Talitintin talvipesä.
Kaj Luukko
2/3 vuorokaudesta se nukkuu ja 1/3 minkä on pöntöstä poissa, varmaankaan ei
juuri muuta ehdi tekemään kuin etsimään ruokaa ja syömään.
Paljonkohan tuon pitää syödä vuorokaudessa jotta selviää hengissä ja kuinka
suuri osa populaatiosta selviää talven yli?
Linnunpönttöjen talvikäyttöä ei ehkä kovin usein tule ajatelleeksi. Ne ovat
kuitenkin ilmeisen ahkerassa käytössä myös talvisin.
Kaj Luukko
Anssi Junnila
>Mielenkiintoista seurata talitintin talvehtimista:
>2/3 vuorokaudesta se nukkuu ja 1/3 minkä on pöntöstä poissa, varmaankaan ei
>juuri muuta ehdi tekemään kuin etsimään ruokaa ja syömään.
Tyypillistä talvikäyttäytymistä, hauska
tutkimuskohde!
>Paljonkohan tuon pitää syödä vuorokaudessa jotta selviää hengissä ja kuinka
>suuri osa populaatiosta selviää talven yli?
Riippuu ihan talvesta: kylmänä talvena osa täällä
talvehtivista pikkulinnuista kuolee; hippiäispopulaatiothan
vaihtelevat tästä syystä aika rajusti.
>Linnunpönttöjen talvikäyttöä ei ehkä kovin usein tule ajatelleeksi. Ne ovat
>kuitenkin ilmeisen ahkerassa käytössä myös talvisin.
Jep - sehän takaa aika hyvän termoneutraalin paikan viettää
kylmää vuodenaikaa. Luonnonoloissa linnut menevät kieppiin:
metso ja muut kanalinnut ovat tunnetuimpia, mutta esim. ainakin
urpiaiset osaavat hyödyntää hankea. Metson vuorokausirytmi
on muistaakseni vielä äärimmäisempi: se syö kylmimpään aikaan
(hakoo männyissä) vain tunnin pari ja lopun aikaa köllöttää
kiepissä. Hyvissä oloissa ja rauhassa ollessaan metsokukko
kykenee jopa lisäämään painoaan talven kuluessa ja on näin
valmis soidintaistoon!
Tuli mieleen myös eräs, joka talvisaikaan voi käyttää
pönttöjä hyödykseen: varpuspöllö saattaa joskus "riehaantua"
varastoimaan saalistaan pönttöihin!
// Anssi
Keijo T. Seppälä
"Anssi Junnila" <ans...@sci.fi> wrote in message
news:AH6B9.1285$17.6...@reader1.news.jippii.net...
Tervehdys!
Hieno idea, tuo kameraseuranta! Pöntöille on käyttöä talvellakin yhtä paljon
kuin kesällä! Kololinnut käyttävät niitä yöpymispaikkoinaan ja tuulen
suunnasta riippuen yöpaikkaa vaihdetaan. Kokemukseni mukaan linnut karttavat
pönttöjä, joiden lentoaukko on suoraan tuuleen. Siksi runsaalla
pönttötarjonnalla on hyvin suuri merkitys myös talvella.
Omalla pihallani kaksi käpytikkaa yöpyy pöntöissä. Ne tulevat hyvin
hämärässä pöntölle ja poistuvat jo aikaisin hämärään aamuun.
Eräänä aamuna kottaraispöntöllö lähellä sisäänkäyntiä kävi melkoinen kuhina.
Tintit ja käpytikka lentelivät kiihtyneinä pöntön ympärillä. Kun menin puun
lähelle selvisi hämminkin aiheuttaja: varpuspöllö kurkisteli pöntöstä. Se
lähti myöhemmin kirkkaaseen aamuun ja häipyi myöhemmin jonnekin. Sen
varastopönttö löytyi noin 500 metrin päästä liito-oravan pöntöstä.
