--petteri
> Pesualtaan ympäristön kanssa kannattaa miettiä omia tapojaan, ei se puu
> liottamista kestä, vaikka miten käsittelisi. Lisäksi pesuaine taitaa olla
Entäs puuvene ;-) Mutta joo, samaa mieltä, eli miettisin kahdesti ja
senkin jälkeen laittaisin varmaan muuta kuin puuta tiskialtaan ympärille.
--
Markku Lehtola
CAD Instructor and consultant
Cadpool Training Center
www.markkulehtola.com
www.solidworks.com
Yllättävän hyvin toimii ainakin ruokapöydässä ja pikkumuksun suorittamassa
vuodenmittaisessa kuormitustestissä öljytty + vahattu ruokapöydän
leppäkansi. Saarni on vaalemapaa mutta kaiketi tiiviimpää puuta kuin leppä.
Reippaasti ensin öljyä, annetaan liota pitkään, sitten ylimääräiset pois.
Meilla on ensimmäisen öljyämisen jälkeen käytetty vahaa, vähän samalla
tyylillä, mutta kiillotus vielä päälle. Etuna on lakkaan nähden naarmujen
siedettävämpi ulkonäkö, kun ne eivät kerää likaa ja kosteutta
pintakäsittelykerroksen alle. Vaha tuntuu viikon-pari reippaan käsittelyn
jälkeen hiukan tahmaselta.
Pesualtaan ympäristön kanssa kannattaa miettiä omia tapojaan, ei se puu
liottamista kestä, vaikka miten käsittelisi. Lisäksi pesuaine taitaa olla
pahempaa kuin vaikka punkku, kahvi ja kastike.. Vahattu pinta näyttää
kestävän em kamoja ihan kunnialla, kuulakärkikynän ja tussinkin jäljet on
saatu pois käyttämällä asetonia ja karhunkieltä, tosin kuulakärkikynän
naarmut jäi näkyviin. Etuna siis lakkaan nähden se, että rajun puhdistuksen
jälkeen uusi vahaus on helpompi tehdä.
"Kuivassa" tasossa toimii varmaan ihan hyvin, tuota pesualtaan ympäristöä
kannattaa miettiä. Jos tapana on jättää märät rätit pöydälle ja loskia vettä
ympäriinsä, varmaan ihan rosteritaso on komeampi jo kuukauden käytön
jälkeen. Voisi toimiakin, jos on siisti porukka eikä altaassa tiskata ja
kuivata tiskejä tason yläpuolen kaapissa. Jos taso saa jatkuvasti vettä ja
pesuainetta niskaansa, kannattaa varmaan valita joku muu materiaali.
Ruuanlaiton aikasien kosteuden kestää varmaan ihan hyvin, roiskeet kuivataan
pois.
Meillä alkaa melamiinitasot ja kaapit kukkia reunoistaan kosteuskorman
takia. Kaapit ei kestä höyryä (=riisikeitin, höyrykypsennin, teekeitin,
kahvinkeitin kaappien alla) ja pikkukolhustakin menee vesi laminaatin alle
työtasonjen reunoista. Öljytty puu kestäisi tuossa mielessä paremmin
hetkellistä kosteuskuormaa.
Vaaleahkot lehtipuut saattavat tiskipöytänä harmaantua valon ja veden vaiku-
tuksesta. Kestävin puulaji tuohon käyttöön lienee tiikki ja sekin vaatii
reipasta öljyämistä, vaikka osa myyjistä sanoo, että puu on niin öljyinen,
että se kestää sellaisenaan (BS).
Hyvin hoidettuna tiikki kestää vuosikymmeniä, sitä uskallan suositella ko-
kemuksesta. 30 vuoden ikäisen pöydän patinasta näkee, ettei se ole uusi,
mutta siihen se sitten jääkin...
--
Blah blah blah...
Meillä on öljytty pyökkitaso keittotason ympärillä ja kyllä se minun
sotkemistani on kohtuullisesti kestänyt. Olen nyt kahden vuoden aikana
öljynnyt sen muutaman kerran, ehkä muutama kerta vuodessa voisi olla
parempi vaihtoehto jotta lika ei ollenkaan tarttuisi siihen.
