen ja sitä ei ole
> pystytty murtamaan jos avaimet ovat riittävän pitkiä. Ja näin jatkuu
> maailman tappiin asti vaikka koneiden tehot kasvaisivat. Pidennetään vain
> avainta, niin salassa pysyy.

On suunniteltu algoritmeja, jolla lukujen tekijöihin jako onnistuu
ihan murto-osassa siitä ajasta jonka perinteisempi kone tuohon
käyttäisi. Tuo operaatio taas käytännössä murtaa RSA-avaimet, ja
ilmeisetsi tällä hetkellä toi RSA on eniten käytetty PGP:ssä. Vielä
tosin noi kvanttikoneet eivät liene käytettävällä tasolla (Tai mistä
sitä tietää paljonko edellä jotkut salaiset organisaatiot kuten NSA
on) ja noi toistaiseksi tehtyt koneet on vain muutaman kubitin
aparaatteja.

Noita kvanttikoneita kestäviä algoritmejäkin on jo suunniteltu, ja
niitä on jopa testin vuoksi jo implementoitu joihinkin SSL/TLS
-toteutuksiin. Mutta ei taida PGP:hen noitten tukea vielä olla
implementoitu.

[Mikko Tuumanen]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> kirjoitti 06.08.2017:
> Pankki ei tietenkään varmaankaan kertonut syytä miksi ei käy? Arvattava
> syy on avainten hallinta. Salakirjoituksessa on tunnettu logistiikka joka

Ei tietenkään. Eivät pankit vaivaudu asiakkaalle tai edes
asiakasomistajalle tuollaisia päätöksiä perustelemaan.

Avaintenhallinta sen sijaan ei olisi ongelma gpg:llä toimitettavan
tiliotteen tapauksessa:

- Kirjaudutaan verkkopankkiin selaimella
- Valitaan asetuksista "vaihda gpg-avain"
- leikkaa+liimataan oman gpg-avaimen julkinen osa verkkopankkiin
- Pankki lähettää tiliotteet tällä avaimella salattuna.