Pehmo-Petteri - Toimittaja vai puolivillainen virusguru?
Perttu Raivio
Sattuipa silmiini arvovaltaisessa Tietokone-aikakausilehdess{
ollut Petteri J{rvisen artikkeli "Michelangelon opetukset", jossa t{m{
pys{htyneisyyden ajan lahja suomalaiselle ATK-kulttuurille lataa:
"Michelangelo j{{ aikakirjoihin viruksena, joka toi tietokone-
virukset yleiseen tietoisuuteen. Maaliskuun alun j{lkeen kukaan
mikronk{ytt{j{ ei en{{ voi vedota siihen, ettei ole kuullut viruksista
eik{ tied{ niiden aiheuttamista vaaroista."
Paikkaileekohan J{rvinen t{ll{ parin vuoden takaista
artikkeliaan, jossa h{n v{itti "asiantuntijana", ettei mit{{n viruksia
ole olemassakaan, vaan kyseess{ on pelkk{ urbaani legenda? Nyky{{n,
kuten hyvin tied{mme, Petteri myy asiantuntemustaan kalliilla hinnalla
yrityksille, jotka eiv{t paremmasta tied{, todistaen siten, ett{
poikamaisen viattomalla naamalla ja itsevarmuutta pursuavalla
tekstill{ voi myyd{ itsens{ eksperttin{ kansalle, joka on viel{
ymm{ll{{n uuden tekniikan alan omituisuuksien edess{. Toiminnan
moraaliset puolet ovatkin sitten v{hint{{nkin arvelluttavia.
--
Tempus meum tero...
Asumaa Mika Tapani
> Sattuipa silmiini arvovaltaisessa Tietokone-aikakausilehdess{
>ollut Petteri J{rvisen artikkeli "Michelangelon opetukset", jossa t{m{
>pys{htyneisyyden ajan lahja suomalaiselle ATK-kulttuurille lataa:
> "Michelangelo j{{ aikakirjoihin viruksena, joka toi tietokone-
>virukset yleiseen tietoisuuteen. Maaliskuun alun j{lkeen kukaan
>mikronk{ytt{j{ ei en{{ voi vedota siihen, ettei ole kuullut viruksista
>eik{ tied{ niiden aiheuttamista vaaroista."
Tulipa minullekin mieleen, etta jos vasta Michelangelo-paivan yhteydessa
sai tietoa viruksista, hyvin on silmansa ja korvansa tukkinut.
Tiedotusvalineethan ovat jo monta vuotta jaaritelleet viruksista ja
levittaneet seka tietoja etta luuloja aiheen tiimoilta.
> Paikkaileekohan J{rvinen t{ll{ parin vuoden takaista
>artikkeliaan, jossa h{n v{itti "asiantuntijana", ettei mit{{n viruksia
>ole olemassakaan, vaan kyseess{ on pelkk{ urbaani legenda? Nyky{{n,
>kuten hyvin tied{mme, Petteri myy asiantuntemustaan kalliilla hinnalla
>yrityksille, jotka eiv{t paremmasta tied{, todistaen siten, ett{
>poikamaisen viattomalla naamalla ja itsevarmuutta pursuavalla
>tekstill{ voi myyd{ itsens{ eksperttin{ kansalle, joka on viel{
>ymm{ll{{n uuden tekniikan alan omituisuuksien edess{. Toiminnan
>moraaliset puolet ovatkin sitten v{hint{{nkin arvelluttavia.
Mita enemman Jarvisen kirjoituksia lukee, sita vahaisemmalta hanen
asiantuntemuksensa alkaa vaikuttaa. Hanen kirjoituksensa esim.
Tietokone-lehdessa usein vain raapaisevat aiheen pintaa paneutumatta
aiheeseen sen syvallisemmin. Myoskin tietynlainen puolueellisuus ja
kritiikittomyys hanen artikkeleissaan hairitsee. Itsellani on
Jarvisen kirjoittama OS/2-kirja, jossa pistaa silmaan OS/2:n ylitse-
vuotava ylistys ja DOSin jarjestelmallinen mollaaminen. Olen kylla
itsekin sita mielta, etta OS/2 on kokonaisuutena parempi kayttis
kuin DOS, mutta asiahan ei ole niin mustavalkoinen, jos asiaa
katsotaan joka puolelta. Eras tyokaverini sanoi kerran, etta kuka
tahansa Petteri Jarvisen suhteet ja tietolahteet omaava henkilo
pystyisi kirjoittamaan samat asiat. Taytyy sanoa, etta tuntui
vahan nololta se, etten itse ollut sita hoksannut. Jarvisen
kirjoitukset verkossa ovat olleet viela monta kertaluokkaa heikompia,
epajohdonmukaisempia ja typerampia kuin Tietokone-lehdessa. Se on
tietysti ymmarrettavaa, silla verkkoon kirjoittelustahan ei makseta,
mutta jonkinlaista itsekritiikkia toivoisi henkilolta, joka on
kuitenkin jonkinlaisen asiantuntijan maineessa.
Miten Jarvisen kirjoituksia voisi sitten parantaa? Mielestani voisi
olla aiheellista keskittya harvempiin aiheisiin, ja kasitella niita
perusteellisemmin. Nykyisista kevyista ja pintapuolisista kirjoituksista
on nimittain joskus vaikea kuvitella, millaiselle kohderyhmalle ne
yleensa voivat olla tarkoitettu.
Tata ei pida ymmartaa mitenkaan henkilokohtaisena arvosteluna Petteri
Jarvista kohtaan, vaan kritisoin ainoastaan hanen kirjoituksiaan.
Tietysti kirjoittaja ja kirjoitukset liittyvat tavallaan toisiinsa,
mutta sille mina en taas voi mitaan.
--
*******************************************************************************
Mika Asumaa Pirttilahteenkatu 40
20320 TURKU
ma7...@cs.tut.fi (921) 397 140
Harri J Kaukovuo
>
>Mita enemman Jarvisen kirjoituksia lukee, sita vahaisemmalta hanen
>asiantuntemuksensa alkaa vaikuttaa. Hanen kirjoituksensa esim.
>Tietokone-lehdessa usein vain raapaisevat aiheen pintaa paneutumatta
>aiheeseen sen syvallisemmin. Myoskin tietynlainen puolueellisuus ja
>kritiikittomyys hanen artikkeleissaan hairitsee. Itsellani on
>Jarvisen kirjoittama OS/2-kirja, jossa pistaa silmaan OS/2:n ylitse-
>vuotava ylistys ja DOSin jarjestelmallinen mollaaminen.
Min{ taas ostin J{rvisen Tietokonevirukset -kirjan, joka mun mielest{
oli ihan jees. Aihetta k{siteltiin "kadunmies" -tyyliin, joten siit{
pit{isi kuka tahansa riepupetteri saada selkoa. Kyll{ J{rvisen kaltaisia
tyyppej{kin tarvitaan, mutta kyll{ jotkin J{rvisen elvistelyt on ottanut muakin
p{{h{n.
--
Harri Kaukovuo hk...@jyu.fi
Janne Sinkkonen
Itsellani on Jarvisen kirjoittama OS/2-kirja, jossa pistaa silmaan
OS/2:n ylitse- vuotava ylistys ja DOSin jarjestelmallinen
mollaaminen.
Toisaalta J{rvinen on t{{ll{ verkossa puolustanut DOSsia.
Janne
Martin Helin
*Toisaalta J{rvinen on t{{ll{ verkossa puolustanut DOSsia.
Mutta ei varmaan kehunut Mackeja (mutta eihan se muutenkaan ole
muotia, vaikka voisi hyvin olla)...
terv.
Martin
--
Martin Helin Helsinki University of Technology, Finland
Internet : Martin...@hut.fi UUCP : uunet.uu.net!kaira.hut.fi!s30986u
X.400 : G=Martin S=Helin O=hut ADMD=fumail C=fi
Puranen Kimmo
Kyll{h{n nyt asia on niin ett{ t{ytyy v{h{n kunnioittaa sellaista
henkil|{ joka osaa niinkin tehokkaasti muuttaa tiet{myksens{ rahaksi.
Kysynp{h{n vaan, kuinka moni todellinen "guru" on muuttanut kaiken
hankkimansa tiet{myksen kadunmiehelle tarkoitettuun suhteellisen
k{ytt|kelpoiseen muotoon ja sit{ kautta rahaksi. Vaikka Petterin kirjat
ja kirjoitukset ovat tyls{{ luettavaa asioista enemm{n tiet{ville, on
yksinkertaistenkin kirjojen lueskelu kadunmiehelle parempaa kuin ei
mit{{n.
Kirjoittakaa itse parempia artikkeleita ja parempia kirjoja! Ei se
niin vaikeaa ole. :-) Varmaan t{{lt{kin foorumilta (siis en nyt
tarkoita pelk{st{{n .sodat ryhm{{ vaan uutisia yleens{) l|ytyisi
paljon kelpo kirjoittajia. Kynnyksen{ on yleens{ se ettei viitsit{
tehd{ asian eteen mit{{n ts. ei laiteta asiaa paperille ja l{hetet{
sit{ lehteen.
Ja t{m{h{n nyt sitten ei tarkoita sit{ ett{ pit{isin petterin
artikkeleita ja kirjoja erityisen hyvin{. Parhaimmat naurut
edelleenkin irtoavat tietokone ja mikropc lehdist{. Eik{ aina
v{ltt{m{tt{ petterin kirjoittamina. Mutta kun ei muutakaan ole...
pahkasikakin alkaa hyyty{. Paras tietokoneita (tarkemmin
tietokonepelej{) k{sittelev{ artikkeli kautta aikojen ilmestyi
pahkasiassa. Pahkasika mahakAtarin Serious drinker -peli. Jee...
aloittelin jopa aikoinaan itse ko. pelin koodausta mutta projekti j{i
jotenkin muitten jalkoihin. Koittakaa hyv{t ihmiset tehd{ asian eteen
jotain ettei petteri ja linturi ole muutaman vuoden p{{st{ ainoat
tietojenk{sittelyalan ihmiset joita kuunnellaan.
--
Kimmo 'Ertsu' Puranen ! er...@cs.tut.fi ! ___ ___ ___ ___ _ _
Orivedenkatu 18 A 14 ! er...@fintut.BITNET ! /__ /__/ / /__ / /
33720 Tampere, Finland ! Tampere Univ of Technology ! /__ / ! / ___/ /__/
Phone: 358-(9)31-177907 ! Software Systems Lab HB210 ! --------------------
Juha Pehkonen
[Poistettu sivun verran P. J{rvisen ja Tietokone-lehden halveksuntaa]
>ymm{ll{{n uuden tekniikan alan omituisuuksien edess{. Toiminnan
>moraaliset puolet ovatkin sitten v{hint{{nkin arvelluttavia.
Huvittavaa t{llainen Internetin k{ytt| julkiseen hy|kk{ykseen yht{
henkil|{ vastaan. Varsinkin kun kirjoittaja itse pit{{ J{rvisen toiminnan
moraalisia puolia arvelluttavina.
Kukaan ei est{ kirjoittamasta artikkelia mist{ aiheesta tahansa ja
l{hett{m{st{ sit{ mihin lehteen tahansa. Suurin osa (ehk{ kaikki)
aikakausilehdist{ ottaa vastaan ulkopuolisten artikkeleita ja my|s
julkaisee niit{ mik{li ne t{ytt{v{t tietyt ao. lehden asettamat vaatimukset.
Julkaistuista artikkeleista maksetaan my|s palkkio.
Kukaan ei est{ kirjoittamasta kirjaa mist{ aiheesta tahansa ja
l{hett{m{st{ sit{ mihin kustantamoon tahansa. Suomessa _on_ pulaa
varsinkin hyvist{ ATK-alan kirjoista. Julkaistusta kirjasta maksetaan
palkkio.
Kukaan ei est{ perustamasta omaa yrityst{ ja myym{st{ asiantuntemusta
sit{ tarvitseville. Yritykset ostavat palveluksia (=asiantuntemusta)
ulkopuolisilta ja n{in ollen maksavat siit{ palkkion. Toiminnan
moraalisuutta s{{telee kysynn{n ja tarjonnan lait. Jos yritys on
tyytym{t|n saamaansa palveluun se ostaa seuraavalla kerralla muualta.
Ei kai Petteri J{rvinen kirjoitakaan 'meille atk-alan ammattilaisille'
vaan niille, jotka sit{ tietoa tarvitsevat. Sellaisen kirjan tai
artikkelin kirjoittaminen, joka soveltuu yht{ hyvin aloittelijalle kuin
ekspertille on jokseenkin mahdotonta (ja j{rjet|nt{). On valittava
kohderyhm{, jolle kirjoittaa.
En kiell{ sit{ etteik| J{rvisen artikkeleissa (en ole varsinaisesti
lukenut yht{{n h{nen kirjoittamaa kirjaa) olisi silloin t{ll|in asia-
virheit{, mutta ei kai kukaan voi tiet{{ 'kaikkea kaikesta'. Itse kunkin
kannattaisi pysytell{ tarkasti omalla alallaan; rajanylityksist{
n{k|j{{n rankaistaan.
Suomessa on riitt{miin ihmisi{ jotka p|nkitt{v{t omaa itsetuntoaan muiden
kustannuksella periaatteella 'jos et keksi mit{{n hyv{{ sanottavaa
itsest{si, hauku muita'. Etenkin ATK-alalla tietoa ei joko jaeta ollenkaan
muiden kanssa tai se jaetaan sellaisessa muodossa ettei vastaanottaja
ymm{rr{ sit{ (vrt. ammattikielen k{ytt|). Petteri J{rvinen jakaa tietoa
ja viel{p{ sellaisessa muodossa ett{ vastaanottaja ymm{rt{{ sen. Muodon
yksinkertaistaminen voi antaa kirjoittajasta v{{r{n kuvan, koska h{n
joutuu 'laskeutumaan' lukijan tasolle kirjoittaakseen selkokielell{.
Jos sin{ pystyt kirjoittamaan selke{mmin ja asiantuntevammin samoista
asioista kuin Petteri J{rvinen (tai kuka muu tahansa) niin kerro ihmeess{
siit{ my|s Tietokone-lehdelle ja J{rvisen kirjojen kustantajille. He
ovat varmasti kiinnostuneita.
Juha Pehkonen
jpe...@cs.joensuu.fi
Asumaa Mika Tapani
>Kukaan ei est{ kirjoittamasta artikkelia mist{ aiheesta tahansa ja
>l{hett{m{st{ sit{ mihin lehteen tahansa. Suurin osa (ehk{ kaikki)
>aikakausilehdist{ ottaa vastaan ulkopuolisten artikkeleita ja my|s
>julkaisee niit{ mik{li ne t{ytt{v{t tietyt ao. lehden asettamat vaatimukset.
>Julkaistuista artikkeleista maksetaan my|s palkkio.
Kukaan ei esta kritisoimasta mita tahansa artikkelia mista puutteesta
tahansa. Se kannattaa muistaa, jos kirjoittelee julkaistavia
artikkeleja. Tuon seikan ei pitaisi sananvapautta kunnioittavissa
lansimaissa olla mikaan ongelma.
>Kukaan ei est{ kirjoittamasta kirjaa mist{ aiheesta tahansa ja
>l{hett{m{st{ sit{ mihin kustantamoon tahansa. Suomessa _on_ pulaa
>varsinkin hyvist{ ATK-alan kirjoista. Julkaistusta kirjasta maksetaan
>palkkio.
Kukaan ei myoskaan esta kritisoimasta mita tahansa kirjaa mista
puutteesta tahansa. Tuskin tuokaan seikka silti saikyttaa kirjojen
kirjoittajia, eika se ole tarkoituskaan.
>Ei kai Petteri J{rvinen kirjoitakaan 'meille atk-alan ammattilaisille'
>vaan niille, jotka sit{ tietoa tarvitsevat. Sellaisen kirjan tai
>artikkelin kirjoittaminen, joka soveltuu yht{ hyvin aloittelijalle kuin
>ekspertille on jokseenkin mahdotonta (ja j{rjet|nt{). On valittava
>kohderyhm{, jolle kirjoittaa.
Toisaalta aloittelijalle on muistettava mainita sellaisetkin
itsestaanselvyyksilta tuntuvat asiat, jotka ekspertille kirjoitettaessa
voi jattaa valiin.
Pisti silmaan taannoisessa Michelangelo-artikkelissa, kuinka
Michelangelo-ongelman voi ratkaista muuttamalla mikron paivamaaraa.
