Lauseopillisia kieltosääntöjä?
Marko Rauhamaa
Luin juuri MTV3:n uutisista otsikon, joka tuntuu karkealta
kielivirheeltä (http://www.mtv3.fi/uutiset/ul.html):
(*)Ruotsi etsii kaksi poliisia ampuneita ryöstäjiä.
Pintakieliopillisesti lause on moitteeton, mutta ilmeisesti se ei ole
pelkästään tyylillisesti onneton vaan suoranainen lauseoppivirhe.
Voisi ajatella, että ongelmana on se, että partitiiviset sanat
sekoittavat nominaalilausekkeiden rajat ja funktiot, mutta lause ei
paljon parane, jos sitä muuttaa hieman:
*Ruotsi etsii poliisit ampuneita ryöstäjiä.
Ilmeisestikin kyseessä on lauseopillinen kieltosääntö: kokonaisobjekti
ei saa olla osaobjektille alisteinen. Sen sijaan osaobjekti saa hyvinkin
olla kokonaisobjektille alisteinen:
Ruotsi löysi poliiseja ampuneet ryöstäjät.
Olen havainnut toisenkin samantapaisen kieltosäännön: ensimmäinen
infinitiivi ei alistu kolmannelle.
1.>1.: Saatan ehtiä lukea kirjan loppuun jo tänään.
1.>3.: Sinun täytyy ruveta pukeutumaan paremmin.
3.>1.: *Rupesin haluamaan auttaa häntä.
Marko
--
Marko Rauhamaa mailto:marko.r...@iki.fi http://www.iki.fi/pacujo/
Esa Toivonen
> Luin juuri MTV3:n uutisista otsikon, joka tuntuu karkealta
> kielivirheeltä (http://www.mtv3.fi/uutiset/ul.html):
>
> (*)Ruotsi etsii kaksi poliisia ampuneita ryöstäjiä.
>
> Pintakieliopillisesti lause on moitteeton, mutta ilmeisesti se ei ole
> pelkästään tyylillisesti onneton vaan suoranainen lauseoppivirhe.
Vai onko "vika" palautettavissa suomalaiseen tyyli- ja kielitajuun, joka
ei ole (vieläkään) tottunut hahmottamaan kokonaisuutta tiiviisti
ilmaistusta monien näkökulmien yhdistelmästä? Henkilökohtaisesti, tuo
esimerkki toisinaan kuulostaa jotenkin oudolta, toisinaan taas en huomaa
siinä mitään outoa. Kenties ihan pelkkä tottumuskysymys?
Mutta eikö nykyaikainen maailma johda juuri kohti uudenlaista tiivistä
kielitajua: täyteen ahdetut 15 sekunnin tv-puheenvuorot; tilanpuutteen
takia typistetyt mediaotsikot; yleiset vaatimukset mahdollisimman
tiiviistä ilmaisusta (jopa täällä nyysseissä, missä sentään tilaa
olisi), koska "kukaan ei muuten jaksa kuunnella/lukea".
Toisaalta, liian pitkällekään ei saisi mennä: juuri mediaotsikothan
tunnetusti suorastaan vilisevät pelkän tiiviyden takia kokoonpantuja
kömpelöitä ilmauksia.
Hieman pidempänä ja kielellisesti parempana versiona esimerkkilause
kuuluisi kenties:
Ruotsi etsii ryöstäjiä, jotka ampuivat kaksi poliisia.
Mutta entäpä jos tilansäästön lisäksi todella haluttiin korostaa sitä,
että kaksi poliisia on ammuttu? Eikö tällaista sisältöä siis pystyisi
suomeksi lainkaan ilmaisemaan? Tämä sisältönäkökulma tuntuu
luonnolliselta jopa ilman tietoisen korostamisen ajatusta, koska on
itsestään selvää, että poliisien ampuminen ja suuretsintä ovat ne
varsinaiset uutiset, ei ryöstö, joten ne on tuotava esille ensiksi.
Niinpä esittämäni kielellisesti korrektin kuuloinen versio on
sisällöllisesti huono, lattea, ikäänkuin arvostelukyvyttömyyttä ja
asiayhteyksien tajuamattomuutta osoittava. (Tosin, puhutussa kielessä
(esim. tv-uutiset) asioiden keskinäinen painottaminen saataisiin esille
myös puheen painotusten avulla.)
