Linux: Hyv{ (?) k{yttis k{ytt|kelvoton?
Timo Raita
Selitt{k||t luniski-fanaatikot vaikka mit{, niin olkoon k{yttis itsess{{n
vaikka kuinka hyv{, sen k{ytt|kelpoisuus on kiinni my|s monesta muusta
seikasta, kuten laiteajureiden ja softan saatavuudesta. Esim. oman
PuuCeeni p{{asiallinen k{ytt|tarkoitus edellytt{{ k{yttikselt{ hyv{{ tukea
SB AWE32:lle (mukaanlukien SoundFontit), hyv{{ sekvensseriohjelmaa sek{
SoundFont-editoria, ja tuskinpa kukaan voinee v{itt{{ luniskin t{ytt{v{n
n{m{ edellytykset; ainakaan paremmin kuin vaikkapa DOS6.2&WIN3.1-paketti.
Ja on aivan turha selitell{ ett{ "ei se o k{yttiksen vika jos
laitevalmistajat ei tee sille ajureita ja softatalot ohjelmia". Olipa
kenen tahansa vika, ettei niit{ tehd{, ei se muuta sit{ tosiasiaa, ettei
niit{ ole.
p.s. Mahtaisikohan susivammallakaan olla kovin montaa k{ytt{j{{, jos sille
ei teht{isi softaa ja laiteajureita?
--
mailto:Timo....@IKI.FI http://www.iki.fi/vic/
====================================================
All flames and spams will be either recycled or used
for the heating of my house - so don't bother... ;-)
Juhana Siren
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> Selitt{k||t luniski-fanaatikot vaikka mit{, niin olkoon k{yttis itsess{{n
> vaikka kuinka hyv{, sen k{ytt|kelpoisuus on kiinni my|s monesta muusta
> seikasta, kuten laiteajureiden ja softan saatavuudesta. Esim. oman
Aivan totta.
> PuuCeeni p{{asiallinen k{ytt|tarkoitus edellytt{{ k{yttikselt{ hyv{{ tukea
> SB AWE32:lle (mukaanlukien SoundFontit), hyv{{ sekvensseriohjelmaa sek{
> SoundFont-editoria, ja tuskinpa kukaan voinee v{itt{{ luniskin t{ytt{v{n
> n{m{ edellytykset; ainakaan paremmin kuin vaikkapa DOS6.2&WIN3.1-paketti.
Jos DOS+Win tai mika tahansa muu paketti toimii sinun kaytossasi hyvin,
niin sen kun kaytat. Jos joku leimaa sinut sen takia idiootiksi, se on hanen
ongelmansa. Jos taas joku leimaa minut idiootiksi sen takia etta kaytan
Linuxia, sekin on hanen ongelmansa.
> Ja on aivan turha selitell{ ett{ "ei se o k{yttiksen vika jos
> laitevalmistajat ei tee sille ajureita ja softatalot ohjelmia". Olipa
> kenen tahansa vika, ettei niit{ tehd{, ei se muuta sit{ tosiasiaa, ettei
> niit{ ole.
Niinpa. Toisaalta softataloille ja laitevalmistajille voisi vihjaista etta
markkinoita olisi myos [insert-your-favorite-OS]-versioille.
> p.s. Mahtaisikohan susivammallakaan olla kovin montaa k{ytt{j{{, jos sille
> ei teht{isi softaa ja laiteajureita?
Ei.
Monesti toivoisin ihmisten tajuavan ettei yksi kayttis, olkoon se sitten
Linux, muu Unix, NT, DOS, Win95, MacOS, VMS tai mika tahansa, voi toimia
joka paikassa. Ihmisilla on erilaiset tarpeet ja valinnanvara on vain
hyva asia. Minusta pitaisi pyrkia ennemminkin systeemien valiseen yhteen-
sopivuuteen kuin yhden kj:n ylivaltaan.
--
Juhana Siren (Mr.) - Juhana...@oulu.fi - http://rieska.oulu.fi/~jsiren/
==========================================================================
Uudet sigut tulleet! Käy koeajamassa!
Pekka Sallinen
Niko Lilja <n...@avantcomp.fi> wrote:
> vielä ainakaan törmännyt mihinkään SoundFont-editoriin, koska tuohan
> on dos/windows softa.
Tyypillisessä sota-argumentissahan määritellään ensin tarpeet siten, että
niihin liittyy kiinteästi microsoft-tuote. Tämän jälkeen sitten päästään
nokkelasti toteamaan, että voivoi, ei ole tukea tälle, huono järjestelmä.
Argumentin käänteisversiota taas käyttää mm. Sihvonen. Koska Windowsille
saa samoja ohjelmia kuin *nixille (shellit, emacs ym.) se on tietysti
ainakin yhtä hyvä kuin *nix. Ja koska *nixille ei saa Windows-softaa, se
on selvästikin sitten huonompi.
-- Pekka.S...@iki.fi ...No nyt ne sivut sitten muuttivat!
-- Liisankatu 5 A 7 p. 040-5558866
-- 20810 Turku http://www.sci.fi/~kauppa/
-- FINLAND ATK-kaapelit ja pientarvikkeet
Rauli Ruohonen
On 15 Sep 1997 14:50:17 +0300, Niko Lilja <n...@avantcomp.fi> wrote:
>Hohhoijaa, Timo Raita yrittää epätoivoisesti aloittaa ikivanhaa pyhää
>
>>PuuCeeni p{{asiallinen k{ytt|tarkoitus edellytt{{ k{yttikselt{ hyv{{
>>tukea
>>SB AWE32:lle (mukaanlukien SoundFontit), hyv{{ sekvensseriohjelmaa sek{
Mikä on SoundFont? Hassulta kuulostaa, mitä tekemistä äänillä on
merkkien kanssa?
>sekvensseri- ja editorisoftaa haluat käyttää, tosin, en ole linuxissa
>vielä ainakaan törmännyt mihinkään SoundFont-editoriin, koska tuohan
>on dos/windows softa.
Mikä on tämä kummallinen SoundFont, jolle ei voi tehdä editoria Linuxille,
koska kaikki SoundFont-editorit ovat Windows-softia?
> No, kerroppa miksi sitten iniset ja vikiset ja haukut systeemiä,
>jos se ei aja windowsille tehtyä liimapurkkasoftaa?
Wine & WABI.
>Suosittelisin että alkaisit jo vihdoinkin käyttämään sitä harmaata
>mömmöä mitä toivottavasti sinunkin pään sisältä löytynee joita
>kutsutaan aivoiksi, mutta se taitaa olla kyllä liikaa vaadittu.
Apua! Älä kutsu niitä tänne puhumaan Asterixista tai jäätelöstä! Eaarrgh, en
kestä :)
>>Olipa kenen tahansa vika, ettei niit{ tehd{, ei se muuta sit{
>>tosiasiaa, ettei niit{ ole.
>
> Linuxista ei ole tarkoitus tehdä Windows2000:ta, kuten ei mistään
>muustakaan *nix-pohjaisestä käyttöjärjestelmästä, onko se noin vaikea
>ymmärtää, vai loppuvatko sanat sanavarastosta kun teidän mikkimiesten
>jumalaa ja ainoaa lohduntuojaa uhataan pikkuisenkin?
Huh? Tämä sun messages on kyllä ihan selvä flamebaitti, enkä sarkasmia
löytänyt edes halkaistessani sanojasi kirveellä. Varo, ettei näiden
halkaisujen seurauksena ole ydinreaktiota, asbestipukusi ei tule riittämään
:^)
--
The only difference between a car salesman and a computer salesman is
that the car salesman knows he's lying.
Toni Nikkanen
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> No joo, mutta emulaattori on aina vain emulaattori. Toisekseen on viel{
> ratkaisematta, miten AWE32 saadaan toimimaan kunnolla luniskissa.
* SFXLOAD
Sfxload is a utility program to transfer the sound wave and
instruments data in a SoundFont file to the AWE32 sound driver.
This program is necessary for playing MIDI samples via sequencer
programs supporting AWE driver.
AWE32-ajuri (toimii myös hyvin AWE64:llä) ja SoundFont-tuki. Nyt
siis tarvitaan enää ne ohjelmat..
Timo Raita
On 15 Sep 1997, Pekka Sallinen wrote:
> > viel=E4 ainakaan t=F6rm=E4nnyt mihink=E4=E4n SoundFont-editoriin, koska=
tuohan
> > on dos/windows softa.
>=20
> Tyypillisess=E4 sota-argumentissahan m=E4=E4ritell=E4=E4n ensin tarpeet s=
iten, ett=E4
> niihin liittyy kiinte=E4sti microsoft-tuote.
Paitsi ett{ k{ytt{m{ni SoundFont-editori Vienna SF Studio ja sekvensseri
Cakewalk eiv{t ole ainakaan Micro$oftin tuotteita.
> T=E4m=E4n j=E4lkeen sitten p=E4=E4st=E4=E4n nokkelasti toteamaan, ett=E4 =
voivoi, ei ole
> tukea t=E4lle, huono j=E4rjestelm=E4.=20
Itse asiassa p{{sen vain nokkelasti toteamaan, ett{ ko. j{rjestelm{lle ei
ole saatavilla tarvitsemiani ohjelmia. Olipa se sitten k{yttiksen vika
tai ei, se ei muuta sit{ tosiasiaa, ett{ niit{ ei ole. Ei minulla sin{ns{
ole mit{{n luniskia vastaan, mutta jos se ei sovellu koneeni
k{ytt|tarkoitukseen, miksi k{ytt{isin sit{?
--
mailto:Timo....@IKI.FI http://www.iki.fi/vic/
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D
Timo Raita
On 15 Sep 1997, Rauli Ruohonen wrote:
> Mik=E4 on SoundFont?
Se on E-Mun samplereissa ja AWE32/64-korteissa k{ytetty
soundipankkiformaatti.
> Hassulta kuulostaa, mit=E4 tekemist=E4 =E4=E4nill=E4 on merkkien kanssa?
En min{ tied{. Kysy vaikka E-Multa, miksi ko. formaatille on annettu
nimeksi "SoundFont".
> Mik=E4 on t=E4m=E4 kummallinen SoundFont, jolle ei voi tehd=E4 editoria L=
inuxille,
> koska kaikki SoundFont-editorit ovat Windows-softia?
Miksi sille ei voisi tehd{ editoria luniskille? No, tietysti pit{isi
ensiksi saada luniskille kunnolliset AWE-ajurit, jotka tukevat
SoundFontteja. Toinen kysymys: Miksi kunnollista sekvensseriohjelmaa ei
voisi tehd{ luniskille? Edell{mainittuja ei mik{{n mikro-Bill ole
sitomassa Windowsiin. Esim. Viennasta ja Cakewalkista voisi aivan hyvin
olla versiot luniskille (min{kin luultavasti k{ytt{isin niit{), mutta kun
ei ole niin ei ole.
> > No, kerroppa miksi sitten iniset ja vikiset ja haukut systeemi=E4,
> >jos se ei aja windowsille tehty=E4 liimapurkkasoftaa?
>=20
> Wine & WABI.
No joo, mutta emulaattori on aina vain emulaattori. Toisekseen on viel{
ratkaisematta, miten AWE32 saadaan toimimaan kunnolla luniskissa.
> > Linuxista ei ole tarkoitus tehd=E4 Windows2000:ta, kuten ei mist=E4=E4n
No ei varmasti olekaan. Mutta k{ytt{isitk| sin{k{{n luniskia, jos esim.
tekstink{sittely olisi koneesi p{{asiallinen k{ytt|tarkoitus, eik{
luniskille olisi saatavilla kunnollista tekstink{sittelyohjelmaa?
> >ymm=E4rt=E4=E4, vai loppuvatko sanat sanavarastosta kun teid=E4n mikkimi=
esten
> >jumalaa ja ainoaa lohduntuojaa uhataan pikkuisenkin?
Kenenk{ "teid{n mikkimiesten"? Minulla ei ole erityisemmin mit{{n
Micro$oftin puolesta eik{ vastaan, eik{ minua erityisemmin huvita hyppi{
jonkun mikro-Billin sanojen mukaan, esim. susivammasta yrit{n
mahdollisimman tarkkaan pit{{ sormeni erossa. Min{ vain k{yt{n koneessani
sit{ k{yttist{ ja sit{ softaa joka parhaiten soveltuu
k{ytt|tarkoituksiini. Se _voisi_ olla vaikkapa luniski, mutta kun ei ole.
Syyt onkin jo selvitetty varmaan riitt{v{n monta kertaa.
Juhapekka Tolvanen
Hear the immortal words of wisdom by Timo Raita <v...@iki.fi>, who amazed
us with article <Pine.SGI.3.95.97091...@torstai.hit.fi>
in Tue, 16 Sep 1997 08:57:37 +0300 in the group sfnet.atk.sodat:
> On 15 Sep 1997, Rauli Ruohonen wrote:
> > Mikä on tämä kummallinen SoundFont, jolle ei voi tehdä editoria Linuxille,
> > koska kaikki SoundFont-editorit ovat Windows-softia?
> Miksi sille ei voisi tehd{ editoria luniskille? No, tietysti pit{isi
> ensiksi saada luniskille kunnolliset AWE-ajurit, jotka tukevat
> SoundFontteja. Toinen kysymys: Miksi kunnollista sekvensseriohjelmaa ei
> voisi tehd{ luniskille? Edell{mainittuja ei mik{{n mikro-Bill ole
> sitomassa Windowsiin. Esim. Viennasta ja Cakewalkista voisi aivan hyvin
> olla versiot luniskille (min{kin luultavasti k{ytt{isin niit{), mutta kun
> ei ole niin ei ole.
No jos on kerran ihan pakko tehdä jotain sellaista homma, mihin ei ole
ajureita, softaa jne. Linuxille, niin tekee sen homman sitten sillä
käyttiksellä, jolla ne voi, ja kaikki muut Linuxilla. Ja jos se käyttis,
jolla sen homman sitten voi tehdä, sattuu olemaan joku Wintööt, niin
sitten vaikka warettaa sen, ettei iso paha Microsoft saa penniäkään.
--
-- Juhapekka "Jiipee" Tolvanen * U of Jyväskylä * juh...@silmu.jyu.fi --
-- http://www.cc.jyu.fi/~juhtolv/ * * * " STRAIGHT BUT NOT NARROW !! " --
" Saduilla kuvitan mieleni, päässäni villit sävelet soi. Kavereille
huudan 'Ohoi!', jo kuuluu lattea penseä 'moi' " Ismo Alanko
Juhani Rantanen
On Mon, 15 Sep 1997 12:18:33 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>Selitt{k||t luniski-fanaatikot vaikka mit{, niin olkoon k{yttis itsess{{n
>vaikka kuinka hyv{, sen k{ytt|kelpoisuus on kiinni my|s monesta muusta
Yhden asian Linuxilla saa ainakin aikaan helpommin kuin sinun
käyttikselläsi -- toimivat skandit, nimittäin:) Tai siltä ainakin
näyttää.
--
Juhani Rantanen
Tyvikatu 17 C 13 33340 Tampere http://www.sgic.fi/~misty/
-- "Windows on graafisuutena ansiosta paras käyttöjärjestelmä" --
-- Tv-Tampere, Internet-kurssi --
Janne Pohjala
Niko Lilja wrote in article ...
>Linuxista ei ole tarkoitus tehdä Windows2000:ta, kuten ei mistään
>muustakaan *nix-pohjaisestä käyttöjärjestelmästä, onko se noin vaikea
>ymmärtää, vai loppuvatko sanat sanavarastosta kun teidän mikkimiesten
>jumalaa ja ainoaa lohduntuojaa uhataan pikkuisenkin?