Samalla ei mielestani riittavan selkeasti painotettu, etta on silti
valttamatonta selvittaa viruksen mahdollinen olemassaolo ja tarvittaessa
poistaa ko. virus, koska mahdollinen tuho saattaa seuraavan vuoden
vastaavana paivana olla paljon laajempi, jos virus on olemassa ja jaa
havaitsematta.
Tamankaltaisia juttuja tarkoitan asioiden liialla yksinkertaistamisella.
Olennaista ei pida jattaa pois.
>En kiell{ sit{ etteik| J{rvisen artikkeleissa (en ole varsinaisesti
>lukenut yht{{n h{nen kirjoittamaa kirjaa) olisi silloin t{ll|in asia-
>virheit{, mutta ei kai kukaan voi tiet{{ 'kaikkea kaikesta'. Itse kunkin
>kannattaisi pysytell{ tarkasti omalla alallaan; rajanylityksist{
>n{k|j{{n rankaistaan.
Minun mielestani Jarvisen kirjat ovat kokonaisuutena sielta parhaasta
paasta, jos puhutaan suomalaisesta alan kirjallisuudesta. Hairitsevin
piirre on se asenteellisuus, jolla suhtaudutaan erilaisiin
ohjelmiin/kayttoymparistoihin. Jyrkat kannanotot, siita mika on hyva
ohjelma ja mika huono, eivat mielestani sovi minkaantasoiseen kirjoitukseen
(paitsi ehka mainokseen). On myoskin turha vaittaa kovin ehdottomaan
savyyn, etta tulevaisuudessa koneelta tai ohjelmalta vaaditaan sellaiset
ja sellaiset ominaisuudet, koska kaikkien kayttajien tarpeet eivat ole samoja.
>Suomessa on riitt{miin ihmisi{ jotka p|nkitt{v{t omaa itsetuntoaan muiden
>kustannuksella periaatteella 'jos et keksi mit{{n hyv{{ sanottavaa
>itsest{si, hauku muita'.
Ainakin mina kritisoin Petteri Jarvisen kirjoitusten joitakin
puutteellisuuksia enka kirjoittajaa itseaan. Minulla ei ole edes
mitaan perusteita kritisoida Jarvista itseaan eika voikaan olla,
silla en tunne hanta henkilokohtaisesti.
>Etenkin ATK-alalla tietoa ei joko jaeta ollenkaan
>muiden kanssa tai se jaetaan sellaisessa muodossa ettei vastaanottaja
>ymm{rr{ sit{ (vrt. ammattikielen k{ytt|).
Tuo ongelma on varsin todellinen. Suomenkielisessa atk-sanastossa on
viela sekin ongelma, ettei sanasto ole taysin vakiintunutta.
>Petteri J{rvinen jakaa tietoa
>ja viel{p{ sellaisessa muodossa ett{ vastaanottaja ymm{rt{{ sen.
Se hanen kirjoituksissaan onkin hyvin positiivinen piirre, ettei niiden
lukeminen vaadi mahdottoman laajoja pohjatietoja.
>Muodon
>yksinkertaistaminen voi antaa kirjoittajasta v{{r{n kuvan, koska h{n
>joutuu 'laskeutumaan' lukijan tasolle kirjoittaakseen selkokielell{.
Mielestani Petteri Jarvisen kirjoitukset Tietokone-lehdessa ovat yleensa
olleet varsin asiallisia. Sensijaan hanen kirjoituksensa verkossa ovat
enimmakseen olleet juupas/eipas-tyylista vankaamista ilman vakuuttavia
perusteluja. Esim. jyrkat kannanotot DOS/Unix-kiistaan kummankaan
kayttojarjestelman puolesta eivat vakuuta kirjoittajan asiantuntemuksesta,
koska fakta lienee, etta kummallekin kayttojarjestelmalle on kayttoa.
Samaten tiukat kannanotot skandien kayton puolesta vaikuttavat lahinna
v..tuilulta, koska kaikki eivat ole niin onnellisessa asemassa, etta
voisivat aina kayttaa paateyhteyteen samaa laitetta, jossa on asetukset
kohdallaan. Kylla minullakin skandit nakyvat, mutta en viitsi tarjota
aaltosulkusekamelskaa niille, joille ne eivat nay.
>Jos sin{ pystyt kirjoittamaan selke{mmin ja asiantuntevammin samoista
>asioista kuin Petteri J{rvinen (tai kuka muu tahansa) niin kerro ihmeess{
>siit{ my|s Tietokone-lehdelle ja J{rvisen kirjojen kustantajille. He
>ovat varmasti kiinnostuneita.
Tiedostan omat puutteeni kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Siksi en
lehtiartikkeleita tai kirjoja kirjoittelekaan.
Kellom{ki Pertti
[Petteri J{rvisen kirjoituksista]
... Hairitsevin
piirre on se asenteellisuus, jolla suhtaudutaan erilaisiin
ohjelmiin/kayttoymparistoihin. Jyrkat kannanotot, siita mika on hyva
ohjelma ja mika huono, eivat mielestani sovi minkaantasoiseen kirjoitukseen
(paitsi ehka mainokseen).
T{m{n sama piirre n{kyy varsin vahvana monien Unix-freakien
kirjoittelusta, vrt. nimitykset M|ss|-dos, messy-dos ja kommentit
tyyliin "... OIKEISSA k{ytt|j{rjestelmiss{ blaa blaa..." Se ei aina
anna oikein avarakatseista kuvaa kirjoittajasta.
--
Pertti Kellom\"aki (TeX format) # These opinions are mine,
Tampere Univ. of TeXnology # ALL MINE !
Software Systems Lab # (but go ahead and use them, if you like)
Tor Lillqvist
asioista kuin Petteri J{rvinen (tai kuka muu tahansa) niin kerro ihmeess{
siit{ my|s Tietokone-lehdelle ja J{rvisen kirjojen kustantajille. He
ovat varmasti kiinnostuneita.
Niinpa, mutta kun joku kerran on paassyt "gurun" asemaan kirjoja
ostavien ei-ammattilaisten silmissa, menevat kirjat automaattisesti
kaupan paremmin kuin jonkun uuden yrittajan. Vrt Peter Norton, jonka
ei kai tarvitse kuin poseerata kadet ristissa softapaketin kannessa,
niin kauppa kay...
--
Tor Lillqvist, VTT/TIK
Yll{ mahdollisesti esiintyv{t mielipiteet ovat omiani.
Timo Suhonen
T{m{n sama piirre n{kyy varsin vahvana monien Unix-freakien
kirjoittelusta, vrt. nimitykset M|ss|-dos, messy-dos ja kommentit
tyyliin "... OIKEISSA k{ytt|j{rjestelmiss{ blaa blaa..." Se ei aina
anna oikein avarakatseista kuvaa kirjoittajasta.
Mutta mink{s sille voi, ett{ MS-DOG _ei_ ole _oikea_ k{ytt|j{rjestelm{.
--
Timo "I am logged in, therefore I am" Suhonen
It is left as an easy exercise to the reader to correct all typos. (-me)
Opinions(?) are mine (if not stolen), NOT those of Univ. of Jyvaskyla.
suh...@jyu.fi suh...@tarzan.jyu.fi suh...@jalka.jyu.fi
Risto Paasivirta
>kirjoittelusta, vrt. nimitykset M|ss|-dos, messy-dos ja kommentit
>tyyliin "... OIKEISSA k{ytt|j{rjestelmiss{ blaa blaa..." Se ei aina
>anna oikein avarakatseista kuvaa kirjoittajasta.
Johtunee lahinna siita, etta mussudos tuntuu niin rajoittuneelta
kun on ensin kayttanyt jotain erityylista kayttista jonkin aikaa.
Jouduin tassa vahan aikaa sitten hakkeroimaan perusdossikonetta,
ja kylla se tuntui hankalalta. Ei koodaaminen, vaan yleensa koneen
kaytto... kun joka hiton homma levyn formatoinnista alkaen pitaa
odottaa, niin 486-konekin tuntuu sikahitaalta.
Hidaskin kone pysyy hyvin ihmisen tahdissa, jos siina on kunnon
kayttis - jos joku homma vie kone aikaa, niin voi tehda muita
hommia silla valin. Msdos on seka tyo- etta konetehon tuhlausta.
Risto
--
/*paas...@jyu.fi*/int a[3302],b=3301,*c=a,d,e,f;main(){for(e=b;--e;*c++=1);*c
=2;for(d=2001;d--;printf("%05d",f))for(c=a,e=b;e;f/=e--){f+=*c*1e5;*c++=f%e;}}
Petri Kaukasoina
>kun joka hiton homma levyn formatoinnista alkaen pitaa
>odottaa, niin 486-konekin tuntuu sikahitaalta.
>Hidaskin kone pysyy hyvin ihmisen tahdissa, jos siina on kunnon
>kayttis - jos joku homma vie kone aikaa, niin voi tehda muita
>hommia silla valin. Msdos on seka tyo- etta konetehon tuhlausta.
nic.funet.fi:/pub/msdos/SIMTEL20-mirror/dskutl/cnfmt107.zip formatoi
levykkeita taustalla.
-Petri
Juha Pehkonen
>Niinpa, mutta kun joku kerran on paassyt "gurun" asemaan kirjoja
>ostavien ei-ammattilaisten silmissa, menevat kirjat automaattisesti
>kaupan paremmin kuin jonkun uuden yrittajan. Vrt Peter Norton, jonka
>ei kai tarvitse kuin poseerata kadet ristissa softapaketin kannessa,
>niin kauppa kay...
>--
Totta. Tosin gurun asemaan p{{semiseksi pit{{ varmasti tehd{ my|s ty|t{.
Tosin mit{ uudemmasta alasta on kyse sen v{hemm{n on asiantuntijoita ja
sen helpompi on p{{st{ guruksi.
Juha Pehkonen
jpe...@cs.joensuu.fi
Risto Paasivirta
>nic.funet.fi:/pub/msdos/SIMTEL20-mirror/dskutl/cnfmt107.zip formatoi
>levykkeita taustalla.
Mista muistuu mieleeni, Commodore 64:kin "kayttis" tuki levykkeiden
formatoimista "taustalla"...
>-Petri
Juha Pehkonen
>tahansa. Se kannattaa muistaa, jos kirjoittelee julkaistavia
>artikkeleja. Tuon seikan ei pitaisi sananvapautta kunnioittavissa
>lansimaissa olla mikaan ongelma.
>Kukaan ei myoskaan esta kritisoimasta mita tahansa kirjaa mista
>puutteesta tahansa. Tuskin tuokaan seikka silti saikyttaa kirjojen
>kirjoittajia, eika se ole tarkoituskaan.
Totta puhut. Kritiikki voisi kuitenkin usein olla rakentavampaa eik{
j{{d{ henkil|kohtaisuuksien asteelle (en viittaa t{ll{ Asumaahan).
>Minun mielestani Jarvisen kirjat ovat kokonaisuutena sielta parhaasta
>paasta, jos puhutaan suomalaisesta alan kirjallisuudesta. Hairitsevin
>piirre on se asenteellisuus, jolla suhtaudutaan erilaisiin
>ohjelmiin/kayttoymparistoihin. Jyrkat kannanotot, siita mika on hyva
>ohjelma ja mika huono, eivat mielestani sovi minkaantasoiseen kirjoitukseen
>(paitsi ehka mainokseen). On myoskin turha vaittaa kovin ehdottomaan
>savyyn, etta tulevaisuudessa koneelta tai ohjelmalta vaaditaan sellaiset
>ja sellaiset ominaisuudet, koska kaikkien kayttajien tarpeet eivat ole samoja.
T{m{kin on totta. Asenteellisuus ja ylimielisyys on kyll{kin tunnusomaista
monille muillekin kuin J{rviselle. Petteri J{rvisen mielipiteill{ vain on
paljon suurempi kuulijakunta ja painoarvo kuin muilla, ja t{st{ syyst{
jyrk{t kannanoto ovat h{nen kohdallaan 'vaarallisempia'.
>Mielestani Petteri Jarvisen kirjoitukset Tietokone-lehdessa ovat yleensa
>olleet varsin asiallisia. Sensijaan hanen kirjoituksensa verkossa ovat
>enimmakseen olleet juupas/eipas-tyylista vankaamista ilman vakuuttavia
>perusteluja. Esim. jyrkat kannanotot DOS/Unix-kiistaan kummankaan
>kayttojarjestelman puolesta eivat vakuuta kirjoittajan asiantuntemuksesta,
>koska fakta lienee, etta kummallekin kayttojarjestelmalle on kayttoa.
>Samaten tiukat kannanotot skandien kayton puolesta vaikuttavat lahinna
>v..tuilulta, koska kaikki eivat ole niin onnellisessa asemassa, etta
>voisivat aina kayttaa paateyhteyteen samaa laitetta, jossa on asetukset
>kohdallaan. Kylla minullakin skandit nakyvat, mutta en viitsi tarjota
>aaltosulkusekamelskaa niille, joille ne eivat nay.
Mutta t{t{h{n harrastaa suurin osa kirjoittajista, ei vain J{rvinen.
Lapsena kiisteltiin siit{ kumman isi on vahvempi, nyt kiistell{{n siit{
kumman k{ytt|j{rjestelm{ on parempi. Kuten Asumaa jo sanoi, DOS ja UNIX
eiv{t ole toisensa poissulkevia.
Juha Pehkonen
jpe...@cs.joensuu.fi
P.S. L{hden kes{lomalle enk{ ole paikalla ottamassa osaa jatkokeskusteluun.
Mika R Iisakkila
>Mista muistuu mieleeni, Commodore 64:kin "kayttis" tuki levykkeiden
>formatoimista "taustalla"...
Mik{ johtui siit{, ett{ 1542:ssa on oma prosessori, jonka pystyy
komentamaan omatoimisiin t|ihin.
Ja QL:n microdrivetkin toimivat taustalla, oikein k{yttiksen ansiosta,
ja olivat sit{paitsi nopeampia kuin 1542 (ha).
Kummankohan Pehmo-Petteri valitsisi?
--
Segmented Memory Helps Structure Software
Markus Strand
>Samaten tiukat kannanotot skandien kayton puolesta vaikuttavat lahinna
>v..tuilulta, koska kaikki eivat ole niin onnellisessa asemassa, etta
>voisivat aina kayttaa paateyhteyteen samaa laitetta, jossa on asetukset
>kohdallaan. Kylla minullakin skandit nakyvat, mutta en viitsi tarjota
>aaltosulkusekamelskaa niille, joille ne eivat nay.
Minusta on parempi yritt{{ k{ytt{{ jotain skandeja kuin todeta, ett{
niit{ ei kannata k{ytt{{ koska kaikki eiv{t niit{ pysty lukemaan
'oikein'. Suomen kieless{ on suuri ero sill{ onko a:n p{{ll{ pisteet
vai ei. Aaltosulkusekamelska ei aiheuttane v{{rinymm{rryksi{ kuten
pisteiden j{tt{minen pois.
Min{ ainakin luen aaltosulkuja kuin yrit{n arvata oliko tuo 'a' oikea
a vai a". Jopa ne {:t jotka n{kyv{t minulle d-kirjaimina ovat
helpompia lukea kuin a-kirjaimina n{kyv{t, d on riitt{v{n harvinainen
kirjain.
Markus
Petri Virkkula
Minusta on parempi yritt{{ k{ytt{{ jotain skandeja kuin todeta, ett{
niit{ ei kannata k{ytt{{ koska kaikki eiv{t niit{ pysty lukemaan
'oikein'. Suomen kieless{ on suuri ero sill{ onko a:n p{{ll{ pisteet
vai ei. Aaltosulkusekamelska ei aiheuttane v{{rinymm{rryksi{ kuten
pisteiden j{tt{minen pois.
Min{ ainakin luen aaltosulkuja kuin yrit{n arvata oliko tuo 'a' oikea
a vai a". Jopa ne {:t jotka n{kyv{t minulle d-kirjaimina ovat
helpompia lukea kuin a-kirjaimina n{kyv{t, d on riitt{v{n harvinainen
kirjain.
Kyll{ a:t ja d:t on helppoja lukea mutta ent{s varsinkin
Jyv{skyl{st{ p{in tulevat \234:t (gnussissa, luku p{{st{
keksitty, en muista oikeaa lukua) ;-)
Markus
Petri
--
-----------------------------------------------------------------------
Petri Virkkula | email : Petri.V...@hut.fi
J{mer{ntaival 11 H 168 | pvir...@niksula.hut.fi
02150 Espoo | pvir...@nic.funet.fi
FINLAND | Phone : +358 0 455 1277
-----------------------------------------------------------------------
Risto Paasivirta
>Minusta on parempi yritt{{ k{ytt{{ jotain skandeja kuin todeta, ett{
>niit{ ei kannata k{ytt{{ koska kaikki eiv{t niit{ pysty lukemaan
>'oikein'. Suomen kieless{ on suuri ero sill{ onko a:n p{{ll{ pisteet
>vai ei. Aaltosulkusekamelska ei aiheuttane v{{rinymm{rryksi{ kuten
>pisteiden j{tt{minen pois.