Muut tasot ovat pyökkijäljitelmää ja ulkonäöltään aika ankeita tähän
aitoon verrattuna.
En kuitenkaan laittaisi sitä altaan viereen. En ole varma tarkoititko
upottavasi altaan suoraan tasoon vai käyttäväsi pientä rosteritasoa.
Minä kannatan ehdottamasti rosteritasoa tiskipöydän yhteydessä.
Upotettavat altaat ovat kivan näköisiä ja menevät sinkun tai kahden
aikuisen siistissä taloudessa, mutta vähänkin sotkevan (=ruuanlaittoa
harrastavan, laiskan) kannattaa unohtaa ne. Hoitotyötä veden
pyyhkimisen muodossa oli ainakin minun luonteelleni liikaa ja siksi
laitoimme tähän viimeisimpään version sellaisen (franken?) kaarevalla
etureunalla varustetun 1 + 1/2 altaan yhdistelmän jossa on lisäksi
valutustaso toisessa päässä.
isto
Juuri tuo on se pointtini, eli se oikea öljytty/vahattu puu _on_ paremman
näköinen. Toisaalta myös kalliimpi ja elävä materiaali, mistä syystä vähän
epäilyttääkin...
> En kuitenkaan laittaisi sitä altaan viereen. En ole varma tarkoititko
> upottavasi altaan suoraan tasoon vai käyttäväsi pientä rosteritasoa.
> Minä kannatan ehdottamasti rosteritasoa tiskipöydän yhteydessä.
>
> Upotettavat altaat ovat kivan näköisiä ja menevät sinkun tai kahden
> aikuisen siistissä taloudessa, mutta vähänkin sotkevan (=ruuanlaittoa
> harrastavan, laiskan) kannattaa unohtaa ne. Hoitotyötä veden
> pyyhkimisen muodossa oli ainakin minun luonteelleni liikaa ja siksi
> laitoimme tähän viimeisimpään version sellaisen (franken?) kaarevalla
> etureunalla varustetun 1 + 1/2 altaan yhdistelmän jossa on lisäksi
> valutustaso toisessa päässä.
>
Alustavasti tarkoitus on tosiaan ollut laittaa yksi pyöreä upotettava allas
ilman valutustasoa tuohon tasoon. Tiedä sitten onko tuo hyvä / huono
ratkaisu, toki tietysti laminaatti tuossa varmaan olisi se kestävämpi
vaihtoehto (tässä itse asiassa esimerkki kuvakin suunnitellusta,
http://www.keittio.net/haeKuva.asp?valokuvaID=3163)... joskin sen
mahdollisesti naarmuttuessa tms. tuolle ei sitten ole mitään tehtävissäkään.
--petteri
Upotettavat altaat ovat normaalissa keittiökäytössä vihoviimeinen ratkaisu.
Jos keittiön ainoa allas on tasoon upotettu allas ja vielä ilman
valutustasoa, niin sotkua tulee vaikkei ruokaa paljon laitettaisikaan. Joka
kerta kun hiukankin vettä pääsee altaan reunojen yli (ja sitä pääsee hyvin
helposti esim. tiskirättiä huuhdellessa) niin se lirahtaa todella helposti
lattialle. Jos aikoo pitää altaan ympäristön täysin vedettömänä, niin vettä
ei saa koskaan päästää täydellä teholla vaan aina hiljaa liruttamalla.
Täysteho räiskyttää.
Ne vanhanaikaiset reunalliset terästasot ovat kaikkein käytännöllisimmät.
Vesi pysyy silloin siellä missä sen on tarkoitus, eikä tarvitse jatkuvasti
olla kuivaamassa lattiaa tai arkaa työtasomateriaalia altaan vieressä.
Terästasoa tarvitsee vain pyyhkiä kuivaksi, eikä haittaa vaikka vesi siinä
lilluu vähän pidemmänkin aikaa.
Tietenkin on jokaisen oma asia mikä ratkaisee; kauneus vai käytännöllisyys
ja helppohoitoisuus. Nykyään menee monessa muussakin asiassa ulkonäkö
maalaisjärjen edelle.
