Ursan syyskauden esitelmät käsittelevät täydellisiä
auringonpimennyksiä, maapallon moninaisia liikkeitä sekä
pallomaisia tähtijoukkoja. Esitelmät pidetään täysin
virtuaalisesti. Ne suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat
siellä katsottavissa myös esitelmien päätyttyä.
Esitelmät alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin.
Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille
avoimia ja ilmaisia.
Yksi syksyn esitelmistä on poikkeuksellisesti englanniksi.
25.10. The Science at Solar Eclipses
Solar eclipses are rare, and total eclipses even rarer.
Historically, total solar eclipses have both baffled minds and
offered unprecedented opportunities to deepen our understanding of
the Sun and the laws of physics. Nowadays, total solar eclipses
remain a sought-after celestial phenomenon, but scientists are
still hard at work when a total solar eclipse graces the sky.
What kind of research opportunities do total solar eclipses offer?
What can they tell us of the workings of our central star, or the
space weather that affects us all?
Our speaker is the chair of the IAU* Working Group on Solar
Eclipses, professor Jay Pasachoff from Williams College.
IAU = International Astronomical Union
The talk will be livestreamed here:
https://www.youtube.com/c/ursafi/live
8.11. Planeetta Maan moninaiset liikkeet
Kuvittelet istuvasi paikallaan kuuntelemassa tätä esitelmää. Vielä
mitä. Maapallo pyörii, kiertää, keikkuu ja myös sen pinta liikkuu
ja muuttuu jatkuvasti. Edes Maan pinnalla emme pysy hetkeäkään
paikoillaan. Samalla kierrämme Aurinkoa, aurinkokunta kiertää
Linnunradan ympäri, joka liikkuu paikallisessa galaksijoukossa,
joka puolestaan vaeltaa... niin, ties minkä suhteen.
Vauhtia riittää mikrometrien värinöistä kosmisiin kiitoratoihin.
Miten Maa liikkuu, mitä väliä sillä on ja miten se vaikuttaa
meidän jokapäiväiseen elämäämme? Voiko liikkeitä huomata itse?
Entä miten muutoksia mitataan?
Puhujana tutkimusprofessori Markku Poutanen
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Esitelmä suoratoistetaan täällä:
https://www.youtube.com/c/ursafi/live
22.11. Pallomaiset tähtijoukot – galaksien fossiilit
Liki kaikkia galakseja näyttää kiertävän liuta tiiviitä
tähtiryppäitä eli pallomaisia tähtijoukkoja, joissa on
tyypillisesti noin sata tuhatta tähteä. Linnunradaltakin
pallomaisia tähtijoukkoja tunnetaan liki 200, ja kaikkein
suurimpien galaksien ympäriltä niitä on löytynyt tuhansia.
Vielä 1990-luvulla pallomaiset tähtijoukot olivat kiusallinen
mysteeri, sillä niiden tähdet näyttivät olevan vanhempia kuin
maailmankaikkeus itse. Vasta havainto universumin kiihtyvästä
laajenemisesta ratkaisi ongelman. Tästä huolimatta pallomaiset
tähtijoukot ovat universumin muinaisimpia rakenteita.
Mitä pallomaiset tähtijoukot tarkalleen ovat, ja miten ne ovat
syntyneet? Mitä ne voivat kertoa universumin historiasta? Syntyykö
modernissa maailmankaikkeudessa niitä enää lisää? Ovatko kaikki
joukon tähdet todella syntyneet samaan aikaan?
Puhujana tutkija Natalia Lahén Astrofysiikan Max Planck
-instituutista.