Ongelma on lähinnä siinä, että newssit ja maili eivät päästä
ääkkösiä aina läpi ehjinä, niistä tulee 'ddkkvsiv' tai ' kk si '
jotka eivät yhtään auta tekstin ymmärtämistä. Vaikka paikallisesti
täällä äöÄÖåÅ:t toimivatkin aivan hyvin, niin aina silloin tällöin
törmää viesteihin, joissa 8-bittiskandeille on tapahtunut hirvit-
täviä
Mutta jos yleinen mielipide hyväksyy nämä tässä viestissä käyttämäni
skandit, niin toki siirryn käyttämään niitä. Ää:n ja Öö:n korvaaminen
Aa:lla ja Oo:lla tuhoaa pitemmän päälle oikeinkirjoitustaitoa (tässä-
kin artikkelissa lienee "painovirheita" vaikka yritänkin ola huolel-
linen)
>Min{ ainakin luen aaltosulkuja kuin yrit{n arvata oliko tuo 'a' oikea
>a vai a". Jopa ne {:t jotka n{kyv{t minulle d-kirjaimina ovat
>helpompia lukea kuin a-kirjaimina n{kyv{t, d on riitt{v{n harvinainen
>kirjain.
Kyllä minäkin luen aaltosulkuja, mutta minä haluan pitää ne aalto-
sulun näkoisinä. Suhero tyyliin main()äprintf("Hello, world!ön");å
on pöyristyttävän näköistä ja kammottavaa editoida...
Miten on, joko muu Suomi kestää 'Jyvdskyldldisyyden'?
>Markus
Risto
Tommi (#2) Rintala
>Miten on, joko muu Suomi kestää 'Jyvdskyldldisyyden'?
Anna tulla vaan...
> Risto
>--
--
------------------------------------------------------------
Mik{k| on toiveammattini? - Astronautti tietysti,
eik|s kuu ole juustoa?
Ari Husa OH8NUP
> Miten on, joko muu Suomi kestää 'Jyvdskyldldisyyden'?
Ei kest\344. Nditd nuhanendisi{ skandeja lukee viel\344 jotenkin.
V{nkkyrvitd jopa kirjoittaakin sujuvahkosti, mutta n\344iden
oktaalikoodien generoiminen tyystin skandittomalla p{\344tteelld on
tuskallista.
Olen sit\344 mieltd, ett{ aaltosulut ja muut hakaset ovat toistaiseksi
paras kompromissi. Joka paikassa eiv{t varmasti pddtteetk\344\344n
osaa muuta. Siin\344 ei paljon ldmmitd vaikka olisikin hieno
8-pittinen emaks.
Jos ei kest{ niit{ C-koodissaan niin ainahan voi vaihtaa p\344dtteen
asetuksia tilanteen mukaan.
Luru
/// Aina se eukko ottaissa vehn{selt{ maistuu,
o-o mutta pippur se on pitt{iss{.
o (Jaakkima)
Janne Pohjala
>Kyllä minäkin luen aaltosulkuja, mutta minä haluan pitää ne aalto-
>sulun näkoisinä. Suhero tyyliin main()äprintf("Hello, world!ön");å
>on pöyristyttävän näköistä ja kammottavaa editoida...
>Miten on, joko muu Suomi kestää 'Jyvdskyldldisyyden'?
Eiii,ei ei,{l{ usko petteri{ ja painele niit{ {{kk|si{.
Ly|k{{ ennen vaikka n{pp{imist|ll{ mua p{{h{n, kuin pakottako
lukemaan tuota sekamelskaa..
jiipee
--
" Back to the old drawing board " - Wile E Coyote
Timo Kiravuo
In article <1992Jul1.0...@jyu.fi> paas...@jyu.fi (Risto Paasivirta) writes:
>Ongelma on l\344hinn\344 siin\344, ett\344 newssit ja maili eiv\344t p\344\344st\344
>\344\344kk\366si\344 aina l\344pi ehjin\344, niist\344 tulee 'ddkkvsiv' tai ' kk si '
>jotka eiv\344t yht\344\344n auta tekstin ymm\344rt\344mist\344. Vaikka paikallisesti
>t\344\344ll\344 \344\366\304\326\345\305:t toimivatkin aivan hyvin, niin aina silloin t\344ll\366in
>t\366rm\344\344 viesteihin, joissa 8-bittiskandeille on tapahtunut hirvit-
>t\344vi\344
>Mutta jos yleinen mielipide hyv\344ksyy n\344m\344 t\344ss\344 viestiss\344 k\344ytt\344m\344ni
>skandit, niin toki siirryn k\344ytt\344m\344\344n niit\344. \304\344:n ja \326\366:n korvaaminen
>Aa:lla ja Oo:lla tuhoaa pitemm\344n p\344\344lle oikeinkirjoitustaitoa (t\344ss\344-
>kin artikkelissa lienee "painovirheita" vaikka yrit\344nkin ola huolel-
>linen)
>Kyll\344 min\344kin luen aaltosulkuja, mutta min\344 haluan pit\344\344 ne aalto-
>sulun n\344koisin\344. Suhero tyyliin main()\344printf("Hello, world!\366n");å
>on p\366yristytt\344v\344n n\344k\366ist\344 ja kammottavaa editoida...
>Miten on, joko muu Suomi kest\344\344 'Jyvdskyldldisyyden'?
Jyv\344skyl\344 on kohta lappeen rantaan verrattavissa oleva
per{suomen persereik{. Ehdotan ett{ molemmat paikkakunnat
siirret{{n Siperiaan tai jonnekin. Valtio voisi varmaankin ostaa
taigaa halvalla Ven{j{nmaalta.
Vakavammin ottaen: Kahdeksan bitti{ kun ei kerta kaikkiaan viel{
istu nykyisiin masinoihin. Niist{ tulee joko yll{olevankaltaisia
numerokoodeja tai sitten jotain d-kirjaimia. Systeemist{
riippuen. Tietenkin jos k{ytett{isiin jotain fiksua muunnosta
homma voisi toimiakin, mutta nykyisell{{n ei.
News- ja postiliikenteess{ on mielest{ni edelleenkin perusteltua
pysy{ 7-bittisiss{ skandeissa. Vaikkapa tarvittaessa kirjoittaa
pienen makron joka muuttaa koodit. Useimmissa editoreissa on
jonkinlainen sopiva makrokieli. Tai sitten laittaa jonkin
tr-filtterin ulosmenev{{n liikenteeseen...
i
n
e
r
t
f
i
l
l
e
r
,
d
o
n
o
t
e
a
t
--
Timo Kiravuo, kir...@hut.fi
Helsinki University of Technology, Computer Center, Finland
Puranen Kimmo
> In article <1992Jun30.1...@nntp.hut.fi> ms...@niksula.hut.fi (Markus Strand) writes:
> >Minusta on parempi yritt{{ k{ytt{{ jotain skandeja kuin todeta, ett{
> >niit{ ei kannata k{ytt{{ koska kaikki eiv{t niit{ pysty lukemaan
> >'oikein'. Suomen kieless{ on suuri ero sill{ onko a:n p{{ll{ pisteet
> >vai ei. Aaltosulkusekamelska ei aiheuttane v{{rinymm{rryksi{ kuten
> >pisteiden j{tt{minen pois.
>
> Ongelma on l\344hinn\344 siin\344, ett\344 newssit ja maili eiv\344t
> p\344\344st\344
> \344\344kk\366si\344 aina l\344pi ehjin\344, niist\344 tulee
> 'ddkkvsiv' tai ' kk si '
> jotka eiv\344t yht\344\344n auta tekstin ymm\344rt\344mist\344. Vaikka
> paikallisesti
> t\344\344ll\344 \344\366\304\326\345\305:t toimivatkin aivan hyvin,
> niin aina silloin t\344ll\366in
> t\366rm\344\344 viesteihin, joissa 8-bittiskandeille on tapahtunut hirvit-
> t\344vi\344
> Mutta jos yleinen mielipide hyv\344ksyy n\344m\344 t\344ss\344
> viestiss\344 k\344ytt\344m\344ni
> skandit, niin toki siirryn k\344ytt\344m\344\344n niit\344. \304\344:n
> ja \326\366:n korvaaminen
> Aa:lla ja Oo:lla tuhoaa pitemm\344n p\344\344lle oikeinkirjoitustaitoa
> (t\344ss\344-
> kin artikkelissa lienee "painovirheita" vaikka yrit\344nkin ola huolel-
> linen)
>
ONKO T[M[ LUETTAVAA MIT[! Varsinkin kun maanmainio
uutistenlukuohjelmani ei osaa automaagisesti wrapata ylipitki{
rivej{...
Yleens{ tapan surutta sellaiset artikkelit joissa vilisee \344 yms
"muka standardeja {{kk|si{"... No joo. Parempi ett{ ne ovat edes
jossain muodossa. T{ytynee varmaan vaihtaa emacs kahdeksanbittiseen
versioon...
Mutta olen varma ett{ valtaosa uutisten lukijoista (siis tarkoitan
henkil|it{ jotka lukevat uutisia) sekaantuvat v{hemm{n perinteisist{
aalto ja hakasulkukorvauksista kuin tosta oktaalim|ss|st{... Ja
kaikilla ei ole mahdollisuutta k{yt{{ sellaisia lukuohjelmia, joissa
noi "standardit" {{kk|set n{kyv{t...
Ari Yrjölä
> Vakavammin ottaen: Kahdeksan bitti{ kun ei kerta kaikkiaan viel{
> istu nykyisiin masinoihin. Niist{ tulee joko yll{olevankaltaisia
> numerokoodeja tai sitten jotain d-kirjaimia. Systeemist{
> riippuen. Tietenkin jos k{ytett{isiin jotain fiksua muunnosta
> homma voisi toimiakin, mutta nykyisell{{n ei.
Kyll{ ne istuvat jos joku laittaa ne istumaan, ja ollaan
poliittisesti oikein suuntautuneita. Emacsiinkin on ollut
valmiit p{tsit n+1 kuunpy|r{yryst{ 8-bittisyytt{ varten,
mutta kun joku ensin asentaisi ne p{tsit. nn:kin kuulemma
osaa jo ISO-skandit uusimmassa versiossaan, tcsh on ollut
8-bittinen i{t ajat, MIME tulee ja tappaa v{nkyr{t mail-
puolella jne. On t{ss{ AIDX-vivussakin jo chfn jolla voi
GECOS-kentt{{n laittaa oikeita {{kk|si{ eik{ jotain v{n-
kyr|it{ ;-)
--
/ / Trust them.
ayr...@hut.fi / / They are IBM.
___________________/ / They know what is best for you.
--------------------'
Risto Paasivirta
>>jotka eiv\344t yht\344\344n auta tekstin ymm\344rt\344mist\344.
>News- ja postiliikenteess{ on mielest{ni edelleenkin perusteltua
>pysy{ 7-bittisiss{ skandeissa. Vaikkapa tarvittaessa kirjoittaa
>pienen makron joka muuttaa koodit. Useimmissa editoreissa on
>jonkinlainen sopiva makrokieli. Tai sitten laittaa jonkin
>tr-filtterin ulosmenev{{n liikenteeseen...
Tarkoitat kai, etta sisaantulevaan liikenteeseen siella paassa?
Meinaan, etta eivathan Jyv\344skyl\344l\344iset voi mitaan sille
etta heidan systeeminsa toimii ja muiden ei :-)
Toistaiseksi nayttaa silta, etta muu Suomi elaa niin pahasti
7-bittikivikautta, etta 'ääkkösten käyttäminen' aiheuttaa
vakavia hylkimisreaktioita. Mutta jos nuo 8-bittiset on kerran
mahdollista saada toimimaan, niin eikos sita voisi pikkuhiljaa
alkaa toteuttaa muuallakin. Jos tuota ei joskus hoideta kuntoon,
niin tama sama taistelu on kaynnissa viela vuonna 3000 (olettaen
etta suomenkielessa silloin viela kaytetaan skandeja...)
Jos 8-bittisten merkkien lukeminen on aivan mahdotonta, niin
(unix-) komennolla: tr '\344\366\304\326\345\305' '{[|\}]' saa
ainakin latin-1 skandit v{kkyr{muotoon. Eika se mikaan iso homma
ole tehda emaksiin makroa joka muuttaa äö:t joksikin muiksi mer-
keiksi. Siita vaan lisaamaan sellainen gnussiin...
Kohteliaisuudesta olen kayttamatta (minulla toimivia) skandeja,
mutta niin kauan kuin kukaan ei maksa minulle jollakin tietylla
tavalla skanditetun tekstin tuottamisesta, ei pitaisi kenellakaan
olla mitaan sanomista vaikka en kayta 7-bitti-{{kk|sia. Se on
maku- ja tottumusasia.
>Timo Kiravuo, kir...@hut.fi
Toivo Anssi
Artikkelissa <AYRJOLA.92...@vipunen.hut.fi>
ayr...@hut.fi (Ari Yrjölä) esittaa:
[ kahdeksanbittisyyden istumisesta laitteistoihin ]
> Kyll{ ne istuvat jos joku laittaa ne istumaan, ja ollaan
> poliittisesti oikein suuntautuneita. Emacsiinkin ...
[ poliittisesti oikein suuntautunutta tauhkaa poistettu ]
Kotona kaytan paatteena nykyisin DEC VT101:sta (muistaakseni).
Sita ennen kaytin kahta HP-paatetta, mutta varkaat kurjat tulivat
ja veivat nappaimistot mukanaan. Kun VT hajoaa, koetan korjata
CIT-paatteeni. Kieltamatta voisi olla hyvinkin mahdollista
asettaa kaikki nama laitteet tuntemaan skandit ja opettaa vielapa
ohjelmistot kayttamaan erilaisia ja vinkeita skandeja.
Niin minulla kuin monella muullakin on kuitenkin mielekk''mpi'kin
ongelmia ratkottavana, joten kukaan ei taida laittaa niit' istumaan.
Poliittisesti oikein suuntautuneista en tied'. Onko vapaaehtoisia?
Voin repi' ROMmit irti ja l'hett'' ne ohjelmoitavaksi.
- at
--
Onko suhtautumisella skandeihin ja skandeilla nimessa korrelaatiota?
Heikki Suopanki
T{ss{p{ gnussin k{ytt{jille pikku elisp-p{tk{ jolla saa muuteltua
noita skandeja eestaas. Toivottavasti toimii, ei tuo ainakaan minun
gnussia pahasti sekoittanut.... :)
(Ja mitk{ oktaalikoodit vastasivat }:ta ja ]:ta?)
(defun scand-8to7 ()
(interactive)
(set-buffer gnus-Article-buffer)
(let ((buffer-read-only nil))
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\344 ?\{ t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\304 ?\[ t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\366 ?\| t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\326 ?\\ t)))
(defun scand-7to8 ()
(interactive)
(set-buffer gnus-Article-buffer)
(let ((buffer-read-only nil))
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\{ ?\344 t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\[ ?\304 t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\| ?\366 t)
(subst-char-in-region (point-min) (point-max) ?\\ ?\326 t)))
Jos haluaa muutoksen automaagisesti:
(setq gnus-Article-prepare-hook
'(lambda ()
(scand-8to7)))
Tai jos haluaa tehd{ sen tarvittaessa z-n{pp{imell{:
(setq gnus-Startup-hook
'(lambda ()
(define-key gnus-Subject-mode-map "z" 'scand-8to7)))
-.heikki
Petri Kaukasoina
>Vakavammin ottaen: Kahdeksan bitti{ kun ei kerta kaikkiaan viel{
>istu nykyisiin masinoihin. Niist{ tulee joko yll{olevankaltaisia
>numerokoodeja tai sitten jotain d-kirjaimia. Systeemist{
>riippuen.
T„„ll„ PC:n Trumpet-ohjelmassa Jyv„skyl„n „ n„kyy isona sigmana ja ” n„kyy
sellaisena jakomerkkin„ jollainen on tuossa Num Lockin vieress„.
-Petri
Timo Kiravuo
>vakavia hylkimisreaktioita. Mutta jos nuo 8-bittiset on kerran
>mahdollista saada toimimaan, niin eikos sita voisi pikkuhiljaa
>alkaa toteuttaa muuallakin. Jos tuota ei joskus hoideta kuntoon,
Onhan se mahdollista, mutta kun meill{ on osa masiinoista viel{
aika vahvasti 7-bittisi{. Jonain p{iv{n{ se tehd{{n, mutta ensin
voisi odottaa ett{ kaikki talon k{yttikset tukisivat 8-bittisi{
skandeja. Meill{kin noita Unixeja sun muita Macheja py|rii
jaloissa niin ett{ v{lill{ tuppaa kompastumaan.