Tarja
> Tarja
öö, laittaa kivitason, ni ei ole kranttu ... okei, ehkä vähän helpommin menee lattialle, mutta
so what... ei läträä ni hirveästi... ja 3 vuoden jälkeen en mitään terästasoa tilalle vaihtais
... upotettu teräsallas ja kivi on "pomo"
--
Janne Panu
Kapykuusentie 19
90240 Oulu
tel: 08-376432
gsm: 040 344 2376
email: ja...@paju.oulu.fi
"Petteri Leppikallio" <petteri.l...@iclinvia.com> wrote in message news:<a61p9v$hnt$1...@isokari.icl.fi>...
juu, toki kivitaso olisi se paras vaihtoehto varmasti monessakin mielessä,
mutta menee yli budjetin melko reippaasti. ja juu, pakko todeta tosiaan
sekin, että jollei ole sellainen kokonaan teräskuorinen tiskipöytä, niin
minusta se on kokolailla sama onko tuossa tuota valutustasoa vaiko suoraan
tasoon upotettu allas.
ja totta, meillekään ei tuollaista teräskuorista tiskipöytää tule jos se
vähääkään on minusta kiinni (ja onneksi on)...
--petteri
Oletko sä teidän keittiön pääkäyttäjä?
Jollet aio laittaa minkäänlaista valutustasoa, niin missä ihmeessä esim.
sulatat pakasteet? Siinä puutason päällä? Missä valutat huuhdellut salaatit
ja muut vihannekset? Kun peset perunoita, mihin nostat ne odottamaan
kattilaan menoa? Jos tulee käsitiskiä, niin missä ne odottavat tiskausta
silloin kun allas on jo täynnä (ja käsitiskiäkin tulee silloin tällöin, jos
ei muuta niin se vaivalla Irlannista kotiin rahdattu kaljatuoppi jossa on
kultakoristeet :-)
Kyllä sille valutustasolle on kummasti käyttöä. Ja kun se useimmiten on
terästä, niin sen päälle voi nostaa myös hellalta kattilan tai uunista
vuoan. Usein ruokaa laittaessa liedellä on jo jotain, joten siihen ei saa
uunista otettua astiaa mahtumaan. Silloin valutustaso on kullan arvoinen.
Vettäkin roiskuu aika lailla vaikka ei niin läträäkään. Pelkästään
jääpalapussin tai jääpala-astian täyttäminen roiskuttaa vettä yllättävän
paljon.
Jos tasot ovat puuta, niin aina pitää olla joku välialusta ruoka-aineiden
tms. ja keittiötason välissä. Se on vaivalloista. Asia on tietenkin toinen
jos keittiötä ei käytetä keittämiseen tai leipomiseen. Silloin viereiset
tasot voivat olla vaikka lastulevyä.
Tarja
> Kyllä sille valutustasolle on kummasti käyttöä. Ja kun se useimmiten on
> terästä, niin sen päälle voi nostaa myös hellalta kattilan tai uunista
Meillä keittiön päydät ovat muuten kiveä, mutta tiskipöytä on
kunnollinen perinteinen teräspöytä. Teräsaltaan etuna ovat ennenmuuta
reunat, viettävyys altaita kohti ja saumattomuus tason ja altaiden
välillä. Tietenkin pelti pitää enemmän ääntä kun siihen tiputtelee
tavaroita kaapista. Mutta meillä tehdäänkin ruokaa oikeasti ja
leivotaan, niin käytännöllisyys on tärkeämpää kuin kuvitteellinen
estetiikka.
Edellisessä kämpäässä oli allas melamiinilevyyn upotettuna siten, että
huuollokset olivat levyn päällä. Täysin vihoviimeinen systeemi niin
keittiössä kun kylpyhuoneessa.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Jokainen järkevä ihminen sulattaa pakasteet jääkaapissa. Aina.
> Missä valutat huuhdellut salaatit ja muut vihannekset?
Lavuaarin päällä.
> Kun peset perunoita, mihin nostat ne odottamaan
> kattilaan menoa?
Perunat nosetetaan suoraan kattilaan, etteivät ne tummu.
> Jos tulee käsitiskiä, niin missä ne odottavat tiskausta
> silloin kun allas on jo täynnä (ja käsitiskiäkin tulee silloin tällöin, jos
> ei muuta niin se vaivalla Irlannista kotiin rahdattu kaljatuoppi jossa on
> kultakoristeet :-)
Tiskipöydällä.