--
Esa * http://www.sci.fi/~etc/midipage.html *
Jukka Korpela
<ma...@calnet28-100.gtecablemodem.com> wrote in message
<m31zfz1...@calnet28-100.gtecablemodem.com>:
> (*)Ruotsi etsii kaksi poliisia ampuneita ryöstäjiä.
Aivoni alkavat olla kesäterässä, joten en pysty paneutumaan
syntaktiseen analyysiisi aiheesta. Mutta heitänpä ajatuksen, että
näiden sotkujen alkusyy on lauseenvastikkeiden keinotekoinen käyttö.
Kirjoittamisen oppaassani ( http://www.hut.fi/u/jkorpela/kirj/ )
suosittelen välttämään lauseenvastikkeita, ellei kyseessä ole niin
"kevyt" rakenne, että se sopisi puhuttuun kieleenkin. (Esimerkiksi
"puhuttu kieli" on sekin eräänlainen lauseenvastike. Selvempi
lauseenvastike on sellainen, missä on agentti mukana, esim. "oravan
syömä käpy". Sitten kun mennään monimutkaisempiin rakenteisiin,
kirjoittaja yleensä kompastuu omaan näppäryyteensä, ja lukija joka
tapauksessa rasittuu.)
Harva suomea äidinkielenään puhuva olisi onnistunut kirjoittamaan
virkkeen väärin, jos olisi käyttänyt sivulausetta:
"Ruotsi etsii ryöstäjiä, jotka ampuivat kaksi poliisia."
Ilmaisu ei edes ole merkittävässä määrin pitempi.
Toinen juttu on sitten se, että maannimen käyttö subjektina on vähän
outoa. Ajatuksena on kai, että "koko Ruotsi" etsii. Mutta sen kai
voisi sitten sanoa niin. Lisäksi se olisi sisällöltään liioittelua.
Tässä tapauksessa 4. persoona olisi paikallaan: "Ruotsissa
etsitään...".
Ainakin jos virke alkaa "Suomi etsii - -", herää kysymys, onko asialla
tohtori Juhani Suomi, vakuutusyhtiö Suomi vai joku tai jokin muu. :-)
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Markus Lang
· Luin juuri MTV3:n uutisista otsikon, joka tuntuu karkealta
· kielivirheeltä (http://www.mtv3.fi/uutiset/ul.html):
· (*)Ruotsi etsii kaksi poliisia ampuneita ryöstäjiä.
Entä "Ruotsi löysi kaksi poliisia ampuneet ryöstäjät"?
Ei hyvä sekään.
· Pintakieliopillisesti lause on moitteeton, mutta ilmeisesti se ei ole
· pelkästään tyylillisesti onneton vaan suoranainen lauseoppivirhe. [...]
· Ilmeisestikin kyseessä on lauseopillinen kieltosääntö: kokonaisobjekti
· ei saa olla osaobjektille alisteinen. Sen sijaan osaobjekti saa hyvinkin
· olla kokonaisobjektille alisteinen:
· Ruotsi löysi poliiseja ampuneet ryöstäjät.
Tämä on lauseopillisesti kelvoton, sillä tässä on ns.
kaksihahmotteinen rakenne: Ensin lukija lukee "Ruotsi
löysi poliiseja", joka on tavanomainen ja odotettava
SVO-muotoinen lause. Sitten hän lukee lauseen lopun
"ampuneet ryöstäjät" ja joutuu korjaamaan lauseen
hahmotusta läpikotaisin. Kielenhuollon näkökulmasta
tuossa on ilmeinen virhe, koska lauseen pitäisi avautua
alusta loppuun yksihahmotteisena. Ongelmana on siis se,
että nominaalilauseke "poliiseja" kuuluukin toiseen
yhteyteen kuin ensi näkemältä luulisi.
"Ruotsi etsii poliisimurhaajia."
Jukka Korpela
(Esa Toivonen) wrote in message
<1dsmajn.10w...@dccxxix.dyn.saunalahti.fi>:
>Vai onko "vika" palautettavissa suomalaiseen tyyli- ja kielitajuun, joka
>ei ole (vieläkään) tottunut hahmottamaan kokonaisuutta tiiviisti
>ilmaistusta monien näkökulmien yhdistelmästä?