Eik{ se muuten ole ilmaista. Aina toisinaan joku neropatti
innostuu esitt{m{{n ett{ otetaan jokin ufologinen ohjelma
k{ytt||n tai tehd{{n jotain muuta perverssi{, kun se ei maksa
mit{{n. Yleens{ t{llainen taapero ei ole miss{{n v{liss{
sis{ist{nyt ett{ ko. homma edellytt{{ ty|ntekoa ja ett{ ty|aika
on varsin kallista. Kolme sibeliusta tunnissa ei viel{ kata
kustannuksia, ja jonkin periaatteessa toimivankin ohjelman
installointiin kuluu kevyesti p{iv{, kun pit{{ ihmetell{ kaiken
maailman #ifdef #thendef #elsedef #maybedef -juttuja. Ei sikseen
ett{ min{ sellaisiin koskisin, sitten vain menisi aikaa viel{
enemm{n kun yll{pito joutuisi selvittelem{{n minunkin sotkujani.
No joo, pit{isik|h{n fillaroida kotiin ja ottaa puoli kiloa unta
palloon. Voikaa hyvin mussukaiset.
Pasi 'Albert' Ojala
>... (h|h|| poistettu)
>ONKO T[M[ LUETTAVAA MIT[! Varsinkin kun maanmainio
>uutistenlukuohjelmani ei osaa automaagisesti wrapata ylipitki{
>rivej{...
Kyll{ se wrappaus on p{{tteen asia, jos rivinpituus ei riit{. Ota nyt
vain kiltisti asetusvalikko esiin ja aseta sielt{ (auto)wrap on.
ObSkandit: Minulla kaikki artikkelit muunnetaan ISO-skandeille.
sf7- ja IBM-{{kk|set muuttuvat automaagisesti 'oikeaan' muotoon.
>Kimmo 'Ertsu' Puranen ! er...@cs.tut.fi ! ___ ___ ___ ___ _ _
--
//// po8...@cs.tut.fi //////////////////// alb...@cc.tut.fi ////
// Pasi Ojala An expert knows more and more about less //
// and less until he knows absolutely everything about nothing.//
////// Pasbox / 931-3710024 / 21-06 / v32/v42/v42bis/mnp5 ///////
Puranen Kimmo
In article <1992Jul3.0...@funet.fi> po8...@cs.tut.fi (Pasi 'Albert' Ojala) writes:
> Kyll{ se wrappaus on p{{tteen asia, jos rivinpituus ei riit{. Ota nyt
> vain kiltisti asetusvalikko esiin ja aseta sielt{ (auto)wrap on.
>
> ObSkandit: Minulla kaikki artikkelit muunnetaan ISO-skandeille.
> sf7- ja IBM-{{kk|set muuttuvat automaagisesti 'oikeaan' muotoon.
Jus joo... juttele vaan... mutta kun nyt asia on silleen ett{ t{{
emacs ja X ei oikeen toimi ihan silleen suoraan setupista painamalla.
Kun emacs ja gnus saa ylipitk{n rivin, se ainakin mulla laittaa rivin
loppuun taalan ja sit lopun sinne yli... No t{m{h{n on tietysti
ratkaistavissa esim. seuraavasti:
(defun my-wrap-off ()
(interactive)
(setq truncate-lines nil))
Ett{ semmosta... Juttuni ydin oli kuitenkin se ett{ on huomattavasti
mielest{ni mielytt{v{mp{{ lukea alltosulkum|ss|{ verrattuna typer{{n
oktaalim|ss||n.
--
Kimmo 'Ertsu' Puranen ! er...@cs.tut.fi ! ___ ___ ___ ___ _ _
Toivo Anssi
Artikkelissa <1992Jul3.0...@funet.fi>
po8...@cs.tut.fi (Pasi 'Albert' Ojala) molayttaa:
> Kyll{ se wrappaus on p{{tteen asia, jos rivinpituus ei riit{. Ota nyt
> vain kiltisti asetusvalikko esiin ja aseta sielt{ (auto)wrap on.
Tosiohjelmoijan puhetta! Kunnioitan suuresti. Mutta nythan on
niin, etta meilla muilla on jo ns. edistykselliset "glass-tty"
-paatteet kaytossa niiden vanhojen rivikirjoittimien tilalla.
Naissa moderneissa vimpaimissa ei enaa nay kuin muutama rivi,
joten uutistenlukuohjelman ja vaikkapa editorin on paras tietaa
mita riveja siella ruudulla nakyy ja missa kohtaa vaikkapa
sellainen vinkea keksinto kuin kursori on...
Olemmehan kuitenkin yhta mielta siita, etta autowrap aiheuttaa
yhden rivin kulumisen niista vahista riveista, joita ruudulla
nakyy, olemmehan? Silla ei tietenkaan ole merkitysta, jos
kayttaa riviorientoitunutta editoria. No, eipa aina voi tulla
ajatelleeksi kaikkea, varsinkin jos ed tuntuu viela Editorilta.
- at
--
Valikosta saa paatteen myos offline-tilaan, kokeilkaa vaikka!
Otto J. Makela
T„„ll„ PC:n Trumpet-ohjelmassa Jyv„skyl„n „ n„kyy isona sigmana ja ” n„kyy
sellaisena jakomerkkin„ jollainen on tuossa Num Lockin vieress„.
PC:n Trumpet toimii siis päin helvettiä, koska se näyttää merkit
PC-skandeilla (ja artikkelisi on myös postattu PC-skandeilla).
Ja tämäkin viesti on kiusaksesenne kirjoitettu ISO8859.1 skandeilla.
--
/* * * Otto J. Makela <ot...@jyu.fi> * * * * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 41 613 847, BBS: +358 41 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
/* Mail: Kauppakatu 1B18/SF-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62.14N25.44E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */
Matti Jokinen
>Kysynp{h{n vaan, kuinka moni todellinen "guru" on muuttanut kaiken
>hankkimansa tiet{myksen kadunmiehelle tarkoitettuun suhteellisen
>k{ytt|kelpoiseen muotoon ja sit{ kautta rahaksi.
Kuvittelisin, ett{ todelliset gurut ovat guruja juuri siksi, ett{ he
ovat uhranneet aikaa tietojensa kartuttamiseen ja haastavien teht{vien
ratkaisemiseen sen sijaan ett{ olisivat keskittyneet rahan hankkimiseen.
- Matti Jokinen
Ismo Suihko
> In article <kaukasoi.16...@ee.tut.fi> kauk...@ee.tut.fi (Petri Kaukasoina) writes:
> T„„ll„ PC:n Trumpet-ohjelmassa Jyv„skyl„n „ n„kyy isona sigmana ja ” n„kyy
> sellaisena jakomerkkin„ jollainen on tuossa Num Lockin vieress„.
>
> PC:n Trumpet toimii siis päin helvettiä, koska se näyttää merkit
> PC-skandeilla (ja artikkelisi on myös postattu PC-skandeilla).
> Ja tämäkin viesti on kiusaksesenne kirjoitettu ISO8859.1 skandeilla.
T{{ll{ tuo PC:n Trumpetista l{hetetty viesti n{ytti seuraavalta
> T??ll? PC:n Trumpet-ohjelmassa Jyv?skyl?n ? n?kyy isona sigmana ja ? n?kyy
> sellaisena jakomerkkin? jollainen on tuossa Num Lockin vieress?.
Eli siis, mik{ n{kyi sigmana jne.?? :-o
Nuo ISO8859.1-skandit on paljon paremmat, koska niiden skandit
n{kyv{t joinakin kirjaimina my|s 7-bittisiksi muuttuneina
(vrt. kysymysmerkkeihin). Ehk{ Trumpetissa voi muuttaa skandien
koodausta ja muuttaa se l{hett{m{{n 7-bittisi{ skandeja?
Vai onko se on amerikkalainen ohjelma, englantia puhuvilla ja
kirjoittavilla ei ole noita ongelmia.
Tämä viesti myös testaa, että muuttuvatko nuo ISO8859.1-skandit ja PC-skandit
followupissa.
nappasin edelliseen virkkeeseen vi:ll{ ISO8859.1-skandeja, jotka n{kyv{t
minulla d- ja v-kirjaimina, toivottavasti n{kyv{t jossakin muualla oikein :)
-Ismo Suihko, isu...@cs.joensuu.fi
Kaukasoina Petri
In article <1992Jul3.2...@cs.joensuu.fi> isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) writes:
>From article <OTTO.92J...@tukki.jyu.fi>, by ot...@tukki.jyu.fi (Otto J. Makela):
>> In article <kaukasoi.16...@ee.tut.fi> kauk...@ee.tut.fi (Petri Kaukasoina) writes:
>> T„„ll„ PC:n Trumpet-ohjelmassa Jyv„skyl„n „ n„kyy isona sigmana ja ” n„kyy
>> sellaisena jakomerkkin„ jollainen on tuossa Num Lockin vieress„.
>>
>> PC:n Trumpet toimii siis päin helvettiä, koska se näyttää merkit
>> PC-skandeilla (ja artikkelisi on myös postattu PC-skandeilla).
>> Ja tämäkin viesti on kiusaksesenne kirjoitettu ISO8859.1 skandeilla.
>
>koodausta ja muuttaa se l{hett{m{{n 7-bittisi{ skandeja?
>Vai onko se on amerikkalainen ohjelma, englantia puhuvilla ja
>kirjoittavilla ei ole noita ongelmia.
Ohjelma on tehty Australiassa. En oikein kehtaa pyyt{{ tekij{{ lis{{m{{n
siihen merkkikonversiota, kun en ole maksanut tekij{n pyyt{m{{ rekister|inti-
maksua. Muuten ohjelma on kyll{ oikein hyv{, uutisten luku k{y paljon nopeammin
kuin unix-koneilla. Se lukee siis TCP-IP:n kautta NNTP-serverilt{.
En tietenk{{n k{yt{ PC:n skandeja yleens{ vaan ajan ensin semmoisen n{pp{imis-
t|n muuttavan TSR:n joka pist{{ 7-bittiset skandit skandin{pp{imiin. Mitenk{
ne saisi viel{ n{kym{{n ruudulla oikein? N{ytt| on hercules joten merkist|{
ei voi ohjelmoida.
-Petri
Jukka Jarnberg
Mikset k{yt{ Kermit v3.11??????????????
--
!Whatever I write, it is my own opinion, this institute may have other.
Jukka Jarnberg, system analyst ! It is beautiful, it is remarkable,
DataSiru Oy ! it is ... , but does it work!? (unknown)
Aarnikuja 2, SF-33710 Tampere,FINLAND
Ari Juhani Huttunen
! In article <1992Jul1.1...@jyu.fi> paas...@jyu.fi (Risto Paasivirta) writes:
! >vakavia hylkimisreaktioita. Mutta jos nuo 8-bittiset on kerran
! >mahdollista saada toimimaan, niin eikos sita voisi pikkuhiljaa
! >alkaa toteuttaa muuallakin. Jos tuota ei joskus hoideta kuntoon,
! Onhan se mahdollista, mutta kun meill{ on osa masiinoista viel{
! aika vahvasti 7-bittisi{. Jonain p{iv{n{ se tehd{{n, mutta ensin
! voisi odottaa ett{ kaikki talon k{yttikset tukisivat 8-bittisi{
! skandeja.
8-bittisest{ koodista ei tule yleist{ standardia koskaan. Piste. ASCII on
ollut maailmassa jo niin kauan, ett{ sen muuttamiseen tarvitaan hyvin
suurta voimaa. T{llaista voimaa ei l|ydy skandeista, tai muutamasta
muustakaan ylim{{r{isest{ eurooppalaisesta kirjaimesta.
Sen sijaan tuollainen voima l|ytyy muualta. Japanilaiset, kiinalaiset,
arabialaiset yms. kummallisilla v{nkyr|ill{ kirjoittavat tarvitsevat
my|s tekstilleen standardin. Matemaatikot tarvitsevat kreikkalaisia
kirjaimia, arkeologit nuolenp{{kirjoituksia, yms.
UNICODE RULES!
--
...............................................................................
Ari Huttunen They say the sky high above
90-7285944 is Caribbean blue... (Enya)
Kaukasoina Petri
In article <1992Jul4.1...@sai.vtt.fi> j...@cortex.sai.vtt.fi (Jukka Jarnberg) writes:
>
>Mikset k{yt{ Kermit v3.11??????????????
>
Kermit ei ole uutistenlukuohjelma. Kermitill{ saa kyll{ telnet-protokollalla
yhteyden esimerkiksi johonkin unix-koneeseen, jossa voi ajaa uutistenluku-
ohjelmaa.
Sen sijaan Trumpet on uutistenlukuohjelma. Sill{ ei oteta telnet-yhteytt{
mihink{{n vaan se k{ytt{{ NNTP:t{ kuten kai useimmat unix-koneetkin.
Itse asiassa ei tarvita edes k{ytt{j{tunnusta mihink{{n koneeseen.
Viestien skrollaus, editointi ym. tapahtuu PC:ss{, ja kaikkihan tiet{v{t
kuinka nopeita paikalliset PC:n merkkipohjaiset ohjelmat ovat.
Viestin tulostus tai talletus PC:n levylle tapahtuu tietysti suoraan.
Mail-ohjelmana k{yt{n nupop-nimist{ tosi hienoa ohjelmaa. Siit{ tulee
ensimm{inen tuotantoversio 1.0 parin viikon p{{st{. Se k{ytt{{ viestien
vastaanottoon POP-protokollaa ja l{hetykseen SMTP:t{. (Niin kyll{ Trumpetkin
osaa l{hett{{ maileja.)
-Petri
Johan Myreen
>8-bittisest{ koodista ei tule yleist{ standardia koskaan. Piste. ASCII on
>ollut maailmassa jo niin kauan, ett{ sen muuttamiseen tarvitaan hyvin
>suurta voimaa. T{llaista voimaa ei l|ydy skandeista, tai muutamasta
>muustakaan ylim{{r{isest{ eurooppalaisesta kirjaimesta.
>Sen sijaan tuollainen voima l|ytyy muualta. Japanilaiset, kiinalaiset,
> UNICODE RULES!
Sopii hyvin. Unicode on nimitt{in yhteensopiva ISO 8859/1:n (Latin-1)
kanssa. Hahaa!
Mutta miten voit uskoa, ett{ esim. Suomessa koskaan otetaan k{ytt||n
16-bittinen merkist|, jos 7-bittisest{ 8-bittiseen siirtyminenkin
synnytt{{ t{llaisen sodan?
Totta kai jopa 8-bittiseen merkist||n siirtyminen aiheuttaa ongelmia.
Vanhat p{{tteet ei toimi, ohjelmat ei tue, jne. Mutta minua {rsytt{{
todella paljon se asenne, jolla asiaan suhtaudutaan. Tuntuu, ettei
siit{ olla paskankaan vertaa kiinnostuneita.
Nykyisin jopa jenkit tekev{t ja antavat arvoa softalle, joka on "8-bit
clean". T{{ll{, jossa 8-bittisyydelle l|ytyisi k{ytt|{, vain
valitetaan, ett{ "ei istu nykyiseen laitekantaan". Ja sitten ostetaan
lis{{ samanlaisia laitteita ja installoidaan lis{{ ep{yhteensopivaa
softaa. Ja asian pohtiminenkin maksaa 300+ mk tunnissa -- voivoi,
liian kallista. K{si syd{melle esim. Timo Kiravuo: montako satasta on
uhrattu sen eteen, ett{ TKK:n tietokoneita voisi k{ytt{{ j{rkev{sti
omalla {idinkielell{{n? Saako summalla edes lautasellista kaurapuuroa?
Minusta t{ss{ ei ole kyse rahasta, vaan asenteista ja prioriteeteista.
Ja sitten valitetaan: "joojoo kyll{ me voitais ehk{ siirty{
kahdeksanbittiseen koodiin joskus, mutta kun ei niist{ n{yt{ tulevan
yleist{ standardia koskaan, ja pit{isik| meid{n sitten k{ytt{{ PC-,
Mac-, Roman-8 vai ISO-merkist|{?" Vastaus on ISO 8859/1, muut ovat
luusereita (sanoi HP mit{ tahansa). Vai eik| ISO/ANSI/X11/Windows
riit{ referensseiksi?
Hyv{ Jyv{skyl{! [lk{{ luovuttako!
Ps. toivottavasti hakasulut ja putkimerkit ym. tuli oikein...
