Maalle uusi Drapetis (Hybotidae)

[Kaj Winqvist]

Hei,

Tämän vuoden 2025 pohjoisemmat tutkimuskohteeni olivat taas välillä Suomen keskipisteen tuntumassa.

Toinen niistä oli niukasti ObS:n puolella oleva Pyhännän Itämäen laaja, luonnonsuojelualue, jossa pidettiin malaisea ja paria keltavatia. Kävin kahteen otteeseen siellä myöskin haavimassa, toukokuun lopussa ja heinäkuun alussa. Paikalla oli lähteikköä, vanhaa ja soistunutta metsää ja jokivarsikin. Hieno kohde, joka on retkeilijöiden piireissä jossain määrin tunnettu suurista maapuistaankin.

Alueella on myös vanha avoin pihamaa, joka oli heinäkuun alussa täynnä kukkia. Tuollaiset metsien keskellä olevat paikat ovat avomaiden ja niittyjen osalta köyhänpuoleisella alueella kokemukseni mukaan sellaisia, joissa kärpäsiä ainakin määrällisesti riittää. Ja onneksi siinäkin tuli hiukan haavittua, koska saaliina oli myös yksi pienikokoinen maalle uusi laji:

Drapetis stackelbergi Kovalev, 1972

ObS: Pyhäntä, Itämäki, 71119:34852, 5.7.2025, 1f (KW leg., haavi)

Laji mainitaan FES:in Tachydromia-osassa Leningradin seudulta, mutta sen määritys jäisi kyllä tekemättä ilman lajin kuvanneen Kovalevin erillisartikkelin näkemistä. Siipisuonissa ja antenneissa on pieniä eroja lähilajeihin, mutta ehdottomasti paras tuntomerkki on epandriumin sivuhaarassa olevat voimakkaat piikit, jollaisia ei ole tähän mennessä Suomesta tunnetuilla muilla Drapetis-lajeilla.

Gbif.orgin kartoilla laji tunnetaan nyttemmin ainakin Ruotsin eteläpuoliskolta ja Oslon seudulta, mutta tämä lienee selvästi pohjoisin löytö toistaiseksi.

Kiitokset Antille varmistuksesta, joka tässä tapauksessa sujui sutjakkaan nopeas-

ti.

Kaj

[Antti Haarto]

Moi,

Tuo oli harvinaisen helppo Drapetis määrittää genitaaleista. Yksilö on siis koiras, ei naaras kuten Kajn viestissä oli.

Huomenna minulta pari lajia lisää!

Antti

--
Sait tämän viestin, koska olet tilannut seuraavan Google-ryhmän: Dipteralista.
Jos haluat perua tämän ryhmän tilauksen ja sen sähköpostiviestien vastaanottamisen, lähetä sähköpostia osoitteeseen dipteralista...@googlegroups.com.
Voit katsoa keskustelun osoitteessa https://groups.google.com/d/msgid/dipteralista/CAKtzckShxu%3Dvppv7c4aD9si6fOE%3DGTkQ0qYpw67W39fkmwccmA%40mail.gmail.com.

[Antti Haarto]

Hei,

 

Olen syksyllä pääasiassa määrittänyt Turun Ruissalon syöttirysämateriaalia vuodelta 2025. Tähän mennessä määritettynä on n. 4500 yksilöä. Tavoitteena on ollut selvittää, että onnistuiko Drosophila suzukii talvehtimaan Ruissalossa. Valitettavasti talvehtiminen näyttäisi onnistuneen ainakin osittain, sillä pyydyksistä on tähän mennessä löytynyt kaksi naarasta. On niistä löytynyt sentään mukaviakin havaintoja ja tässä sieltä yksi Suomelle uusi laji.

