Hei,
Eilen oli Helsingin reissupäivä, ja ohjelmassa siellä myös parin maalle uuden ehdokkaan tarkistus Jeren kanssa. Molemmat vedot tällä kertaa pitivät, ja ilmoitan nyt tässä ne:
DOLICHOPODIDAE
Argyra subarctica (Ringdahl, 1920)
Lkor: Savukoski, Sokli, Jänesaapa 7518501:3585111, 1m, 3.-27.6.2019, J. Salmela leg., malaise (purolähde)
Vieläkin on varastossa minulla aika lailla jäljellä Jukan vuoden 2019 Sokli-malaisekeräyksiä, joten aina välillä talvisin inspiraation iskiessä yritän vielä niistä kaivaa jotain erikoisempaa. Tällainen tuli sitten keväällä vastaan, ja Jere onnistui sen varmistamaan, kun ensin oli museomateriaalista löytynyt A. setimana lyöty ulos jalkojen värityksen perusteella. Tällä subarcticalla reidet ovat tummat. Yleisestä diaphanasta tämä pohjoinen laji eroaa hypopygiumin muodollaan, joka on enempi kolmiomainen. Ringdahlin alkuperäiskuvauksessa mainitaan eroksi myös lyhyemmät etusäären 1. jaokkeen karvat.
Netistä löytyy uudehko artikkeli, jossa Polevoi & Grichanov ilmoittavat lajin uutena löytönä myös Murmanskin alueelle, joten tämä oli vähän kuin odotuslistalla.
AGROMYZIDAE
Phytomyza tetrasticha Hering, 1927
Kb: Liperi, Koikkalanlahti, 6940:3616, rantamintulta (Mentha) kerätty lehtimiina 27.7.2024, 1f kuoriutui 19.8.2024, J. Matero & A. Karhu leg. (rantaluhtaan rajautuva pelto)
Tämä laji pystyttiin varmistamaan, kun ravintokasvi oli tiedossa, vaikka yleisesti agromyzidinaaraiden määritys harvemmin luotettavasti onnistuu. Peruskirjallisuudessa, kuten uusimmassa unkarilaisessa, mainitaan Mentha-lajeiksi vain tämä ja P. petoei, joilla on selviä eroja muunmuassa siipisuonituksessa. Spencerin (1976) kaavalla tähän lajiin päädyttiin melko suoraan, ja lajinkuvaukseen pystyin yhtymään jokseenkin täysin, ainoastaan siiven "voimakkaan keltaisesta" tyvestä olin vähän eri mieltä, mutta väreissähän usein aste-eroja esiintyy.
Pelloilta harvemmin onkaan keräyksiä, saati maalle uusia löytöjä tehty!
Kiitokset Jerelle!
Kaj