fluorisoiva pleksi
Raimo Suonio
>
>saivartelua ehkä mutta ilmiöstä tunnutaan käytettävän sanaa fluorisoiva
ja
>fluoresoiva, eikös fluoresoiva ole kuitenkin virallinen nimitys?
Fluorisoida tarkoittaa loistevalon eli fluoresenssin tuottamista.
[Lisään ryhmän s.k.kieli ja poistan s.k.fysiikan follareista.]
-- (A would-be signature delimiter of OE)
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Jukka Korpela
>Fluorisoida tarkoittaa loistevalon eli fluoresenssin tuottamista.
Tarkoittaako? Nykysuomen sivistyssanakirja ei tunne sanaa "fluorisoida"
lainkaan, mutta kyllä sanan "fluoresoida", jonka merkityksen se selittää
näin: "/fys./ hohtaa fluoriloistetta". Ja: "fluoresenssi /fys./
fluoriloiste, jälkihehkuton loistevalo". Samalla kannalla on mm.
1990-luvun "Suomalainen tietosanakirja". Ja kevyempään sarjaan
mennäkseni: Euroword Quick Translator 2000 tuntee sanan "fluoresoida",
ei lainkaan sanaa "fluorisoida".
Kun muotoa "fluorisoida" ilmeisesti kuitenkin käytetään, niin kyseessä
lienee analogiamuodostelma: -isoida-loppuisia verbejä on hyvin paljon,
-esoida-loppuisia ei juurikaan, joten sana "fluoresoida" on kuin
yksinäinen susi. Toisaalta on ehkä hyvä, että se on muodoltaan
erikoinen, koska se on merkitykseltäänkin erilainen kuin tyypilliset
-isoida-loppuiset sanat.
Eri sana on sitten "fluorata" 'käsitellä fluorilla tai fluoripitoisella
aineella', engl. "fluoridate". Sivistysnykänen mainitsee sille
synonyymit "fluorittaa" ja "fluoroida", jotka Eurowordkin tuntee, mutta
niitä ei taideta juuri käyttää.
--
Temporary incomplete copies of my Web site that was
at http://www.hut.fi/u/jkorpela/ (now removed by HUT):
http://mtl.uta.fi/jkorpela/
http://mirror.subotnik.net/jkorpela/
Markus Lang von Feuerbruch
¤>saivartelua ehkä mutta ilmiöstä tunnutaan käytettävän sanaa fluorisoiva ja
¤>fluoresoiva, eikös fluoresoiva ole kuitenkin virallinen nimitys?
¤ Fluorisoida tarkoittaa loistevalon eli fluoresenssin tuottamista.
CD-Perussanakirjassa on vain
f l u o r e s o i d a 62
(fys.) 'hohtaa fluoriloistetta'
sekä
f l u o r e s e n s s i 5
(fys.) 'fluoriloiste, jälkihehkuton loistevalo'.
¤ [Lisään ryhmän s.k.kieli ja poistan s.k.fysiikan follareista.]
Miksi poistit s.k.fysiikan heti? Kyllä jatkokeskustelusta olisi
ollut sielläkin hyötyä. Taidat olla ylikorrekti tulokas.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Raimo Suonio
>
>Tarkoittaako? Nykysuomen sivistyssanakirja ei tunne sanaa "fluorisoida"
>lainkaan, mutta kyllä sanan "fluoresoida", jonka merkityksen se
selittää
>näin: "/fys./ hohtaa fluoriloistetta". Ja: "fluoresenssi /fys./
>fluoriloiste, jälkihehkuton loistevalo". Samalla kannalla on mm.
>1990-luvun "Suomalainen tietosanakirja". Ja kevyempään sarjaan
>mennäkseni: Euroword Quick Translator 2000 tuntee sanan "fluoresoida",
>ei lainkaan sanaa "fluorisoida".
Ohhoh! Kun nuo tiedot (Nssk:n saatoin heti tarkistaa oikeaksi)
liitetään yhteen Markus Langin antaman lisätiedon kanssa (jota en voinut
tarkistaa), olen hämmästynyt. Hämmästynyt siksi, että ostin juuri
kirja-alesta Otavan Uuden sivistyssanakirjan vuodelta 2000. Koska
Nykysuomen sivistyssanakirjan edes jonkinlainen vertaaminen tähän olisi
ollut valtava urakka, vaihdoin ilman muuta tuon uuden kirjan koneeni
viereen ensisijaiseksi lähdeteokseksi, koska se on 22 vuotta tuoreempi,
laajempi ja arvostetun kustantajan kustantama. Siis oletettavasti
luotettava. Uudessa kirjassa ei kylläkään ole sen enempää hakusanaa
"fluorisoida" kuin "fluoresoida", mutta hakusanan "fluoresenssi"
yhteydessä mainitaan "loiste- eli fluorisoiva aine".