> Kyllä sille valutustasolle on kummasti käyttöä. Ja kun se useimmiten on
> terästä, niin sen päälle voi nostaa myös hellalta kattilan tai uunista
> vuoan. Usein ruokaa laittaessa liedellä on jo jotain, joten siihen ei saa
> uunista otettua astiaa mahtumaan. Silloin valutustaso on kullan arvoinen.
Valutustaso on kieltämättä kätevä, mutta ilmankin pärjää suhteellisen
hyvin, ellei käsittele keittiössä jäniksiä, lintuja ja isoja kaloja.
> Jos tasot ovat puuta, niin aina pitää olla joku välialusta ruoka-aineiden
> tms. ja keittiötason välissä. Se on vaivalloista. Asia on tietenkin toinen
> jos keittiötä ei käytetä keittämiseen tai leipomiseen. Silloin viereiset
> tasot voivat olla vaikka lastulevyä.
Ei tarvitse. Puun on toki sovelluttava käyttöolosuhteisiin ja sitä on hoi-
dettava olosuhteiden edellyttämällä tavalla, mutta kunhan nämä ehdot täytty-
vät, niin se kestää melkein mitä vain paitsi puukotusta ja kuuman astian
kosketusta.
--
Blah blah blah...
> TLK wrote:
>
>> Jos tasot ovat puuta, niin aina pitää olla joku välialusta
>> ruoka-aineiden tms. ja keittiötason välissä. Se on vaivalloista. Asia
>> on tietenkin toinen jos keittiötä ei käytetä keittämiseen tai
>> leipomiseen. Silloin viereiset tasot voivat olla vaikka lastulevyä.
>
> Ei tarvitse. Puun on toki sovelluttava käyttöolosuhteisiin ja sitä on
> hoi- dettava olosuhteiden edellyttämällä tavalla, mutta kunhan nämä
> ehdot täytty- vät, niin se kestää melkein mitä vain paitsi puukotusta
> ja kuuman astian kosketusta.
Meillä on keittiössä (tai oikeastaan keittiön ja ruokasalin välillä n. 30 cm
korkeammalla kuin muut tasot) tamminen taso (35 * 150), joka on kyllä hieno
mutta on yllättänyt siten että öjlyä sinne saisi sivellä kohtuulisen usein.
En uskalla kuvitellakaan miltä varsinaiset käyttötasot näyttäisivät vajaan
parin vuoden jälkeen. Muut tasot ovat kiveä (> 4 m) paitsi tiskipöytä
rosteria (> 1 m, 1½ allasta). Onneksi!
Oikeastaan kiven huono (?) puoli on se että siihen ehtii kertyä muruja ja
töhnää reilusti ennen kun huomaa sitä pyyhkiä. Riippuu tietysti kiven pinnan
kuviosa ja väristä.
jp
Ainakin uudet puutasot kannattaa ensin läträtä reilusti ohennetulla
pellavaöljyllä (vaikka suhteessa 50/50 öljyä ja sitrustärpättiä) niin
että öljy imeytyy syvälle puuhun. Toinen käsittely voisi olla
75/25-suhteessa ja kolmas puhtaalla pellavaöljyllä ja vielä hienolla
vesihiomapaperilla hiertäen, niin saadaan parempi mekaaninen kestävyys.
- paul
Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miten vesihiomapaperin käyttö parantaa
mekaanista kestävyyttä?
-Martti
Itse tieto on kotoisin pintakäsittelykurssilta.
- paul
Pekka
nyyss...@hotmail.com
"Pekka hyppäs lehmän selkään, antoi ratsun mennä;
Lehmä heitti Pekan maahan, huusi lennä lennä."