--
____________________________________
/ C Johan Myreen !
! __________________________________!_
! / C j...@cs.hut.fi !
! ! # # # !
! ! # ## # # ## !
! ! ## # # # # !
!_! # # # # !
! ## # # !
!____________________________________!
Kimmo.Ke...@utu.fi
>8-bittisest{ koodista ei tule yleist{ standardia koskaan. Piste. ASCII on
>ollut maailmassa jo niin kauan, ett{ sen muuttamiseen tarvitaan hyvin
>suurta voimaa. T{llaista voimaa ei l|ydy skandeista, tai muutamasta
>muustakaan ylim{{r{isest{ eurooppalaisesta kirjaimesta.
>Sen sijaan tuollainen voima l|ytyy muualta. Japanilaiset, kiinalaiset,
>arabialaiset yms. kummallisilla v{nkyr|ill{ kirjoittavat tarvitsevat
>my|s tekstilleen standardin.
Unicode tai vastaava standardi tulee aikanaan ja sis{lt{{ nuo. Ja
t{ll{ hetkell{ se sis{lt{{ v{lill{ 128-255 samat merkit kuin nykyinen
ISO-merkist|. Eli jossain vaiheessa ISO-merkist|n skandeihin
siirryt{{n, tapahtuu se sitten nyt tai 2002. Tai sitten vuonna 1985.
--
* Kimble o o o o o o o . . . ________________________________ _______
* o _____ __________ | | |
* .][__n_n_|DD[ [ utu 1992 ] | T C P / I P | |
* >(________|__|_[__________]_|______________________________|_|______
* _/oo OOOOO oo` ooo ooo 'o^o^o o^o^o` 'o^o^o
Timo Kiravuo
>liian kallista. K{si syd{melle esim. Timo Kiravuo: montako satasta on
>uhrattu sen eteen, ett{ TKK:n tietokoneita voisi k{ytt{{ j{rkev{sti
>omalla {idinkielell{{n? Saako summalla edes lautasellista kaurapuuroa?
Jos tarkoitat ett{ voin kirjoittaa teksti{ omalla {idinkielell{ni
ja n{en aeaet ja oeoet oikein, niin niinh{n min{ parhaillaan
teen. Ei t{ss{ ole mit{{n ongelmia. Paitsi ett{ pit{isi joskus
vaivautua muuttamaan Emacsin kooditaulukkoja siten ett{ se
hiffaisi ett{ [\]{|} ovat kirjaimia eiv{tk{ sananv{lej{.
Jos puolestaan haluat n{hd{ joitain er{iss{ suosituissa
ohjelmointikieliss{ k{ytett{vi{ eksottisia v{nkyr|it{ samaan
aikaan kuin teksti{ omalla {idinkielell{si, on t{t{kin asiaa
pohdittu ankarasti ja voimallisesti, mutta nykyisen laite- ja
ohjelmistokannan puitteissa siihen ei viel{ ole puututtu.
Toisaaltaan meilt{ ehk{ kohta on h{ipym{ss{ viimeiset
7-bittisyyden linnakkeet, jonka j{lkeen voimme kenties vaihtaa
8-bittisiin koodeihin.
Siirtyminen 8-bittisiin merkkeihin tulee kuitenkin maksamaan
huomattavasti enemm{n kuin muutaman kaurapuurolautasellisen
verran. Hihaista rep{isten sanoisin ett{ luku on v{hint{{n
viisinumeroinen ja l{hemp{n{ kuusinumeroisia kuin nelj{numeroisia
lukuja. Muutos kun tulisi koskemaan noin kymment{tuhatta
asiakastamme, joista nelj{ll{ viidenneksell{ on jo nyt vaikeuksia
sellaisten edistyneiden k{sitteiden kuin virtakytkin ja Return
kanssa. Jolloin jokin Kermitin tai ProCommin
uudelleenkonfigurointi saattaa olla yht{ vaivaton suoritus kuin
viinin muuttaminen vedeksi.
Ari Juhani Huttunen
! Sopii hyvin. Unicode on nimitt{in yhteensopiva ISO 8859/1:n (Latin-1)
! kanssa. Hahaa!
Mainiota. Ilmeisesti ISO 8859/1, Unicode ja ISO 10464 ovat yht{ mielt{
merkeist{ 0-255. Ja viel{ lis{ksi X11 ja Windowskin ovat asiasta yht{-
mielisi{. (Tiedot ker{tty aiemmista artikkeleista.) Sattuvatko nuo
muuten olemaan samat merkit, jotka l|ytyv{t PC:st{?
Muistelen kuitenkin, ett{ ISO oli kehittelem{ss{ 32-bittist{ merkist|{
kun viimeksi asiasta kuulin. Onko ISO 10464 se 32-bittinen merkist|.
Sis{lt{{k| se Unicode:n ensimm{isin{ 16 bittin{{n???? Vai onko ISO
jo huomannut kuinka h|lm|{ on kehitt{{ 32-bittinen merkist|?
! Totta kai jopa 8-bittiseen merkist||n siirtyminen aiheuttaa ongelmia.
! Vanhat p{{tteet ei toimi, ohjelmat ei tue, jne. Mutta minua {rsytt{{
! todella paljon se asenne, jolla asiaan suhtaudutaan. Tuntuu, ettei
! siit{ olla paskankaan vertaa kiinnostuneita.
Tuo ei ihan pid{ paikkaansa. Mutta min{ olen paljon kiinnostuneempi
siirtym{{n 16-bittiseen merkist||n. Mik{li on varmaa (kuten siis nyt
n{ytt{{), ett{ juuri n{m{ 8-bittiset merkit pysyv{t samoina 16-bittisess{
merkist|ss{kin, niin siirryt{{n vain. Vaikka heti.
! Ps. toivottavasti hakasulut ja putkimerkit ym. tuli oikein...
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen. Kirjoitan ja luen t{t{
teksti{ PC:ll{ni aivan tavalliseen tapaan {{kk|sin{.
Kellom{ki Pertti
merkeist{ 0-255. Ja viel{ lis{ksi X11 ja Windowskin ovat asiasta yht{-
mielisi{. (Tiedot ker{tty aiemmista artikkeleista.) Sattuvatko nuo
muuten olemaan samat merkit, jotka l|ytyv{t PC:st{?
Eiv{t. Alkuper{inen PC:n merkkisetti (128-255) on aivan omansa, kun
taas sitten Windows k{sitt{{kseni k{ytt{{ ISO Latin-1 merkist|{.
--
Pertti Kellom\"aki (TeX format) # These opinions are mine,
Tampere Univ. of TeXnology # ALL MINE !
Software Systems Lab # (but go ahead and use them, if you like)
--
Mika R Iisakkila
>Eiv{t. Alkuper{inen PC:n merkkisetti (128-255) on aivan omansa, kun
>taas sitten Windows k{sitt{{kseni k{ytt{{ ISO Latin-1 merkist|{.
N{in on, tosin MS k{ytt{{ Windowsin merkist|st{ nimityst{ "ANSI".
Tuleva NT (ja Win32) tukee em. merkist|{ ja lis{ksi Unicodea.
--
Segmented Memory Helps Structure Software
Uolevi Lepuskin
>En kiell{ sit{ etteik| J{rvisen artikkeleissa (en ole varsinaisesti
>lukenut yht{{n h{nen kirjoittamaa kirjaa) olisi silloin t{ll|in asia-
>virheit{, mutta ei kai kukaan voi tiet{{ 'kaikkea kaikesta'. Itse kunkin
>kannattaisi pysytell{ tarkasti omalla alallaan; rajanylityksist{
>n{k|j{{n rankaistaan.
Tieto on kuitenkin tabu, raiskaaminen on kiellettya. ATK-maailma lepaa
tosiasioiden paalla, kaikki perustuu binaarilukuihin: On olemassa 2
olotilaa: 0 ja 1. Mitaan valimuotoja ei ole olemassakaan.
Mielestani jokaisen ihmisen tulisi tuntea vastuuta siita mita julkaisee,
mita kutsuu tiedoksi. Nykyajan yhteiskunnassa tieto leviaa kulovalkean
tavoin, joka nostaa tiedon painoarvoa. Ihmisten ei tulisi liikkua heikoil-
la jailla vaan kaivaa tosiasia esiin ennen siita puhumisesta.
--
---------------------------------------------------
MASO - ACCESSION - SUOMI FINLAND - ma...@fline.pp.fi
---------------------------------------------------
Uolevi Lepuskin
>Minun mielestani Jarvisen kirjat ovat kokonaisuutena sielta parhaasta
>paasta, jos puhutaan suomalaisesta alan kirjallisuudesta. Hairitsevin
>piirre on se asenteellisuus, jolla suhtaudutaan erilaisiin
>ohjelmiin/kayttoymparistoihin. Jyrkat kannanotot, siita mika on hyva
>ohjelma ja mika huono, eivat mielestani sovi minkaantasoiseen kirjoitukseen
>(paitsi ehka mainokseen). On myoskin turha vaittaa kovin ehdottomaan
>savyyn, etta tulevaisuudessa koneelta tai ohjelmalta vaaditaan sellaiset
>ja sellaiset ominaisuudet, koska kaikkien kayttajien tarpeet eivat ole samoja.
Oikeassa olet, Petteri kuuluu Suomen parhaisiin ATK-kirjailijoihin. Se ei
kuitenkaa tarkoita, etta hanen kirjoittamansa kirjat olisivat samaa tasoa
mita Suomen tieto-taito ATK-alalla olisi. Ja se mika erottaa Petterin
asiantuntijasta on kannanotot. Ei ATK-maailmassa tarvita kannanottoja
varsinkaan Mu-Tu pohjalta. Vaatii vuosia elaa ATK-maailman tietotulvassa
ennen oikeaan suuntaan olevien arviointien esittamista. Vaikka tietokoneilla
ei ole kuin 2 olotilaa, tilanne murenee siina vaiheessa kun mukaan tulee
maailma, jossa koneita markkinoidaan, myydaan ja kaytetaan. Ennustuksien
esittaminen vaatii kovemman tason tietamysta nailta kaikilta aloilta.
Uolevi Lepuskin
>Jouduin tassa vahan aikaa sitten hakkeroimaan perusdossikonetta,
>ja kylla se tuntui hankalalta. Ei koodaaminen, vaan yleensa koneen
>kaytto... kun joka hiton homma levyn formatoinnista alkaen pitaa
>odottaa, niin 486-konekin tuntuu sikahitaalta.
Tahan levy I/O:n hitauteen loytyy aivan tieteellinen selitys, eli DOS:n
tapa hoitaa 1 I/O kerrallaan. Ei siina 486:nen juurikaan raasitu.
Uolevi Lepuskin
>Kuvittelisin, ett{ todelliset gurut ovat guruja juuri siksi, ett{ he
>ovat uhranneet aikaa tietojensa kartuttamiseen ja haastavien teht{vien
>ratkaisemiseen sen sijaan ett{ olisivat keskittyneet rahan hankkimiseen.
Aika hyva arvaus, ja veikkaisin lipovan lahelta totuutta. En mina enaan
siina vaiheessa nae mitaan vaaraa, jos ihminen (guruksi kasvanut) alkaa
tekemaan rahaa kovalla tyolla hankitun tieto-taidon avulla. Sita voisi
kutsua palkkioksi vaivalla hankitusta tietamisesta.
Mutta jarjestys on aika tarkea, eli ensin tieto ja sitten raha.
Kenneth Falck
unixissa vaan tarvitsisi heitt{{ setenv CHARSET=ibmpc ja systeemi
osaisi hoitaa konversiot oikein tty:ille... tai sitten softat itse
tsekkaisivat jotain /etc/charsetcappia. Jenkki-unix-valmistajilla
ei vaan taida olla kiinnostusta aloittaa mit{{n t{llaista 'standardia'.
(Mitenk{h{n Linuxin kanssa... installoin sen vasta, en ole ehtinyt
tutustua miten se tukee suomea.)
--
ke...@mits.mdata.fi
The problem with the gene pool is that there is no lifeguard.
Antti Karttunen
on kirjoittanut 8-bittisill{ skandeilla (ISO?) teksti{, joka
japanilaisessa Nihongo-MS-DOG-koneessani n{kyy todella sekavana
kanji-m|kellyksen{ (sill{ my|s {{t{ seuraava merkki h{vi{{, sill{ se tulee
mukaan 16-bitin JIS-koodiin).
Voisiko joku sielt{ Jyv{skyl{st{ listata samantien noiden ISO-skandien koodit,
ett{ saisin laitettua ne mukaan kermitin input translation taulukkooni?
T{ll{ hetkell{ MSKERMIT.INI:ss{ni on jo seuraavat konversiot jolla
saa ik{v{t PuuCeiden 8-bittiset skandit konversoitua niiksi aidoiksi,
aaltosuluiksi ja piippumerkiksi. Ensimm{inen luku on desimaalisena,
toinen oktaalisena. Ensimm{inen rivi konversoi CTRL-N:n (joka pist{{
VT102 emulaation grafiikkatilaan) kysymysmerkiksi.
set translation input \14 \63
set translation input \142 \O133
set translation input \153 \O134
set translation input \143 \O135
set translation input \154 \O136
set translation input \132 \O173
set translation input \148 \O174
set translation input \134 \O175
set translation input \129 \O176
set translation input on
set terminal kanji dec
No, onneksi noita PC-skandeja ei ole Usenetiss{ pahemmin n{kynyt, niin
ei tarvitse aloittaa siit{k{{n mit{{n vanhaa kuoliaaksi tylsistytt{v{{
fleimisotaa.
>--
>/*paas...@jyu.fi*/int a[3302],b=3301,*c=a,d,e,f;main(){for(e=b;--e;*c++=1);*c
>=2;for(d=2001;d--;printf("%05d",f))for(c=a,e=b;e;f/=e--){f+=*c*1e5;*c++=f%e;}}
--
Antti Karttunen <> kar...@mits.mdata.fi <> Mopsi s|i mopin!
Antti Karttunen
>
>Voisiko joku sielt{ Jyv{skyl{st{ listata samantien noiden ISO-skandien koodit,
>ett{ saisin laitettua ne mukaan kermitin input translation taulukkooni?
Jaahas, n{k|j{{n n{it{ oli postattu jo parikin kappaletta. (Mit{ nyt se
Paasivirran tr scripti oli virheellinen...)
Joten t{ss{p{ revisoitu painellus mskermit.ini:ni translaatiotalukosta.
Nyt kaikki luvut on annettu desimaalisina. Jos aiot k{ytt{{ t{t{ kermitiss{
niin ota nuo numeroiden j{lkeen tulevat kommenttini pois.
SRC DST Description
set translation input \142 \91 IBM A" [
set translation input \153 \92 IBM O" \
set translation input \143 \93 IBM A with ring ]
set translation input \154 \94 IBM U" ^
set translation input \132 \123 IBM a" {
set translation input \148 \124 IBM o" |
set translation input \134 \125 IBM a with ring }
set translation input \129 \126 IBM u" ~
set translation input \196 \91 ISO A" [
set translation input \214 \92 ISO O" \
set translation input \197 \93 ISO A with ring ]
set translation input \228 \123 ISO a" {
set translation input \246 \124 ISO o" |
set translation input \229 \125 ISO a with ring }
Toivottasti n{m{ meniv{t nyt oikein. Jos joku tiet{{ viel{ umlaut-uun
koodit ISOlla ja pienell{, ja mik{ ettei e':n ja E':nkin koodit,
niin antaa tulla vaan.
Ja tuostahan voisi joku viel{ kirjoitella lyhyen
all-purpose-skandikonvertterisoftan niille onnettomille koneille
ja k{yttiksille mist{ ei l|ydy tr:{{ tai sed:i{.
Ja mukaan viel{ "nuha-optio", joka konvertoi heuristisesti konsonanttien
v{liss{ ja muissa omituisissa paikoissa olevat deet {{-kirjaimiksi.
>
> No, onneksi noita PC-skandeja ei ole Usenetiss{ pahemmin n{kynyt, niin
>ei tarvitse aloittaa siit{k{{n mit{{n vanhaa kuoliaaksi tylsistytt{v{{
>fleimisotaa.
>
Tulipa juuri mieleeni, ett{ ehk{p{ tuo n{kym{tt|myys johtuu juuri tuosta
k{ytt{m{st{ni translaatiotaulukosta...
Janne Sinkkonen
Nykyajan yhteiskunnassa tieto leviaa kulovalkean
tavoin, joka nostaa tiedon painoarvoa. Ihmisten ei tulisi liikkua heikoil-
la jailla vaan kaivaa tosiasia esiin ennen siita puhumisesta.