Varastossa oli 2 pikkukäpylintu-koirasta, vaivaishiiri, 8 peltomyyrää, 4
metsämyyrää, 8 metsäpäästäistä ja 3 vaivaispäästäistä.
Varpuspöllöt voivat kerätä hyvänä pikkujyrsijävuonna (nyt ilmeisesti
myyräkannat nousussa laajalla alueella) mittavia varastoja, kymmeniä
saaliseläimiä useissa pöntöissä.
Tuosta talitintinpoikien keinoemosta haluaisin kuulla lisää. Mistä päättelit
linnun olevan lehtokertun? Tuntuu oudolta (mutta ei toki mahdottomalta),
että ei-kolopesijä ryhtyy ruokkimaan pöntössä olevia poikasia. Nuo munat
jotka kuvassa olivat (pöntön juurella), näyttivät kyllä talitiaisen munilta,
eivät olleet ainakaan lehtokertun.
Hyvää jatkoa pönttökuvauksille toivottaen Keijo T. Seppälä
Kaj Luukko
viestissä:m7bB9.401$Ph.1...@read2.inet.fi...
> Tuosta talitintinpoikien keinoemosta haluaisin kuulla lisää.
Enpä juuri muuta osaa kertoa kuin sen minkä olen sivuilleni jo kirjoittanut.
Minäkin haluaisin kuulla siitä lisää. :-)
>Mistä päättelit
> linnun olevan lehtokertun? Tuntuu oudolta (mutta ei toki mahdottomalta),
> että ei-kolopesijä ryhtyy ruokkimaan pöntössä olevia poikasia.
Kukaan ei ole toistaiseksi vahvistanut lintua lehtokertuksi, eikä miksikään
muuksikaan lajiksi. Ei tosin ole kiistänytkään. Itse olen lehtokerttuun
päätynyt ulkonäön, sekä sen hajonneen pesän perusteella. Tosin hajonnut pesä
ja keinoemo eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Voi yhtä hyvin olla
satumaa, että ne olivat samassa paikassa.
Aluksi tuolla keinoemolla oli selviä vaikeuksia liikkua pöntön sisällä,
josta voisi päätellä että se ei ollut kolopesijä. En ole lintuasiantuntija.
Kertokaa mikä se oli, ja miksi toimi niin kuin toimi? Noita keinoemoja oli
melko varmasti kaksi. Olen kuullut räkättirastaan poikasia ruokkineista
sinitiaisista, joten mistään ainutlaatuisesta tapahtumasta tässä tuskin on
ollut kysymys.
>Nuo munat
> jotka kuvassa olivat (pöntön juurella), näyttivät kyllä talitiaisen
munilta,
> eivät olleet ainakaan lehtokertun.
Tässä isompi kuva munista. Voiko näistä varmuudella tunnistaa lajia? Eikö
munien väritys vaihtele yksilöstä toiseen?
http://kaitsu.hopto.org/DSC00052.JPG
> Hyvää jatkoa pönttökuvauksille toivottaen Keijo T. Seppälä
Kiitos! Toivottavasti ensi kesänä pääsemme taas katsomaan pesintää. Mukavaa,
että tämä keinoemotapaus herätti mielenkiintoa. En ole siihen tyhjentävää
selitystä saanut, ja itse olen vain esittänyt teorioita ja päätelmiä.
Kaj Luukko
Antti T.
"Kaj Luukko" <kajl...@hotmail.com> wrote in message
news:ar2r6d$q0$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mielenkiintoista seurata talitintin talvehtimista:
Pistetäänpä tähän sellainen näkökohta, että irtokissa oppii hyvin nopeasti,
että talvellakin pöntöistä löytyy syötävää, ja alkaa "kokea". Alku lähtee
nähtävästi siitä, että kissa pian menee tutkimaan pönttöä pesinnän
loppuvaiheessa, jolloin poikaset jo ääntelevät pesässä.