Tiiviytensä keinotekoisuuttaan aivan liikoja yrittävä journalistinen
kieli täydellisesti epäonnistuu sille asetettujen tavoitteiden
saavuttamisen lähestymisessäkin muodostaen täten erinomaisen joskin
tahattomuuttaan tragikoomisen esimerkin Wiion lakien*) universaalin
pätevyyden kielellisestä dimensiosta.
*) Ks. http://www.hut.fi/u/jkorpela/wiio.html
>Henkilökohtaisesti, tuo esimerkki toisinaan kuulostaa jotenkin oudolta
Mitä henkilökohtaista kyseisessä esimerkissä on? Kun pyrit tiiviyteen
tuollaisilla ilmaisuilla, saat aikaan huvittavia tilanteita. Ja
tiiviyden näennäisyyden osoittaa se, että itse asiassa halusit sanoa,
että _sinusta_ esimerkki kuulostaa oudolta (eli sinä oudoksut sitä).
>Mutta entäpä jos tilansäästön lisäksi todella haluttiin korostaa sitä,
>että kaksi poliisia on ammuttu? Eikö tällaista sisältöä siis pystyisi
>suomeksi lainkaan ilmaisemaan?
Onko sinulla vaikeuksia kirjoittaa lausetta "Kaksi poliisia on
ammuttu"? Lehtiotsikkoon sitten sopisi vaikka "Kaksi poliisia
ammuttiin - koko Ruotsi etsii murhaajia". (Minä en kylläkään
kirjoittaisi niin, koska pitäisin sitä lukijoiden aliarvioimisena. On
aika selvää, että Ruotsin kaltaisessa maassa poliisien murhan
selvittämiseksi pannaan iso koneisto liikkeelle.)
>Niinpä esittämäni kielellisesti korrektin kuuloinen versio [Ruotsi
>etsii ryöstäjiä, jotka ampuivat kaksi poliisia] on sisällöllisesti
>huono, lattea, ikäänkuin arvostelukyvyttömyyttä ja
>asiayhteyksien tajuamattomuutta osoittava.
Mitä ihmeen latteaa siinä on? Jos lukija ei osaa suhteuttaa ryöstöä ja
murhia toisiinsa ja muihin tekoihin, se ei ole kielellinen ongelma. Ja
ryöstöllä ja murhilla oli yhteys toisiinsa.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Esa Toivonen
> esa.to...@sci.fi (Esa Toivonen) wrote:
> >Mutta entäpä jos tilansäästön lisäksi todella haluttiin korostaa sitä,
> >että kaksi poliisia on ammuttu? Eikö tällaista sisältöä siis pystyisi
> >suomeksi lainkaan ilmaisemaan?
> Onko sinulla vaikeuksia kirjoittaa lausetta "Kaksi poliisia on
> ammuttu"?
Puhuin *korostamisesta* - alkuperäisessä kontekstissa. Pelkkä ylläolevan
kirjoittaminen ei riitä alkuunkaan alkuperäisen esimerkkilauseen koko
sisällön ilmaisemiseen.
Alkuperäinen uutislause oli: "Ruotsi etsii kaksi poliisia ampuneita
ryöstäjiä." Pohdin aiemmassa artikkelissani syitä siihen, että virkettä
ei kirjoitettu uutistekstissä esim. muotoon: "Ruotsi etsii ryöstäjiä,
jotka ampuivat kaksi poliisia."
Tavallinen syy tällaiseen on tiiviyden tavoittelu uutisotsikoissa. Mutta
tässä tapauksessa ei ilmausten pituuksissa ole kovinkaan suurta eroa,
joten kenties kirjoittaja on tarkoittanut *lisäksi* (ehkä alitajuisesti)
korostaa sitä, että a) Ruotsissa on käynnissä suuretsintä ja b) että
kaksi poliisia on ammuttu. Näitä täydentävä (joskin olennainen)
sivuseikka on se, että kyse oli ryöstön jälkeisestä tapahtumasarjasta.
Elikkä pääasiat ensin ja sivuseikka lopuksi.