Kerrankin puhut asiaa.
Janne
Jarto 'Robin' Tarpio
N{in Petterin j{lkimainingeissa palauttakaamme mieliimme asiantuntijan
m{{rityksen:
Asiantuntija on ihminen, joka tiet{{ yh{ enemm{n yh{ v{hemm{st{.
/robin
Ari Juhani Huttunen
! >Eiv{t. Alkuper{inen PC:n merkkisetti (128-255) on aivan omansa, kun
! >taas sitten Windows k{sitt{{kseni k{ytt{{ ISO Latin-1 merkist|{.
! N{in on, tosin MS k{ytt{{ Windowsin merkist|st{ nimityst{ "ANSI".
! Tuleva NT (ja Win32) tukee em. merkist|{ ja lis{ksi Unicodea.
Mitenk{ on OS/2:n laita?
Toivo Anssi
Artikkelissa <1992Jul7.1...@klaava.Helsinki.FI>
wirz...@klaava.Helsinki.FI (Lars Wirzenius) standardoi:
> T{ss{ mediassa on standardina k{ytt{{ suomalaista versiota ...
Standardia vai "de facto" standardia? Kysymys on sik'li mielenkiin-
toinen, ett' enp' muista kenenk''n kertoneen jonkin paikalliseksi
viilatun standardin olleen valittu nettiin edes sfnetin osalta.
Olisikohan nyt j''nyt huomaamatta joitakin muitakin mahdollisia
standardeja, joita pit'isi noudattaa. Tekisitk; listan?
Pakko nimitt'in kysy', kun n'ytt'' olevan mahdotonta saada k'siins'
mist''n luotettavaa tietoa.
Se milt' t'm'kin merkist; nyt n'ytt'' siell' luettaessa on sin'ns'
t'ysin yhdentekev''. Jos k'ytt'm'si softa ei osaa muuntaa t't'
luettavaan muotoon t'ysin automaattisesti, niin hanki ihmeess'
parempi softa 'l'k' valita, sill' sinun ongelmasihan eiv't oikeuta
vaikeuttamaan muiden el'm''.
...tai opettele lukemaan sellaista m;ss;' mit' nyt sattuu kulloinkin
ruudulle tippumaan. Jollet usko, niin sitten soditaan kunnolla.
- at
--
#include <stdio.h>
main() a printf("Hello, world.On"); a
Kai Keinanen
> Miksei character setin valinta voi olla yht{ helppoa kuin emulaation,
> unixissa vaan tarvitsisi heitt{{ setenv CHARSET=ibmpc ja systeemi
> osaisi hoitaa konversiot oikein
Onhan se melkein:
(51) % setenv LANG C
(52) % cat -v f
AA
M-DM-D
[[
(53) % sort f
AA
[[
ÄÄ
(54) % setenv LANG finnish.iso88591
(55) % sort f
AA
ÄÄ
[[
(56) % date
8.7.1992 15:49:06
(57) % exit
> (Mitenk{h{n Linuxin kanssa... installoin sen vasta, en ole ehtinyt
> tutustua miten se tukee suomea.)
Linuxissa toiminee my|s NLS, mutta en tied{ mitk{ ohjelmat tukevat
sit{. T{m{ oli HP-UX:ssa, jossa useimmat ohjelmat tukevat kansallisia
konventioita.
- Kai
--
modern: Kai Kein{nen < - > kein...@tre.tele.nokia.fi, k...@cc.tut.fi
old: Kai Keinanen < - > K...@FINFILES.BITNET, mcsun!tut!kmk
ISO: Kai Keinänen < - > /C=fi/ADMD=fumail/O=tut/OU=cc/S=Keinanen/G=Kai/
Kari Sutela
>Standardia vai "de facto" standardia? Kysymys on sik'li mielenkiin-
>toinen, ett' enp' muista kenenk''n kertoneen jonkin paikalliseksi
>viilatun standardin olleen valittu nettiin edes sfnetin osalta.
RFC 822 (joka *on* standardi) m{{rittelee, ett{ k{ytet{{n 7-bittist{
ASCII-aakkostoa. ISO 646 on sekin standardi, jossa kuvataan miten
skandinaaviset kirjaimet esitet{{n 7 bitin ASCII:ssa.
>Se milt' t'm'kin merkist; nyt n'ytt'' siell' luettaessa on sin'ns'
>t'ysin yhdentekev''. Jos k'ytt'm'si softa ei osaa muuntaa t't'
>luettavaan muotoon t'ysin automaattisesti, niin hanki ihmeess'
>parempi softa 'l'k' valita, sill' sinun ongelmasihan eiv't oikeuta
>vaikeuttamaan muiden el'm''.
Miten lukija voi tiet{{, mit{ koodausta sin{ olet k{ytt{nyt?
--
Kari Sutela sut...@utu.fi
Timo Kiravuo
>Se milt' t'm'kin merkist; nyt n'ytt'' siell' luettaessa on sin'ns'
>t'ysin yhdentekev''. Jos k'ytt'm'si softa ei osaa muuntaa t't'
Jos kirjoitat paskaa etk{ halua kenenk{{n sit{ lukevan, voit
vaikka kirjoittaa sen hieroglyfeill{ minun puolestani. Kirjoita
vaikka saman tien /dev/nulliin {l{k{ tuki verkkoa turhaan. Itse
kuitenkin yleens{ v{lit{n siit{ ett{ viestini menev{t perillekin,
jolloin luonnollisesti kiinnit{n huomiota niiden ulkoasuun.
Joni Jarvenkyla
Sin{ns{ ihmettelen miten ihmiset jaksavat pit{{ skandeista ruikuttamista
mill{{n lailla {lyllisen{ puuhana. Kun on sovittu ja hienosti toimiva
7bit {}|-k{yt{nt|, niin sit{ voisi my|s noudattaa.
Ihan yht{ hyvin voisitte purnata siit{, miksi sana "miksi" on mit{ on
eik{ esimerkiksi "varmu". Tai miksi m n{ytt{{ ruudulta tuolta eik{ esim
%:lt{.
Vaikka anarkia-ihanteessa on varmastikin mukavaa el{{ kun ei ole isoja
pahoja vanhempia neuvomassa miten toimia, on silti tietynasteinen
sosiaalisuus paikallaan, ja oikean, viestinn{ss{ hyvin toimivan
merkist|n k{ytt{minen on viestint{kulttuurin sosiaalisuuden
peruspylv{it{ isojen ja pienten kirjainten k{yt|n oppimisen kanssa.
--
j...@mits.mdata.fi "Bull-Johnsonin pallealihakset olivat kuin betonia,
j...@niksula.hut.fi mutta Wang Tengin nyrkki oli ter{st{." -Hulkkonen #36-1992
Timo Suhonen
Ja minulle on sitten ihan sama milt{ }{|][\ n{ytt{v{t teid{n
ruuduillanne. T{ss{ mediassa on standardina k{ytt{{ suomalaista
versiota 7-bittisest{ ISO 646 standardista (muistaakseni, no se
"suomalainen ascii" kuitenkin).
Hopo hopo, sanonko missa sinulla on standardi. Kuka sen "suomalaisen
ASCII"n on standardoinut? ISO? ANSI? Ja nimenomaan tahan mediaan?
el{m{{. Hankkikaa parempia ohjelmia jos ette muuten onnistu. Tai
opetelkaa kirjoittamaan ja lukemaan sulkum|ss|{, kuten jotkut tekev{t
vapaahetoisesti.
Sitten kun jumala antaa minulle kaksi ylimaaraista viikkoa, niin
opettelen X-Windowsin salat ja yritan laittaa niita koristeita a:n ja o:n
paalle. Nyt en osaa, enka laita.
Lars.Wi...@helsinki.fi "enemm{{n sotimista t{h{n ryhm{{n, kiitos"
Noin vakavasti ottaen: Mihin on kadonnut se ylv{s kinastelu, joka
alkoin sfnet.atk.laitteet -ryhm{ss{???
--
Timo "I am logged in, therefore I am" Suhonen
It is left as an easy exercise to the reader to correct all typos. (-me)
Opinions(?) are mine (if not stolen), NOT those of Univ. of Jyvaskyla.
suh...@jyu.fi suh...@tarzan.jyu.fi suh...@jalka.jyu.fi
Otto J. Makela
Toivottasti n{m{ meniv{t nyt oikein. Jos joku tiet{{ viel{ umlaut-uun
koodit ISOlla ja pienell{, ja mik{ ettei e':n ja E':nkin koodit,
niin antaa tulla vaan.
ISO Nimitys Oct Hex TeX
=========== === === ===
U-diaeresis 0334 0xDC \"U
u-diaeresis 0374 0xFC \"u
E-acute 0311 0xC9 \'E
e-acute 0351 0xE9 \'e
--
/* * * Otto J. Makela <ot...@jyu.fi> * * * * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 41 613 847, BBS: +358 41 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
/* Mail: Kauppakatu 1B18/SF-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62.14N25.44E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */
Antti Karttunen
>ma...@fline.pp.fi (Uolevi Lepuskin) writes:
>>Aika hyva arvaus, ja veikkaisin lipovan lahelta totuutta. En mina enaan
>>siina vaiheessa nae mitaan vaaraa, jos ihminen (guruksi kasvanut) alkaa
>
>Se mit{ merkist|{ te itse kirjoittaessanne ja lukiessanne on t{ysin
>yhdentekev{{, kunhan netiss{ liikkuvat viestit noudattavat netin
>standardia. Ei pit{isi olla liian vaikea ymm{rt{{? Ja jos k{ytt{m{nne
>softan ja konfigurointi tekem{{n mahdolliset muunnokset automaattisesti
>on liian vaikeaa, niin se ei oikeuta teit{ vaikeuttamaan muiden ihmisten
>el{m{{. Hankkikaa parempia ohjelmia jos ette muuten onnistu. Tai
>opetelkaa kirjoittamaan ja lukemaan sulkum|ss|{, kuten jotkut tekev{t
Miten niin sulkum|ss|{? Nuohan konvertoituvat automaattisesti oikeiksi
skandeiksi jossain verkkokalvojen ja n{k|keskuksen v{lill{, varsinkin
kun on niit{ katsellut jo Suomen ensimm{isten purkkien ajoilta (n. 1984)
saakka. Kirjoittaminen vain on hiukan hankalampaa, kun nuo aaltosulut
jotka ovat kuitenkin "lowercase-kirjaimia" l{htev{t shiftin kanssa,
ja "uppercase-hakasulut" taas eiv{t.
>
>--
>Lars.Wi...@helsinki.fi "enemm{n sotimista t{h{n ryhm{{n, kiitos"
Guruista viel{: Mink{ takia t{{ll{ oletetaan, ett{ gurun pit{isik{{n
olla mik{{n Pehmo-Petteri tyylinen tiedonv{litt{j{? (Vaikka sana
Intiassa alun perin "opettajaa" tarkoittaakin). Oman k{sitykseni
mukaan guru on sellainen, joka osaa hommansa, perin pohjin, ja sit{
hommaahan h{net kait on alunperin palkattu tekem{{n, eik{ kirjoittelemaan
bestsellereit{? Aika usein h{n voi olla my|s ty|t|n, pelk{st{{n harrastuksen
vuoksi asioita tekev{ henkil|. Pelk{n palkan vuoksi tietokoneista
kiinnostunutta gurua en sitten osaa kuvitellakaan.
Ja ei kait suurta yleis|{ niin hirve{sti kiinnostakaan
miten kirjoitetaan assulla laiteohjaimia (= device driver), tai
miten suunnitellaan itse rammikortteja tai modeemeja. Jotenkin t{llainen
tiet{mys on mielest{ni v{h{n eri tasolla kuin se miten konfiguroidaan
config.sys oikeaan j{rjestykseen ja miten k{ytet{{n tekstink{pistelyohjelmaa.
Joka tapauksessa, mielest{ni Suomi tarvitsisi viel{ yhden "puolivillaisen"
tiedonv{litt{j{n, t{ll{ kertaa kertomaan laajoille (? ;-)
kansanjoukoille Unixin saloista ja ihanuuksista, ja mit{ tekev{t nuo
mystiset cat, ls, etc. Ettei t{m{ ala j{isi pelk{st{{n Petterien
ja Linturien temmellyskent{ksi.
Tietysti olisi hyv{ jos propagoitaisiin viel{ BSD:n eik{ SysV:n puolesta ;-)
PS. Noin yleens{kin. Mink{ takia nyky{{n oletetaan, ett{ kaiken, my|s
informaation ja tiedon pit{isi tulla niin helposti ja vaivattomasti?
Gurut ovat juuri guruja sen takia, ett{ ovat viitsineet panostaa aikaa
ja vaivaa sen kaiken tiedon hankkimiseen, usein kantap{{nkin kautta.
PPS. L{hteek| t{m{ messu yleens{ mihink{{n, vai viel{k| olemme motissa t{{ll{?
Jos joku tuttu esim. Jyvdskyldstd voisi vastata Hep! jos n{kee t{m{n.
Jukka Partanen
>Sitten kun jumala antaa minulle kaksi ylimaaraista viikkoa, niin
>opettelen X-Windowsin salat ja yritan laittaa niita koristeita a:n ja o:n
>paalle. Nyt en osaa, enka laita.
Aargh, miksi kaikki aina sanovat X:{{ X-Windowsiksi? Kyseess{
ei (onneksi) ole mik{{n Mikkisoft Windozen X-versio.
Ilmeisesti markkinamiehet ovat p{{tt{neet, ett{ ilman
Windows-sanaa mik{{n ei myy. Kohta varmaan versionumerokin
muutetaan 3.1:ksi.
The X Consortium requests that the following names be used
when referring to this software:
X
X Window System
X Version 11
X Window System, Version 11
X11
nimim. Pilkunn*ssinta kunniaan!
Zippy quotation:
I am deeply CONCERNED and I want something GOOD for BREAKFAST!
Timo Kiravuo
>ASCII"n on standardoinut? ISO? ANSI? Ja nimenomaan tahan mediaan?
ISO ja SFS. ISO 646 sis{lt{{ kansalliset standardit. T{h{n
mediaan se on muodostunut de facto -standardiksi. Itse asiassa
suomalainen ISO 646 on ollut varsin yleinen standardi
pienkonemaailmassa ainakin kymmenen vuotta ellei pidemp{{nkin.
8-bittiset koodistot ovat varsin uusia tulokkaita. Viel{ jokunen
vuosi sitten kukaan ei olisi vakavissaan harkinnutkaan mit{{n muuta.
>Sitten kun jumala antaa minulle kaksi ylimaaraista viikkoa, niin
>opettelen X-Windowsin salat ja yritan laittaa niita koristeita a:n ja o:n
>paalle. Nyt en osaa, enka laita.
Niin, onhan ne X-p{{tteet hienoja, mutta jostain syyst{ aina kun
olen yritt{nyt sellaista k{ytt{{, olen joutunut viett{m{{n kaksi
p{iv{{ viritt{m{ll{ sit{ edes jotenkin toimivaksi. Siksi
k{yt{nkin tavallista p{{tett{ ja Screeni{.
Harri scofield Hursti
>Mielestani jokaisen ihmisen tulisi tuntea vastuuta siita mita julkaisee,
>mita kutsuu tiedoksi. Nykyajan yhteiskunnassa tieto leviaa kulovalkean
>tavoin, joka nostaa tiedon painoarvoa. Ihmisten ei tulisi liikkua heikoil-
>la jailla vaan kaivaa tosiasia esiin ennen siita puhumisesta.
Tuossa on kylla kiteytettyna asia, josta voisi piirtaa sen kuuluisan
1000 sanaa puhuvan kuvankin ;)
Edesmenneella Arto Kytohongalla oli joskus tapana kommentoida kir-
joituksia, jotka joku "guru" (ei viittaa kehenkaan henkiloon eri-
tyisesti tassa yhteydessa) oli kirjoittanut sanomalla :
" Puhuu vakaumuksen syvalla rinta-aanella,
jonka voi aiheuttaa vain taydellinen asioista
tietamattomyys
"
Se, ettei kukaan voi tietaa kaikkea kaikesta ei ole mikaan selitys;
tuohan on fakta, jonka jokainen lapsikin tietaa ja on tuskin kovin-
kaan kiinnostavaa, IMHO, lukea "tietoartikkelia", jossa sisaltona
on asenteellisuudella maustettua tietamattomuutta hoystettyna run-
sailla asiavirheilla. Vastuun kantamisen ja tuntemisen problematii-
kan ydinhan on siina, etta sellainen henkilo, joka tietaa ja tuntee
asian ei muuta kuin arsyynny virheista, asiaa tuntematon raukka
ottaa sen virheellisen tiedon todesta, varsikin kun sen kirjoittaja
on "guru". ("Sure it's true, I saw it on TV" -ilmio)
--
Harri "scofield" Hursti ! "... 'cause they walk away from everything,
scof...@cs.hut.fi ! just to see the dream come true.