>
> http://ponttokamera.hopto.org
>
Antti T.
miksikään
> muuksikaan lajiksi. Ei tosin ole kiistänytkään. Itse olen lehtokerttuun
> päätynyt ulkonäön, sekä sen hajonneen pesän perusteella. Tosin hajonnut
pesä
> ja keinoemo eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Voi yhtä hyvin
olla
> satumaa, että ne olivat samassa paikassa.
>
> Aluksi tuolla keinoemolla oli selviä vaikeuksia liikkua pöntön sisällä,
> josta voisi päätellä että se ei ollut kolopesijä. En ole
lintuasiantuntija.
> Kertokaa mikä se oli, ja miksi toimi niin kuin toimi? Noita keinoemoja oli
> melko varmasti kaksi. Olen kuullut räkättirastaan poikasia ruokkineista
> sinitiaisista, joten mistään ainutlaatuisesta tapahtumasta tässä tuskin on
> ollut kysymys.
apuna ruokkimaan kirjosiepon poikasia. Olisikohan kysymys harmaasieposta
tässäkin tapauksessa? Värihän on vähän samanlainen, mutta käytös on
kuitenkin kokonaan toisenlainen kuin lehtokertun.
Anssi Junnila
>Kukaan ei ole toistaiseksi vahvistanut lintua lehtokertuksi, eikä miksikään
>muuksikaan lajiksi. Ei tosin ole kiistänytkään.
Kyllä se minunkin mielestäni lehtokertulta
näyttää; pään malli ja yleinen habitus sekä
värityksen tasaisuus; harmaasiepon pään viiruisuuden pitäisi
kyllä näkyä noissa kuvissa. Lehtokerttuhan on tunnettu
siitä, ettei sillä ole juuri mitään tuntomerkkejä!
Heikko silmäkulmanjuova voi joskus näkyä, jos linnun
pääsee näkemään poikkeuksellisen läheltä (kerran
itse pääsin näkemään: lehtokerttu yritti piilotella
pensaassa, jonka lehdet eivät olleet puhjenneet..!)
Esim. siinä kuvassa missä keinoemo ruokkii myös
tiaisemoa on pään sivulla kuultavinaan silmäkulmanjuova.
Voi kyllä johtua valaistuksestakin. Minkälainen käsitys
sinulla Kaj on, kun olet sen nähnyt paremmin? Jos
silmäkulmanjuova pitää paikkansa, se vahvistaa määritystä.
Munien suhteen en ole asiantuntija, mutta kirjaviisauden
perusteella ne näyttäisivät enemmän talitiaisen (valkeita
punapilkkuisia) kuin lehtokertun munilta (kellertäviä tai
vihertävänvalkeita, ruskea- ja harmaapilkkuisia).
Lisääntymis- ja poikashoivaamisvietti on kyllä eliömaailmassa
vahva, en yhtään ihmettele, että poikueensa menettänyt
lehtokerttu ryhtyisi tuollaiseen puuhaan. Läheltä kuuluva
poikasten kerjuuääni sen on varmaankin koloon houkutellut.
Hyviä jatkoja tutkimuksille!
Tuollaisista kuvista ja jutuista voisivat
olla kiinnostuneita yhtälailla yliopistoväki
kuin luontolehdetkin.
// Anssi
Keijo T. Seppälä
> viestissä:m7bB9.401$Ph.1...@read2.inet.fi...
> Enpä juuri muuta osaa kertoa kuin sen minkä olen sivuilleni jo
kirjoittanut.
> Minäkin haluaisin kuulla siitä lisää. :-)
> Kukaan ei ole toistaiseksi vahvistanut lintua lehtokertuksi, eikä
miksikään
> muuksikaan lajiksi. Ei tosin ole kiistänytkään. Itse olen lehtokerttuun
> päätynyt ulkonäön, sekä sen hajonneen pesän perusteella. Tosin hajonnut
pesä
> ja keinoemo eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Voi yhtä hyvin
olla
> satumaa, että ne olivat samassa paikassa.