("Pölhö-Pekka" ; Kirsi Kunnas)
"Petteri Leppikallio" <petteri.l...@iclinvia.com> wrote in message
news:a5vku4$1p6$1...@isokari.icl.fi...
joo ...
massiivipuutason päällä voi leikata leipää ja hakata grillipihvejä ...
ja siihen uppoaa mukavasti kaikki väriaineet, kuten puolukka ja
punajuuri, minkä jälkeen taso onkin ... tekevän ihmisen näköinen
ai niin ... en muistanutkaan että uus-rikkaat ja -avuttomat syövät
aina terassilla ulkona, ja keittiötason päällä on vain - viinipulloteline
vinossa
noinhan tuo asia rakentaja-Reiska-TV:ssä köyhille opetettiin,
jotta ei muuta kuin tsemppiä - ja elämään ... tavoitteita
> ai niin ... en muistanutkaan että uus-rikkaat ja -avuttomat syövät
> aina terassilla ulkona, ja keittiötason päällä on vain - viinipulloteline
> vinossa
Eikun viinejä varten on oma kylmiö.
Olen etsinyt piiiiiiiiiitkään alustaa joka kestää sekä rautasahan että
leikkuuveitten., että kirveksen siten, että k.o. työkalun (saat valita
y.o.:sta) jälkeen _EI_ puolukka jää kiinni.
Ilman leikkuu alustaa.
Saat kertoa.
--
@jhol
Jouko Holopainen http://personal.eunet.fi/pp/gnosis/
jouko.holopainen<a>gnosis<d>pp<d>fi
Muutenkaan en täysin ymmärrä tätä koko kysymystä. Onko kyseessä
joku keittiön tyyliin liittyvä juttu, tai "ei-muovia-meidän-keit-
tiöön" ideologia ?
Halvat muoviset leikkuulaudat sietää mitä vain punajuurta ja silliä
ja puolukkaa survottavan päällänsä. Ja jos naarmuuntumisen perästä
ei värjäävät muussit enää lähde irti, niin vuoden päästä lauta ros-
kiin.
Ja kun näitä köyhänlautoja ei ole pakko näkyvilläkään jatkuvasti
pitää, niin mikä se ongelma oikein on?
MNe
Ymmärsit minut täysin väärin. Pointtini yritti olla, että ei ole olemassa
pöytätasoa joka kestää "mitä tahansa", joten leikkuulauta (muovinen "halpa")
on ainoa järkevä mahdollisuus.
aivan, oikean leikkulaudan tarpeesta olen samaa mieltä,
mutta
massiivipuu on kallis ja uutena ja puhtaana varsin näyttävä,
mutta työtasona epäkäytännöllinen, koska joku - lapsi ehkä -
kaataa työtasolle kuitenkin joskus jotain, tai sotkee muuten,
ja kun sotkut imeytyvät sisälle puiseen tasoon, on niiden
poistaminen täysin mahdotonta ja työtaso alkaa piankin
muistuttaa käytettyä, likaista ja sotkuista leikkuulautaa
paitsi ... jos ei tee keittiössään yhtään mitään (työtä)
jolloin ei käytä - eikä tarvitse - työtasoa
ilmankos ... avioerot ovat jyrkästi lisääntymässä,
kun uutuudenviehättävän ulkonäkönsä menettäneeseen
ja rupsahtaneeseen "työtasoon" on hetikohta kyllästytty
valinta lienee tapahtunut väärin perustein,
ylisuurten tissien ja turhan pienten aivojen perusteella,
ei sitten kyetä edes valitsemaan oman keittiön työtason
materiaalia oikein, vaan mennään taas samaan retkuun
kannattaa käydä jossain suurkeittiössä katsomassa
mitä materiaalia oikeiden työtasojen tulee olla
massiivipuuta siellä on vain se ... leikkuulauta
Säännöllinen öljyäminen pitää puutason likaa hylkivänä, tosin
omat kokemukseni, kuten aiemminkin todettua, rajoittuvat tiikkiin.
Toki puu vaatii käyttäjältä huolellisuutta - olipa se puu sitten
missä käytössä tahansa, mutta kyllä sen kanssa voi elää.
--
Blah blah blah...
Halpojen muovisten leikkuulautojen ongelma on se, että ne on pakko
pestä tiskikoneessa, kun lautaan syntyvät viillot ovat aivan loistavia
bakteeripesiä. Pienten leikkuulautojen kohdalla tuo ei tietysti ole
ongelma, mutta suurempien leikkuulautojen kanssa eläminen menee vähän
vaikeaksi.
--
Blah blah blah...
Ruumishuoneella on varmaan makuusi sopiva sisustus.
Ei binäärejä keskusteluryhmiin, kiitos.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */