Perseidien tähdenlentoparven meteoreja näkyy taas
Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan. Parasta havaintoaikaa ovat yöt 10.–14.8. ja aivan erityisesti tiistai-ilta 12.8. Vähenevä kuperakuu kuitenkin haittaa tänä vuonna tähdenlentojen näkymistä.
“Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta
tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun
kvadrantidien ohella”, Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko
Jaakko Visuri kertoo. Perseidit ovat kuitenkin mukavimpia
havaita: yöt ovat edelleen lämpimiä, eikä pilvisyys haittaa niin
usein kuin talvikuukausina.
Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla
harvakseltaan 17.7. alkaen ja aina 24.8. saakka, mutta valtaosa
tähdenlennoista nähdään 10.–14.8. Kaikkein runsaimmin perseidejä
näkyy tänä vuonna tiistai-iltana 12.8. taivaan hämärryttyä, Visuri
kertoo.
Täysikuu on 9.8., joten perseidien runsaimman vaiheen aikaan Kuu
on edelleen hyvin kirkas. Toisaalta se on vielä matalalla idän
suunnalla runsaimman vaiheen aikaan.
“Illalla tähdenlentoja katselevalle Kuusta ei ole merkittävästi
haittaa, sillä taivas ei ole täysin pimeä vielä muutenkaan”,
Visuri kertoo. “Myöhään yöllä ja maaseutumaisen pimeissä oloissa
Kuun häiritsevä vaikutus on suurempi.”
Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy
käytännössä vain Oulun eteläpuolella.
Helppoa ja verkkaista puuhaa
Osa perseidien meteoreista on melko kirkkaita. Niistä saattaa
jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää
punertavilta. Tähdenlennot iskeytyvät ilmakehään tyypillisesti
noin 60 kilometrin sekuntinopeudella.
Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa
ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja,
joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti
yli 80 kilometrin korkeudessa. Perseidien aktiivisimman vaiheen
aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli
tulipalloja.
Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas
on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on
pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien
valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa
Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.
Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa
makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee,
sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi
muuten leuto, maassa makoillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin
pukeutuminen siis kannattaa. Kiikareita tai muita
havaintovälineitä ei tarvita.
Perseidit näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen
tähtikuvion suunnalta. Perseus on elokuussa taivaalla
korkeimmillaan aamuyöllä, ja siksi perseidejä näkyy eniten juuri
siihen aikaan. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla
koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko
yön. Tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse löytää
voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.
Tähdenlennot ovat pyrstötähtien lapsia
Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien
eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat
jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon
rata avaruudessa kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa
murusista voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä
tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.
Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä 109/P Swift-Tuttle, joka
kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on
noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin
tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon ainakaan
seuraavaan 2 000 vuoteen.
Samaan aikaan perseidien kanssa on aktiivisena myös kourallinen
niukempia tähdenlentoparvia, kuten eteläiset delta-akvaridit,
kappa-cygnidit ja aurigidit. Näiden parvien tähdenlentoja voi
nähdä muutaman kappaleen tunnissa. Ne voi erottaa siitä, että ne
näyttävät tulevan taivaalta eri suunnasta kuin perseidit. Myös
satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi
nähdä minä tahansa yönä.