Videakuvasta päätellen lintu kyllä sopisi lehtokertuksi, mitään
erikoistuntomerkkejä ei näy, kuten Anssi toteaa. Ainoa, joka tulee mieleen
on leppälintu-naaras, mutta se on selvästi ruskeasävyinen ja pyrstö on
ruosteenpunainen, kuin vieterillä kiinni linnussa.
Kuvissa ei kyllä näytä siltä, että pyrstön väritys mitenkään poikkeaisi
väriltään muusta selkäpuolesta ja siivistä.
> Aluksi tuolla keinoemolla oli selviä vaikeuksia liikkua pöntön sisällä,
> josta voisi päätellä että se ei ollut kolopesijä. En ole
lintuasiantuntija.
> Kertokaa mikä se oli, ja miksi toimi niin kuin toimi? Noita keinoemoja oli
> melko varmasti kaksi. Olen kuullut räkättirastaan poikasia ruokkineista
> sinitiaisista, joten mistään ainutlaatuisesta tapahtumasta tässä tuskin on
> ollut kysymys.
Kiintoisa tapaus kaikenkaikkiaan ja varmasti mahdollinenkin. Linnut toimivat
vaistonvaraisesti ja on mahdollista, että lehtokertulla on ollut lähellä
pesä, joka on tuhoutunut poikasvaiheessa ja talitintinpoikien kerjuuääni on
laukaissut sen ruokintavaistot. Ja jos paikalla on ollut kaksi samannäköistä
lintua, ei leppälintu tule kyseeseen, koska koiras on helppo tunnistaa.
> Tässä isompi kuva munista. Voiko näistä varmuudella tunnistaa lajia? Eikö
> munien väritys vaihtele yksilöstä toiseen?
> http://kaitsu.hopto.org/DSC00052.JPG
Kyllä munat aivan ilmeisesti ovat talitiaisen munia. Olen nähnyt satojen
talitiaisten pesiä, kuten monien muidenkin lajien pesiä ja munia ja lienen
kai jonkinlainen asiantuntijakin sillä sektorilla (lintuharrastus kestänyt
43 vuotta kirjanpidon osalta).
Jossain vaiheessa munat on pesästä pöntön alle kipattu. Käenpiika tyhjentää
pönttöjä etsiessään sopivaa koloa, siinä menevät niin munat kuin
pesätarpeetkin kankaalle! Onko tässä ollut asialla käenpiika, en osaa sanoa.
Joidenkin lajien munien väritys vaihtelee jonkin verran, mutta yleensä laji
on munista tunnistettavissa. Talitintillä ei ko. vaihtelua kokemukseni
mukaan esiinny.
Terveisin Keijo T. Seppälä
Kaj Luukko
"Antti T."
> Yhden keinoemotapauksen olen lukenut rekisteröidyn. Harmaasieppo ryhtyi
> apuna ruokkimaan kirjosiepon poikasia. Olisikohan kysymys harmaasieposta
> tässäkin tapauksessa? Värihän on vähän samanlainen, mutta käytös on
> kuitenkin kokonaan toisenlainen kuin lehtokertun.
Harmaasiepon tunnen kyllä, se se ei ollut. Harmaasieppo on pöntössä joskus
pesinytkin.
> Pistetäänpä tähän sellainen näkökohta, että irtokissa oppii hyvin
nopeasti,
> että talvellakin pöntöistä löytyy syötävää, ja alkaa "kokea". Alku lähtee
> nähtävästi siitä, että kissa pian menee tutkimaan pönttöä pesinnän
> loppuvaiheessa, jolloin poikaset jo ääntelevät pesässä.
Kissaa epäilen viimekesäisen tinttipariskunnan kohtaloksi. Niitä täällä
liikkuu, valitettavasti. Pönttö on kuitenkin sellaisessa paikassa, että
sinne taitaa kissalla jäädä menemättä.
------------------
"Anssi Junnila"
> Esim. siinä kuvassa missä keinoemo ruokkii myös
> tiaisemoa on pään sivulla kuultavinaan silmäkulmanjuova.