Nyt tarkemmin ajatellen olenkin samaa mieltä näiden muiden lähteiden
kanssa. Jo pelkästään sen vuoksi, että "fluorisoida" merkitsisi
loogisesti jonkin varustamista tavalla tai toisella fluorilla. Tosin
tuohon tarkoitukseen voi muodostaa myös sanan "fluorata".
Raimo Suonio
<97r39d$2tr$2...@oravannahka.helsinki.fi>...
>
>Miksi poistit s.k.fysiikan heti? Kyllä jatkokeskustelusta olisi
>ollut sielläkin hyötyä. Taidat olla ylikorrekti tulokas.
Itse asiasta vastasin jo Korpelan viestiin.
Sinun luulisi kyllä tietävän, etten sentään ole enää tulokas. Hyvin
lainkuuliainen kansalainen kyllä olen ja sen vuoksi myös pyrin
Usenetissä mahdollisimman hyvin noudattamaan Usenetin sääntöjä eli
netikettiä.
Se, olinko tuossa ylikorrekti, taitaa olla hieman makuasia.
Ristiinpostatuissa keskusteluissa on aina omia ongelmiaan. Toisaalta
keskustelun siirto siitä tekstissä ilmoittamatta tuo taas omat
ongelmansa. Keskustelun jatko on selvästi kieli-ryhmään kuuluvaa, joten
siirsin sen sinne. Mutta ilmoitin siitä myös tekstissä tarkasti.
Keskustelun jatkosta kiinnostunut voi sen siis helposti löytää.
Mutta, kuten sanoin, kyse on makuasiasta. En voi väittää menettelyäni
ehdottomasti oikeaksi. Se vain oli minun mielestäni oikea ratkaisu.
Jos sinun mielestäsi erehdyin, niin sinun mielestäsi erehdyin.
Jukka Korpela
"Raimo Suonio" <raimo....@nic.fi> wrote:
>- - Hämmästynyt siksi, että ostin juuri
>kirja-alesta Otavan Uuden sivistyssanakirjan vuodelta 2000.
Alennusmyynneissä näytti muutenkin olevan useita sivistyssanakirjoja ja
vastaavia hakuteoksia. Valitettavasti tässä ilmenneet puutteet antavat
aiheen kysyä, mistä syystä tuo kirja oli alennuksessa. Olen luullut - ja
luulen edelleen - että yleisesti kirjat joutuvat alennusmyynteihin
siksi, että kustantajat ja kirjakaupat haluavat kirjoille nopean kierron
varastointi- ja pääomakustannusten pienentämiseksi, eikä kirjojen
sisältö paljoakaan vaikuta asiaan. Mutta voisi myös ajatella, että jos
kirjan on havaittu olevan susi, siitä halutaan nopeasti eroon.
Suomessa taitaa olla liian paljon sivistyssanakirjoja. Yhtään tasokasta
en ole nähnyt. Kunpa sillä työllä, joka niiden tekemiseen on mennyt,
olisi tehty yksi kunnollinen, _tarkastettu_ ja jatkuvasti päivitettävä!
>Koska Nykysuomen sivistyssanakirjan edes jonkinlainen vertaaminen tähän olisi
>ollut valtava urakka, vaihdoin ilman muuta tuon uuden kirjan koneeni
>viereen ensisijaiseksi lähdeteokseksi, koska se on 22 vuotta tuoreempi,
>laajempi ja arvostetun kustantajan kustantama.
Sivistyssanakirjojen kuten muidenkin sanakirjojen käytössä lähteinä
pitää erottaa kaksi olennaisesti erilaista tarkoitusta:
- sen tarkistaminen, mitä sana sanakirjan mukaan tarkoittaa, kun aikoo
itse käyttää sitä
- sen selvittäminen, mitä sana tarkoittaa, kun kohtaa tuntemattoman
sanan toisen tekstissä.
