kilpailukiellon mukaanantuomat haitat
Marko Pätsikkä
että kilpailukielto ei välttämättä olekkaan niin sitova kuin työsopimuksessa
saattaa lukea.
Olin ylemmän toimihenkilön vakanssissa normaalilla työsopimuksella
kk-palkkalaisena eräässä firmassa. Työsopimuksessani on määritelty 2 vuoden
kilpailukielto, joka estää minua harjoittamasta kyseista ammattia joko
itsenäisesti tai kilpailijalla (ylempi toimihenkilö, tulosvastuullinen,
autoilmastointilala).
Nyt olen erinäisistä lähteistä saanut ymmärtää, että kenties tuo minulle
asetettu kilpailukielto on ollut perusteeton. Jos näin on ollut, niin
silloinhan tuo ex-työnantajani on tuolla paperillaan vaikeuttanut
elinkeinoni harjoittamista ja siten vaikeuttanut perheeni toimeetuloa
ratkaisevissa määrin. Olisin kyllä saanut alan töitä (oli jopa valinnanvaraa
noin 10 eri yrityksestä) ja olen kieltäytynyt niistä johtuen juuri tuosta
työsopimuksessa mainitusta kilpailkiellosta.
Jos nyt jälkikäteen tulee varmuudella selville, että he ovat vaatineet
tuolla papeilla sellaista johon heillä ei ole laillista oikeutta, niin onko
minulla oikeuksia? Kun olen noudattunut ko. paperin pykäliä ja kieltäytynyt
tarjotuista hyvistäkin työtehtävistä, niin kärsinkö mahdollisen
tietämättömyyden omissa nahoissani vaiko käännynkö lakimiesten puoleen? Ja
taas.. mikä paras vaihtoehto? Ammattiliitto, työsuojelupiiri vaiko
yksityisesti palkkaamani vaihtoehto?
Voi kun tietäis mitä olen saanut, mitä menettänyt ja mitä tulen jatkossa
saamaan tai pahemmassa tapauksessa menettämään?
Niin, ja vaikuttaako se asiaan, että itse sanoin itseni irti ko. yrityksen
palveluksesta?
--
-Makke-
intohimona autot,
http://run.to/makkes.garage
Pekka
"Marko Pätsikkä" <mapa...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:QVVH8.424$NA3....@read2.inet.fi...
> Nyt olen erinäisistä lähteistä saanut ymmärtää, että kenties tuo minulle
> asetettu kilpailukielto on ollut perusteeton.
Olet tehnyt sopimuksen ja sopimus sitoo lähtökohtaisesti osapuolia. Sehän on
sopimuksen tarkoitus.
Totta on kuitenkin se, että joskus sopimuksiin on liitetty kohtuuttomia
ehtoja. Joskus jopa lainvastaisuuksia. Jos ehto on lainvastainen, on se
mitätön tai pätemätön.
Muissa ehdoissa tulkinnan suorittaa tapauskohtaisesti tuomioistuin.
Tuomioistuinratkaisuja kilpailukielloista on paljon ja ne ovat ovat hyvin
kirjavia.
Mutta mihinkaan korvaukseen sinulla ei ole mahdollisuutta pelkästään sillä
perusteella, että työsopimuksessasi mainitaan kilpailukielto.
Pekka
Ari Laitinen
> Nyt olen erinäisistä lähteistä saanut ymmärtää, että kenties tuo minulle
> asetettu kilpailukielto on ollut perusteeton. Jos näin on ollut, niin
> silloinhan tuo ex-työnantajani on tuolla paperillaan vaikeuttanut
> elinkeinoni harjoittamista ja siten vaikeuttanut perheeni toimeetuloa
> ratkaisevissa määrin. Olisin kyllä saanut alan töitä (oli jopa
valinnanvaraa
> noin 10 eri yrityksestä) ja olen kieltäytynyt niistä johtuen juuri tuosta
> työsopimuksessa mainitusta kilpailkiellosta.
Ei työnantajasi ole tehnyt mitään vaan sinä olet jättänyt tekemättä. Lisäksi
sinulla oli mahdollisuus pysyä työpaikassasi. Lisäksi sinulla oli
mahdollisuus neuvotella sopimuksen muuttamisesta työnantajasi kanssa
myöhemminkin.
Kilpailukiellon pätevyys on aina tapauskohtaista. Moni työnantaja laittaa
sen sopimukseen vain kaiken varalle.
Matti Grönroos
Ari Laitinen wrote:
>
> Kilpailukiellon pätevyys on aina tapauskohtaista.
On, mutta työsopimuslaki asettaa sekä pituudelle että korvaukselle
katon. Niiltä osin kuin sopimus ylittää lakisääteiset maksimit, sopimus
on mitätön.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
H M
> Erinäisistä vanhoista viesteistä ja muista lähteitä olen saanut ymmärtää,
> että kilpailukielto ei välttämättä olekkaan niin sitova kuin työsopimuksessa
> saattaa lukea.
> Olin ylemmän toimihenkilön vakanssissa normaalilla työsopimuksella
> kk-palkkalaisena eräässä firmassa. Työsopimuksessani on määritelty 2 vuoden
> kilpailukielto, joka estää minua harjoittamasta kyseista ammattia joko
> itsenäisesti tai kilpailijalla (ylempi toimihenkilö, tulosvastuullinen,
> autoilmastointilala).
Voimassaolevan työsopimuslain esitöissä todetaan mm:
==
Työsopimuslain 16 a §:ssä on säädetty kilpailukieltosopimuksesta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kilpailukiellosta
työsopimuksessa tai työsuhteen aikana. Kilpailukieltosopimuksella
tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä
työsuhteen lakattua työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka
harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta
harjoittaa omaan lukuunsa aikaisemman työnantajansa kanssa kilpailevaa
toimintaa.
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä.
Syyn arvioinnissa on otettava huomioon toisaalta työnantajan toiminnan
laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- ja
ammattisalaisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työntekijälle
järjestämästä erityiskoulutuksesta ja toisaalta työntekijän asema ja
tehtävät. Kilpailukieltosopimuksia on tehty erityisesti tuotekehitys-,
tutkimus- ja muita vastaavia tehtäviä suorittavien työntekijöiden
kanssa.
Kilpailukieltosopimuksen kestoaika voi voimassa olevan lain mukaan
olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Se voi
kuitenkin olla enintään yksi vuosi, jos työntekijän katsotaan saaneen
kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta
haitasta. Korvaus voi muodostua joko työsuhteen aikana tai sen jälkeen
maksetusta suorituksesta.
Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraamuksena maksettavan
sopimussakon määrä ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä
edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Jos
sopimussakosta ei ole sovittu, sopimusrikkomuksesta on suoritettava
työsopimuslain 51 §:n mukainen vahingonkorvaus. Vahingonkorvausta
määrättäessä on ilmeisesti otettava huomioon juuri mainittu säännös
sopimussakon enimmäismäärästä.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt
työnantajasta johtuvasta syystä.
Kilpailukiellon kestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat
rajoitukset eivät koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena
yrityksen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa, johtavassa
asemassa olevaa henkilöä. Kilpailukieltosopimuksen kohtuullisuus
arvioidaan heidän kohdallaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
annetun lain (228/1929), jäljempänä oikeustoimilaki, perusteella.
===
Kirjoituksestasi ei käy ilmi tapahtuma-ajankohtaa.
Oikeuskäytännössa tilanteesi liittyvää on käsitelty :
===
( www.finlex.fi/linkit/kko/19850171t )
KKO:1985-II-171 (på svenska) Työsopimus Kilpailukielto
Työsopimuksessa työntekijä oli sitoutunut kahden vuoden ajan
työsuhteen päättymisen jälkeen olemaan menemättä työnantajan kanssa
kilpailevan yrityksen palvelukseen sekä työnantaja korvaamaan
kilpailukiellon voimassaoloajalta työntekijän sen palveluksessa
viimeksi saaman ja hänen uudessa työssään saamansa pienemmän ansion
erotuksen tiettyyn enimmäismäärään saakka. Kilpailukiellon
voimassaoloaikaa koskevan työsopimuksen ehdon ei katsottu
kohtuuttomasti rajoittaneen työntekijän toimintavapautta, mutta
työntekijän sopimuksen rikkomisesta suoritettavaksi sovittua korvausta
kohtuullistettiin.
==
Tapauksesi ei liene aivan yksiselitteinen ja antamillasi tiedoilla
oikeudellisen asemasi arvioiminen on arvailua, kahden vuoden kielto
tuntuisi olevan lainvastainen
Ystävällisin terveisin
Hannu Mäkilä, varatuomari
H M ( www.tuomari.info )
Jukka K. Korpela
>> Kilpailukiellon pätevyys on aina tapauskohtaista.
>
> On, mutta työsopimuslaki asettaa sekä pituudelle että korvaukselle
> katon. Niiltä osin kuin sopimus ylittää lakisääteiset maksimit, sopimus
> on mitätön.
Tämän lisäksi kilpailukielto voidaan tehdä vain "työnantajan toimintaan tai
työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä". Jos tämä ehto ei
täyty, koko kilpailukielto on mitätön. Toisaalta tämä on tietysti
tulkinnanvaraisempi kuin 6 kk:n (erikoistapauksessa 1 v:n) enimmäisaika.
Tosin se enimmäisaikakaan "ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja
asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai
sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään
välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa" - mutta tämä on
selvästikin tarkoitettu koskemaan lähinnä toimitusjohtajatasoisia
henkilöitä, jotka saavat ns. kultaisen kädenpuristuksen. (Tosin varsinaista
toimitusjohtajaa työsopimuslaki ei koske lainkaan, koska hänen ei katsova
olevan työsuhteessa vaan erikoistyyppisessä sopimussuhteessa.)
Asiasta kannattaa ensisijaisesti kysyä ammattiliitolta, jos kuuluu liittoon.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Lakiaiheisia juttuja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lait/
Panu Mantylahti
> Työsopimuksessani on määritelty 2 vuoden kilpailukielto
Kilpailukielto on kuusi kuukautta, mutta erityisen pakottavista syistä
(mitä ne sitten ovatkaan) 12 kuukautta. Kuuden kuukauden ylittävältä
ajalta työnantajan on maksettava työntekijälle haitasta kohtuullinen
korvaus.
Kysy neuvoja ammattiliitosta, jose semmoiseen kuulut. Ne tarjoavat
yleensä ilmaista lakiapua jäsenilleen.
-P
--
Thou shalt not follow the Null Pointer,
for at its end Madness and Chaos lie.
Jukka K. Korpela
> ( www.finlex.fi/linkit/kko/19850171t )
- -
> Kilpailukiellon voimassaoloaikaa [2 v]
> koskevan työsopimuksen ehdon ei katsottu
> kohtuuttomasti rajoittaneen työntekijän toimintavapautta,
Tuon tuomion merkitystä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että se on
annettu aiemman lainsäädännön pohjalta. Vuoden 1991 alusta
työsopimuslakiin tuli säädös, joka rajoittaa kilpailukiellosta sopimista.
Vai olisiko se vain muuttanut aiempaa? En nyt jaksa käydä läpi
muutoshistoriaa, mutta vuoden 1970 työsopimuslaissa säädöstä ei ainakaan
ollut.
Eli ilmeisestikin tuossa oli kyse yleisestä sopimusoikeudellisesta
kohtuullisuuden arvioinnista. Nykyisin, siis vuodesta 1991 alkaen, laki
vetää tiettyjä rajoja, joten kahden vuoden aika on ilman muuta liian pitkä
(ellei kyseessä ole tosi iso pomo).
Kari Tiihonen
> "Marko Pätsikkä" <mapa...@iki.fi> wrote:
> > Työsopimuksessani on määritelty 2 vuoden kilpailukielto
>
> Kilpailukielto on kuusi kuukautta, mutta erityisen pakottavista syistä
> (mitä ne sitten ovatkaan) 12 kuukautta. Kuuden kuukauden ylittävältä
> ajalta työnantajan on maksettava työntekijälle haitasta kohtuullinen
> korvaus.
Paitsi jos olet johtavassa asemassa, tai vastaavassa tärkeässä toimessa.
Lisäksi tapa jolla työsuhde päättyy vaikuttaa sopimuksen päättymiseen.
t. Kari