Ilmaisin myös ymmärtäväni sellaista "pelkoa" nykyajan tiiviiden
uutisilmaisujen *kirjoittajilta*, että ryöstön nostaminen päälauseeseen
ja kahden poliisin ampumisen jättäminen sen jälkeiseen sivulauseeseen
saattaisi jostakusta tuntua tyylittömältä ja jotenkin
arvostelukyvyttömältä: "Ruotsi etsii ryöstäjiä, jotka ampuivat kaksi
poliisia.". Ikäänkuin kirjoitettaisiin: "Ruotsi etsii ryöstäjiä (jotka
muuten ampuivat myös kaksi poliisia)." :-)
Rauhallisella *lukijalla* ei tietenkään ole mitään ongelmaa
korrektistikaan muotoillun vaihtoehdon sulattamisessa eli kyse olisi
jonkinlaisesta hyperkorrektiudesta. Toisaalta, perustelin artikkelissani
myös sitä, miksi pyrkimys liioiteltuun tiiviyteen saattaisi nykyään
tulla esille sielläkin, missä sille ei ole muita syitä kuin huonot
esimerkit; esimerkiksi one-liner-tyylin suosiminen uutisryhmissä
muuallakin kuin hupiryhmissä.
Jukka Korpela
<ml...@cc.helsinski.fi> wrote in message
<7irjhc$ju3$1...@oravannahka.Helsinki.FI>:
>· Ruotsi löysi poliiseja ampuneet ryöstäjät.
>
>Tämä on lauseopillisesti kelvoton, sillä tässä on ns.
>kaksihahmotteinen rakenne: Ensin lukija lukee "Ruotsi
>löysi poliiseja" - -
Olen samaa mieltä siitä, että kaksihahmotteisia rakenteita pitää
välttää. Mutta ne eivät ole lauseopillisesti kelvottomia eli
syntaktisesti virheellisiä - tämä nimitys varattakoon virkkeille,
jotka rikkovat syntaksia, eivät vain selkeää ilmaisutapaa vastaan.
Syntaktisen ja semanttisen virheen rajatapauksena voidaan pitää sitä,
että virke antaisi väärän kuvan asiasta. Verbin "ampua" yhteydessä
objektin sijalla on olennainen vaikutus merkitykseen. Ilmaisumuoto,
joka toisi tarkoitetun merkityksen ('surmata ampumalla', ei vain
'ampua jotakuta kohti'). On ihan turhaa näin vakavassa asiassa luoda
tarpeetonta monitulkintaisuutta.
>"Ruotsi etsii poliisimurhaajia."
Tuo taas on tarpeettoman kaksitulkintainen. Itse asiassa tulkinta,
jonka mukaan "poliisimurhaaja" on 'murhaaja, joka on poliisi', olisi
suomen kielen kannalta luonnollisempi. Tällaisissa sanoissa nimittäin
määriteosa on yleensä genetiivin kaltaisessa akkusatiivissa, jos se
tarkoittaa kohdetta. Yksiselitteinen ja muutenkin selvempi olisi
"Ruotsi etsii poliisien murhaajia".
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Henrik Tuominen
>Tuo taas on tarpeettoman kaksitulkintainen. Itse asiassa tulkinta,
>jonka mukaan "poliisimurhaaja" on 'murhaaja, joka on poliisi', olisi
>suomen kielen kannalta luonnollisempi. Tällaisissa sanoissa nimittäin
>määriteosa on yleensä genetiivin kaltaisessa akkusatiivissa, jos se
>tarkoittaa kohdetta. Yksiselitteinen ja muutenkin selvempi olisi
>"Ruotsi etsii poliisien murhaajia".
Eikö tässä olisi syytä pitäytyä verbin ampua käytössä. Jos oikein
tarkkoja ollaan, Ruotsi etsii ampujia, joita epäillään kahden poliisin
murhasta.
Henrik Tuominen
Markus Lang
· >· Ruotsi löysi poliiseja ampuneet ryöstäjät.
· >
· >Tämä on lauseopillisesti kelvoton, sillä tässä on ns.
· >kaksihahmotteinen rakenne: Ensin lukija lukee "Ruotsi
· >löysi poliiseja" - -
· Olen samaa mieltä siitä, että kaksihahmotteisia rakenteita pitää
· välttää. Mutta ne eivät ole lauseopillisesti kelvottomia eli
· syntaktisesti virheellisiä - tämä nimitys varattakoon virkkeille,
· jotka rikkovat syntaksia, eivät vain selkeää ilmaisutapaa vastaan.