Ensin mainitussa käytössä _suppeahko_ sanakirja on paikallaan. Ei pidä
käyttää sanaa, joka ei ole lukeneistonkaan yleisesti tuntema tai jolla
on liian erilaisia merkityksiä eri ihmisille, vaikka kuinka tuntisi sen
"oikean" merkityksen. Poikkeuksena on tietysti tilanne, jossa jonkin
_termin_ käyttöä ei voi järkevästi välttää; mutta silloin on syytä
omassa tekstissä määritellä termi, mielellään vielä niin, että antaa
ainakin yhden hyvän viitteen laajempaan määritelmään. Nykysuomen
sivistyssanakirja on mielestäni edelleen sopiva tuollaiseen käyttöön,
vaikka se varsin laaja onkin; suppeampi olisi parempi. Toki siitä
puuttuu paljon kieleen myöhemmin tullutta sanastoa, osittain hyvinkin
yleisesti käytettyä, mutta uutuuksiin kannattaakin suhtautua
varauksellisesti. Yleisesti käytössä oleva sivistyssana saattaa olla
päiväperhonen, ja ihmiset saattavat ymmärtää sen kuka mitenkin, etenkin,
kun sitä ei löydy vanhoista sivistyssanakirjoista!
Selvittelykäyttöön sitten sopii tietysti mahdollisimman laaja sanakirja
tai joukko sanakirjoja. Laajuudessa ei ole kyse vain sanamäärästä vaan
myös monipuolisuudesta. Usein sama sivistyssana, esim. "induktio" tai
"optio", on käytössä eri aloilla _aivan_ eri merkityksissä. Yleiset
sivistyssanakirjat ovat humanistispainotteisia, ymmärrettävistä syistä,
joten niistä saattaa hyvinkin puuttua tieto sähkömagneettisesta
induktiosta. Nykysuomen sanakirjassa "optio" on vain 'valintaoikeuden
käyttö'; tämä on toki ymmärrettävää, koska sen enempää tuloverojen
kiertämiseen tarkoitetut optiot kuin tietokoneille annettavien
komentojen optiotkaan eivät voineet olla tuttuja sen tekijöille. (Sen
sijaan oudompaa on, että historiallista merkitystä 'aliupseeri antiikin
Rooman armeijassa' ei mainita. No, se merkityshän ei ollut yleisölle
kovin tuttu esiasterixlaisella kaudella.)
Käytännössä laajojen sivistyssanakirjojen merkitys on netin aikakaudella
pienentynyt. Harvinaiset sivistyssanat ovat yleensä erikoisalojen
sanoja, eri aloilla erilaisia, ja siksi eri alojen asiantuntijoiden
tekemät erikoissanastot, yhdistettyinä netin yleisiin "hakukoneisiin",
tarjoavat monipuolisempia mahdollisuuksia selvittää asioita.
Sen sijaan suppeahko sivistyssanakirja voisi olla tarpeellinen. Sen
olisi syytä olla jossain määrin normatiivinenkin eli suosittaa, mitä
sivistyssanoja ei kannata käyttää, vaikka ne ovatkin melko yleisiä.
(Syynä voi olla esimerkiksi se, että suuri yleisö tuntee ne eri
merkityksessä kuin asiantuntijat, tai se, että on olemassa hyvä
omaperäisempi vaihtoehto.) Ja se saisi mieluusti olla sellainen, että
jos jokin sana on otettu mukaan, niin siitä sitten selitetään _kaikki_
merkitykset. Pitääpä miettiä, jaksaisiko sellaisen tehdä... :-)
>Siis oletettavasti luotettava.
Tältä osin ainakaan siis ei.
>Uudessa kirjassa ei kylläkään ole sen enempää hakusanaa
>"fluorisoida" kuin "fluoresoida"
Tämä on omituinen puute, koska sana on aika tavallinen, se mainitaan
monissa sivistyssanakirjoissa eikä ainakaan ole harvinaistunut.
>mutta hakusanan "fluoresenssi"
>yhteydessä mainitaan "loiste- eli fluorisoiva aine".
Tässä on virheellisen muodon lisäksi se virhe, että fluoresenssi ei -
ainakaan ensisijaisesti - ole aine vaan ilmiö.
Raimo Suonio
>
>ainakaan ensisijaisesti - ole aine vaan ilmiö.
Kirjoitit paljon erittäin pätevää asiaa. Mutta tuossa kohtaa sanoin,
että maininta aineesta vain oli fluoresenssin yhteydessä. Sana oli
kyllä selitetty oikein.