! So God bless the boys, who make the noice,
! on channel #42"
Pekka Makinen
In <SUHONEN.92...@jalka.jyu.fi> suh...@jalka.jyu.fi (Timo Suhonen)
writes :
>
>Noin vakavasti ottaen: Mihin on kadonnut se ylv{s kinastelu, joka
>alkoin sfnet.atk.laitteet -ryhm{ss{???
Ylv{s kinastelu tapaa aina muuttua alhaiseksi riitelyksi.
Skandit : ihan sama, niin pitk{{n kunhan systeemit toimii.
Pakollinen kysymys : kuka m{{ritt{{ toimivuuden? :-)
--
( Pekka Makinen, Dept. of Med. Chem., University of Helsinki, Finland )
( pema...@cc.helsinki.fi, pema...@serifos.helsinki.fi, pemakine@finuh )
( No opinions - no disclaimer - no money - no fun. Fiat lux. )
Ari Juhani Huttunen
! Ja vaikka kysymyksess{ olisi de facto -standardikin, niin miksi sit{k{{n
! pit{isi ehdoin tahdoin olla noudattamatta? Vai saatko jotain perverssi{
! iloa kun teet kaiken eri tavalla kuin muut?
Totta kai standardeja kannattaa noudattaa. Kysymys kuuluukin: _Kenen_
standardia pit{{ noudattaa. Niin kauan kuin ei ole varma, mik{ standardi
tulee lopulta valituksi, ei kannata v{ltt{m{tt{ tehd{ mit{{n. (Jos ei
ole pakko. Eik{ nyt ole mik{{n pakko. Paitsi ett\xxx jotkut tietyt tahot
yritt\yyyv\zzzt tarkoituksella sabotoida t'm'n hyvin toimivan njuussi-
systeemin melkein k'ytt'kelvottomaksi.)
Joni Jarvenkyla
>PS. Noin yleens{kin. Mink{ takia nyky{{n oletetaan, ett{ kaiken, my|s
>informaation ja tiedon pit{isi tulla niin helposti ja vaivattomasti?
>Gurut ovat juuri guruja sen takia, ett{ ovat viitsineet panostaa aikaa
>ja vaivaa sen kaiken tiedon hankkimiseen, usein kantap{{nkin kautta.
Kirjoitit viestisi juuri sinne mik{ on vastauskin, eli netti.
Tulevaisuudessa n{kisin mielell{ni kehittyv{n er{{nlaiseksi
tietosanakirja/tutkimuspohjustetuksi keskustelukent{ksi, eli ett{
jokaisessa ryhm{ss{ olisi mahdollisuus saada valikoitua luettavakseen
ihan "oikeaa" tietoa eli suoria tutkimuksia ja
tietosanakirjatiivistelmi{ pelkkien FAQien sijaan.
Sitten kun tietopuoli olisi kunnossa, voisivat ihmiset sitten keskitty{
siihen p{{asiaan eli toisiin ihmisiin ja heid{n kanssaan viestimiseen.
T{m{n tietosanakirjaosan toteuttaminen tekstimuodossa ei olisi edes
kovin hankalaa; fantasiapojat voivat sitten alkaa unelmoida kotiin
imuroitavista kirjoista, tv-ohjelmista ja muista. On kyse vain halusta
- olisiko esim Encyclopaedia Britannican kustantaja valmis saattamaan
tuotteensa vaihtoehtoiseen elektroniseen levitykseen ja viel{p{
ilmaiseksi?
Ei tiedon saatavuus silti ty|paikkoja vie (paitsi niilt{ jotka ovat
tottuneet pit{m{{n tiedon panttaamista tulonl{hteen{{n): kaikkia ei
todellakaan huvita alkaa k{ytt{{ el{m{{ns{ x+1 asian tekemiseen jos
asian suorittamiseen on palkattavissa ammattimieskin.
Ari Juhani Huttunen
! >Se mit{ merkist|{ te itse kirjoittaessanne ja lukiessanne on t{ysin
! >yhdentekev{{, kunhan netiss{ liikkuvat viestit noudattavat netin
! >standardia. Ei pit{isi olla liian vaikea ymm{rt{{? Ja jos k{ytt{m{nne
! >softan ja konfigurointi tekem{{n mahdolliset muunnokset automaattisesti
! >on liian vaikeaa, niin se ei oikeuta teit{ vaikeuttamaan muiden ihmisten
! >el{m{{. Hankkikaa parempia ohjelmia jos ette muuten onnistu. Tai
! >opetelkaa kirjoittamaan ja lukemaan sulkum|ss|{, kuten jotkut tekev{t
! >vapaaehtoisesti.
No mutta. Min{h{n k{yt{n netin standardia. Tee itse ohjelma, joka muuttaa
n{m{ kirjaimeni luettavaksi tekstiksi. N{m{ '{'t n{kyv{t pisteineen kaikkineen
oikein ruudullani ja kirjoittaminen tapahtuu painamalla a"-nappulaa. Sama
koskee unix-konetta koululla. (PV: unixin n{pp{imist|{ on paljon helpompi
muuttaa kuin DOSsin n{pp{imist|{. Eik{ edes tarvittu bin{{ri-editoria.)
! Miten niin sulkum|ss|{? Nuohan konvertoituvat automaattisesti oikeiksi
! skandeiksi jossain verkkokalvojen ja n{k|keskuksen v{lill{, varsinkin
! kun on niit{ katsellut jo Suomen ensimm{isten purkkien ajoilta (n. 1984)
! saakka. Kirjoittaminen vain on hiukan hankalampaa, kun nuo aaltosulut
! jotka ovat kuitenkin "lowercase-kirjaimia" l{htev{t shiftin kanssa,
! ja "uppercase-hakasulut" taas eiv{t.
Kyll{h{n min{kin, mutta ... sitten tein X:lle skandi-merkist|n ja tuo
taito alkaa olla katoamassa. (No FLAMES please. ;-)
! Guruista viel{: Mink{ takia t{{ll{ oletetaan, ett{ gurun pit{isik{{n
! olla mik{{n Pehmo-Petteri tyylinen tiedonv{litt{j{?
Ei kai noin kukaan ajattele? Oikea Guruhan el{{ vain |isin ja puhuukin
vain bin{{ri{ (= k{sitt{m{tt|mi{ lausahduksia, joista tavallinen
pulliainen ei tajua mit{{n.)
! vuoksi asioita tekev{ henkil|. Pelk{n palkan vuoksi tietokoneista
! kiinnostunutta gurua en sitten osaa kuvitellakaan.
Tuskin sellaista onkaan. H{nt{ yleens{ kutsutaan 'ammattilaiseksi'.
! Ja ei kait suurta yleis|{ niin hirve{sti kiinnostakaan
! miten kirjoitetaan assulla laiteohjaimia (= device driver), tai
! miten suunnitellaan itse rammikortteja tai modeemeja. Jotenkin t{llainen
! tiet{mys on mielest{ni v{h{n eri tasolla kuin se miten konfiguroidaan
! config.sys oikeaan j{rjestykseen ja miten k{ytet{{n tekstink{pistelyohjelmaa.
Onko t{m{ se kohta, jossa minun tulisi paljastaa p{{ni ja kumartaa t{t{
nimelt{ mainitsematonta Gurua? Taidan j{tt{{ tekem{tt{. Miksik|? No jos
joku osaa tehd{ assulla device drivereita, niin l{hin vertauskohta olisi
kai putkimies joka osaa v{{nt{{ jakoavaimella oikeaa mutteria. Sen sijaan
voisin kunnioittaa henkil|{, joka keksi 'laiteohjaimen'. (Ja mutterin keksi-
j{{kin tietty.)
! Joka tapauksessa, mielest{ni Suomi tarvitsisi viel{ yhden "puolivillaisen"
! tiedonv{litt{j{n, t{ll{ kertaa kertomaan laajoille (? ;-)
! kansanjoukoille Unixin saloista ja ihanuuksista, ja mit{ tekev{t nuo
! mystiset cat, ls, etc. Ettei t{m{ ala j{isi pelk{st{{n Petterien
! ja Linturien temmellyskent{ksi.
Ah.. Unixin shelli on v{h{n kuin pelaisi Infocomin seikkailupeli{. Ei niin
hieno, mutta sit{kin monimutkaisempi. Yritin t{ss{ toissap{iv{n{ sanoa
>> chmod a+r `find . -type f -print` <<. MS-DOSin k{ytt{j{ tuskin on unissaan-
kaan onnistunut kuvittelemaan mit{{n noin hienoa. Mutta ei unixkaan, sen
puoleen. Tuo on nimitt{in liian pitk{ komento. ;)
! Tietysti olisi hyv{ jos propagoitaisiin viel{ BSD:n eik{ SysV:n puolesta ;-)
Noin min{kin ajattelin viel{ jonkin aikaa sitten. Mutta kunhan saisivat
sen Posixin tehty{, niin ei tuolla erolla en{{ olisi niin v{li{.
! PS. Noin yleens{kin. Mink{ takia nyky{{n oletetaan, ett{ kaiken, my|s
! informaation ja tiedon pit{isi tulla niin helposti ja vaivattomasti?
! Gurut ovat juuri guruja sen takia, ett{ ovat viitsineet panostaa aikaa
! ja vaivaa sen kaiken tiedon hankkimiseen, usein kantap{{nkin kautta.
Niin ovat kaikenlaiset Suomen tietoviisaatkin onnistuneet p{ntt{{m{{n
p{{h{ns{, kuka oli vuoden 1956 olympialaisten 1500 metrin matkan 7. nopein.
Tosin se tietohan on t{ysin hy|dyt|nt{.
ps. Vai ei Subjectini ole asiaan kuuluva? No, olisiko ollut parempi
jos siin{ viel{ puhuttaisiin Pehmo-Petterist{?
Lippo Huhtala
>Miten niin sulkum|ss|{? Nuohan konvertoituvat automaattisesti oikeiksi
>skandeiksi jossain verkkokalvojen ja n{k|keskuksen v{lill{, varsinkin
>kun on niit{ katsellut jo Suomen ensimm{isten purkkien ajoilta (n. 1984)
>saakka. Kirjoittaminen vain on hiukan hankalampaa, kun nuo aaltosulut
>jotka ovat kuitenkin "lowercase-kirjaimia" l{htev{t shiftin kanssa,
>ja "uppercase-hakasulut" taas eiv{t.
Konvertoituminen tosiaan tapahtuu siell{ jossain (kai) ;-)
Kirjoittamisessa on tosin on hiukan hankalempaa kun {:n joutuu
hakemaan Vaihto-Lis{merkki-(:n ja |:n Lis{merkki-Û:n alta
(T{{ on HP/Apolo 400 siis X)
>Guruista viel{: Mink{ takia t{{ll{ oletetaan, ett{ gurun pit{isik{{n
>olla mik{{n Pehmo-Petteri tyylinen tiedonv{litt{j{? (Vaikka sana
>Intiassa alun perin "opettajaa" tarkoittaakin). Oman k{sitykseni
>mukaan guru on sellainen, joka osaa hommansa, perin pohjin, ja sit{
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
>hommaahan h{net kait on alunperin palkattu tekem{{n, eik{ kirjoittelemaan
>bestsellereit{? Aika usein h{n voi olla my|s ty|t|n, pelk{st{{n harrastuksen
>vuoksi asioita tekev{ henkil|. Pelk{n palkan vuoksi tietokoneista
>kiinnostunutta gurua en sitten osaa kuvitellakaan.
Jos hommaa joutuu tekem{{n vain ty|aikoina se maistuu vain ja
ainoastaan puulta, TOTTA.
>Ja ei kait suurta yleis|{ niin hirve{sti kiinnostakaan
>miten kirjoitetaan assulla laiteohjaimia (= device driver), tai
>miten suunnitellaan itse rammikortteja tai modeemeja. Jotenkin t{llainen
>tiet{mys on mielest{ni v{h{n eri tasolla kuin se miten konfiguroidaan
>config.sys oikeaan j{rjestykseen ja miten k{ytet{{n tekstink{pistelyohjelmaa.
>Joka tapauksessa, mielest{ni Suomi tarvitsisi viel{ yhden "puolivillaisen"
>tiedonv{litt{j{n, t{ll{ kertaa kertomaan laajoille (? ;-)
>kansanjoukoille Unixin saloista ja ihanuuksista, ja mit{ tekev{t nuo
>mystiset cat, ls, etc. Ettei t{m{ ala j{isi pelk{st{{n Petterien
>ja Linturien temmellyskent{ksi.
Kyll{ t{nne mahtuu useampi "puolivillainen" joka ei pelk{st{{n
keskity m{s{dossin simppeliin maailmaan vaan kertoo Jumixin
ja sen eri varianttien l{hinn{ SysV:n ja BSD:n "ihanuuksista"
ja "ansoista"
> Tietysti olisi hyv{ jos propagoitaisiin viel{ BSD:n eik{ SysV:n puolesta ;-)
Kumpitahansa kelpaa (miel. kuitenkin SysV ;-) )
>PS. Noin yleens{kin. Mink{ takia nyky{{n oletetaan, ett{ kaiken, my|s
>informaation ja tiedon pit{isi tulla niin helposti ja vaivattomasti?
vvvvvvvvvv
>Gurut ovat juuri guruja sen takia, ett{ ovat viitsineet panostaa aikaa
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
>ja vaivaa sen kaiken tiedon hankkimiseen, usein kantap{{nkin kautta.
--
Lippo Huhtala lip...@evitech.fi
EVITECH lip...@cserver.evitech.fi
ESPOO-VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY li...@lippohh.pp.fi
Tor Lillqvist
Kirjoittamisessa on tosin on hiukan hankalempaa kun {:n joutuu
hakemaan Vaihto-Lis{merkki-(:n ja |:n Lis{merkki-Û:n alta
(T{{ on HP/Apolo 400 siis X)
Kannattaa tutustua xmodmap-komentoon, sill{ saa n{ppiksen m{p{tty{
uuteen uskoon.
Tosin en muista osaako HP:n toimittamat X-clientit (X11R4) mode_switch
toimintoa, mutta ainakin meill{ (k{yt{mme X11R5-clienttej{), olen
muokannut n{ppist{ niin ett{ }, {, ja |-n{pp{imet generoivat niit{
7-bittisi{ koodeja, ja jos yhtaikaa pit{{ "Suorita"-n{pp{int{ (jota ei
tarvitse muuhun, ja johoin olen sitonut mode_switch toiminnon)
alhaalla, niin tulee 8-bittiset skandit.
T{m{ on mielest{ni helpompi muistaa kuin oletuksena tulevat
ep{loogiset viritykset, jossa seitsenbittinen { ei tosiaankaan liity
mitenk{{n {-n{pp{imeen. Lis{ksi n{in "Vaihto" n{pp{imet tomivat
puhtaasti pelkkin{ Meta-n{pp{imin{.
! Mapping for HP keyboards at tik.vtt.fi
! The 8.05 X server has a weird modifier map, sanitize it
clear control
add control = Control_L
clear mod1
add mod1 = Meta_L Meta_R
! We want the BackSpace key to generate Delete
keycode 101 = Delete BackSpace
! Map keys with non-USASCII keysyms to generate the corresponding
! USASCII keysyms according to the traditional 7-bit mapping.
! Use the Execute key as Mode_switch to get original keysyms ("scandinavian
! letters")
keycode 100 = quoteleft at eacute Eacute
keycode 107 = braceright bracketright aring Aring
keycode 108 = asciitilde asciicircum udiaeresis Udiaeresis
! keycode 109 = quoteright asterisk ! this is default ??
keycode 115 = bar backslash odiaeresis Odiaeresis
keycode 116 = braceleft bracketleft adiaeresis Adiaeresis
! Execute key acts as Mode_switch
keycode 87 = Mode_switch
! and add a modifier for it
add Mod2 = Mode_switch
--
Tor Lillqvist, VTT/TIK
Yll{ mahdollisesti esiintyv{t mielipiteet ovat omiani.
Jukka Partanen
>Ah.. Unixin shelli on v{h{n kuin pelaisi Infocomin seikkailupeli{. Ei niin
>hieno, mutta sit{kin monimutkaisempi. Yritin t{ss{ toissap{iv{n{ sanoa
>>> chmod a+r `find . -type f -print` <<. MS-DOSin k{ytt{j{ tuskin on unissaan-
>kaan onnistunut kuvittelemaan mit{{n noin hienoa. Mutta ei unixkaan, sen
>puoleen. Tuo on nimitt{in liian pitk{ komento. ;)
Huoh, find . -type f -exec chmod a+r {} \;
jtp
Zippy quotation:
NANCY!! Why is everything RED?!