Ymh! Jokos se eräs GNU -käyttis on sitten kuopattu? Senhän piti ajella
win32-softia..
Haluatko tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?
janne....@kv.hki.hki.elisa.fi --- http://www.kv.hel.fi/pohjala
Timo Raita
On 16 Sep 1997, Juhani Rantanen sotkeutuu skandeihin:
> >Selitt{k||t luniski-fanaatikot vaikka mit{, niin olkoon k{yttis itsess{{=
n
> >vaikka kuinka hyv{, sen k{ytt|kelpoisuus on kiinni my|s monesta muusta
>=20
> Yhden asian Linuxilla saa ainakin aikaan helpommin kuin sinun
> k=E4yttiksell=E4si -- toimivat skandit, nimitt=E4in:) Tai silt=E4 ainakin
> n=E4ytt=E4=E4.=20
Omassa koneessani skandit toimivat aivan niin kuin pit{{kin. [skeist{
(kuten my|sk{{n t{t{) en kirjoittanutkaan omalta koneeltani, vaan HIT:n
viikonp{iv{koneilta, joissa py|rii joku *nix, olikohan se nyt sitten Irix
tai joku sen tapainen. Toisekseen t{m{ WY75-p{{te, jota juuri t{ss{=20
hakkaan, n{ytt{{ tuossa sinun kirjoittamassasi p{tk{ss{ d:n aina=20
a-umlautin paikalla.
Pekka Sallinen
> Paitsi ett{ k{ytt{m{ni SoundFont-editori Vienna SF Studio ja sekvensseri
> Cakewalk eiv{t ole ainakaan Micro$oftin tuotteita.
Suo anteeksi, unohdin määritellä mitä tarkoitin microsoft-tuotteella.
Microsoft-tuote on ohjelmisto/laite/tms., joka toimii vain
Microsoft-käyttöjärjestelmän avulla; tavallisesti Windowsien tai jonkin
tietyn windows-version avulla.
Nimeämällä tietyn ohjelman syyllistyt juuri kertomani mukaiseen
argumentointiin. Sen sijaan hyväksyn, jos luettelet po. ohjelmien
ominaisuuksia, joita vertailujärjestelmästä ei löydy.
(Seuraava ei enää viittaa mitenkään T. Raitaan.)
Tässäpä tulikin toinen hassu ilmiö. Usein ihmiset nimittäin kertovat
tarvitsevansa nimettyä ohjelmaa, vaikka oikeastaan he tarvitsevat tietyn
tarpeen täyttävän ominaisuuden sisältävän ohjelman.
Timo Raita
On 16 Sep 1997, Toni Nikkanen wrote:
> * SFXLOAD
Mist{ semmoisen saa?
> Sfxload is a utility program to transfer the sound wave and
> instruments data in a SoundFont file to the AWE32 sound driver.
> This program is necessary for playing MIDI samples via sequencer
> programs supporting AWE driver.
L|ytyyk| tuki my|s uudelle SoundFont2-formaatille?
> AWE32-ajuri (toimii my=F6s hyvin AWE64:ll=E4) ja SoundFont-tuki. Nyt
> siis tarvitaan en=E4=E4 ne ohjelmat..
Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
Timo Raita
On 16 Sep 1997, Juhapekka Tolvanen wrote:
> No jos on kerran ihan pakko tehd=E4 jotain sellaista homma, mihin ei ole
> ajureita, softaa jne. Linuxille, niin tekee sen homman sitten sill=E4
> k=E4yttiksell=E4, jolla ne voi, ja kaikki muut Linuxilla.
Paitsi ett{ minulla niit{ "muita" hommia on sen verran v{h{n ett{ en
viitsi niiden takia uhrata levytilaa toiselle k{yttikselle.
Tero Lahtinen
Pekka Sallinen <peks...@utu.fi> kirjoitti:
>Tässäpä tulikin toinen hassu ilmiö. Usein ihmiset nimittäin kertovat
>tarvitsevansa nimettyä ohjelmaa, vaikka oikeastaan he tarvitsevat tietyn
>tarpeen täyttävän ominaisuuden sisältävän ohjelman.
Todentotta! Useimmiten tahan syyllistyvat unix-peelot: "Kuinkas
NT/windows/mac -ymparistossa tehdaan nain
<ja-tassa-on-gigapitka-komentorivi-jossa-tsiljoona-komentoa-on-putkitettu>",
kun oikea tapa olisi tietenkin kertoa mika tehtava tosiasiassa pitaa
saada tehtya.
Tero.
Toni Nikkanen
jjaa...@loussa.cs.helsinki.fi (Jani Jaakkola) writes:
> Mites muuten NT:llä tehdään tämä:
> loussa:~$ egrep -h "^From: " /var/spool/news/sfnet/atk/sodat/* | sort |
> uniq -c | sort -nr | head -10
> 57 From: "Janne Pohjala" <janne....@kv.hki.hki.elisa.fi>
> 44 From: ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia)
> 37 From: Sami <sihv...@geocities.com>
[snip]
Tai tämä?
[toni@sumu ~]$ cdplayer play; brec -S -s 44100 -b 16 -w|tar cvf /dev/nst0
Ja sitten soitto:
[toni@sumu ~]$ mt rewind; tar xvf /dev/nst0|bplay
Tämä olikin ovela keino ottaa CD:stä kopioita, maksaa noin 36 markkaa
per 3 CD:tä eikä mukana ole lossy compressiota :)
Windowsissa olisi tähänkin tehtävä erillinen softa joka bugaa ja jonka
tekijä vaatii $80 maksun että se toimisi kauemmin kuin 5 minuuttia.
Toni Nikkanen
Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
> jjaa...@loussa.cs.helsinki.fi (Jani Jaakkola) writes:
>
> > Mites muuten NT:llä tehdään tämä:
> > loussa:~$ egrep -h "^From: " /var/spool/news/sfnet/atk/sodat/* | sort |
> > uniq -c | sort -nr | head -10
> > 57 From: "Janne Pohjala" <janne....@kv.hki.hki.elisa.fi>
> > 44 From: ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia)
> > 37 From: Sami <sihv...@geocities.com>
> [snip]
>
> Tai tämä?
> [toni@sumu ~]$ cdplayer play; brec -S -s 44100 -b 16 -w|tar cvf /dev/nst0
>
> Ja sitten soitto:
>
> [toni@sumu ~]$ mt rewind; tar xvf /dev/nst0|bplay
No niin eihän se tietenkään noin toimi, mutta mietin tuon loppuun
vaikka huomenna tai muulloin kun ei ole 38 asteen kuumetta ja
kauhea väsy :) Toimisikohan ihan kylmästi etta
brec -S -s 44100 -b 16 -w > /dev/nst0, kokeilen kunhan saan haettua lisää
nauhoja ettei tarvitse nykyisiä tuhota :) Sitäpaitsi jos olisi CDDA-
kykyinen CDrommi niin aina parempi niin ei tarvitsisi tuosta A/D-muunnoksesta
kärsiä. Sanokaas joku hyvä nykyaikainen SCSI- tai IDE-cdrommi joka on nopea
ja CDDA-kykyinen, btw.
Juri P Pakaste
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
> SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
Miksi?
Tee itse jos sellaista tarvitset; jos et osaa, palkkaa joku muu
tekemään tai lopeta kitinä ja käytä järjestelmiä jossa tarvitsemasi
softat pyörivät.
--
[ Juri Pakaste / ju...@iki.fi / <URL:http://www.iki.fi/juri/> ]
Toni Nikkanen
ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia) writes:
> Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
>
> > kauhea väsy :) Toimisikohan ihan kylmästi etta
> > brec -S -s 44100 -b 16 -w > /dev/nst0, kokeilen kunhan saan haettua lisää
> > nauhoja ettei tarvitse nykyisiä tuhota :) Sitäpaitsi jos olisi CDDA-
>
> Tarvinnet väliin dd:n, ellei sulla ole päällä linuxin perverssiä
> nauhurissa-on-aina-blokkikoko-10-vaikka-ohjelma-sanoisi-mitä-oletusmood.
>
> Ai miten niin tyhmä asetus? Selvästikään ko. astuksen keksijä ei
> ole koskaan joutunut KÄSITTELEMÄÄN muuallakin tehtyjä nauhoja!
> Ja lisäksi 10 kiloa ei TOSIAANKAAN ole nauhureiden optimiblokkikoko.
No voihan tuon muuttaa mt setblk <sejase>.
Janne Pohjala
Jani Jaakkola wrote in article <5vqre4$q...@loussa.cs.helsinki.fi>...
>"Janne Pohjala" <janne....@kv.hki.hki.elisa.fi>
>tuotti sormenpäillään seuraavat sanat:
>> Jani Jaakkola wrote in article <5vpcur$n...@loussa.cs.helsinki.fi>...
>>
>>>Mites muuten NT:llä tehdään tämä:
>>>loussa:~$ egrep -h "^From: " /var/spool/news/sfnet/atk/sodat/* | sort |
>>> uniq -c | sort -nr | head -10
>>
>> Näin:
>> [eniac c:\]egrep -h "^From: " \data\news\sfnet\atk\sodat\* | sort |
>> uniq -c | sort -nr | head -10
>>
>> Et kai unohda että niitä "unix" apuohjelmia saa NT:lle valmiiksi
>> käännettynä tai sorsina..
>
>NT:n siis saa toimimaan asentamalla siihen Unix:in standardiohjelmia?
>Kannattiko siitä maksaa, kun nuo saa ilmaiseksikin?
Ei, mutta missä on WABI joka ajaa win32 softia yhtä hyvin kuin NT?
Älkääkä nyt taas aloittako niistä softista. Eikö se todellisuus
nyt ala jo valjeta siitä että Hurdissa tuo tehdään jo alusta
asti mukaan.
Haluatko tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?
Rauli Ruohonen
On 18 Sep 1997 14:48:51 GMT, Tero Lahtinen <l12...@kaarne.cs.tut.fi> wrote:
>Sama asia kuin jos unix-päätteen vieressä kysyis, että missä on
>filemanageri, jos haluaa nähdä mitä tiedostoja on hakemistossa x.
No siellä kovalevyllä tietty, ja sen nimi on tcsh. Sitten on olemassa
huonoja look-a-likeja kuten bash..
Ai mikä flamebait? Missä?
--
And 1.1.81 is officially BugFree(tm), so if you receive any bug-reports
on it, you know they are just evil lies.
-- Linus Torvalds
Janne Pohjala
Jani Jaakkola wrote in article <5vpcur$n...@loussa.cs.helsinki.fi>...
>Mites muuten NT:llä tehdään tämä:
>loussa:~$ egrep -h "^From: " /var/spool/news/sfnet/atk/sodat/* | sort |
> uniq -c | sort -nr | head -10
Näin:
[eniac c:\]egrep -h "^From: " \data\news\sfnet\atk\sodat\* | sort |
uniq -c | sort -nr | head -10
Et kai unohda että niitä "unix" apuohjelmia saa NT:lle valmiiksi
käännettynä tai sorsina..
Tuomas Eerola
>Tässäpä tulikin toinen hassu ilmiö. Usein ihmiset nimittäin kertovat
>tarvitsevansa nimettyä ohjelmaa, vaikka oikeastaan he tarvitsevat tietyn
>tarpeen täyttävän ominaisuuden sisältävän ohjelman.
Eli ihmiset väittävät tarvitsevan Wordin, vaikka he tarvitsisivat vain
ohjelman jolla voi käsitellä Word-dokumentteja?
Tuomas
Jyrki Havia
Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
> kauhea väsy :) Toimisikohan ihan kylmästi etta
> brec -S -s 44100 -b 16 -w > /dev/nst0, kokeilen kunhan saan haettua lisää
> nauhoja ettei tarvitse nykyisiä tuhota :) Sitäpaitsi jos olisi CDDA-
Tarvinnet väliin dd:n, ellei sulla ole päällä linuxin perverssiä
nauhurissa-on-aina-blokkikoko-10-vaikka-ohjelma-sanoisi-mitä-oletusmood.
Ai miten niin tyhmä asetus? Selvästikään ko. astuksen keksijä ei
ole koskaan joutunut KÄSITTELEMÄÄN muuallakin tehtyjä nauhoja!
Ja lisäksi 10 kiloa ei TOSIAANKAAN ole nauhureiden optimiblokkikoko.
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Janne Pohjala
Juhani Rantanen wrote in article ...
>On 18 Sep 1997 15:26:56 GMT, Lars Wirzenius <l...@iki.fi> wrote:
>>mi...@pao.fiba.tampere.fi (Juhani Rantanen):
>>> HURD vai? Kai se joskus valmistuu, nyt versio on vasta 0.2.
>>
>>Pelkän versionumeron perusteella ei kylläkään voi päätellä mitään
>>ohjelman toimivuudesta. Vertaa vaikkapa SmallEiffeliin, joka käyttää
>>negatiivisia numeroita.
>
>Ok, siis HURD on vielä prealpha-tasolla, eli ei tue vielä kaikkia
>ominaisuuksia, joita siinä pitäisi olla. Jos FSF:llä menee HURDin
>julkaisemisessa yhtä kauan kuin Pentium-optimoidun GCC:n (2.8.0), en jaksa
>uskoa sen HURDinkaan valmistuvan kovin pian.
Ja nyt tulee tietysti sota, mutta sanonpa kuitenkin.
Entä jos GCC tuotteista joutuisi maksamaan vähän rahaa, jolla palkat-
taisiin lisää koodaajia ja suunnittelijoita GNU-tiimiin, niin eikö
myös kehitysnopeus paranisi?
Haluatko tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?
janne....@kv.hki.hki.elisa.fi --- http://www.kv.hel.fi/pohjala
Janne Pohjala
Juhani Rantanen wrote in article ...
>On Thu, 18 Sep 1997 22:57:42 +0300, Janne Pohjala
><janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
>>Älkääkä nyt taas aloittako niistä softista. Eikö se todellisuus
>>nyt ala jo valjeta siitä että Hurdissa tuo tehdään jo alusta
>>asti mukaan.
>
>Mutta kyse on varmaankin siitä, että esim. Linuxista on suunniteltu
nimenomaan
>Unix-kerneli. Hurd taas *ei* ole toteutukseltaan Unix, vaikka siitä
>tehdäänkin Unix-yhteensopiva. Unix-yhteensopivuus on tietenkin oleellinen
>softatarjonnan takia, jotta olevassaolevat ohjelmat olisi mahdollisimman
>helppo portata HURDille.
Aivan, tässä minusta on juuri Hurdin vahvuus, eli se että ydin on yleisydin
jonka päälle voidaan rakentaa erilaisia alijärjestelmiä. Näinhän asia on
tehty mm. NT:ssä jossa on win32, win16, posix ja OS/2 -alijärjestelmät.
Alijärjestelmiä voidaan kirjoittaa sitten tarpeen mukaan tuohon lisää,
kuten esim Java-alijärjestelmä ja käyttäjän ei enää tarvitse tuskailla
niin paljon näiden asioiden kanssa mille KJ:lle löytyy mitäkin softaa.
Tilannehan on "tavallaan" se että siinä missä vakio NT:stä puuttuu
hyvä unix-alijärjestelmä niin Linuxista puuttuu hyvä win32 alijärjestelmä.
Hurd koittaa ottaa samaan pakettiin molemmat ja ajaa niitä yleisytimellä.
NT:hen tosin nyt saa erikseen ostamalla sertifioidun unix-alijärjestelmän
tai ainakin sen piti näihin aikoihin olla jo myynnissä 3. osapuolen
tuotteena.
>Minua kiinnostaa HURDissa se tehokkuus ja nopeus - onko tuolla tavalla
>toimiva järjestelmä oikeasti nopea, vai syökö se järjestelmän tehoa
>paljonkin?
Tarkoitatko sitä että tuleeko siitä NT:n raskausluokkaa, kun se raken-
teellisesti vastaa sitä? Voi tulla, mutta paljon riippuu myös siitä
kuinka paljon siihen halutaan rakentaa mm. sisäisiä turvaominaisuuksia
tai muita sellaisia piirteitä jotka ovat raskaita, tai sitten vaikka
sitä kuinka paljon muistissa olevasta tavarasta koitetaan valuttaa jo
hyvin varhaisessa vaiheessa hiljaisena hetkenä swappiin odottamaan sitä
että sivu täytyy hylätä muistista. Tällöin tietysti sivun korvaaminen
tapahtuu nopeasti, kun sitä ei enää silloin tarvitse laittaa swappiin,
mutta toisaalta swapin kulutus näyttää hurjalta kun siellä on tavaraa
joka on sekä keskusmuistissa että swapissa vaikka ei olisi pakko olla.
Lisäksi tulee ylimääräistä työtä siitä että sivuja joita ei kenties
koskaan swapattu, pantiin "varmuuden vuoksi" swappiin. Toisaalta myös
swapin siivous voidaan tehdä "hiljaisena aikana". Tiedä näistä, KJ:n
raskaus on niin monisyinen asia kun kuka katsoo asiaa milläkin mitta-
rilla ja toisille tietyt ominaisuudet on eri painoarvolla kuin toisilla.
Tietty yksi asia on se miten paljon universaaliydin on raskaampi kuin
yhteen ajoympäristöön integroitu täsmäydin, kyllä eroa voi olla..
Suuntaa voi tutkia esim NT:stä koska se tietyssä mielessä muistuttaa
hurdia.
Juhani Rantanen
On 18 Sep 1997 15:26:56 GMT, Lars Wirzenius <l...@iki.fi> wrote:
>mi...@pao.fiba.tampere.fi (Juhani Rantanen):
>> HURD vai? Kai se joskus valmistuu, nyt versio on vasta 0.2.
>
>Pelkän versionumeron perusteella ei kylläkään voi päätellä mitään
>ohjelman toimivuudesta. Vertaa vaikkapa SmallEiffeliin, joka käyttää
>negatiivisia numeroita.
Ok, siis HURD on vielä prealpha-tasolla, eli ei tue vielä kaikkia
ominaisuuksia, joita siinä pitäisi olla. Jos FSF:llä menee HURDin
julkaisemisessa yhtä kauan kuin Pentium-optimoidun GCC:n (2.8.0), en jaksa
uskoa sen HURDinkaan valmistuvan kovin pian.
GCC:n Pena-scheduleri on muuten PGCC:stä otettu, ja minun mielestäni
Pentium-scheduleri on *erittäin* korkealla prioriteetilla (nopeus eräällä
testiohjelmalla oli 386-optimoinnilla 0.84 IRC:n nopeudesta, uuden GCC:n
testiversiolla Pena-optimoinnilla 0.96).
Juhani Rantanen
On 18 Sep 1997 14:48:51 GMT, Tero Lahtinen <l12...@kaarne.cs.tut.fi> wrote:
>
>Sama asia kuin jos unix-päätteen vieressä kysyis, että missä on
>filemanageri, jos haluaa nähdä mitä tiedostoja on hakemistossa x.
Jos ollaan X-päätteen vieressä, kirjoitetaan esim. xfm (tai valitaan se
käynnistysvalikosta), jos ollaan tekstipäätteen ääressä, kirjoitetaan mc...
Ei se niin vaikeaa ollut tuohon vastata, ainakaan jos "Unix" == Linux, tai
kaupallinen Unix, johon on käännetty ko. ohjelmat.
Juhani Rantanen
On Thu, 18 Sep 1997 22:57:42 +0300, Janne Pohjala
<janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
>Älkääkä nyt taas aloittako niistä softista. Eikö se todellisuus
>nyt ala jo valjeta siitä että Hurdissa tuo tehdään jo alusta
>asti mukaan.
Mutta kyse on varmaankin siitä, että esim. Linuxista on suunniteltu nimenomaan
Unix-kerneli. Hurd taas *ei* ole toteutukseltaan Unix, vaikka siitä
tehdäänkin Unix-yhteensopiva. Unix-yhteensopivuus on tietenkin oleellinen
softatarjonnan takia, jotta olevassaolevat ohjelmat olisi mahdollisimman
helppo portata HURDille.
Koska NT on nykyään erittäin yleinen käyttöjärjestelmä, joka ei ole
kuitenkaan Unix-yhteensopiva (ei kumminkaan päin, mutta Unix-ohjelmia on
Posix-rajapinnan ansiosta helpompi portata NT:lle kuin toisin päin). Hurdin
kehittäjät ovat ajatelleet asiaa, ja tulleet siihen tulokseen, että
*tietenkin* kannattaa tehdä järjestelmästä yhteensopiva myös NT:n kanssa,
jotta ihmiset pystyvät ajamaan olemassaolevia sovelluksiaan myöskin sen
alla.
Minua kiinnostaa HURDissa se tehokkuus ja nopeus - onko tuolla tavalla
toimiva järjestelmä oikeasti nopea, vai syökö se järjestelmän tehoa
paljonkin?
--
Juri P Pakaste
mi...@pao.fiba.tampere.fi (Juhani Rantanen) writes:
> GCC:n Pena-scheduleri on muuten PGCC:stä otettu, ja minun mielestäni
> Pentium-scheduleri on *erittäin* korkealla prioriteetilla (nopeus
> eräällä testiohjelmalla oli 386-optimoinnilla 0.84 IRC:n nopeudesta,
> uuden GCC:n testiversiolla Pena-optimoinnilla 0.96).
...tarkoittanet tuolla ensimmäisellä "GCC":llä egcs:ää (eiks se noin
mennyt?)? Viralliseen gcc:hen ei käsittääkseni ole mitään pgcc:stä
otettu?
Toni Nikkanen
Lars Wirzenius <l...@iki.fi> writes:
> "Janne Pohjala" <janne....@kv.hki.hki.elisa.fi>:
> > Entä jos GCC tuotteista joutuisi maksamaan vähän rahaa, jolla palkat-
> > taisiin lisää koodaajia ja suunnittelijoita GNU-tiimiin, niin eikö
> > myös kehitysnopeus paranisi?
>
> Todennäköisesti ei, kun FSF:n tärkein prioriteetti GCC:lle on stabiilius
> ja toimivuus, ei maksimaalinen suorituskyky (kunhan ei ole huonokaan
> suorituskyky).
Onneksi on olemassa EGCS-projekti ja kohta ehkä sen tuotoskin, niille
jotka haluavat enemmän nopeutta ja ominaisuuksia ja jotka tyytyvät
vähempään stabiiliuteen :)
Toni Nikkanen
ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia) writes:
> Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
>
> > ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia) writes:
>
> > > Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
> > >
> > > > kauhea väsy :) Toimisikohan ihan kylmästi etta
> > > > brec -S -s 44100 -b 16 -w > /dev/nst0, kokeilen kunhan saan haettua lisää
> > > > nauhoja ettei tarvitse nykyisiä tuhota :) Sitäpaitsi jos olisi CDDA-
> > >
> > > Tarvinnet väliin dd:n, ellei sulla ole päällä linuxin perverssiä
> > > nauhurissa-on-aina-blokkikoko-10-vaikka-ohjelma-sanoisi-mitä-oletusmood.
> > >
> > > Ai miten niin tyhmä asetus? Selvästikään ko. astuksen keksijä ei
> > > ole koskaan joutunut KÄSITTELEMÄÄN muuallakin tehtyjä nauhoja!
> > > Ja lisäksi 10 kiloa ei TOSIAANKAAN ole nauhureiden optimiblokkikoko.
>
> > No voihan tuon muuttaa mt setblk <sejase>.
>
> _Read_ _my_ _lips_: oletusmoodi. Siis OLETUS.
>
> Totta kai sen voi MUUTTAA, ja luojan kiitos, sen saa jopa pois päältä.
Oletuksena se on "mt status":n mukaan 0, mitä hyvänsä se sitten
tarkoittaakin :)
Jyrki Havia
Toni Nikkanen <t...@iki.fi> writes:
> ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia) writes:
Laatikosta asennetussa kernelissä ei ole. Ei, en tiedä
minkä jakelun kerneli oli kyseessä, ei ollut minun koneeni
(vaan meteorologian laitoksen kone, jossa piti lukea muualta
tulleita datanauhoja).
Jyrki Havia
"Janne Pohjala" <janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> writes:
> Entä jos GCC tuotteista joutuisi maksamaan vähän rahaa, jolla palkat-
> taisiin lisää koodaajia ja suunnittelijoita GNU-tiimiin, niin eikö
> myös kehitysnopeus paranisi?
Ei, ellei rms:ää samalla potkittaisi pois :-)
Marko Mäkelä
>>>>> "Heikki" == Heikki Kantola <he...@iki.fi> writes:
Heikki> Juu, tosi huonoja, ylläkuvattu ongelma ei ainakaan ratkea
Heikki> bash:lla, siinä kun ei ole sisäistä ls-komentoa!
Mutta tiedostonimen täydennys on. Kuka nyt ls:ää käyttää, muuta kuin
ehkä ls -l:ää tai ls -L:ää silloin, kun tarvitsee lisätietoja?
Marko
--
Marko Mäkelä <Marko....@HUT.FI>, http://www.hut.fi/home/msmakela/
Helsinki University of Technology, dept. of Computer Science
Heikki Kantola
Rauli Ruohonen <rau...@fishy.pp.sci.fi> pläjäytti seuraavaa:
>On 18 Sep 1997 14:48:51 GMT, Tero Lahtinen <l12...@kaarne.cs.tut.fi> wrote:
>>Sama asia kuin jos unix-päätteen vieressä kysyis, että missä on
>>filemanageri, jos haluaa nähdä mitä tiedostoja on hakemistossa x.
>
>huonoja look-a-likeja kuten bash..
Juu, tosi huonoja, ylläkuvattu ongelma ei ainakaan ratkea bash:lla,
siinä kun ei ole sisäistä ls-komentoa!
--
* H e i k k i K a n t o l a * | Report all instances that you see
IRC: Hezu | of spam abuse. Civilized people need
E-Mail: Heikki....@IKI.FI | to treat their meat products with
WWW: <URL:http://www.iki.fi/hezu/>| more respect :) -- MrElcee@IRC
Jani Frilander
Timo Raita wrote:
> L|ytyyk| tuki my|s uudelle SoundFont2-formaatille?
Löytyy. Onko muuten win95 ajureissa mahdollisuus dynaamiseen
soundfontin lataukseen? (Siis voit käyttää 8 MB pankkia 2 MB
muistilla, ajuri lataa vain käytettävät samplet)
>
> > AWE32-ajuri (toimii myös hyvin AWE64:llä) ja SoundFont-tuki. Nyt
> > siis tarvitaan enää ne ohjelmat..
>
> Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
> SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
Työn alla. B)
--
Kyllä Olivier Panis, Jos Verstappen antais.
Jani.Fr...@mail.wwnet.fi
Juhani Rantanen
On Fri, 19 Sep 1997 16:27:43 +0300, Janne Pohjala <
janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
>Entä jos GCC tuotteista joutuisi maksamaan vähän rahaa, jolla palkat-
>taisiin lisää koodaajia ja suunnittelijoita GNU-tiimiin, niin eikö
>myös kehitysnopeus paranisi?
Kyllä niistä *saa* maksaa rahaa, esim. jos teet GCC-tukisopimuksen Cygnuksen
kanssa, Cygnus lahjoittaa osan voitoistaan FSF:lle tai kehittää GCC:tä itse.
Jos haluat GCC:n kehittyvän nopeammin, voit tietysti lahjoittaa rahaa vaikka
suoraan FSF:lle.
--
Juhani Rantanen
Tyvikatu 17 C 13 33340 Tampere http://www.sgic.fi/~misty/
-Myisikö joku minulle kamiinan turbokortin? Aito 68030 kiitos, A1200...
Juhani Rantanen
On 19 Sep 1997 17:59:00 +0300, Juri P Pakaste <ju...@iki.fi> wrote:
>mi...@pao.fiba.tampere.fi (Juhani Rantanen) writes:
>> GCC:n Pena-scheduleri on muuten PGCC:stä otettu, ja minun mielestäni
>mennyt?)? Viralliseen gcc:hen ei käsittääkseni ole mitään pgcc:stä
>otettu?
Virallisen GCC:n seuraavaan versioon otetaan Pena-scheduleri PGCC:stä.
Siihen ei kuitenkaan tule kaikkia PGCC:n parannettuja optimointeja.
Ilmeisesti FSF haluaa nimenomaan, että heidän virallinen GCC olisi
mahdollisimman stabiili ja bugiton, muuta syytä optimointien
(optimointirutiinithan ovat perinteisesti niitä pahimpia virhekoodin
tuottajia) hitaaseen mukaanottoon en keksi.
Anonymous
rau...@fishy.pp.sci.fi (Rauli Ruohonen) wrote:
> And 1.1.81 is officially BugFree(tm), so if you receive any bug-reports
> on it, you know they are just evil lies.
> -- Linus Torvalds
/usr/doc/emacs-19.34/PROBLEMS väittää jotain muuta:
--cut--
* Output from subprocess (such as man or diff) is randomly truncated
on GNU/Linux systems.
This is due to a kernel bug which seems to be fixed in Linux version
1.3.75.
--cut--
* jmr 0.7.7.0 [i586/Linux] * E-Mail: <bu...@fix.no>
.. Hello. I know the divorce rate among unmarried Catholic Alaskan females!
Timo Raita
On 22 Sep 1997, Juhani Rantanen wrote:
> Fanaatikoista en tied=E4, mutta k=E4yt=E4 vain sit=E4 Windowsia.
Niinp{ teenkin, ainakin niin kauan kuin tarvittavia softia ei ole
luniskille saatavilla.
> Ei kai se kenenk=E4=E4n muun asia ole kuin sinun?
Noin j{rkev{sti ajateltuna ei olekaan, mutta n{m{ luniski-fanaatikot
tuntuvat olevan kovasti eri mielt{. Jo pelkk{ sana "windows" saa ne
r{j{ht{m{{n niin, ett{ sielt{ tulee n+1 erilaista selityst{, kuinka huono
win-otus on, ja mit{ kaikkea enemm{n ja v{hemm{n hassua luniskilla voi
tehd{ ja "laita ny se luniski siihen sun koneeseen" jne...
Erityisesti luniski-fanaatikoiden n{ytt{{ olevan erityisen vaikea
ymm{rt{{, ett{ olipa k{yttis kuinka hyv{ tahansa ja vaikka kuinka hyv{
heid{n k{ytt|tarkoituksiinsa, ei mik{{n k{yttis ole t{ydellinen
"jokapaikan h|yl{". Tietokoneille on n+1 eri k{ytt|tarkoitusta, ja on
k{yt{nn|ss{ mahdotonta, ett{ yksi k{yttis soveltuisi hyvin niihin
kaikkiin.
--
mailto:Timo....@IKI.FI http://www.iki.fi/vic/
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D
All flames and spams will be either recycled or used
for the heating of my house - so don't bother... ;-)
Veli-Pekka Suuronen
On Mon, 22 Sep 1997 12:46:48 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>Noin j{rkev{sti ajateltuna ei olekaan, mutta n{m{ luniski-fanaatikot
>tuntuvat olevan kovasti eri mielt{. Jo pelkk{ sana "windows" saa ne
>r{j{ht{m{{n niin, ett{ sielt{ tulee n+1 erilaista selityst{, kuinka huono
>win-otus on, ja mit{ kaikkea enemm{n ja v{hemm{n hassua luniskilla voi
>tehd{ ja "laita ny se luniski siihen sun koneeseen" jne...
Ja sinua harmittaa kovasti kun tarvitsemiasi softia ei olekaan olemassa
hyvällä käyttöjärjestelmällä ja olet siis pakotettu käyttämään huonoa
käyttöjärjestelmää johon softat on olemassa? Eikun tosissaan, millaisissa
tilanteissa tämä on tapahtunut? Minä en ole koskaan tavannut
Linux-fanaatikkoa joka ehdottaisi Linuxia sellaiseen tehtävään johon sille
ei löydy sopivia softia...
Eihän se yhden softan olemassaolo toiselle ja olemassaolemattomuus
toiselle kuitenkaan määrittele käyttisten paremmuuksia eikä sitä parempaa
käyttistä ole kovin helppoa muutenkaan mitenkään kovin objektiivisesti
valita. Kysymys on tottumuksista ja siitä mitä haluaa ja jossain kohtaa
joutuu tosielämässä (ainakin melkein) aina tekemään kompromisseja eikä
mikään ole kuitenkaan täsmälleen niin kuin haluaisi sen olevan.
Sen, mitä minä koneella teen, pystyisi tekemään monella muullakin
käyttiksellä, mutta Linux on siihen tähän mennessä kokeilemistani ainakin
hinta-laatu-suhteeltaan paras. (Lasken myös mukaan koneen hinnan)
(heei, missä ne kaikki freebsd-friikit linux-vihaajat on?:))
--
Veli-Pekka Suuronen - ll...@vtoy.fi http://www.vtoy.fi/~llama/
"He would like to be lying on the beach with at least
fifty beautiful women and a small team of experts."
Timo Raita
On 18 Sep 1997, Juri P Pakaste wrote:
> > Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
> > SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
>
> Miksi?
No jos kerran luniski-fanaatikot eiv{t hyv{ksy win-otuksen k{ytt|{, saavat
sitten j{rjest{{ niin, ett{ luniski sopii my|s minun PuuCeeni
k{ytt|tarkoituksiin.
--
mailto:Timo....@IKI.FI http://www.iki.fi/vic/
====================================================
TonyK Lindstroom
In article <Pine.SGI.3.95.97092...@torstai.hit.fi>,
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> Noin j{rkev{sti ajateltuna ei olekaan, mutta n{m{ luniski-fanaatikot
> tuntuvat olevan kovasti eri mielt{. Jo pelkk{ sana "windows" saa ne
> r{j{ht{m{{n niin, ett{ sielt{ tulee n+1 erilaista selityst{, kuinka huono
Juu, näinhän se on. Tokitoki. Monta tämäntyyppistä vastausta
olet saanut näihin flamebaitteihisi s.a.s:ssa?
Oma käytöksesi, saatikka antiikkiset skandisi, eivät ainakaan
ole omiaan vähentämään räjähtävyysalttiutta linuxkäyttäjien
keskuudessa.
Itse asiassa linux-käyttäjien joukossa näyttäisi olevan
suvaitsevaisuutta yllättävänkin paljon. Kuten olet
huomannut ei kukaan ole vieläkään kommentoinut tuota
käyttämääsi termiä tuosta puheessa olevasta kj:sta...
--
http://www.xgw.fi/~tonyk/
PahaeNTeistä soNTaa viNTiöt peNTteihin aseNTavat....
Timo Raita
On 15 Sep 1997, Niko Lilja nikottelee:
> No, ellet sit=E4 tiennyt ett=E4 ajurien saatavuus riippuu valmistajien
> halusta luovuttaa speksej=E4 koodaajille.
Riippukoon ja roikkukoon ihan mist{ tahansa, ei se muuta sit{ tosiasiaa
ett{ niit{ ei ole.
--
mailto:Timo....@IKI.FI http://www.iki.fi/vic/
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=3D=
=3D=3D=3D=3D=3D
Toni Nikkanen
jjaa...@cs.helsinki.fi (Jani Jaakkola) writes:
> Lars Wirzenius <l...@iki.fi>
> tuotti sormenpäillään seuraavat sanat:
>
> > argumentointi versionumeroilla. Ihan kuin tämä väärennetyllä osoitteella
> > kirjoittava ihminen (onko hänellä oikeasti jotakin tekemistä replay.com
> > -domainin kanssa?) ei ymmärtäisi mitään versionumeroista, saatikka sitten
> > ohjelmien kehitysprosesseista.
>
> Sehän on vaan Sihvosen uusi sivupersoona. Noita replay.com maileja on
> ollut liikkeellä enemmänkin. Minä pistin jo .killiin, ei miltään
> anonyymipalvelijalta mitään järkevää tule kuitenkaan, vaikka joku
> muukin kuin Sihvonen siellä kirjoittaisi.
Oli se muuten siffonen, sehän puhui Microsoft BankOfficesta (typotettu
Backoffice tietysti) joka ainakin joskus vuonna 95 oli Alexandra
Sihvosen mielestä "erinomainen kokoelma toimistosovelluksia NT:hen"
(ja se oli hänellä myös jopa käytössä)
Juhani Rantanen
>ymm{rt{{, ett{ olipa k{yttis kuinka hyv{ tahansa ja vaikka kuinka hyv{
>heid{n k{ytt|tarkoituksiinsa, ei mik{{n k{yttis ole t{ydellinen
>"jokapaikan h|yl{". Tietokoneille on n+1 eri k{ytt|tarkoitusta, ja on
>k{yt{nn|ss{ mahdotonta, ett{ yksi k{yttis soveltuisi hyvin niihin
>kaikkiin.
Kun pääsit puhumaan niistä fanaatikoista, niin kertauksen vuoksi
fanaatikoille suunnatun sivun url:
http://www.iki.fi/liw/texts/advocating-linux.html
Pakko tuota on koko ajan mainostaa, siinä toivossa että kellään ei olisi
enää mitään sanomista "Linux-fanaatikoista".
--
Juhani Rantanen
Tyvikatu 17 C 13 33340 Tampere http://www.sgic.fi/~misty/
_obf(_0bf)char *_0bf;{if(*_0bf){putchar(*_0bf);_obf(++_0bf)
;}}main(){_obf("Hello world!\n");}
C -- the world's *only* write-only language:)
Rauli Ruohonen
On 22 Sep 1997 10:16:55 GMT, TonyK Lindstroom <t...@ray.fi> wrote:
>In article <Pine.SGI.3.95.97092...@torstai.hit.fi>,
> Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
>
>> Noin j{rkev{sti ajateltuna ei olekaan, mutta n{m{ luniski-fanaatikot
> suvaitsevaisuutta yllättävänkin paljon. Kuten olet
> huomannut ei kukaan ole vieläkään kommentoinut tuota
> käyttämääsi termiä tuosta puheessa olevasta kj:sta...
No minä teen sen sitten.. Ihan liian lähellä Lunixia, joku vielä luulee,
että puhutaan C64-käyttiksestä ja alkaa kysellä että "mitämitä, tähän saa
äksän?!? mistä, kertokaa!" :)
--
"Problem solving under linux has never been the circus that it is under
AIX."
(By Pete Ehlke in comp.unix.aix)
Jani Jaakkola
> argumentointi versionumeroilla. Ihan kuin tämä väärennetyllä osoitteella
> kirjoittava ihminen (onko hänellä oikeasti jotakin tekemistä replay.com
> -domainin kanssa?) ei ymmärtäisi mitään versionumeroista, saatikka sitten
> ohjelmien kehitysprosesseista.
Sehän on vaan Sihvosen uusi sivupersoona. Noita replay.com maileja on
ollut liikkeellä enemmänkin. Minä pistin jo .killiin, ei miltään
anonyymipalvelijalta mitään järkevää tule kuitenkaan, vaikka joku
muukin kuin Sihvonen siellä kirjoittaisi.
Viitteet:
<URL:news:<1997091912...@basement.replay.com>>
<CLIP>
* jmr 0.7.7.0 [i386/Linux] * E-Mail: sihv...@kol2.kotka.fi or bu...@fix.no
.. This message has been UNIXized for your protection.
<CLIP>
--
------ Jani Jaakkola , jjaa...@cs.helsinki.fi ------
------ http://www.cs.helsinki.fi/~jjaakkol/ ------
Juhani Rantanen
On Mon, 22 Sep 1997 09:29:04 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 18 Sep 1997, Juri P Pakaste wrote:
>
>> > Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
>> > SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
>>
>> Miksi?
>
>No jos kerran luniski-fanaatikot eiv{t hyv{ksy win-otuksen k{ytt|{, saavat
>sitten j{rjest{{ niin, ett{ luniski sopii my|s minun PuuCeeni
>k{ytt|tarkoituksiin.
Fanaatikoista en tiedä, mutta käytä vain sitä Windowsia. Eihän Linuxille ole
saatavilla kaikkia ohjelmia mitä Windowsille, joten jollet Linuxilla voi
tehdä hommiasi, käytä sitten mitä tahansa muuta, jolla sen voit tehdä. Ei
kai se kenenkään muun asia ole kuin sinun?
--
Juhani Rantanen
Tyvikatu 17 C 13 33340 Tampere http://www.sgic.fi/~misty/
Juhani Rantanen
On Mon, 22 Sep 1997 12:46:48 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 22 Sep 1997, Juhani Rantanen wrote:
>Erityisesti luniski-fanaatikoiden n{ytt{{ olevan erityisen vaikea
>ymm{rt{{, ett{ olipa k{yttis kuinka hyv{ tahansa ja vaikka kuinka hyv{
>heid{n k{ytt|tarkoituksiinsa, ei mik{{n k{yttis ole t{ydellinen
>"jokapaikan h|yl{". Tietokoneille on n+1 eri k{ytt|tarkoitusta, ja on
>k{yt{nn|ss{ mahdotonta, ett{ yksi k{yttis soveltuisi hyvin niihin
>kaikkiin.
Olen aivan samaa mieltä. Kaikki Linux-käyttäjät eivät kuitenkaan ole
Linux-fanaatikoita. Onneksi.
--
Juhani Rantanen
Tyvikatu 17 C 13 33340 Tampere http://www.sgic.fi/~misty/
Rauli Ruohonen
On 22 Sep 1997 08:00:28 +0200, Anonymous <nob...@REPLAY.COM> wrote:
>rau...@fishy.pp.sci.fi (Rauli Ruohonen) wrote:
>> And 1.1.81 is officially BugFree(tm), so if you receive any bug-reports
>> on it, you know they are just evil lies.
>> -- Linus Torvalds
>
>/usr/doc/emacs-19.34/PROBLEMS väittää jotain muuta:
Tsaijai, sitä tullaan tänne vaan ilkeämielisesti valehtelemaan ihmisille,
häpeäisit! Siksi varmaan käytitkin anonyymisytseemiä.. :^}
--
Linux is obsolete
(Andrew Tanenbaum)
Timo Raita
On Sun, 21 Sep 1997, Jani Frilander wrote:
> Onko muuten win95 ajureissa mahdollisuus dynaamiseen soundfontin
> lataukseen? (Siis voit k=E4ytt=E4=E4 8 MB pankkia 2 MB muistilla, ajuri l=
ataa
En tied{, kun en k{yt{ win95-ajureita sen pahemmin kuin susivammaa
itse{{nk{{n. Olen yritt{nyt parhaani mukaan pit{{ sormeni erossa siit{.
> > Niin. Siit{ vaan joku luniskifanaatikko v{{nt{m{{n kunnollista
> > SF-editoria ja sekvensseri{. N{ytt{k{{ mihin luniskilla pystyy!
>=20
> Ty=F6n alla. B)
Siis kumpi? SF-editori, sekvensseri vaiko molemmat? Milloinkahan mahtaa
valmistua?
Timo Raita
On 22 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
> Ja sinua harmittaa kovasti kun tarvitsemiasi softia ei olekaan olemassa
> hyv=E4ll=E4 k=E4ytt=F6j=E4rjestelm=E4ll=E4 ja olet siis pakotettu k=E4ytt=
=E4m=E4=E4n huonoa
> k=E4ytt=F6j=E4rjestelm=E4=E4 johon softat on olemassa?
Eip{ erityisemmin harmita, kun kuitenkin tuo DOS6.22+WIN3.11-paketti
tuntuu toimivan jokseenkin sujuvasti, ainakin minun koneessani
(win-otuskin saatu nurin viimeksi joskus puoli vuotta sitten;-). Sit{
vain en k{sit{, kuinka n{m{ l-f:t eiv{t "hyv{ksy" em. paketin k{ytt|{ edes
k{ytt|tarkoituksessa, johon luniski ei sovellu.
> Eikun tosissaan, millaisissa tilanteissa t=E4m=E4 on tapahtunut? Min=E4 e=
n ole
> koskaan tavannut Linux-fanaatikkoa joka ehdottaisi Linuxia sellaiseen
> teht=E4v=E4=E4n johon sille ei l=F6ydy sopivia softia...
En min{k{{n. Eik{ sit{ minulle ole juurikaan musiikkihommiin tyrkytetty,
ihan vaan "koneessa pit{{ olla luniski kun se on hyv{", eik{ v{litet{
koneen k{ytt|tarkoituksesta / luniskin sopivuudesta siihen. Elik{
periaate n{ytt{{ olevan "mit{ luniskissa ei voi tehd{, se ei ole t{rke{{".
> Eih=E4n se yhden softan olemassaolo toiselle ja olemassaolemattomuus
> toiselle kuitenkaan m=E4=E4rittele k=E4yttisten paremmuuksia eik=E4 sit=
=E4 parempaa
> k=E4yttist=E4 ole kovin helppoa muutenkaan mitenk=E4=E4n kovin objektiivi=
sesti
> valita. Kysymys on tottumuksista ja siit=E4 mit=E4 haluaa ja jossain koht=
aa
> joutuu tosiel=E4m=E4ss=E4 (ainakin melkein) aina tekem=E4=E4n kompromisse=
ja eik=E4
> mik=E4=E4n ole kuitenkaan t=E4sm=E4lleen niin kuin haluaisi sen olevan.
Aivan oikein, eli ei voida aina noin vaan valita "parasta k{yttist{", vaan
k{ytt|tarkoituksesta riippuen voidaan joutua kiinnitt{m{{n huomiota my|s
esim. tarvittavien softien ja laiteajureiden yms. saatavuuteen.
Timo Raita
On 22 Sep 1997, TonyK Lindstroom wrote:
> =09Oma k=E4yt=F6ksesi, saatikka antiikkiset skandisi...
Skandeista ainakin voit haukkua HIT:n viikonp{iv{koneissa py|riv{{
*nix-j{rjestelm{{, tai sen yll{pitoa, jos sellaista nyt ylip{{ns{ on
olemassakaan.
Timo Raita
On 22 Sep 1997, Tapio Vaattanen wrote:
> >tehd{ ja "laita ny se luniski siihen sun koneeseen" jne...
>=20
> =D6=F6 mist=E4h=E4n t=E4llaisia fanaatikkoja l=F6ytyy?
Niit{h{n l|ytyy n+1 kpl, mutta en nyt viitsi t{ss{ julkisesti ruveta
ket{{n sormella osoittelemaan.
> >heid{n k{ytt|tarkoituksiinsa, ei mik{{n k{yttis ole t{ydellinen
> >"jokapaikan h|yl{".
>=20
> Tuntuu se teilt=E4 winuski-vanaatikoilta unohtuvan aivan
> yht=E4lailla, mit=E4 sinun artikkeleitasi olen lukenut.
Kenelt{ "meilt{ winuski-vanaatikoilta"? Toisekseen, miss{ artikkelissa
olen v{itt{nyt win-otuksen olevan "t{ydellinen"? Olen vain todennut sen
sopivan parhaiten minun PuuCeeni k{ytt|tarkoituksiin, joten k{yt{n sit{.
Jos luniski sopisi paremmin kyseisiin k{ytt|tarkoituksiin, k{ytt{isin
sit{. Ei minulla ole mit{{n periaatteellista "pakkoa" k{ytt{{ nimenomaan
jotakin win-otusta tai nimenomaan mikroBillin softaa.
Veli-Pekka Suuronen
On Tue, 23 Sep 1997 08:48:46 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>Eip{ erityisemmin harmita, kun kuitenkin tuo DOS6.22+WIN3.11-paketti
>tuntuu toimivan jokseenkin sujuvasti, ainakin minun koneessani
>(win-otuskin saatu nurin viimeksi joskus puoli vuotta sitten;-). Sit{
>vain en k{sit{, kuinka n{m{ l-f:t eiv{t "hyv{ksy" em. paketin k{ytt|{ edes
>k{ytt|tarkoituksessa, johon luniski ei sovellu.
Se on hienoa, että se sinulla toimii, mutta milloin viimeksi on
linux-fanaatikko jättänyt hyväksymättä sen käytön sen jälkeen kun olet
kertonut että se on sinun omiin tarkoituksiisi toimivin yhdistelmä? Se,
että linux-fanaatikko saa puistatuksia kun mainitset sanan windows, ei
tarkoita vielä sitä, ettei hän hyväksyisi sitä, että sinä käytät
windowsia, se tarkoittaa vain että häntä puistattaa ajatus windowsin
käyttämisestä. :)
>En min{k{{n. Eik{ sit{ minulle ole juurikaan musiikkihommiin tyrkytetty,
>ihan vaan "koneessa pit{{ olla luniski kun se on hyv{", eik{ v{litet{
>koneen k{ytt|tarkoituksesta / luniskin sopivuudesta siihen. Elik{
>periaate n{ytt{{ olevan "mit{ luniskissa ei voi tehd{, se ei ole t{rke{{".
Ai, mutta nämähän ovat elitistejä joilla pitää olla linux vain koska se on
cool, ei niitä kannata kuunnella tietokoneasioissa. Kuten huomaat, heillä
ei ole kuvaa siitä, että jotkut tekevät tietokoneella oikeassa elämässä
töitä ja työt pitää saada tehtyä vaikka siihen sopivaa softaa ei linuxille
löytyisikään.
>Aivan oikein, eli ei voida aina noin vaan valita "parasta k{yttist{", vaan
>k{ytt|tarkoituksesta riippuen voidaan joutua kiinnitt{m{{n huomiota my|s
>esim. tarvittavien softien ja laiteajureiden yms. saatavuuteen.
Noin. ymmärsit.
Timo Raita
On 23 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
> Ai, mutta n=E4m=E4h=E4n ovat elitistej=E4 joilla pit=E4=E4 olla linux vai=
n koska se on
> cool, ei niit=E4 kannata kuunnella tietokoneasioissa. Kuten huomaat, heil=
l=E4
> ei ole kuvaa siit=E4, ett=E4 jotkut tekev=E4t tietokoneella oikeassa el=
=E4m=E4ss=E4
> t=F6it=E4 ja ty=F6t pit=E4=E4 saada tehty=E4 vaikka siihen sopivaa softaa=
ei linuxille
> l=F6ytyisik=E4=E4n.
Aivan oikein, eli joidenkin pit{{ tehd{ tietokoneella t|it{, eik{ vain
k{{nnell{ ja v{{nnell{ kaikenmaailman kerneleit{ yms.
--
E-mail: Timo....@IKI.FI
WWW: http://www.iki.fi/vic/
finger: tra...@tiistai.hit.fi
TonyK Lindstroom
> Skandeista ainakin voit haukkua HIT:n viikonp{iv{koneissa py|riv{{
> *nix-j{rjestelm{{, tai sen yll{pitoa, jos sellaista nyt ylip{{ns{ on
> olemassakaan.
Jaa.. Jos se on IRIX:in vika niin kyll mää
ihmettelen... Erityisesti kun ottaa huomioon,
noita headereita:
Mime-Version: 1.0
Content-Type: TEXT/PLAIN; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: QUOTED-PRINTABLE
Cut-ja pastea tästä: öäåÖÄÅ ;-) Irixista, kun
en tiiiiä paskaakaan.
Timo Raita
On 22 Sep 1997, Rauli Ruohonen wrote:
> No min=E4 teen sen sitten.. Ihan liian l=E4hell=E4 Lunixia, joku viel=E4 =
luulee,
> ett=E4 puhutaan C64-k=E4yttiksest=E4 ja alkaa kysell=E4 ett=E4 "mit=E4mit=
=E4, t=E4h=E4n saa
T{ss{h{n ihan muistuu mieleen se viime kev{inen Niko Liljan alullepanema
=2Esota C64:n 64000-bittisest{ k{ytt|j{rjestelm{st{.
Jani Jaakkola
ll...@vtoy.fi (Veli-Pekka Suuronen)
tuotti sormenpäillään seuraavat sanat:
>
> Tänäkin vuonna olen hoitanut käytännössä kaiken työntekoni Linuxilla ja
> kernelin olen kääntänyt tasan kerran kun lisäsin sairaan kuulin äänituen
> joka käyttää internal beepperiä kun en jaksa äänikorttia ostaa. Okei,
> myönnän, että olen muutaman kerran buutannut puolitarpeettomasti koneeni
> dossiin jotta voisin kirjoittaa sdiskillä Rolandin samplerin korppuja, mutta
> nyttemmin siirryin tuonkin asian tekemään dosemun alla.
Tässä seuraa minun työkoneeni uptime:
9:29pm up 158 days, 4:46, 2 users, load average: 0.07, 0.02, 0.00
Viimeksi täytyi buutata se, kun työnteon sijaan päätin pelata
hieman quakea (DOS-versio).
Kotikoneella on tullut leikittyä enemmänkin, olen jopa buutannut
W95:n. En tosin kovin usein.
Työpaikallani käpistelylaitoksella kernelit ja ohjelmistojen
asennukset hoitaa ylläpito, joten työaikaa ei tuhlaannu edes siihen.
Linuxin etäkäyttöominaisuuksien ansiosta käpistelylaitoksen
mikroverkon ylläpito on käsittääkseni helpottunut huomattavasti.
Palvelimetkin tulevat halvemmiksi, kun kalliiden ohjelmistojen
sijasta voi tuhlata rahat tehokkaampaan rautaan.
Näin täällä yliopistolla huolehditaan tulosvastuusta. Mutta täällä
onkin myös ammattitaitoista väkeä. Ei tarvitse soittaa kaupalliseen
tukeen, kun töpseli unohtuu seinästä.
Veikkaanpa tosiaan, että oma aikani ei tuhraannu Linuxin virittämiseen,
vaan turhaan .sotimiseen. Suosittelen sotimisen vähentämistä myös herra
Timo Raidalle, jos työn teolle ei tunnu enää aika riittävän.
Juhani Rantanen
On Tue, 23 Sep 1997 11:55:18 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 23 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
>> cool, ei niitä kannata kuunnella tietokoneasioissa. Kuten huomaat, heillä
>Aivan oikein, eli joidenkin pit{{ tehd{ tietokoneella t|it{, eik{ vain
>k{{nnell{ ja v{{nnell{ kaikenmaailman kerneleit{ yms.
Sinun asenteesi on myöskin aika kummallinen. Jostain syystä joillakin
tietokoneen käyttäjillä on sellainen mielikuva, että Linuxia vaan
viritellään eikä sillä mitään hommia tehdä.
Perusteluna voin kertoa esimerkin: käytän tätä konetta newsien lukemisen
lisäksi työselostusten ym. kirjoittamiseen, kotisivujeni ylläpitoon sekä
tiedostojen hakemiseen netistä (esim. 3com:in sitella tulee käytyä usein,
täällä kun on käytännössä vain 3comin verkkokortteja käytössä). Sitten
saatan toisinaan kirjoittaa C-ohjelmaa tai tehdä shellskriptiä jonkun
tarvitsemani asian automatisointiin.
Koneen ohitse liikkuu usein ihmisiä. Minkä arvelette olevan tavallisin
kommentti? "Taasko sää siinä virittelet?" "Miten sää aina jaksat
hakkeroida?" jne. jne. Nämä kommentit ovat tulleet, kun minulla on ollut
konsolilla avoinna Netscape, Emacs, pari Xtermiä ja muita sekalaisia
ohjelmia, mitä nyt on sattunut tarvitsemaan. Rootin oikeuksia käytän lähinnä
silloin, kun joku muu käyttäjä pyytää korjaamaan jonkun virhetoiminnan. Itse
asiassa fvwm:ni toimii systeeminlaajuisilla asetuksilla, joihin olen joskus
muuttanut menuihin ohjelmat, jotka vastaavat paremmin paikallisia ohjelmia.
En jaksa "viritellä" koko konetta, jollei ole pakko. Minkä takia kaikki ovat
sitten sitä mieltä, että käytän kaiken aikani virittelyyn
työnteon/surffailun sijasta?
Juha Leino
In article <slrn629juq...@prodigy.cultnet.fi> msa...@prodigy.cultnet.fi (Markku J. Salama) writes:
>
> >Hakemiston tiedostojen listaukseen riittää echo.
>
> msalama~$ echo $LS*
> Lynx Mail News bin mail src stuff tmp
> msalama~$
>
Hä, mikä tuo $LS* on ?
jleino@toste ~ > echo *
Mail Makefile bin cadence compass cron emacs etc hauska hosts lib matlab nsmail perl public public_html src synopsys synopsys_cache tutorial uutiset.htm vhdl windows wvannot wvlayer zipit
Shelli laajentaa tuon tähden kaikiksi tiedostonnimiksi, joka sitten pukataan
echolle. Itseasiassa tcsh:ssa helpoimman tiedostolistauksen saa pelkällä
välilyönnillä ja control-D:llä.
> ---------------------
> mailto:msa...@hit.fi
> ---------------------
Juha
--
Juha Leino ; jle...@iki.fi ; http://lenkkari.cs.tut.fi/~jleino
Veli-Pekka Suuronen
On Tue, 23 Sep 1997 11:55:18 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 23 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
>> cool, ei niitä kannata kuunnella tietokoneasioissa. Kuten huomaat, heillä
>> töitä ja työt pitää saada tehtyä vaikka siihen sopivaa softaa ei linuxille
>> löytyisikään.
>k{{nnell{ ja v{{nnell{ kaikenmaailman kerneleit{ yms.
Ihan kuulostaa siltä että vihjaat ettei Linuxilla voisikaan sitten tehdä
töitä kun on kernelin sorsat olemassa?
Tänäkin vuonna olen hoitanut käytännössä kaiken työntekoni Linuxilla ja
kernelin olen kääntänyt tasan kerran kun lisäsin sairaan kuulin äänituen
joka käyttää internal beepperiä kun en jaksa äänikorttia ostaa. Okei,
myönnän, että olen muutaman kerran buutannut puolitarpeettomasti koneeni
dossiin jotta voisin kirjoittaa sdiskillä Rolandin samplerin korppuja, mutta
nyttemmin siirryin tuonkin asian tekemään dosemun alla.
Kyllä sillä Linuxillakin voi ihan vain keskittyä työntekoonkin, vaikkakin
täytyy myöntää, että itsekin välillä virittelen jopa omaa systeemiäni, joka
taas säästää aikaa pitkällä tähtäimellä kun ei tarvitse joitain asioita joka
kerta tehdä käsin.
Toni.Mi...@helsinki.fi
Jani Jaakkola <jjaa...@cs.helsinki.fi> wrote:
: Näin täällä yliopistolla huolehditaan tulosvastuusta. Mutta täällä
: onkin myös ammattitaitoista väkeä. Ei tarvitse soittaa kaupalliseen
: tukeen, kun töpseli unohtuu seinästä.
Joo-o, jos verkot sattuvat joskus toimimaan jopa kokonaisen
työpäivän romahtamatta kolmea kertaa.
--
|Olis kai siistii antaa periksi, juu, toteais vaan |
InterNet E-Mail: |kylmästi, ei tästä mitään tuu - lähtis kävelemään,|
Toni.Mi...@Helsinki.fi |painais oven kiinni perässään. |
Jani Jaakkola
Toni.Mi...@Helsinki.fi
tuotti sormenpäillään seuraavat sanat:
> Jani Jaakkola <jjaa...@cs.helsinki.fi> wrote:
>: Näin täällä yliopistolla huolehditaan tulosvastuusta. Mutta täällä
>: onkin myös ammattitaitoista väkeä. Ei tarvitse soittaa kaupalliseen
>: tukeen, kun töpseli unohtuu seinästä.
>
> Joo-o, jos verkot sattuvat joskus toimimaan jopa kokonaisen
> työpäivän romahtamatta kolmea kertaa.
Niin, no tarkoitin lähinnä käpistelylaitosta, missä suurin
osa Linux-koneistakin on. Muusta yliopistosta saat sotia vaikka Jyrkin
kanssa. Kunhan Jyrki vaan suostuu.
Markku J. Salama
On 23 Sep 1997 11:45:23 GMT, Juha Leino <jle...@zruty.cs.tut.fi> wrote:
>> msalama~$ echo $LS*
>> Lynx Mail News bin mail src stuff tmp
>> msalama~$
>Hä, mikä tuo $LS* on ?
>jleino@toste ~ > echo *
>Mail Makefile bin cadence compass cron emacs etc hauska hosts lib matlab
No kerronpa. Päivitin Luniskini Slackwaresta RedHat 4.2:een silleen ihan raa-
kasti vaan päälle heittämällä. Kaikki muu toimi hyvin, mutta uusi ls ei ty-
kännyt /etc/DIR_COLORSin wanhasta 8-bit-optiosta. No en sitten siinä yltiö-
päissäni lainkaan muistanut /bin/dircolors-komentoa vaan aloin miettimään, et-
tä mikähän globaalimuuttuja mahtaa sisältää ls:n komentolinjakytkimet (kysees-
sä on siis LS_OPTIONS) ja päätin piruuttani kirjoittaa bashin komentolinjaan
että "echo $LS*" (juu, kyllä minä tiesin ettei tuo viittaa mihinkään muuttu-
jaan, mutta kunhan perkelyyttäni testasin).
Lopputuloksen näette yllä, itse en tiennyt että "echo *" näyttää bashissa tie-
dostolistauksen. No nytpä tiedän...
Make
--
---------------------
mailto:msa...@hit.fi
---------------------
Jyrki Havia
In <600iha$5l7$2...@liw.clinet.fi> Lars Wirzenius <l...@iki.fi> writes:
> ha...@cc.helsinki.fi (Jyrki Havia):
> > Ei, ellei rms:ää samalla potkittaisi pois :-)
> Noh, noh, ei RMS ole FSF:n ainoa voimahahmo ja päätöksentekijä ja
> kehityksen stabiiliutta haluava.
Ei, mutta eiköhän se kuitenkin edelleen ole gcc:ssä aika
tavalla se viimeinen sana :-)
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Ari Saastamoinen
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> On 22 Sep 1997, Tapio Vaattanen wrote:
>
> olen v{itt{nyt win-otuksen olevan "t{ydellinen"? Olen vain todennut sen
> sopivan parhaiten minun PuuCeeni k{ytt|tarkoituksiin, joten k{yt{n sit{.
> Jos luniski sopisi paremmin kyseisiin k{ytt|tarkoituksiin, k{ytt{isin
> sit{. Ei minulla ole mit{{n periaatteellista "pakkoa" k{ytt{{ nimenomaan
(Toivottavasti se olit sina, joka sanoit kayttavasi dos6.22+win31:ta)
En usko, etta Win3* sopii tarkoituksiisi parhaiten. Vaikka Windowsit
roskaa ovatkin, niin W95 tai NT toimii paljon paremmin kuin W3*, ja
vahintaan 99% softista toimii 95:sen kanssa mikali kone on oikein konffattu.
Etka ole silti vaihtanut kayttista, vaikka loytyykin paremmin tarpeisiisi
sopiva. >8^I
--
Arzka oh3...@vip.fi
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Jyrki Havia
jjaa...@cs.helsinki.fi (Jani Jaakkola) writes:
> > Joo-o, jos verkot sattuvat joskus toimimaan jopa kokonaisen
> > työpäivän romahtamatta kolmea kertaa.
> Niin, no tarkoitin lähinnä käpistelylaitosta, missä suurin
> osa Linux-koneistakin on. Muusta yliopistosta saat sotia vaikka Jyrkin
> kanssa. Kunhan Jyrki vaan suostuu.
Äskenkin oli intranetti taas rikki, mun työkoneesta ei päässyt
unixeihin, mutta unixeista pääsi kyllä mailmalle.
Ja mähän olen vain unix-ylläpitäjä.
Sami Kuhmonen
On 23 Sep 1997 16:48:53 GMT, ll...@vtoy.fi (Veli-Pekka Suuronen)
wrote:
>On Tue, 23 Sep 1997 11:55:18 +0300, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>>On 23 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
>>> cool, ei niitä kannata kuunnella tietokoneasioissa. Kuten huomaat, heillä
>>> ei ole kuvaa siitä, että jotkut tekevät tietokoneella oikeassa elämässä
>>> töitä ja työt pitää saada tehtyä vaikka siihen sopivaa softaa ei linuxille
>>> löytyisikään.
>>Aivan oikein, eli joidenkin pit{{ tehd{ tietokoneella t|it{, eik{ vain
>>k{{nnell{ ja v{{nnell{ kaikenmaailman kerneleit{ yms.
>
>Ihan kuulostaa siltä että vihjaat ettei Linuxilla voisikaan sitten tehdä
>töitä kun on kernelin sorsat olemassa?
>
>Tänäkin vuonna olen hoitanut käytännössä kaiken työntekoni Linuxilla ja
>kernelin olen kääntänyt tasan kerran kun lisäsin sairaan kuulin äänituen
>joka käyttää internal beepperiä kun en jaksa äänikorttia ostaa. Okei,
>myönnän, että olen muutaman kerran buutannut puolitarpeettomasti koneeni
>dossiin jotta voisin kirjoittaa sdiskillä Rolandin samplerin korppuja, mutta
>nyttemmin siirryin tuonkin asian tekemään dosemun alla.
>
>Kyllä sillä Linuxillakin voi ihan vain keskittyä työntekoonkin, vaikkakin
>täytyy myöntää, että itsekin välillä virittelen jopa omaa systeemiäni, joka
>taas säästää aikaa pitkällä tähtäimellä kun ei tarvitse joitain asioita joka
>kerta tehdä käsin.
Ja näyttäkää minulle ihminen joka tekee _täysin_perusasetuksilla_
hommia Wintöötillä, niin minä kerron miten paljon tehokkaammin hän
voisi tehdä työnsä jos vähän 'virittelisi'... Esim. kuinka monella on
vain se perus-yksivärinen taustaväri? Kenellä on perusikonit
työpöydällä? Kuka ei ole koskaan start-menuaan muokannut? Kuka ei ole
koskaan lisännyt ajureita tai vaihtanut näyttötilaa?
Onko Linuxin käyttökuntoon laittaminen virittelyä? Jos laitan Xään
uuden ikkunamanagerin, se parantaa ehkä mukavuutta. Eikä se paljoa
eroa siitä että ottaisin uuden desktop themen (siis sillä
virittelyindeksillä, tottakai se paljon enemmän muuttaa). Tai jos
käännän kerneliin äänituen, se on kuin asentaisi ääniajurin. Ja kun
asennan ohjelman, samalla tavalla se menee molemmissa.
Voisikohan joku valaista missä sitten se virittelyn raja menee, jos
wintöötin käyttökuntoon laittaminen ei ole virittelyä. Kyllä se
Linuxikin toimii vaikka kuinka kauan ja hyvin kun laitat ajurit
kuntoon, työpöydän haluamaksesi etc. Ei sitä tarvii joka hetki
käännellä kerneliä etc. etc. Voihan sitä käyttää moduleitakin, jolloin
ei homma paljoa eroa wintöötin ajureista...
Tuntuu enemmänkin että ihmisillä on ennakkoasenne, jonka mukaan
a) Linuxin käyttäjät on nörttejä.
b) Linux vaatii jatkuvaa virittelyä.
c) Wintöötin asetusten muuttaminen on normaalia käyttöä
Jospa kaikki kyseiset ihmiset miettisivät hetken aikaa asiaa ja sitten
vasta puhuisivat...
Timo Raita
On Thu, 25 Sep 1997, Sami Kuhmonen wrote:
> >Ainakaan AWE32:n ja Diamond Speedstar Pron ajureiden asentaminen ei
> >vaatinut mit{{n "virittely{", suurinpiirtein luokkaa "korppu koneeseen j=
a
> >sitten klikkaat sit{ OK-nappia". Win-otuksen virittelyksi voisi
> >varmaankin kutsua sit{, jos vaikka menn{{n editorilla muokkaamaan jotain
> >win.ini{ tai system.ini{. Mainittakoon kuitenkin, ett{ minun ei ole
> >juurikaan tarvinnut niihin koskea.
>=20
> No samalla tavalla se menee Linuxiinkin, siin=E4 vain ei tarvitse sit=E4
> "korppu koneeseen"-vaihettakaan... ;)
Mist{h{n sitten johtuu, ett{ luniskin k{ytt{j{t ainakin kovin ahkerasti
puhuvat, ett{ pit{{ taas k{{nt{{ kerneli uudestaan tai ett{ "t{ytyy
asentaa koko luniski uudestaan ku t{{ oli vaan t{mm|nen
kokeiluasennus..."?
TonyK Lindstroom
In article <Pine.SGI.3.95.970925...@torstai.hit.fi>,
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> Mist{h{n sitten johtuu, ett{ luniskin k{ytt{j{t ainakin kovin ahkerasti
> puhuvat, ett{ pit{{ taas k{{nt{{ kerneli uudestaan tai ett{ "t{ytyy
> asentaa koko luniski uudestaan ku t{{ oli vaan t{mm|nen
> kokeiluasennus..."?
Ilmeisesti sinä et tarkoitakaan luniskilla linuxia?
Timo Raita
On Thu, 25 Sep 1997, Sami Kuhmonen wrote:
> Ja n=E4ytt=E4k=E4=E4 minulle ihminen joka tekee _t=E4ysin_perusasetuksill=
a_
> hommia Wint=F6=F6till=E4, niin min=E4 kerron miten paljon tehokkaammin h=
=E4n
> voisi tehd=E4 ty=F6ns=E4 jos v=E4h=E4n 'virittelisi'... Esim. kuinka mone=
lla on
> vain se perus-yksiv=E4rinen taustav=E4ri?
Tuskin kovinkaan monella, joskin hommat luultavasti sujuvat senkin kanssa
ihan yht{ hyvin.
> Kuka ei ole koskaan lis=E4nnyt ajureita tai vaihtanut n=E4ytt=F6tilaa?
Ainakaan AWE32:n ja Diamond Speedstar Pron ajureiden asentaminen ei
vaatinut mit{{n "virittely{", suurinpiirtein luokkaa "korppu koneeseen ja
sitten klikkaat sit{ OK-nappia". Win-otuksen virittelyksi voisi
varmaankin kutsua sit{, jos vaikka menn{{n editorilla muokkaamaan jotain
win.ini{ tai system.ini{. Mainittakoon kuitenkin, ett{ minun ei ole
juurikaan tarvinnut niihin koskea.
Veli-Pekka Suuronen
On Thu, 25 Sep 1997 07:48:52 GMT, Sami Kuhmonen <fee...@vcoy.pp.sci.fi> wrote:
>Ja näyttäkää minulle ihminen joka tekee _täysin_perusasetuksilla_
>hommia Wintöötillä, niin minä kerron miten paljon tehokkaammin hän
>voisi tehdä työnsä jos vähän 'virittelisi'... Esim. kuinka monella on
>vain se perus-yksivärinen taustaväri? Kenellä on perusikonit
>työpöydällä? Kuka ei ole koskaan start-menuaan muokannut? Kuka ei ole
>koskaan lisännyt ajureita tai vaihtanut näyttötilaa?
Mitä? Miten työnteko tehostuu jos taustalle pistää kuvan yhden värin sijaan.
Itse olen pitkään eri GUI:ta käytettyäni tullut vuosien mittaan siihen
tulokseen että mukavin ja selkein ja vähiten ylimääräistä muistia vievä
tausta on yksivärinen.
>c) Wintöötin asetusten muuttaminen on normaalia käyttöä
Eikö muka Windowsin asentaminen ole sen normaalia käyttöä ja toimenpide
pitää uusia aina välillä? :)
Juhani Rantanen
On 24 Sep 1997 19:15:59 +0300, Jyrki Havia <ha...@cc.helsinki.fi> wrote:
>> Noh, noh, ei RMS ole FSF:n ainoa voimahahmo ja päätöksentekijä ja
>> kehityksen stabiiliutta haluava.
>
> Ei, mutta eiköhän se kuitenkin edelleen ole gcc:ssä aika
> tavalla se viimeinen sana :-)
RMS:n jotkut ``loistavat'' ideat (kuten tuo Emacsin C-h helppi) kieltämättä
ovat ärsyttäviä, mutta koodasihan hän alunperin sekä GCC:n että Emacsin, kai
hän voi tehdä oman mielensä mukaan. On kuitenkin mahdollista (kuten GCC:n
kanssa tehdäänkin), että tehdään toinen versio, joka keskittyy enemmän
nopeuteen kuin vakauteen.
Timo Raita
On 24 Sep 1997, Ari Saastamoinen wrote:
> (Toivottavasti se olit sina, joka sanoit kayttavasi dos6.22+win31:ta)
En ollut. Sanoin kyll{ k{ytt{v{ni DOS6.22+WIN3.11:ta (huom. toinen
ykk|nen!). 3.11:ss{ on ilmeisesti pahimmat 3.1:n bugit korjattu; ainakin
se tuntuu pysyv{n pystyss{ suhteellisen vakaasti (viimeksi saatu nurin
joskus puoli vuotta sitten;-).
> En usko, etta Win3* sopii tarkoituksiisi parhaiten.
Miksi et? Teetk| koneellasi samoja hommia kuin min{?
> Vaikka Windowsit roskaa ovatkin, niin W95 tai NT toimii paljon paremmin
Mill{ tavalla "paremmin", ja mill{ tavalla paremmin ne sopivat
musiikkihommiin?
Sen v{h{n, mit{ olen joskus koulun koneilla joutunut susivammaa
k{ytt{m{{n, olen kyll{ todennut sen melko lailla ep{stabiiliksi
systeemiksi. Esim. jos avaan p{{te-emulaattorin ja otan yhteyden
viikonp{iv{koneisiin, tuskin ehdin s{hk|postia lukea, kun susivamma on jo
nurin. Ent{ NT? Tarkoitatko "vanhaa" 3.51:t{ vaiko nelosta?
Ensinmainitusta minulla ei juurikaan ole kokemuksia, j{lkimm{ist{ olen
joskus joutunut k{ytt{m{{n. Jotenkin on j{{nyt sellainen mielikuva, ett{
NT:t vaativat koneelta reilusti enemm{n puhtia kuin 3.11. Ainakaan
minulle ei tulisi mieleenk{{n yritt{{ jotakin NT:t{ i486DX2/66-koneeseen,
jossa on RAMmia "vain" 16MB. Mainitulla kokoonpanolla 3.11 kyll{ py|rii
ihan sujuvasti.
> vahintaan 99% softista toimii 95:sen kanssa mikali kone on oikein konffattu.
Olettaisin, ett{ 3.1:lle tehty softa kyll{ py|rii "oikeassa" 3.1:ssa
luotettavammin kuin susivammassa. No, onhan kyll{ aika monesta ohjelmasta
erikseen susivammaversiot, mutta tied{ sitten niiden laadusta...
Oikein konffattu? 3.11:t{ minun ei kyll{ ole tarvinnut erityisemmin
"viilailla" saadakseni sen toimimaan hyvin. Susivammassako pit{{ sitten
puolet ajasta uhrata sen virittelyyn?
Sami Kuhmonen
On Thu, 25 Sep 1997 08:18:32 +0200, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 24 Sep 1997, Ari Saastamoinen wrote:
>
*puhetta-win311-etc-poistettu*
>> Vaikka Windowsit roskaa ovatkin, niin W95 tai NT toimii paljon paremmin
>
>Mill{ tavalla "paremmin", ja mill{ tavalla paremmin ne sopivat
>musiikkihommiin?
>
>Sen v{h{n, mit{ olen joskus koulun koneilla joutunut susivammaa
>k{ytt{m{{n, olen kyll{ todennut sen melko lailla ep{stabiiliksi
>systeemiksi. Esim. jos avaan p{{te-emulaattorin ja otan yhteyden
>viikonp{iv{koneisiin, tuskin ehdin s{hk|postia lukea, kun susivamma on jo
>nurin. Ent{ NT? Tarkoitatko "vanhaa" 3.51:t{ vaiko nelosta?
>Ensinmainitusta minulla ei juurikaan ole kokemuksia, j{lkimm{ist{ olen
>joskus joutunut k{ytt{m{{n. Jotenkin on j{{nyt sellainen mielikuva, ett{
>NT:t vaativat koneelta reilusti enemm{n puhtia kuin 3.11. Ainakaan
>minulle ei tulisi mieleenk{{n yritt{{ jotakin NT:t{ i486DX2/66-koneeseen,
>jossa on RAMmia "vain" 16MB. Mainitulla kokoonpanolla 3.11 kyll{ py|rii
>ihan sujuvasti.
Itse asiassa (taas kerran mainitaan...) meillä kotona oli 486/100
20MB:lla. NT pyöri ihan mukavasti. Nyt on 32MB muistia ja pyörii
hieman nopeammin ja oikein mukavasti. Erittäin käytettävä on. Ja nyt
on mietintänä että pitäisi kai siihen 486/66/20MB:een laittaa kanssa
NT, Linux jo on. Ja en yhtään epäile etteikö toimisi NT ihan mukavasti
siinäkin. Ja serveriksi on kone menossa (Joo tiedän että Linux olisi
parempi serveri ja luultavasti annan sen Linuxissa ollakin, nyt vain
joko verkkokortti bugaa tai jokin muu kun kone jumaa verkon takia)
>> vahintaan 99% softista toimii 95:sen kanssa mikali kone on oikein konffattu.
>
>Olettaisin, ett{ 3.1:lle tehty softa kyll{ py|rii "oikeassa" 3.1:ssa
>luotettavammin kuin susivammassa. No, onhan kyll{ aika monesta ohjelmasta
>erikseen susivammaversiot, mutta tied{ sitten niiden laadusta...
Tottakai 3.x:lle tehty softa toimii varmimmin 3.x:ssä. 95 toisaalta on
pitkälti 16pittinen, että se 32pittisyys vain sotkee sitä. Ja miksi
luulet että 95-versiot olisi laaduttomampia kuin saman valmistajan
samaversioinen 16pittinen ohjelma? Eihän siinä ole paljoakaan eroa
edes niiden välillä... 95-inhoa kenties? (En syytä, ymmärrän hyvin =)
>Oikein konffattu? 3.11:t{ minun ei kyll{ ole tarvinnut erityisemmin
>"viilailla" saadakseni sen toimimaan hyvin. Susivammassako pit{{ sitten
>puolet ajasta uhrata sen virittelyyn?
3.11:a ei paljoa tarvitse viritellä, johtuen siitä ettei siinä ole
niin paljoa turhaa tilpehööriä ympärillä. 95:ssä sitä saa raastaa ja
repiä poies kun se väkisin sinne änkeää. Ja kyllä uskoisin että
enemmän 95:ttä saa viritellä kuin Linuxia, ainakin pitemmällä
aikavälillä.
Juhani Rantanen
On Thu, 25 Sep 1997 11:24:17 +0200, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On Thu, 25 Sep 1997, Sami Kuhmonen wrote:
>> "korppu koneeseen"-vaihettakaan... ;)
>
>Mist{h{n sitten johtuu, ett{ luniskin k{ytt{j{t ainakin kovin ahkerasti
>puhuvat, ett{ pit{{ taas k{{nt{{ kerneli uudestaan tai ett{ "t{ytyy
>asentaa koko luniski uudestaan ku t{{ oli vaan t{mm|nen
>kokeiluasennus..."?
Jaa? Minä olen vain *kerran* joutunut asentamaan Linuxin uudestaan,
silloinkaan se ei olisi ollut tarpeen, mutta oli kova kiire, viikonloppu
tulossa enkä jaksanut ottaa selvää missä oli vika. s.a.linuxista kysyin
jälkikäteen asiaa ja helposti se olisi ratkennut muutenkin. Kyseessä kun oli
ns. tuotantokone, joka *ei* voinut jäädä viikonlopuksi pois päältä.
Kernelin jatkuva kääntäminen ei ole mikään pakko, varsinkaan jos kääntää
paljon toimintoja moduuleiksi. Jotkut kuitenkin *haluavat* viritellä
konettaan yökaudet ja haluavat kokeilla, millä keinoin saa pienimmän
kernelin aikaan... Käytännössä kernel täytyy kääntää uudestaan vain,
mikäli käyttää jotain laiteajuria jota ei ole vielä modularisoitu
tai haluaa esim. tehdä koneestaan palomuurin.
Oletko itse joutunut paljonkin kääntämään kerneliä, vai lauotko ns.
urbaaneja legendoja ajalta ennen v2.0?
Veli-Pekka Suuronen
On Thu, 25 Sep 1997 12:02:31 +0200, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 25 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
>> Eikö muka Windowsin asentaminen ole sen normaalia käyttöä ja toimenpide
>> pitää uusia aina välillä? :)
>asensin siihen Windos3.11:n eik{ sit{ ole t{h{n p{iv{{n menness{ tarvinnut
>asentaa uudelleen. No joo, tarkoititkin ehk{ susivamman asentamista.
Onhan sinulle jo ehdoteltu tässä uudempien Windowsien hankkimista. :)
Nojoo, mutta lähinnä tuo 95 tuntuu ainakin olevan kovasti rikkimenevää
mallia. Mielenkiintoisia kokemuksia... Puhdas kone, asennetaan 95 ja Office
ja Access. Käynnistetään Access. Ensimmäisessä dialogissa painetaan nappia
-> Registry Error.
Timo Raita
On Thu, 25 Sep 1997, Sami Kuhmonen wrote:
> Itse asiassa (taas kerran mainitaan...) meill=E4 kotona oli 486/100
> 20MB:lla. NT py=F6ri ihan mukavasti. Nyt on 32MB muistia ja py=F6rii
Vaan paljonkos NT sy| levytilaa? Vertaa DOS/WIN-pakettiin?
> >luotettavammin kuin susivammassa. No, onhan kyll{ aika monesta ohjelmas=
ta
> >erikseen susivammaversiot, mutta tied{ sitten niiden laadusta...
>=20
> Tottakai 3.x:lle tehty softa toimii varmimmin 3.x:ss=E4. 95 toisaalta on
> pitk=E4lti 16pittinen, ett=E4 se 32pittisyys vain sotkee sit=E4. Ja miksi
> luulet ett=E4 95-versiot olisi laaduttomampia kuin saman valmistajan
> samaversioinen 16pittinen ohjelma?
En luulekaan, sanoin vain, ett{ en tied{. Olen nimitt{in k{ytt{nyt
susivammaa hyvin v{h{n (ja saanut sen silti nurin n+1 kertaa;-). Tietysti
tuo sekoilu 16- ja 32-pittisyyden v{lill{ voisi olla yksi syy haukkua
susivammaa/sen ohjelmia.
> 95-inhoa kenties?
Voi olla. Johtunee l{hinn{ niist{ kokemuksista, mihin koulun koneissa
susivammaa k{ytt{ess{ on t|rm{nnyt...
> 3.11:a ei paljoa tarvitse viritell=E4, johtuen siit=E4 ettei siin=E4 ole
> niin paljoa turhaa tilpeh=F6=F6ri=E4 ymp=E4rill=E4.
=3D ei ole niin paljoa turhaa tilpeh||ri{ sy|m{ss{ levytilaa.
> 95:ss=E4 sit=E4 saa raastaa ja repi=E4 poies kun se v=E4kisin sinne =E4nk=
e=E4=E4. Ja
Sitten viel{ ne plug'n'pray-sotkut...
Sami Kuhmonen
On 25 Sep 1997 09:18:13 GMT, ll...@vtoy.fi (Veli-Pekka Suuronen)
wrote:
>On Thu, 25 Sep 1997 07:48:52 GMT, Sami Kuhmonen <fee...@vcoy.pp.sci.fi> wrote:
>>Ja näyttäkää minulle ihminen joka tekee _täysin_perusasetuksilla_
>>hommia Wintöötillä, niin minä kerron miten paljon tehokkaammin hän
>>voisi tehdä työnsä jos vähän 'virittelisi'... Esim. kuinka monella on
>>vain se perus-yksivärinen taustaväri? Kenellä on perusikonit
>>työpöydällä? Kuka ei ole koskaan start-menuaan muokannut? Kuka ei ole
>>koskaan lisännyt ajureita tai vaihtanut näyttötilaa?
>
>Mitä? Miten työnteko tehostuu jos taustalle pistää kuvan yhden värin sijaan.
>Itse olen pitkään eri GUI:ta käytettyäni tullut vuosien mittaan siihen
>tulokseen että mukavin ja selkein ja vähiten ylimääräistä muistia vievä
>tausta on yksivärinen.
No tarkoitin tuossa vain että (malkein) kaikki kyllä virittelevät
wintööttiäkin. En niinkään tarkoittanut että se taustakuva tehostaisi
työskentelyä. Väärä taustakuva saattaa karkoittaa ajatukset kokonaan
töistä ;)
>>c) Wintöötin asetusten muuttaminen on normaalia käyttöä
>
>Eikö muka Windowsin asentaminen ole sen normaalia käyttöä ja toimenpide
>pitää uusia aina välillä? :)
Sorry, unehdin =)
Timo Raita
On 25 Sep 1997, Veli-Pekka Suuronen wrote:
> Nojoo, mutta l=E4hinn=E4 tuo 95 tuntuu ainakin olevan kovasti rikkimenev=
=E4=E4
> mallia. Mielenkiintoisia kokemuksia... Puhdas kone, asennetaan 95 ja Offi=
ce
> ja Access. K=E4ynnistet=E4=E4n Access. Ensimm=E4isess=E4 dialogissa paine=
taan nappia
> -> Registry Error.
Joo, eli susivammassa m{{r{ajoin teht{v{ uudelleen asennus on "normaali
k{ytt|toimenpide".
Juha Makinen
Sami Kuhmonen <fee...@vcoy.pp.sci.fi> wrote:
> Onko Linuxin käyttökuntoon laittaminen virittelyä? Jos laitan Xään
> uuden ikkunamanagerin, se parantaa ehkä mukavuutta. Eikä se paljoa
> eroa siitä että ottaisin uuden desktop themen (siis sillä
> virittelyindeksillä, tottakai se paljon enemmän muuttaa). Tai jos
> käännän kerneliin äänituen, se on kuin asentaisi ääniajurin.
Siinähän sinä jo sanoitkin varsinaisen pisteen, eli normaali ihminen
ei tajua tietokoneista yhtään mitään ja ostaa sitä, minkä tuntee.
(Nykyään jengi haluaa koteihinsa MMX-pentiumeja, joiden tuotanto
lopetetaan pian - Windows 95:lla, josta tulee pian uusi Windows 98.)
Asia riippuu täysin siitä, kuinka se muotoillaan. Jos joudut kääntämään
kerneliin äänituen, Teppo 'idiootti' Tampio ymmärtää sen näin:
kääntää = ohjelmoida --> vaikeaa
äänituki = tukemaan ääntä --> mutta toimiiko musiikki sitten?
kernel = jotain outoa --> en minä osaa
Kun taas 'helposti' asia hoituu näin:
asentaa = laittaa paikalleen --> no, eiköhän se onnistu
ääniajurin = sen jälkeen kuuluu ääntä --> eli musiikkia, puhetta ym. mölyä
Koskahan .sodat-alueen lukijat ymmärtävät sen, että esimerkiksi Suomessa
on miljoona mikrotietokonetta, mutta ei taatusti miljoonaa gurua, jotka
tietävät tietokoneista kaiken. Siksi tunneasiat ovat ne, joilla tietokoneita
myydään. Jos Pirkka tms. lehti kertoo Petteri Järvisen suulla, että
kannattaa ostaa PC Windows 95:lla, jengi todellakin uskoo tuon ja ryntää
kauppoihin ostamaan PC:itä Windows 95:lla. Sen jälkeen, kun empaattisimmat
ryhmät ovat pistäneet myyntikäyrät uuteen uskoon, skeptisimmät täysin-
pihalla-siitä-mitä-v:ttua-tietokoneet-oikein-ovat -ryhmät uskaltavat ostaa
sitä mitä muutkin ovat ostaneet, eli PC:itä Windows 95:llä ja näin ollaan
pian siinä surkeassa tilanteessa, että tilastotieteistä jotain ymmärtävät
voivat todeta, ettei ole mikään ihme että maassa on demarihallitus.
Jokin osoitus tästä on se, että esim. Koti PC -lehti mainostaa olevansa ns.
"helppo tietokonelehti." (Teppo ei taaskaan tajua, vaan uskoo vain.) Toinen
hyvä esimerkki tosielämästä löytyy, kun kuuntelin parin kovaäänisen kaverin
keskustelua, jossa toinen mietti kuumeisesti onko hän tehnyt typerän teon
kun meni ostamaan Macintoshin, eikä ostanutkaan PC:tä. Keskustelusta sai
sen kuvan, kuin kaverit olisivat sijoittaneet osakkeisiin ja toinen olisi
ostanut Spam Oy:n osakkeita ja nyt katui kun ei ostanutkaan Fortune Oy:tä ja
pelkäsi menettäneensä rahansa lopullisesti sillä hetkellä, jos Spam Oy menee
konkurssiin. Ei siinä voi todeta muuta kuin, että voi-voi... Kaksi vuotta
vanha PC (P60) on tällä hetkellä aivan liian huonosti laajennettavissa esim.
Windows 98/NT:tä varten, eli siihen sijoitetut rahat menivät ns. hukkaan
erään standardin aukon kautta. Kaksi vuotta vanha _mikä_tahansa_muu_kuin_pc_
kone taas on pikemmiten edelleen käyttökelpoinen uusienkin ohjelmien kanssa.
[Teppo kun ei taaskaan ymmärtänyt sitä, että Spam Oy käytti (epäluotettavan
nimensä vastaisesti) rahansa asiakkaiden toiveiden kuuntelemiseen ja
Fortune Oy:n tulot kuluivat sen sijaan lähinnä nelivärimainosten julkaisuun
aikakauslehdissä. Koska Fortune Oy oli ymmärtänyt asiakkaidensa 'toiveet'
oikein, se lisäsi mainontaa ja sai lisää asiakkaita, kun taas Spam Oy kärsi
siihen kohdistuneista paineista epäluotettavan tuntuisena yrityksenä, sillä
alan ammattilehdessä kirjoittava toinen Teppo Tampio oli tuominnut Spam Oy:n
ilman_oikeutta_valittaa_millään_tavalla kuolemaan, vääryys voitti ja Spam Oy
meni konkurssiin, jonka jälkeen tämä 2nd Teppo Tampio kirjoitti parin
vuoden kuluttua artikkelin, kuinka juuri hän aisti trendit oikein ja että
hänen sanaansa kannattaa vastaisuudessakin luottaa. Jos tästä yleistyksestä_
ilman_mitään_todellisuuspohjaa_suomalaisiin_tietokonelehtiin voi jotain
oppia, niin ostakaan Windows PC, sillä Macintoshin tai Amigan ostaminen
tietää varmaa kuolemaa ja koneen häviämistä tai muuttumista täysin käyttö-
kelvottomaksi sillä hetkellä, jos tämän 'Spam Oy':n osakekurssi kääntyy
laskuun. Fortune Oy:hyn luottavat taas saavat parhaat taivaspaikat aition
eturiviltä, josta voi katsella kuinka nämä 'idiootit' kärsivät omasta
tyhmyydestään jouduttuaan laavajärveen. THX -luokitus kaikkialla.]
--
_
-Jim- Juha Makinen (juhm...@cc.helsinki.fi) _ // Tomorrow's technology -
Major in CS, University of Helsinki \X/ ten years ago!
>>>> Any resemblance between the above views and those of my employer, <<<<
>>>> my terminal, or the view out my window are purely coincidental. <<<<
Jani Frilander
Timo Raita wrote:
> Mist{h{n sitten johtuu, ett{ luniskin k{ytt{j{t ainakin kovin ahkerasti
> puhuvat, ett{ pit{{ taas k{{nt{{ kerneli uudestaan tai ett{ "t{ytyy
> asentaa koko luniski uudestaan ku t{{ oli vaan t{mm|nen
> kokeiluasennus..."?
Ilmeisesti Siffosen virityksiä...
Mutta ihan totta. Oletko kuullut, että jokin wintööt-pohjainen laite
olisi kestänyt pystyssä yli 600 päivää?
--
Kyllä Olivier Panis, Jos Verstappen antais.
Jani.Fr...@mail.wwnet.fi
Pertti Heikkinen
jjaa...@loussa.cs.helsinki.fi (Jani Jaakkola):
> Mites muuten NT:llä tehdään tämä:
> loussa:~$ egrep -h "^From: " /var/spool/news/sfnet/atk/sodat/* | sort |
> uniq -c | sort -nr | head -10
Tietenkin "muutamalla" hiiren klikkauksella.
Janne Pohjala
Jani Frilander wrote in article <342C2512...@mail.wwnet.fi>...
>Timo Raita wrote:
>> Mist{h{n sitten johtuu, ett{ luniskin k{ytt{j{t ainakin kovin ahkerasti
>> puhuvat, ett{ pit{{ taas k{{nt{{ kerneli uudestaan tai ett{ "t{ytyy
>> asentaa koko luniski uudestaan ku t{{ oli vaan t{mm|nen
>> kokeiluasennus..."?