> Voi kyllä johtua valaistuksestakin. Minkälainen käsitys
> sinulla Kaj on, kun olet sen nähnyt paremmin? Jos
> silmäkulmanjuova pitää paikkansa, se vahvistaa määritystä.
En ole osannut kiinnittää huomiota tuollaisiin yksityiskohtiin. Pitänee
kaivaa alkuperäinen VHS-tallenne esiin ja katsoa sieltä tarkemmin tuota
silmänkulmajuovaa. Missä sen pitäisi tarkalleen ottaen näkyä?
> Tuollaisista kuvista ja jutuista voisivat
> olla kiinnostuneita yhtälailla yliopistoväki
> kuin luontolehdetkin.
Mistähän tuon yliopistoväen tavoittaisi? Onko yhteystietoja? Sivun linkkiä
saa mielihyvin lähettää eteenpäin.
Suomen Luonto -lehdessä olikin lyhyt juttu sivuistani viime keväänä.
------------------
"Keijo T. Seppälä"
> Kiintoisa tapaus kaikenkaikkiaan ja varmasti mahdollinenkin. Linnut
toimivat
> vaistonvaraisesti ja on mahdollista, että lehtokertulla on ollut lähellä
> pesä, joka on tuhoutunut poikasvaiheessa ja talitintinpoikien kerjuuääni
on
> laukaissut sen ruokintavaistot. Ja jos paikalla on ollut kaksi
samannäköistä
> lintua, ei leppälintu tule kyseeseen, koska koiras on helppo tunnistaa.
Kahta en nähnyt yhtä aikaa, mutta sen näin usein, miten yksi keinoemo
poistui pöntöstä ja heti parin sekunnin päästä tuli toinen sisään nokka
täynnä hyönteisiä. Se ei olisi voinut niin nopeasti pyydystää niitä. Nyt
jälkeenpäin harmittaa, kun en silloin kuvannut keinoemoja pöntön
ulkopuolella lainkaan. Olisi ollut helppoa laittaa vaikka videokamera
jalustalle lähelle pönttöä ja antaa sen olla siinä aikansa. Ensi kerralla
sitten. :-)
> Kyllä munat aivan ilmeisesti ovat talitiaisen munia. Olen nähnyt satojen
> talitiaisten pesiä, kuten monien muidenkin lajien pesiä ja munia ja lienen
> kai jonkinlainen asiantuntijakin sillä sektorilla (lintuharrastus kestänyt
> 43 vuotta kirjanpidon osalta).
> Jossain vaiheessa munat on pesästä pöntön alle kipattu. Käenpiika
tyhjentää
> pönttöjä etsiessään sopivaa koloa, siinä menevät niin munat kuin
> pesätarpeetkin kankaalle! Onko tässä ollut asialla käenpiika, en osaa
sanoa.
Mahtuuko käenpiika talitintin pöntön aukosta sisälle?
Seurasin pesän rakennusta ja munintaa varsin tiiviisti tuona keväänä, olihan
se ensimmäinen pesintä jonka kamerani pääsi näkemään. Missään vaiheessa ei
pöntöstä kukaan vienyt mitään ulos. Kävin pihalla ottamassa kuvan pöntön
ympäristöstä:
http://kaitsu.hopto.org/IMG_7411.jpg
Munat ja hajonnut pesä löytyivät tuossa kuvassa näkyvän seinälle kiipeävän
pensaan juurelta, tyven ja talon sokkelin välistä. Pesän jäänteitä oli vielä
osittain pensaan sisällä, muutaman vaaksan korkeudella maasta.
Pesänrakennuspaikka ja hatara pesä sopivat molemmat lehtokertulle, eikö
vain? Kirjatiedon mukaan niiden pesät hajoavat usein.
Mikään toinen talitiaisyksilö ei ole myöskään voinut munia noin lähelle
lajitoverinsa pesää.