Toivo Anssi
Artikkelissa <KK102029.9...@lehtori.cc.tut.fi>
kk10...@cc.tut.fi (Karsisto Konsta) puolustaa:
[ tekstia hieroglyfeista poistettu ]
> T{st{ tulikin mieleeni, ett{ ironiaa ei netiss{ ole, tai ainakin jos olisi,
> ei sit{ kukaan huomaisi.
Ei, ei siita ole kysymys, vaan siita, etta ketjun parissa edeltavassa
artikkelissa on ollut mm. seuraavia heittoja:
"enemm{{n sotimista t{h{n ryhm{{n, kiitos"
"Jollet usko, niin sitten soditaan kunnolla."
joten luulisin, etta kaikki vain toteuttavat yleison pyyntoa.
Yleisempi followup on tulossa, kunhan kaikki aiheeseen liittyvat
artikkelit ovat ehtineet valua "N''svilleen" saakka, mutta sita
odotellessa voidaan miettia vaikkapa onko hieroglyfimerkisto
standardoitu ja jos siita on olemassa kansallisia versioita,
mita versiota olisi parasta kayttaa.
- at
--
Nyt kun viel' onnistuisi p''tt'm''n, kenen puolella taistella...
Jukka Oraj{rvi
>>parempi softa 'l'k' valita, sill' sinun ongelmasihan eiv't oikeuta
>>vaikeuttamaan muiden el'm''.
>
> minulle asti, niin siit{ on kaikki 8-bittiset merkit jo muunnettu sen
> verran omituisesti ja ep{deterministisesti ett{ sen muuntaminen
> automaattisesti alkuper{iseen tarkoitukseen vaatii teko{lysovellukselta
> enemm{n {lli{ kuin mit{ sinun [O:si antaa my|ten.
Eip{ noissa mit{{n omituista ole, ilmi|n saa helposti aikaiseksi j{tt{m{ll{
PC:ss{ keyb su lataamatta ja hakkaa {{kk|si{ mielin m{{rin... Ovat mein{{n
jenkkin{ppiksess{ ko. merkit skandien tilalla ;) Eli Toivo taisi huiputtaa...
--
# Jukka Oraj{rvi, Oulu Institute of Technology, Finland #
# X.400: g=jukka/s=orajarvi/o=otol/p=sapina/a=mailnet/c=fi #
Puranen Kimmo
In article <1992Jul8.1...@klaava.Helsinki.FI> wirz...@klaava.Helsinki.FI (Lars Wirzenius) writes:
> >Jos k'ytt'm'si softa ei osaa muuntaa t't'
> >luettavaan muotoon t'ysin automaattisesti, niin hanki ihmeess'
> >parempi softa 'l'k' valita, sill' sinun ongelmasihan eiv't oikeuta
> >vaikeuttamaan muiden el'm''.
>
> Kun et nyt oikein ymm{rr{, ett{ sen j{lkeen kun sepustuksesi on tullut
> minulle asti, niin siit{ on kaikki 8-bittiset merkit jo muunnettu sen
> verran omituisesti ja ep{deterministisesti ett{ sen muuntaminen
> automaattisesti alkuper{iseen tarkoitukseen vaatii teko{lysovellukselta
> enemm{n {lli{ kuin mit{ sinun [O:si antaa my|ten.
Kyll' nyt t'ytyy todeta ett' teid'n korvienv'limuunnossofta ei oikeen
pelit'...
''kk;set ja ;;kk;set kunniaan sanon min'!
Sanokaa nyt sitten milt' t'm' n'ytt'isi esimerkiksi matematiikan
kirjassa:
2 - 5 / 7 ) 0
tai vaikkapa
6 - 2 ) 8
tai aina vaan paranee
8 / 2 ) 6
Nimimerkki kymmensormij'rjestelm'll' sokkona...
--
Kimmo 'Ertsu' Puranen ! er...@cs.tut.fi ! ___ ___ ___ ___ _ _
Orivedenkatu 18 A 14 ! er...@fintut.BITNET ! /__ /__/ / /__ / /
33720 Tampere, Finland ! Tampere Univ of Technology ! /__ / ! / ___/ /__/
Phone: 358-(9)31-177907 ! Software Systems Lab HB210 ! --------------------
Timo Suhonen
Kun et nyt oikein ymm{rr{, ett{ sen j{lkeen kun sepustuksesi on tullut
minulle asti, niin siit{ on kaikki 8-bittiset merkit jo muunnettu sen
verran omituisesti ja ep{deterministisesti ett{ sen muuntaminen
automaattisesti alkuper{iseen tarkoitukseen vaatii teko{lysovellukselta
enemm{n {lli{ kuin mit{ sinun [O:si antaa my|ten.
Kun taas sinun aekkostesi muuntamisen siihen muotoon mit{ on muutkin
ymm{rt{v{t sinun koneessasi, ennen kuin 7-bittinen siirtokerros p{{see
siihen k{siksi, ei pit{isi olla ylivoimainen teht{v{ edes
yksineuroniselle madolle.
Anteeksi nyt, kun yrit{n tunkea asiaa t{h{n v{liin, mutta muistaakseni
ainakin Suomen sis{ll{ News & Mail pelaa 8-bit. Toimii jopa muihin
Pohjoismaihin kuten joskus on todistettu.
Seppo Ihalainen
> Niille aivohalvaantuneille jotka luulevat ett{ min{ v{ltt{m{tt{ haluan
> el{{ 7-bittisess{ maailmassa, ilmoitusasiana mainittakoon, ett{ en
> todellakaan halua. P{invastoin, 8-bittiset merkit olisivat eritt{in
> k{tev{i{. Ne vain eiv{t nykyisess{ tilanteessa toimi.
Miksi muka ei toimi? 8-bit merkistö toimii erittäin hyvin!
Ainoa asia joka jarruttaa niiden leviämistä on ihmisten asenteet
ei ohjelmat eikä käyttöjärjestelmät.
7-bittisyyden tyyssijoja on tietenkin muutamat vanhat päätteet
jotka ei toimi 8-bit merkistön kanssa.
Nähdäkseni enemmän ongelmia on saada toimimaan koneita niin, että
niissä toimii 7-bit ääkköset. ( sen kanssa ihmiset on ainakin enemmän
taistelleet kuin että saada toimimaan ne vammaset 7-bit merkit )
varsinkin ohjelmissa tämä on suuri työ. Tälläisia ongelmallisia ohjelmia
ovat esim tex ja groff(jotka oletuksena käyttävät latin-1 merkistöä).
Myös pääteohjelmissa suurempi ongelma on saada toimimaan ne 7-bit
merkistön kanssa niin, että 7-bit merkit näkyy ä:nä ja ö:nä.
Jotkut kunnolliset ohjelmistot mahdollistavat merkistöjen muuton helposti
seuraavassa esimerkki kermit macroista joilla saadaan käyttöön erilaisia
merkistöjä.
-- mskermit.iniin ...
define us set term character-set ascii, set display 7-bit
define sk set term character-set finnish, set display 7-bit
define iso set term character-set latin, set display 8-bit
define ibm set term character-set transparent, set display 8-bit
--
Ainoita laajemmalti käytössä olevia järkeviä pääteohjelmistoja joissa
8-bit merkistöt ei toimi on NCSA-telnet. ( Ohjelmaan on luvattu pian
muutoksia.)
Myös muutamissa 70-luvun päätetyypeissä ei 8-bit merkit toimi oikein
mutta harvassa paikassa oneeksi enää tälläisia on.
Editoreista emacsia pitää pikkusen patchata jotta 8-bit merkit näkyy
oikein mutta tämä on triviaali toiminto patchi on olemassa valmiina ja
ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä minkään paikan ylläpidolle.
Ihmetyttää suuresti miten ihmeessä jossain TKK:lla voisi 8-bittisten
merkkien käyttöönotto syödä niin kaameesti rahaa? Asiakkaiden
pääteohjelmien konfiguraatiotiedostojen muokkauksen voi tehdä niin,
että muutos tapahtuu automaattisesti.
(Voin antaa ohjeet tälläiseen operaatioon tarvittaessa - olen itse
suorittanut pienimittaisen tälläisen operaation (noin 450
terminaaliohjelmaa/7 erilaista pääteohjelmistoa ) ja operaatio
onnistui ongelmitta. Työtä operaatio vaati ~4 h josta laskutettiin
yritystä 2000 mk. joten summa ei kuinkaan ollut sikariistotaksallakaan
kauhean suuri. -> taitaa TKK:lla byrokratian kukkanen elää kauniisti ja
kukoistaa >:)
-Muuten olen minäkin sitämieltä, että 7-bit skandit on hävitettävä!
Ismo Suihko
> > ...
>
> Se milt' t'm'kin merkist; nyt n'ytt'' siell' luettaessa on sin'ns'
> luettavaan muotoon t'ysin automaattisesti, niin hanki ihmeess'
> parempi softa 'l'k' valita, sill' sinun ongelmasihan eiv't oikeuta
> vaikeuttamaan muiden el'm''.
>
> ruudulle tippumaan. Jollet usko, niin sitten soditaan kunnolla.
Bfnnxb fvaha fbsgnfv zhhggnn gqzqa yhrggninna zhbgbba? :-) :-)
(vinkki: ROT13)
Petteri Jarvinen
> >formatoimista "taustalla"...
>
> Mik{ johtui siit{, ett{ 1542:ssa on oma prosessori, jonka pystyy
> komentamaan omatoimisiin t|ihin.
>
> Ja QL:n microdrivetkin toimivat taustalla, oikein k{yttiksen ansiosta,
> ja olivat sit{paitsi nopeampia kuin 1542 (ha).
>
> Kummankohan Pehmo-Petteri valitsisi?
Min{ valitsisin Vic-20, jota k{ytin vuonna 1982. Sekin osasi
formatoida levykkeit{ taustalla, koska ominaisuus oli levyasemassa
eik{ mikrossa.
Petteri J{rvinen
Risto Kankkunen
>Internet Text Messages", joka on RFC1036:n ("Standard for Interchange of
>USENET Messages") pohjana. 822:sta lainaus:
> A message consists of header fields and, optionally, a body.
> The body is simply a sequence of lines containing ASCII charac-
> ters. It is separated from the headers by a null line (i.e., a
> line with nothing preceding the CRLF).
>
>1036 ei sis{ll{ mit{{n, mik{ muuttaisi k{ytett{v{{ merkist|standardia.
>Eli ASCII:ta k{ytet{{n. Ja ASCII:han on nimenomaan 7-bittinen
>standardi, joten kaikki 8-bittinen moska on juuri sit{. Kun Suomessa
>ollaan ja halutaan aekkosia k{ytt{{, niin kirjoitetaan "suomalaista
>asciita" (t{lle on jokin oma ISO-standardinumeronsa muistaakseni), eli
>aalto- ja hakasulut, kenoviiva ja pystyviiva korvataan a:n ja o:n
>yl{koristeisilla versioilla.
Varsinainen looginen harppaus! RFC822 varsin yksik{sitteisesti k{skee
k{ytt{m{{n ASCII-merkist|{. Se ei sano, ett{ mik{ tahansa 7-bittinen
merkist|, tai edes ASCII:ta muistuttava 7-bitin merkist|, kuten ISO
626:n suomalainen versio, kelpaisi.
"Suomalaisen ASCII:n" k{ytt{minen on yht{ paljon RFC822:n vastaista kuin
esimerkiksi tdmdnkaltaisen 7-bittisen merkistvn kdyttdminen. Tai
t;mm'isen. Keksi paremmat perustelut.
--
A witty signature proves nothing
Risto Kankkunen
> Pakollinen kysymys : kuka m{{ritt{{ toimivuuden? :-)
Ihan sama, vaikkei toimisikaan, mutta {l{ hyv{ mies pane v{li{ ennen
kaksoispistett{! (Selvennys: tulkitsin kommentoimani viestin ISO 626:n
suomalaisen version mukaisesti. Rivinpituuksia laskemalla aloin kyll{
ep{ilem{{n, ett{ toi olikin ihmek{{pi|juttu PEM 335-7 merkist|ll{ ja
rotattuna.)
Ismo Suihko
>
> Kyll' nyt t'ytyy todeta ett' teid'n korvienv'limuunnossofta ei oikeen
> pelit'...
>
> ''kk;set ja ;;kk;set kunniaan sanon min'!
>
> Sanokaa nyt sitten milt' t'm' n'ytt'isi esimerkiksi matematiikan
> kirjassa:
> 2 - 5 / 7 ) 0
>
Kivaa! Matematiikkaa sivuaineena lukeneena uskon ratkaisevani tuon,
keksinkin heti kolme ratkaisua:
2 * 5 - 7 > 0
2 + 5 - 7 = 0
2 + 5 = 7 - 0
> Nimimerkki kymmensormij'rjestelm'll' sokkona...
Lisää sokkoilua (näppis hieman sivussa)
ryy' y'öösomrm ysåsid y'öö' lrtyss :-)
(että tällainen tapaus tällä kertaa)
Sitten lyhyitä kannanottoja ilman perusteluja väittelyihin
7- vaiko 8-bittiset skandit:
8-bittiset!
BSD vastaan SysV:
BSD!
hoh hoijaa...
Ai niin, 8-bittisten skandien käyttöönottamisesta voisi koota
jotkut ohjeet. Esim. huomasin, että jos tulen unix-koneeseen
VMS-masiinan kautta ja haluan käyttää 8-bittisiä skandeja,
tarvitsen VMS:ään LOGIN.COM:iin komennon
set term/EIGHT_BIT
Ilman tuota skandit näkyvät vain dv-kirjaimina.
--
Ismo Suihko, isu...@cs.joensuu.fi
Remember, even if you win the rat race, you're still a rat.
Toivo Anssi
Artikkelissa <1992Jul9.1...@cs.joensuu.fi>
isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) arvuuttaa
> Bfnnxb fvaha fbsgnfv zhhggnn gqzqa yhrggninna zhbgbba? :-) :-)
Ei osaa - automaattisesti. Mutta tastahan saakin perati merkittavan
kysymyksen: Kun kerran haluat rotata, miten rottaat 8-bittiset merkit?
Minka standardin mukaan? Rottaatko niita ollenkaan? Jos et, niin
mikset?
- at
--
Pehmo-Petteri - sfnet.atk.sotien virallinen maskotti.
KLICK ... "Varmistin pois, torvi!!!"
KAUKASOINA PETRI
In article 290 <SUHONEN.92...@jalka.jyu.fi>,
suh...@jalka.jyu.fi (Timo Suhonen) writes...
>Anteeksi nyt, kun yrit{n tunkea asiaa t{h{n v{liin, mutta muistaakseni
>ainakin Suomen sis{ll{ News & Mail pelaa 8-bit. Toimii jopa muihin
>Pohjoismaihin kuten joskus on todistettu.
News saattaa toimia mutta ei mail.
Tein tuossa pienen kokeilun 7 eri koneella joihin minulla on k{ytt{j{tunnus.
L{hetin VMS-koneesta (jonka mailin tiesin toimivan 8 bitill{) koeviestin
niihin muihin (unix-koneita). Muissa koneissa oli .forward takaisin.
Viisi konetta l{hetti viestin takaisin 8. bitti poistettuna ja yksi ainoa
sellaisenaan. Se kone joka ei hukannut 8. bitti{, osaa muuten emuloida VMS:{{...
-Petri
Tero Kivinen
> Huoh, find . -type f -exec chmod a+r {} \;
zsh$ chmod a+r **/*(.)
olettaen ett{ tiedostoja on alle 1023. Seuraavaksi tarvitaankin jo
varmaan perl versio asiasta :-)
--
Tero_K...@hut.FI Work : +358-0-451 4032
Klovinrinne 6b, 02180, Espoo Home : +358-0-524 207
Ari Juhani Huttunen
! >Ah.. Unixin shelli on v{h{n kuin pelaisi Infocomin seikkailupeli{. Ei niin
! >hieno, mutta sit{kin monimutkaisempi. Yritin t{ss{ toissap{iv{n{ sanoa
! >>> chmod a+r `find . -type f -print` <<. MS-DOSin k{ytt{j{ tuskin on unissaan-
! >kaan onnistunut kuvittelemaan mit{{n noin hienoa. Mutta ei unixkaan, sen
! >puoleen. Tuo on nimitt{in liian pitk{ komento. ;)
! Huoh, find . -type f -exec chmod a+r {} \;
Tarpeeton neuvo, kiitos vain.