avioehto
Jouni Haara
Aloin tuossa mittimään avioehtoa ja siihen liittyviä asioita.
Jos aviopari eroaa ilman ehtoa, niin omaisuus jaetaan tavalla jonka tiedän,
mutten viitsi tässä selostaa... (tulee niin pitkä selostus :-) )
- Voiko avioehdon tehdä avioliiton solmimisen jälkeen, esim. jos toinen osapuoli
haluaa perustaa yrityksen ja omaisuutta halutaan suojata?
- Kuinka tässä tapauksessa määritellään toisen omaisuus ennen avioliittoa,
pitääkö olla tiliotteet tai vast. tositteet tallella?
- Jos ehto tehdään ennen avioliittoa ja se sisältää esim. rahallista omaisuutta.
Rahaa kuitenkin siirrellään sinne ja tänne, jolloin pappikaan ei tiedä kuka on
lukkari jne. Kuinka tuo rahallinen omaisuus esim. 35 vuoden päästä arvioidaan?
Jos rahoja on ollut "yhteisissä" sijoituksissa, niin kuinka esim.
(inflaatio)koron/tuoton laskeminen noille rahoille hoidetaan?
- Voiko toinen osapuoli yksipuolisesti, jopa toisen tietämättä, luopua
oikeuksistaan ehdoissa määrättyyn omaisuuteen, esim. jakosuhteen muuttaminen
itselleen epäedullisemmaksi (65/35 => 50/50)? Kuinka tässä tapauksessa tulee
toimia?
- Omaisuuden perintähän ei tässä tavallaan ole olennaista, sillä
testamenttaajahan voi sulkea avio(ulko-)puolisolta oikeuden jättämäänsä
omaisuuteen avioerotilanteissa. Vaikkakin perintö voidaan liittää myös ehtoon.
<pohdintaa, joka ei kuulu lakipalstalle>
Jos avioehdon pystyy tekemään jälkikäteen, niin eipä etukäteen tehtävälle
avioehdolle jää muuta merkitystä kuin varautuminen avioeroon jo ennen
avioliittoa. Ja siinäpä vasta lähtökohta yhteiseen liittoon.
</pohdintaa, joka ei kuulu lakipalstalle>
Jepulis,
Jone
Jukka Pakkanen
"Jouni Haara" <jouni...@tellabs.com> kirjoitti
viestissä:3CFCD493...@tellabs.com...
>
> - Voiko avioehdon tehdä avioliiton solmimisen jälkeen, esim. jos toinen
osapuoli
> haluaa perustaa yrityksen ja omaisuutta halutaan suojata?
Avioehdon voi tehdä koska vain ennen eroa, avioehto tulee rekisteröidä
oikeudessa.
> - Kuinka tässä tapauksessa määritellään toisen omaisuus ennen avioliittoa,
> pitääkö olla tiliotteet tai vast. tositteet tallella?
Avioehdossa voit määritellä mikä omaisuus kuuluu avioehdon piiriin, ja mikä
ei.
> - Voiko toinen osapuoli yksipuolisesti, jopa toisen tietämättä, luopua
> oikeuksistaan ehdoissa määrättyyn omaisuuteen, esim. jakosuhteen
muuttaminen
> itselleen epäedullisemmaksi (65/35 => 50/50)? Kuinka tässä tapauksessa
tulee
> toimia?
Avioehto rekisteröidään aina oikeudessa, eikä sitä voi mennä yksipuolisesti
muutamaan, kuten ei muitakaan vastaavia sopimuksia.
> <pohdintaa, joka ei kuulu lakipalstalle>
> Jos avioehdon pystyy tekemään jälkikäteen, niin eipä etukäteen tehtävälle
> avioehdolle jää muuta merkitystä kuin varautuminen avioeroon jo ennen
> avioliittoa. Ja siinäpä vasta lähtökohta yhteiseen liittoon.
> </pohdintaa, joka ei kuulu lakipalstalle>
Etukäteen tehty avioehto on siitä hyvä, ja toista osapuolta kunnioittava,
että rupeapa sitten siinä erovaiheessa jostain avioehdoistakin vielä
riitelemään, kaiken muun päälle. Niin joo, "meillehän ei tule niin
käymään"... Jos asian voi hoitaa ennakkoon sovussa ja selkeästi, niin miksi
pantata se siihen tilanteeseen kun jutut muutenkin solmussa. Ellei eroa tule
niin eipä tuosta ole haittakaan ollut. Erityisesti avioehdollahan on
merkitystä silloin kun omaisuuksissa merkittävä ero, minusta osoittaisi
aikamoista itsekkyyttä "köyhemmältä" puoliskolta vaatia toista vain sokeasti
luottamaan siihen että kyllä se sitten voidaan tehdä jos ero tulee, kun
vaihtoehtoisesti asian voi hoitaa pois päiväjärjestyksestä heti alussa.
Sinänsä "pohdintasi" on aika yleinen, vaikkakin virheellinen käsitys, että
sillä valmistellaan jo eroa. Kuinkahan paljon vain on niitä "ikuisia"
liittoja missä tuhanteen kertaan sitten erotessa kirotaan ettei voinut tuota
sopia silloin kun se oli vielä sovittavissa.
Ari Laitinen
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.no-spam.fi> kirjoitti viestissä
news:ye5L8.268$Op3....@read2.inet.fi...
> Sinänsä "pohdintasi" on aika yleinen, vaikkakin virheellinen käsitys, että
> sillä valmistellaan jo eroa. Kuinkahan paljon vain on niitä "ikuisia"
> liittoja missä tuhanteen kertaan sitten erotessa kirotaan ettei voinut
tuota
> sopia silloin kun se oli vielä sovittavissa.
Voihan sen avioehdon ajatella olevan myös nimensä mukaankin ehto
avioliitolle. Ei siis eroa varten vaan jotta aviopuoliso suostuu avioon.
Voihan sitä jollain olla sellainen "avioehto" että anoppi ei sitten tule
kylään.
anttonenj
>
> Aloin tuossa mittimään avioehtoa ja siihen liittyviä asioita.
>
Yleensäkin ihmettelen koko asiaa! (Siis avioehtoa!)
En edes mittiä!
Miksi, mennä avioon, missä kaikki on yhteistä ja sitten
ennen ko. sitoumusta tai sen jälkeen onkin epävarma,
että tästä tuleekin 'paska juttu tai ero' ja täten täytyy
turvata oma / toisen 'perse'?
<TYHMILLE>
Tarkoitan sanalla 'perse' omaisuutta minkä päällä istutaan.
</TYHMILLE>
Mutta SE suuri kysymys?
Eikö olisi helpompaa olla menemättä 'avioon'?
Terveisin
_Heka_
Heikki H.
>
> Aloin tuossa mittimään avioehtoa ja siihen liittyviä asioita.
>
Yleensäkin ihmettelen koko asiaa! (Siis avioehtoa!)
En edes mittiä!
Miksi, mennä avioon, missä kaikki on yhteistä ja sitten
ennen ko. sitoumusta tai sen jälkeen onkin epävarma,
että tästä tuleekin 'paska juttu tai ero' ja täten täytyy
turvata oma / toisen 'perse'?
<TYHMILLE>
Tarkoitan sanalla 'perse' omaisuutta minkä päällä istutaan.
</TYHMILLE>
Mutta SE suuri kysymys?
Eikö olisi helpompaa/alunperin olla menemättä 'avioon'?
Terveisin
_Heka_
Ari Laitinen
"Heikki H." <a...@invalid.com> kirjoitti viestissä
news:3CFD18D3...@invalid.com...
> Eikö olisi helpompaa/alunperin olla menemättä 'avioon'?
Moni tekeekin niin mutta avioliitossa on tietyjä etuja. Harva sitä esim.
ajattelee kuolevansa ollessaan avioliitossa mutta on siinäkin tunnettu ero
onko perijä avo- vai avioliitossa vainajaan.
Heikki H.
Ari Laitinen wrote:
>>Eikö olisi helpompaa/alunperin olla menemättä 'avioon'?