>
>Ilmeisesti Siffosen virityksiä...
>
>Mutta ihan totta. Oletko kuullut, että jokin wintööt-pohjainen laite
>olisi kestänyt pystyssä yli 600 päivää?
En, mutta en kyllä tiedä yhtään unixia joka olisi ollut 20 kk ilman
pysäytystä, enkä tiedä edes yhtään mainframea (joilla ne oikeat työt
tehdään :-/) joita pidetään ilman huoltoa/päivityksiä 20 kk putkeen.
Niistä missä olen ollut on yleensä pidetty yksi huoltoilta kuukaudessa
ja remontti/päivitys vuosineljänneksittäin.
Joten korjatkaapa vajavaiset tietoni ja kertokaapa missä on oikeassa
tuotannossa olevia koneita joilla on pysäytys/päivitys/huoltoväli
yli 20 kk.
Haluatko tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?
janne....@kv.hel.fi --- http://www.kv.hel.fi/pohjala
Juhani Rantanen
On 26 Sep 1997 22:33:31 GMT, Jani Jaakkola <jjaa...@cs.helsinki.fi> wrote:
>Mistäs tämä Linuxin käyttäjien viha, jota kotisivullasikin mainostat,
>on oikein peräisin? Onko joku ilkimys kiusannut sinua?
Samaa minäkin häneltä kysyin jo aikaa sitten, vaan eipä ole vastausta
näkynyt. Mielestäni Linux-fanaatikkoja on Linuxin käyttäjistä erittäin pieni
osa, jotka kannattaa tosiaan jättää omaan arvoonsa. Samanlaisia idiootteja
löytyy ihan mistä tahansa ryhmästä (ei rajoitu tietokoneisiin).
Mikä nyt on, kun täytyy Linux-käyttäjät leimata joksikin, mitä he eivät ole?
Aika stereotyyppinen asenne täytyy ainakin olla, sillä vaikka joitain
yksittäistapauksia olisikin, niiden perusteella *ei* voi leimata koko
porukkaa.
Janne Pohjala
Juhani Rantanen wrote in article ...
>Mikä nyt on, kun täytyy Linux-käyttäjät leimata joksikin, mitä he eivät
ole?
>Aika stereotyyppinen asenne täytyy ainakin olla, sillä vaikka joitain
>yksittäistapauksia olisikin, niiden perusteella *ei* voi leimata koko
>porukkaa.
Ehkäpä tasapuolisuuden vuoksi? Johan täällä kaikki muutkin on leimattu
ties miksi ja ties millaisien yksittäistapauksien perusteella.
Paul Keinänen
"Janne Pohjala" <janne....@kv.hel.fi> wrote:
Jollain vikasietoisella käyttiksellä ja vikasietoisellä raudalla yli
vuoden suunnitellut käyttöjaksot varmaankin onnistuisivat. Se nyt
minimissään vaatisi systeemilevyn peilauksen, levy-yksiköiden,
prosessoreiden, ja muistikorttien vaihtamista lennossa. Se tietysti
edellyttää sopivan mekaanisen ja sähköisen rakenteen lisäksi, että
käyttis osaa jakaa sovellusohjelmia eri prosessoreille, sitä mukaan
kun prosessoreita ilmaantuu tai poistuu kokoonpanosta. Itsestään
selvää tietysti on, että käytetään ECC muistia, sillä pidemmän ajan
kuluessa dynaamisiin RAMeihin ilmestyy "pehmeitä" bittivirheitä, jotka
korjaantuvat aina kun viallinen muistipaikka luetaan, virhekorjataan
ja kirjoitetaan takaisin (tällöinkin voi tulla ongelmia, jos systeemin
alueella on muistisanoja, joihin ei kuukausiin viitata, jolloin
muistisanaan voi kertyä kaksi vikabittiä, jota ei enään saada
korjattua).
Moniprosessorikoneessa on tietysti kyseenalaista/makuasia, miten
käyttöjärjestelmän päälläolo määritellään. Saattaahan olla, että
yhtään alkuperäistä CPUta ei ole mukana konfiguraatiossa.
Ääriesimerkki on vaikka VAX-clusteri, jossa yksittäisiä koneita
saatetaan ajaa alas huoltojen takia, mutta sovelluksia voidaan ajaa
muissa koneissa yhteisillä (usein peilatuilla) levyillä. Yksittäisen
koneen käyttöjärjestelmäversionkin saattoi vaihtaa (jolloin
yksittäisen koneen saattoi joutua boottaamaan) clusterin muun
tuotantoajon siitä kärsimättä.
Veli-Pekka Suuronen
On Mon, 29 Sep 1997 09:04:13 +0200, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>L{hinn{ siit{ luniskik{ytt{jien periaatteesta "muita k{yttiksi{ ei ole
>olemassa. Luniski on se ainoa oikea...".
Tulipas rankka yleistys...
Kyllä Linux-käyttäjien ääni kuuluisi PALJON enemmän jos edes suurin osa
Linux-käyttäjistä olisi kuvaamasi kaltaisia, jotka jaksavat jatkuvasti
kertoa miten hienoupeemahtava Linux on.
Enemmänkin FreeBSD-käyttäjät tuntuvat aina jaksavan valittaa
Linux-käyttäjille jostain. :)
TonyK Lindstroom
In article <Pine.SGI.3.95.970929...@torstai.hit.fi>,
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> On 26 Sep 1997, Jani Jaakkola wrote:
>> Mistäs tämä Linuxin käyttäjien viha, jota kotisivullasikin mainostat,
>> on oikein peräisin?
> olemassa. Luniski on se ainoa oikea...".
Onneksi ei MiskiSoftkäyttäjien keskuudessa
ole moista havaittavissa. Vai mitä?
Timo Raita
On 29 Sep 1997, Sami Sandqvist wrote:
> K=E4ytt=E4j=E4yst=E4v=E4llinen? DOS shelliss=E4 ei ole edes tiedostonnime=
n
> t=E4ydennyst=E4.
Tiedostonnimen t{ydennyst{ ei tarvita, jos tiedostonnimet ovat j{rkev{n
pituisia eiv{tk{ mit{{n kilometrin runoja.
Tuomo Pyhala
On 29 Sep 1997 07:43:01 +0200, Anonymous <nob...@REPLAY.COM> wrote:
Voi lopeta jo se osoitteen vaihto jotta saan sinut pysymään killfileessä.
>Erona Linuxiin tässä on se, että perusasetuksilla esimerkiksi
>skandit (öäåÖÄÅ) eivät edes toimi Linuxissa. Ja niiden konffaaminen
>on aivan jotain muuta kuin "Ohjauspaneeli -> Näppäimistä -> Suomi"
>tyylinen valinta. Ainakin pitää /etc/profile tiedostoon lisätä
>seuraavat rivit:
Eivät toimi kaikissa *ohjelmissa*? Onko se käyttiksen vika ettei se estä
tekemästä ohjelmia joissa eivät skandit toimi?
>Sen muuttaminen on sentään Windowsissa helppoa, valmiina on useita
>eri vaihtoehtoja pudotusvalikossa ja värin vaihtaminen vaatii noin
>viisi hiirenklikkausta työpöydältä.. Netistä saa valmiita
>värivaihtoehtoja imuroita tonnikaupalla.. Kesti muuten aikoinaan
>pirun kauan ennenkuin tajusin miten Linuxin konsolissa voi vaihtaa
>väriä, lopulta "setterm -blength 0 -foreground cyan -store" teki
>sen tempun mitä halusin. Tuo blength siis lopettaa konsolin
>jatkuvan piippaamisen eri tilanteissa, toinen asia jota etsin
>_kauan_ ennenkuin sen löysin.
Hä? Mulla tais tulla defaulttina (pudotus)valikko josta saa valittua
kaikkia taustakuvia, värejä ja niin poispäin.
>Linuxissa taas joutuu softan ensin asentamaan, sitten kääntämän
>sen, asettamaan chmod/chown jne komennolla tiedosto-oikeudet,
>siirtämään tiedostoja sopivampaan hakemistoon, virittelemään
>skandit/hiiret/ääniajurit/grafiikat jne toimimaan ja eikä ole
>kovinkaan yllättävää jos pientä C/C++ taitoa tuossa asennusvaiheessa
>sattuu tarvitsemaan..
Mitä? Sun linuxis on rikki. Mun linux hakee yhdellä komennolla softan
amerikoista ja napsauttaa koneelle.
>IMHO siinä jos joutuu kahlaamaan manuaalsivujen, howto-dokumenttien,
>uutisryhmien, faq-tiedostojen, gcc oppaan jne. lävitse että saa
>softan asennettua tai skandit toimimaan! MS-Windowsissa hommat
>hoituu simppeleillä hiirenklikkauksilla, Linuxissa useimmiten
>joku "--dont-bang-the-head-in-the-wall" tyylinen parametri pitää
>lisätä makefile:en (ja ohje sen lisäämiseen löytyy jostain kiven
>alta) tai sitten pitää /usr/local/lib/kingispuikko/lib/ysdo-1.0/foorc
>tiedostoon lisätä rivi "foo=10293" (ja ohje tähänkin on kiven alla,
>sitten toki ohjeessa lukee joku toinen hakemisto mitä toiset Unixit
>käyttää mutta Linux tekee asian eri tavalla...).
... kuten jo totesin, linuxisi taitaa olla rikki. Usein kun lukee noita
dokumentteja, voi tehdä asioita, jotka MS-Windowsissa
a) ovat mahdottomia
b) niitten tekemiseen tarvittavat ohjelmat maksavat n mk (jossa n>1000mk)
>> a) Linuxin käyttäjät on nörttejä.
>> b) Linux vaatii jatkuvaa virittelyä.
>
>Voin parin vuoden Linux kokemuksella todeta tuon pitävän paikkansa,
B kohta on puppua. Jos (huomaa jos) linuxia pitää säätää, niin sitä pitää
säätää kerran, ja sen jälkeen se toimii, eikä sitä tarvitse asentaa
uusiksi kkerran kolmessa kuukaudessa. Kukas se minulle kertoikaan että
hänellä on periaate, että kerran puolessa vuodessa windows täytyy asentaa
uusiksi, vaikka se jotenkin pysyisi läjässäkin. Muuten se toimii liian
epävarmasti ja hitaasti. En tiedä pitääkö paikkaansa. Vältän
henkilökohtaisesti windowsin käyttämistä jos tehtävät voi hoitaa esim.
luniskilla.
Ja A kohdasta en viitsi edes mainita mitään.
--
Timo Raita
On Sat, 27 Sep 1997, Jani Frilander wrote:
> Mutta ihan totta. Oletko kuullut, ett=E4 jokin wint=F6=F6t-pohjainen lait=
e
> olisi kest=E4nyt pystyss=E4 yli 600 p=E4iv=E4=E4?
Enp{ ole noihin uptime-kisoihin erityisemmin huomiota kiinnitt{nyt.
Ainakin omassa koneessani win-otus kaatuu hyvin harvoin, mutta enp{ taida
viitsi{ tuota ruveta yritt{m{{n, kun ei muuten ole mit{{n syyt{ j{tt{{
konetta p{{lle. Tietysti kannettavassani voisin ruveta kokeilemaan
win-otuksen kest{vyytt{ ja sammuttaa koneen aina vain hibernaatiotilaan
eik{ sulje win-otusta ollenkaan...
Markku J. Salama
>L{hinn{ siit{ luniskik{ytt{jien periaatteesta "muita k{yttiksi{ ei ole
>olemassa. Luniski on se ainoa oikea...".
Korjataanpa hiukkasen. Linux on se ainoa oikea siihen käyttöön, johon se
on se ainoa oikea, ja siinä ei paljon Wintousit vingahtele. Vai voitko
väittää ettei näin olisi?
Make
--
---------------------
mailto:msa...@hit.fi
---------------------
Jukka Kohonen
nob...@REPLAY.COM (Anonymous) wrote:
% Sitten laittaa /home/sihvonen/.inputrc tiedostoon rivit:
Eikö ne kannattaisi panna omaan kotihakemistoon?
Siis tiedostoon /home/nobody/.inputrc.
--
Jukka....@iki.fi
* "Sitäpaitsi Helsinki on kaukana, siellä tuulee ja tietä ylittäessä
* jää raitiovaunun alle." -- Hiski Haapoja
Mika Yrj|l{
Timo Raita <v...@iki.fi> writes:
> Tiedostonnimen t{ydennyst{ ei tarvita, jos tiedostonnimet ovat j{rkev{n
> pituisia eiv{tk{ mit{{n kilometrin runoja.
Eihän tämä ideaalikoko vain satu olemaan 8+3 merkkiä?
(mitä haittaa muuten on vaikkapa tuon maagisen 8+3 merkin kanssa
tiedostonnimen täydennyksestä, eihän sitä pakota kukaan käyttämään jos
ei tahdo on filennimi sitten 2 merkkiä tai 200?)
Mika
--
/-------------------------------------------------------------------------\
I Fantasy, Sci-fi, Computers, Marillion, Oldfield, Vangelis, Clannad, Irc I
I Odd Experiences, Worms, Tuna, Synths. See http://www.lut.fi/~myrjola I
\-------------------------------------------------------------------------/
Tuomo Pyhala
On Mon, 29 Sep 1997 13:35:11 +0200, Timo Raita <v...@iki.fi> wrote:
>On 29 Sep 1997, Juhani Rantanen wrote:
>
>> >L{hinn{ siit{ luniskik{ytt{jien periaatteesta "muita k{yttiksi{ ei ole
>> >olemassa. Luniski on se ainoa oikea...".
>>
>
>Juuri siihen, ett{ n+1 tapaamaani luniskin k{ytt{j{{ eiv{t ole siet{neet
>kuulla puhuttavankaan muista k{yttiksist{.
äneezetmiinus ( n E Z-)?
Vai eikai käsityksesi johdu siitä, että luniski käyttäjät ovat jopa
kehdanneet esittää että heidän oma käyttöjärjestelmänsäkin on ihan hyvä,
ja he saavat sillä hommansa hoidettua [siinä määrin kun yleensä voivat
saada], ja ehkä onistuu joissakin tehtävissä paremmin kuin
[laita_tähänsuosikki_käyttis]? Hirveitähän ne luniskikäyttäjät joo.
--
Tuomo Pyhala
On 29 Sep 1997 08:20:45 GMT, Veli-Pekka Suuronen <ll...@vtoy.fi> wrote:
>>L{hinn{ siit{ luniskik{ytt{jien periaatteesta "muita k{yttiksi{ ei ole
>>olemassa. Luniski on se ainoa oikea...".
>Tulipas rankka yleistys...
Niin todellakin. Tuntuu lähes mahdottomalta että kukaan luulisi että hänen
käyttiksensä on ainoa. Jotkut saattavat luulla että ainoa oikea [ja
niinhän se Linux onkin, grrrin ;)]. Tuossa on vissi ero.
>Kyllä Linux-käyttäjien ääni kuuluisi PALJON enemmän jos edes suurin osa
>Linux-käyttäjistä olisi kuvaamasi kaltaisia, jotka jaksavat jatkuvasti
>kertoa miten hienoupeemahtava Linux on.
Onhan noita [esim minä] joilla on aikaa [tai siis ei ole] kehua koko ajan
luniskia.
Mutta eipä taida olla ketään Sihvosta vastaavaa. Joten tasoissa ollaan.
Hmmm.
>Enemmänkin FreeBSD-käyttäjät tuntuvat aina jaksavan valittaa
>Linux-käyttäjille jostain. :)
Höpöhöpö - mitä ne on? Mikä on FreeBSD?
--