Jukka Kohonen
>Nykysuomen sanakirjassa "optio" on vain 'valintaoikeuden
>käyttö'; tämä on toki ymmärrettävää, koska sen enempää tuloverojen
>kiertämiseen tarkoitetut optiot kuin tietokoneille annettavien
>komentojen optiotkaan eivät voineet olla tuttuja sen tekijöille.
Kiintoisaa. Miten optioita käytetään tuloverojen kiertämiseen?
(Oletan, että tarkoitat niiden käyttöä Suomessa. Oletukseni toki
saattoi olla väärä.)
--
Jukka....@iki.fi
* Kesäkin on kohta ja kaikki kärpäset - ei maanantaita näy!
Pekka Pessi
>Kiintoisaa. Miten optioita käytetään tuloverojen kiertämiseen?
Jos optiot joutuu ostamaan omalla rahalla markkinahintaa halvemmalla
(näinkin on joskus kuulemma käynyt), niin niiden rauetessa
arvottomina tappiot voisi vähentää ansiotuloista? Not.
Pekka
Jukka Korpela
>Kiintoisaa. Miten optioita käytetään tuloverojen kiertämiseen?
Siten, että optiot ovat käytännössä osa palkkaa mutta homma sumpuloidaan
omaisuustuloksi, jonka veroprosentti on selvästi alempi kuin ansiotulon.
En tunne asian veroteknisiä yksityiskohtia, mutta eiköhän homma perustu
siihen, että kun on saaduilla optioilla ostettu osakkeita ja sitten
aikanaan myydään ne pois kurssin noustua, onkin myyntivoitto
omaisuustuloa. - Soneran tapauksessa kai jo nähtiin, että ajatus
optioista ylimmän johdon kannustimena on vain teoreettinen: jos
kannustimista huolimatta kurssi laskeekin, niin sitten muutetaan
optioiden ehtoja edullisemmaksi.
Toki optioita voidaan käyttää muutenkin. Niillä voidaan käydä kauppaa
kuten arvopapereilla jne. Minun vain piti päästä heittämään herjaa,
koska nykyisin "optiot" ovat päässeet niin kummalliseen käyttöön. Jos
tarkoitus ei olisi kiertää veroja, niin olisi erinomaisen yksinkertaista
vain luvata johdolle (tai keille nyt halutaankin), että vuoden lopussa
saatte ylimääräistä liksaa, jos kurssi on noussut tai voitto on
sellainen tai tällainen. Silloin voisi myös tehdä esim. ison firman
yhden yksikön johdon palkan riippuvaiseksi sen yksikön tuloksesta jne.
Mutta jos maksetaan palkkaa, verokarhun kämmen läimäisee rankasti.
>(Oletan, että tarkoitat niiden käyttöä Suomessa. Oletukseni toki
>saattoi olla väärä.)
Oletit aivan oikein. Saatetaan niitä muuallakin käyttää samaan
tarkoitukseen.
Matti Grönroos
>
> koh...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) wrote:
>
> >Kiintoisaa. Miten optioita käytetään tuloverojen kiertämiseen?
>
> Siten, että optiot ovat käytännössä osa palkkaa mutta homma sumpuloidaan
> omaisuustuloksi, jonka veroprosentti on selvästi alempi kuin ansiotulon.
> En tunne asian veroteknisiä yksityiskohtia, mutta eiköhän homma perustu
> siihen, että kun on saaduilla optioilla ostettu osakkeita ja sitten
> aikanaan myydään ne pois kurssin noustua, onkin myyntivoitto
> omaisuustuloa.
Näinhän asia ei ole, vaan optiot ovat käyttö- tai myyntihetkellä
ansiotuloa ja siis ansiotuloverotuksen, ei pääomatuloverotuksen,
piirissä. Jäljelle jääneellä rahalla voi sitten ostaa esimerkiksi
sivistyssanakirjoja tai oman työnantajan osakkeita. Näiden myynnistä
mahdollisesti syntyvä voitto sitten on pääomatuloverotuksen piirissä,
niin optioiden saajilla kuin muillakin.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Jukka Kohonen
>En tunne asian veroteknisiä yksityiskohtia, mutta eiköhän - -
Sapienti sat ;-P
Jukka Korpela
>Näinhän asia ei ole, vaan optiot ovat käyttö- tai myyntihetkellä
>ansiotuloa ja siis ansiotuloverotuksen, ei pääomatuloverotuksen,
>piirissä. Jäljelle jääneellä rahalla voi sitten ostaa esimerkiksi
>sivistyssanakirjoja tai oman työnantajan osakkeita. Näiden myynnistä
>mahdollisesti syntyvä voitto sitten on pääomatuloverotuksen piirissä,
>niin optioiden saajilla kuin muillakin.