>>
>
>Moni tekeekin niin mutta avioliitossa on tietyjä etuja. Harva sitä esim.
>ajattelee kuolevansa ollessaan avioliitossa mutta on siinäkin tunnettu ero
>onko perijä avo- vai avioliitossa vainajaan.
>
Toi on avo/liitto-vainaa on ns. vanhaa kamaa! Sehän on jo mainittu
Karpossa
ainankin pari kertaa!
'Älä ihmeessä sorru avoliittovainaaksi'! ;))
Mutta kuitenkin:
Eikö olisi helpompaa/alunperin olla menemättä 'avioon'?
Sekä kyseenalaistaa koko 'liittoehto'?
Terveisin
_Heka_
PS. Ennenkuin kommentoit lue 'treadin'Øalku!
Mikail Ruutu
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.no-spam.fi> kirjoitti
viestissä:ye5L8.268$Op3....@read2.inet.fi...
> > - Voiko toinen osapuoli yksipuolisesti, jopa toisen tietämättä, luopua
> > oikeuksistaan ehdoissa määrättyyn omaisuuteen, esim. jakosuhteen
> muuttaminen
> > itselleen epäedullisemmaksi (65/35 => 50/50)? Kuinka tässä tapauksessa
> tulee
> > toimia?
>
> Avioehto rekisteröidään aina oikeudessa, eikä sitä voi mennä
yksipuolisesti
> muutamaan, kuten ei muitakaan vastaavia sopimuksia.
Tuohan hoituu yksinkertaisesti lahjoituksena. Ts. avioehto pidetään voimassa
sellaisenaan ja oikeuksista luopuminen hoidetaan niin, että toinen
lahjoittaa omaisuuttaan sopivan määrän toiselle osapuolelle.
MR
Jukka Pakkanen
"Mikail Ruutu" <mikr...@netscape.net.invalid> kirjoitti
viestissä:U7hL8.15$VQ4....@read2.inet.fi...
What is... "lahjavero".
H M
>
> Tuohan hoituu yksinkertaisesti lahjoituksena. Ts. avioehto pidetään voimassa
> sellaisenaan ja oikeuksista luopuminen hoidetaan niin, että toinen
> lahjoittaa omaisuuttaan sopivan määrän toiselle osapuolelle.
>
> MR
Lahjaveron välttämiseksi, mikäli on kyse huomattavasta omaisuudesta,
voidaan avioehtoa täydentää ja sopia, että puolisolla on tiettyyn
omaisuuteen avioikeus.
Avieohtosopimuksen täydennys pitää rekisteröidä uudelleen.
Avioehtosopimus ja avio-oikeus realisoituvat vasta kun avioliitto
päätyy. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla; toisen puolison
kuolemaan tai avioeroon. Avioliiton aikana avioehtosopimuksella ei ole
suoranaisia oikeusvaikutuksia.
HM
( www.tuomari.info )
Riitta Niemistö
> - Voiko avioehdon tehdä avioliiton solmimisen jälkeen, esim. jos
> toinen osapuoli haluaa perustaa yrityksen ja omaisuutta halutaan
> suojata?
Avioehto voidaan tehdä milloin hyvänsä.
> - Kuinka tässä tapauksessa määritellään toisen omaisuus ennen avioliittoa,
> pitääkö olla tiliotteet tai vast. tositteet tallella?
Ei ole kysymys omaisuudesta ennen avioliittoa, vaan kummallakin on
avioliiton aikana se omaisuus joka on - lisäksi yleensä toki kertyy
yhteistä omaisuutta. Puolison omaisuuteen voi päästä käsiksi vasta
avioliiton purkautuessa. Siitä määrätään avioehdossa.
> - Jos ehto tehdään ennen avioliittoa ja se sisältää esim. rahallista
> omaisuutta. Rahaa kuitenkin siirrellään sinne ja tänne, jolloin
> pappikaan ei tiedä kuka on lukkari jne. Kuinka tuo rahallinen
> omaisuus esim. 35 vuoden päästä arvioidaan?