Jos munat olisivat olleet pöntöstä, niiden olisi pitänyt olla maassa jo
hyvän aikaa, koska pöntössä poikaset olivat jo parin viikon ikäisiä. Munat
eivät olisi säilyneet maassa niin kauan. Ainakin päivittäin pihalla
ulkoilevat koirat olisivat ne löytäneet ja syöneet.
Arvoitus siis säilyy. Jos ne olivat talitintin munia, ne eivät olleet
pöntöstä peräisin.
Nyt kun katselin kirjasta (Valittujen Palojen Lintukirja vuodelta 1986),
löysin kuvan tiltaltin munasta, ja yhdennäköisyys on huomattava. Keinoemo ei
aivan kyllä tiltaltilta näytä.
Talitintin munan kuvaa en löytänyt.
> Joidenkin lajien munien väritys vaihtelee jonkin verran, mutta yleensä
laji
> on munista tunnistettavissa. Talitintillä ei ko. vaihtelua kokemukseni
> mukaan esiinny.
Esiintyykö lehtokertulla?
Terveisin, Kaj Luukko
Keijo T. Seppälä
Kyllä mahtuu. Joskus väitettiin, ettei käenpiika pesi pöntössä jossa on 32
mm lentoaukko (ns. talitiaisen pönttö), mutta olen itse
dokumentoinut -70-luvulla onnistuneen pesinnän pöntössäni.
> Seurasin pesän rakennusta ja munintaa varsin tiiviisti tuona keväänä,
olihan
> se ensimmäinen pesintä jonka kamerani pääsi näkemään. Missään vaiheessa ei
> pöntöstä kukaan vienyt mitään ulos. Kävin pihalla ottamassa kuvan pöntön
> ympäristöstä:
>
> http://kaitsu.hopto.org/IMG_7411.jpg
>
> Munat ja hajonnut pesä löytyivät tuossa kuvassa näkyvän seinälle kiipeävän
> pensaan juurelta, tyven ja talon sokkelin välistä. Pesän jäänteitä oli
vielä
> osittain pensaan sisällä, muutaman vaaksan korkeudella maasta.
> Pesänrakennuspaikka ja hatara pesä sopivat molemmat lehtokertulle, eikö
> vain? Kirjatiedon mukaan niiden pesät hajoavat usein.
Pitää kyllä paikkansa. Lisäksi koiras tekee ns. soidinpesiä, joita naaras ei
sisusta loppuun asti ja joihin ei munita ollenkaan. Muistatko millaisista
aineista pesä oli tehty? Talitintti käyttää mm. sammalia ja karvoja,
lehtokerttu lähes yksinomaan kuivia heinänkorsia.
> Mikään toinen talitiaisyksilö ei ole myöskään voinut munia noin lähelle
> lajitoverinsa pesää.
Ei, mutta periaatteessa ne olisivat voineet olla aikaisemmasta
pesintäyriyksestä peräisin. Epäonnistunut pari olisi jättänyt pöntön ja
toinen pari olisi vallannut sen käyttöönsä.
Muistatko, koska seuraamasi muninta alkoi pönttöön?
> Jos munat olisivat olleet pöntöstä, niiden olisi pitänyt olla maassa jo
> hyvän aikaa, koska pöntössä poikaset olivat jo parin viikon ikäisiä. Munat
> eivät olisi säilyneet maassa niin kauan. Ainakin päivittäin pihalla
> ulkoilevat koirat olisivat ne löytäneet ja syöneet.
Samaa mieltä. Munat katoavat parempiin suihin nopeasti, kovin pitkään ne
eivät ole voineet paikalla olla. Tämä oletus sotii aikaisemman arvailuni
kanssa.
> Arvoitus siis säilyy. Jos ne olivat talitintin munia, ne eivät olleet
> pöntöstä peräisin.
Mistä mahtoivat olla peräisin, jäänee arvoitukseksi.
> Nyt kun katselin kirjasta (Valittujen Palojen Lintukirja vuodelta 1986),
> löysin kuvan tiltaltin munasta, ja yhdennäköisyys on huomattava. Keinoemo
ei
> aivan kyllä tiltaltilta näytä.