Hm, pitäisi varmaan siirtyä talousryhmään kohta... Tämä siitä saa kun
heittää kevyitä herjoja liian kevyesti. Mutta kai tämä vielä kautta
rantain on on-topic: kyse on siitä, mitä kielellinen ilmaisu "kiertää
veroja" tai "veronkierto" tarkoittaa. (Selvennys: Usein sillä
tarkoitetaan _laitonta_ veronkiertoa, ja laillista kutsutaan esim.
nimellä "verosuunnittelu". Toisaalta "verosuunnittelu" voi myös
yleisesti tarkoittaa toimintaa, jossa pyritään verojen minimointiin
ilman, että on välttämättä tarkoitus näennäisin tai keinotekoisin
järjestelyin kiertää verolakien tarkoitus. Vaikeaa, kun itse sanoillakin
kiemurrellaan.)
Olen edelleen siinä käsityksessä, että optioiden todellinen tarkoitus on
palkanlisän maksaminen tuloveroa kiertäen. Yllä kuvaamasi järjestely on
juuri se, jolla asia saadaan muodollisesti kuntoon verottajaan päin. Kun
työntekijä saa option, joka siis itsessään on vain oikeus ostaa jotain
(tässä tapauksessa osakkeita) määrätyin ehdoin, tämä katsotaan
ansiotuloksi, mutta rahaksi arviointi on on tulkintakysymys ja
verotuksessa yleensä verotusarvot ovat selvästi alle käyvän arvon, joka
tässä tapauksessa sitä paitsi olisi aika imaginaarinen suure. Kun sitten
firmalla menee hyvin ja optioita saanut myy joko niitä optioita tai
sitten käyttää niitä osakkeiden ostamiseen ynnä myy osakkeita, niin
vasta silloin hän asiallisesti tienaa.
Asiaa voi verrata siihen, että optioiden asemesta annettaisiin selvää
rahaa. Silloin se olisi tuloverotuksen piirissä normaalisti ja ilman
arviointiongelmia. Ja sillä voisi ostaa tietosanakirjoja tai oman firman
osakkeita jne. Se, miksi näin ei tehdä, eli mitä eroa tällä ja
optiojärjestelyllä on, kertoo, mikä on optioiden olemus. (Jos taas
työntekijälle annettaisiin palkanlisäksi tietosanakirjoja tai oman
firman osakkeita, tilanne olisi rahapalkan ja optioiden välimaastossa.)
Matti Grönroos
>
> Hm, pitäisi varmaan siirtyä talousryhmään kohta...
Jep, siksi en jatka tätä keskustelua kieliryhmässä enää tämän
kommenttini jälkeen.
> Olen edelleen siinä käsityksessä, että optioiden todellinen tarkoitus on
> palkanlisän maksaminen tuloveroa kiertäen. Yllä kuvaamasi järjestely on
> juuri se, jolla asia saadaan muodollisesti kuntoon verottajaan päin. Kun
> työntekijä saa option, joka siis itsessään on vain oikeus ostaa jotain
> (tässä tapauksessa osakkeita) määrätyin ehdoin, tämä katsotaan
> ansiotuloksi, mutta rahaksi arviointi on on tulkintakysymys ja
> verotuksessa yleensä verotusarvot ovat selvästi alle käyvän arvon, joka
> tässä tapauksessa sitä paitsi olisi aika imaginaarinen suure.
On aika muuttaa käsitystä. Työsuhdeoptioiden verotuskohtelu on varsin
selvästi määritelty tuloverolain 66 §:ssä, jossa todetaan, että
optioiden arvo lasketaan nimenomaan niiden käyttämispäivän arvon mukaan.
Huomattava määrä ohjeistusta ja laskentaesimerkkejä on verohallituksen
sivulla http://www.vero.fi/vero-ohjeet/tyosuhdeoptiot.html jota
lukiessasi voit havaita, että tuloveronkiertomenettelyksi optioista ei
ole.