Kyllä syntaksin pitää ottaa huomioon virkkeen
tosiasiallinen (perättäinen) vastaanottotapa.
Tällaiset ongelmat johtuvat siitä, että kirjoittajalla
on koko virke kerralla mielessään ja hän voi luoda
siihen yleiskatsauksen (jos tällainen ilmaisutapa
sallitaan). Lukijalla ei ole mahdollisuutta tällaiseen,
kun hän alkaa lukea virkettä, vaan hän joutuu lukemaan
virkettä lauseenjäsenittäin siinä järjestyksessä kuin ne
tulevat; kaikki kirjoittajat eivät osaa tai välitä ottaa
tätä huomioon, ja jos syntaksi ei ota tätä huomioon, sitä
ei pidä syntaksiksi kutsua. Vika ei mielestäni ole
semanttinen vaan syntaktinen.
· Tuo taas on tarpeettoman kaksitulkintainen. Itse asiassa tulkinta,
· jonka mukaan "poliisimurhaaja" on 'murhaaja, joka on poliisi'
Entä "murhaajapoliisi"?
On totta että sanotaan "lapsenmurhaaja", "isänmurhaaja" jne.;
ehkä pitäisi sanoa "poliisinmurhaaja".
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka Korpela
(Esa Toivonen) wrote in message
>Puhuin *korostamisesta*
Mikä voisi paremmin korostaa virkkeen sisällön jotakin osaa kuin se,
että muu osa jätetään pois?
>Ilmaisin myös ymmärtäväni sellaista "pelkoa" nykyajan tiiviiden
>uutisilmaisujen *kirjoittajilta*, että ryöstön nostaminen päälauseeseen
>ja kahden poliisin ampumisen jättäminen sen jälkeiseen sivulauseeseen
>saattaisi jostakusta tuntua tyylittömältä - -
Ymmärsin kyllä tämän, mutta ymmärtämisen halussasi joudut absurdiin
tilanteeseen. Yritettäessä (ehkä - epäilen tätä) muotoilla
sisällöllisesti oikein painotettu virke päädyttiin tulokseen, jossa ei
ole mitään järkeä
Todellinen ongelma on pikemminkin yhdenlaisen kirjoittamistyylin
taipumus ahtaa asioita yhteen virkkeeseen, jopa yhteen lauseeseen.
Kyse on ilmeisesti jonkinlaisesta lööppikielen ja byrokratiakielen tai
kaunokirjallisen kielen bastardista. Luonnollinen lehtikieli käyttäisi
lyhyitä lauseita yrittämättä punoa niitä sen enempää
komiteanmietinnöksi kuin ciceromaisiksi periodeiksikaan. (Pääotsikko:)
Kaksi poliisia murhattiin Ruotsissa. (Ingressi:) Ryöstäjät ampuivat
pidätystä yrittäneet poliisit - -
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Esa Toivonen
> esa.to...@sci.fi (Esa Toivonen) wrote:
> >Puhuin *korostamisesta*
> Mikä voisi paremmin korostaa virkkeen sisällön jotakin osaa kuin se,
> että muu osa jätetään pois?
Mihin nähden se muka silloin korostuisi?
Panu Mäkinen
> · Ruotsi löysi poliiseja ampuneet ryöstäjät.
> Tämä on lauseopillisesti kelvoton, sillä tässä on ns.
> kaksihahmotteinen rakenne: Ensin lukija lukee "Ruotsi
> löysi poliiseja", joka on tavanomainen ja odotettava
> SVO-muotoinen lause.
Samanlaista kaksihahmotteisuutta on sivulla
http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/ka/hakuajat.htm
olevassa lauseessa.
Rehtorin itsenäisesti opiskelupaikan hankkineille opiskelijoille
tarkoitetun apurahan haku päättyy.
Tässäkin lukija lukee ensin: "Rehtorin itsenäisesti opiskelupaikan...",
mutta lause ei jatkukaan odotuksen mukaisesti, jolloin lukija joutuu
hahmottamaan lukemansa uudelleen.
-pm
--
*** Where do you want to go today? ***
*** http://www.jyu.fi/~pamakine/yht/aikataulut.html ***