Kyllä munat vaikuttavat talitiaisen aikaansaannoksilta. Tiltaltin
munapesiäkin olen joskus nähnyt, munat ovat selvästi pienempiä ja jonkun
verran pienipilkkuisempia. Tiltaltin munien paikallaolo olisi vielä
arvoituksellisempi. Sen pesintäkäyttäytymiseen ei kuulu oleskella
rakennusten kupeessa, vaan vanhoissa kuusikoissa. Eikä keinoemo kyllä
tiltaltti ollut.
> Talitintin munan kuvaa en löytänyt.
>
> > Joidenkin lajien munien väritys vaihtelee jonkin verran, mutta yleensä
> laji
> > on munista tunnistettavissa. Talitintillä ei ko. vaihtelua kokemukseni
> > mukaan esiinny.
>
> Esiintyykö lehtokertulla?
Hyvin vähän. Munat ovat perusväriltään valkeahkot, mutta kuviointi on
epämääräisistä likaisen harmaanruskeista laikuista muodostunut. Perusilme on
munilla sama yksilöistä riippumatta.
Lintumaailmassa esiintyy usein poikkeuksia säännöistä, itselleni on
vuosikymmenien aikana kertynyt melkoisesti kokemuksia, joita ei ole voinut
selvittää lintukirjallisuutta tutkimalla. Onneksi, voisi sanoa. Se seikka
tekeekin lintujen seuraamisesta niin mielenkiintoista. Ne eivät useinkaan
käyttäydy oletusten mukaan ja saavat ihmiset vaivaamaan päätään arvoitusten
ratkaisemiseksi. Kuten nyt tässäkin tapauksessa.
> Terveisin, Kaj Luukko
>
Mielenkiinnolla odottelen tulevaa kevättä, jos pönttö saa taas asukkaita ja
seuraat asukkaiden elämää. ja me muut pääsemme tuloksia katselemaan.
Terveisin Keijo T. Seppälä
Kaj Luukko
>> Pesänrakennuspaikka ja hatara pesä sopivat molemmat lehtokertulle, eikö
>> vain? Kirjatiedon mukaan niiden pesät hajoavat usein.
>
>Pitää kyllä paikkansa. Lisäksi koiras tekee ns. soidinpesiä, joita naaras
ei
>sisusta loppuun asti ja joihin ei munita ollenkaan. Muistatko millaisista
>aineista pesä oli tehty? Talitintti käyttää mm. sammalia ja karvoja,
>lehtokerttu lähes yksinomaan kuivia heinänkorsia.
Kuivia korsia. Sammalia ja karvoja en muista nähneeni. Tämä on nyt vain
muistinvaraista tietoa. Jokseenkin hatarasti kasattu pesä se joka
tapauksessa oli. Pesän muodosta ei pystynyt päättelemään mitään, niin
hajonnut se jo oli.
>> Mikään toinen talitiaisyksilö ei ole myöskään voinut munia noin lähelle
>> lajitoverinsa pesää.
>Ei, mutta periaatteessa ne olisivat voineet olla aikaisemmasta
>pesintäyriyksestä peräisin. Epäonnistunut pari olisi jättänyt pöntön ja
>toinen pari olisi vallannut sen käyttöönsä.
>Muistatko, koska seuraamasi muninta alkoi pönttöön?
Kyllä se pesintä eteni ihan oppikirjojen mukaan. Ensimmäistä munintaa on
kovin vaikea havaita. Tintti kun peittelee munat niin huolellisesti ulos
lähtiessään, ettei niitä näy ollenkaan.
Sitä olen myös miettinyt, että kuinka kauan munat säilyvät elävinä ilman
haudontaa? Tintti näkyy munivan kaikki munat ennen kuin aloittaa
haudontansa. Munintavaiheessa munat ovat yksinään pesässä pitkiä aikoja.
Ilmeisesti muna säilyy kylmänä pitkiäkin aikoja ennen haudonnan
aloittamista. Eli alkio ei lähde kehittymään ollenkaan ennen hautomista.