 

Odinia trinotata Robineau-Desvoidy, 1830 (Odiniidae)

Ab: Turku, Ruissalo, Tammimäki, 67120:32339, 29.5.-5.6.2025, 1m2f, J. Jokinen & J. Liikanen leg., A. Haarto det., syöttirysä

Ab: Turku, Ruissalo, Rauhala, 67127:32345, 23.6.-8.7.2025, 2m, J. Jokinen & J. Liikanen leg., A. Haarto det., syöttirysä

Ab: Turku, Ruissalo, Rauhala, 67127:32345, 18.-25.7.2025, 1m, J. Jokinen & J. Liikanen leg., A. Haarto det., syöttirysä

 

Lajilla on harmaassa selässä ruskea karakteristisen muotoinen kuvio, joka mainitaan yleensä ensimmäisenä tuntomerkkinä lajille, mutta vain osalla yksilöistä se oli selvä. Parempia tuntomerkkejä ovat notopleuran tumma juova ja kokomustat etulonkat ja etureidet. Vanhoissa julkaisuissa laji on usein nimellä O. maculata tai O. loewi, jotka on synonymisoitu suvun tyyppilajin kanssa 2011.

Laji esiintyy laajasti Euroopassa ja eteläisessä Ruotsissa siitä on havaintoja Tukholman korkeudelle. Lajin havainnot ovat yleensä yhteydessä tammiin.

 

Kiitokset Kajlle lajin varmistamisesta, kuten myös seuraavan lajin, joka olikin hankalampi tapaus ja jonka kaivoin indet-boxista mukaan.

 

Spilogona griseola (Collin, 1930)

Le: Enontekiö, 7686245:3277901, 5.-9.7.2021, 3m, Iiro Kakko leg., A. Haarto det., malaise, palsat

 

Laji muistuttaa väritykseltään ja ulkoisilta tuntomerkeiltään lajia S. contractifrons, mutta sen genitaalit ovat selkeästi erilaiset. Ulkonaisesti sen takaruumis myös litteähkö, kun lajilla S. contractifrons se on paksu. Olen määrittänyt yksilöt n. kerran vuodessa ja aina päätynyt samaan tulokseen ja nyt uskaltauduin tuomaan yksilöt näytille. Genitaalit ovat omanlaisensa ja varsinkin cercin muoto poikkeaa muista lajeista. Lindnerin kaavassa laji tulee helposti ohitettua, koska etusäären keskisukanen ja keskisäären ad-sukanen ovat todella huomaamattomia. Katsoin niitä vielä aamulla tuorein silmin ja kahdelta yksilöltä löysin toisesta etusäärestä pitemmän karvan ja yhdeltä yksilöltä keskisäärestä lyhyen sukasen ja toiselta arven. Brittien muscidi-osalla laji määrittyy, mutta siinä on vain muutamia Spilogona-lajeja.

Laji tunnetaan aikaisemmin Ruotsista, Skotlannista ja Kanadasta.

 

terv. Antti

 

PS. Kirjanpitoni mukaan Suomesta on nyt 4487 kärpäslajia. Saadaankohan ensi vuonna 4500 lajia rikki.

 

[Kaj Winqvist]

Huomenta Antti ja muut mahdolliset lueskelijat,

Tuo Ruissalon Odinia oli kyllä nätti kärpänen ja mitä mukavin varmistettava:).

Spilogona on puolestaan vaikea suku ilman tuollaisia jalkasukashämäyksiäkin, mutta niin vain Antin sinnikkyyden ansiosta siihenkin yksi laji saatiin taas lisää. Onnittelut myös Iirolle, joka oli jaksanut pyydykset noin kauas kantaa. Lapin havikset tuntuvat nyt erityisen arvokkailta, kun sinne ei enää viime vuosina oikein ole jaksettu tai taloudellisista syistä haluttukaan lähteä (minä paraskin päivittelijä tässä, kun en itse ole oikeastaan pohjoisessa käynyt koskaan kärpäsiä keräämässä, no Torniosta kerran muutaman:).

4500:n rajapyykin tuntuisi ihan realistiselta tavoitteelta ensi vuodelle.

Kaj