Tällä tavalla varmaankin munien kuoriutuminen ajoitetaan samaan aikaan
tapahtuvaksi.
>Mistä mahtoivat olla peräisin, jäänee arvoitukseksi.
Tylsää.
>Lintumaailmassa esiintyy usein poikkeuksia säännöistä, itselleni on
>vuosikymmenien aikana kertynyt melkoisesti kokemuksia, joita ei ole voinut
>selvittää lintukirjallisuutta tutkimalla. Onneksi, voisi sanoa. Se seikka
>tekeekin lintujen seuraamisesta niin mielenkiintoista. Ne eivät useinkaan
>käyttäydy oletusten mukaan ja saavat ihmiset vaivaamaan päätään arvoitusten
>ratkaisemiseksi. Kuten nyt tässäkin tapauksessa.
Linnut eivät selvästikään ole lukeneet lintukirjoja.
>Mielenkiinnolla odottelen tulevaa kevättä, jos pönttö saa taas asukkaita ja
>seuraat asukkaiden elämää. ja me muut pääsemme tuloksia katselemaan.
Sitähän tässä odottelee itse kukin. Toivottavasti tulee asukkaita. Tulisipa
vaihteeksi vaikka kirjosieppo. Viime keväänä se kovasti yritti, mutta näytti
jääneen vaille naarasta. Kovasti lauleskeli pihapuissa ja kävi pönttöäkin
katsastamassa.
Pesintäaikana pyrin pitämään pönttökameran kuvan päivitysvälin viidessä
sekunnissa, joten se on melkein kuin elävää kuvaa katsoisi. Tervetuloa
seuraamaan.
Uutena asiana nyt alan kirjata ylös, jos aikaa riittää ja systeemit toimii,
tarkat kellonajat milloin talvehtiva talitintti saapuu pönttöön ja milloin
lähtee ulos. Mielenkiintoista sitten keväämmällä piirtää niistä käyrä ja
verrata vaikka auringon nousu, ja laskuaikoihin. Pitäisiköhän lämpötilakin
kirjata ylös? Kirjanpito tulee joka tapauksessa kaikkien nähtäville
Pönttökameran sivulle kun saan seurannan käyntiin.
Terveisin, Kaj Luukko
http://ponttokamera.hopto.org
Raimo Suonio
> Sitä olen myös miettinyt, että kuinka kauan munat säilyvät elävinä
> ilman haudontaa? Tintti näkyy munivan kaikki munat ennen kuin
> aloittaa haudontansa. Munintavaiheessa munat ovat yksinään pesässä
> pitkiä aikoja. Ilmeisesti muna säilyy kylmänä pitkiäkin aikoja
> ennen haudonnan aloittamista. Eli alkio ei lähde kehittymään
> ollenkaan ennen hautomista. Tällä tavalla varmaankin munien
> kuoriutuminen ajoitetaan samaan aikaan tapahtuvaksi.
Suoritat aivan oikeaa päättelyä kaikin osin. Petolinnut yleensä
alkavat hautoa heti ensimmäisestä munasta lähtien, joten poikaset
kuoriutuvat eri aikaan ja ovat eri kokoisia. Usein viimeiseksi
kuoriutunut tuleekin uhratuksi, jos olot ovat epäsuotuisat.
> Uutena asiana nyt alan kirjata ylös, jos aikaa riittää ja
> systeemit toimii, tarkat kellonajat milloin talvehtiva talitintti
> saapuu pönttöön ja milloin lähtee ulos. Mielenkiintoista sitten
> keväämmällä piirtää niistä käyrä ja verrata vaikka auringon nousu,
> ja laskuaikoihin. Pitäisiköhän lämpötilakin kirjata ylös?
> Kirjanpito tulee joka tapauksessa kaikkien nähtäville
> Pönttökameran sivulle kun saan seurannan käyntiin.
Upeaa työtä, kiitos siitä.
--
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/