Rahan siirtely sinne ja tänne on sitä, että puolisot lahjoittelevat
rahaa toisilleen.
Kaikki yhteinen omaisuus on syytä pistää kummankin nimiin ja kummankin
oma omaisuus taas vain toisen nimiin. Tämä toki koskettaa vain isompia
hankintoja. Jos näitä asioita ei avioliiton aikana hoida huolella,
siitä eivät avioliiton purkautuessa hyödy kuin lakimiehet.
> Jos avioehdon pystyy tekemään jälkikäteen, niin eipä etukäteen tehtävälle
> avioehdolle jää muuta merkitystä kuin varautuminen avioeroon jo ennen
> avioliittoa. Ja siinäpä vasta lähtökohta yhteiseen liittoon.
Avioehdon solminen voidaan käsittää myös luottamuksen osoitukseksi: en
minä ole sinun omaisuuttasi kärkkymässä - sinua itseäsi vain.
Lisäksi jokainen avioliitto purkautuu joskus, viimeistään toisen
puolisoista kuollessa. Jos liitto on lapseton, palautuu omiasuus
molempien kuoltua puolisoiden suvuille. Ilman avioehtoa kaikki jaetaan
tasan, jos taas avioehto löytyy, kummankin omaisuus menee kummankin
omille sukulaisille - yhteinen omaisuus toki jaetaan tasan. Puolison
periminenhän on aina väliaikaista.
--
Riitta Niemistö "On valitettavaa, etta joillakin kayttajilla on niin
p. 3115 3863 t. vahan mielikuvitusta, etta jopa sig pitaa lainata toisten
261 7273 k. kirjoituksista ja viela irrottaa asiayhteydesta."
-- Petteri Järvinen
Riitta Niemistö
> Miksi, mennä avioon, missä kaikki on yhteistä ja sitten
> ennen ko. sitoumusta tai sen jälkeen onkin epävarma,
> että tästä tuleekin 'paska juttu tai ero' ja täten täytyy
> turvata oma / toisen 'perse'?
On melko yleinen harhaluulo, että avioliitossa kaikki on yhteistä.
Tosiasiassa nykysuomalaisessa avioliitossa omaisuus on erillistä,
mutta ilman avioehtoa liiton purkautuessa (joko kuolemaan tai eroon)
kaikki kuitenkin pistetään tasan.
--
Riitta Niemistö "Eero: Häpeä kyllä näin vanhan vasta
p. 3115 3863 t. tavaamista harjoitella.
261 7273 k. Juhani: Vanhan? Entäs meidän toisten ikä?"
-- Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
jp
news:aeaec3$be8$4...@news.cc.tut.fi:
> Kaikki yhteinen omaisuus on syytä pistää kummankin nimiin ja kummankin
> oma omaisuus taas vain toisen nimiin. Tämä toki koskettaa vain isompia
> hankintoja. Jos näitä asioita ei avioliiton aikana hoida huolella,
> siitä eivät avioliiton purkautuessa hyödy kuin lakimiehet.
>
Miten käytänössä irtain omaisuus pistetään kenenkään nimiin? Sen ymmärrän
että talo, autot, mökki, vene ja osakkeet voi olla jommankumman tai
molempien nimissä.
Mutta kaikki muu irtain omaisuuus, joka on vuosien saatossa hankittu ja
maksettu yhteiseltä pankkitililtä. Ei kai kukaan pidä listaa että "minun,
sinun, yhteinen". Irtaimiston rahallinen merkitys voi olla tietysti mitätön
talon hintaan nähden.
Hannu Linnala
Riitta Niemistö <mar...@iki.fi> kirjoitti viestissä:
>
> On melko yleinen harhaluulo, että avioliitossa kaikki on yhteistä.
> Tosiasiassa nykysuomalaisessa avioliitossa omaisuus on erillistä,
> mutta ilman avioehtoa liiton purkautuessa (joko kuolemaan tai eroon)
> kaikki kuitenkin pistetään tasan.
>
> --
tasajaon periaate. Se on lopetettu lailla 5.9.1975/705 eli Avioliittolain
103 §:n 2 mom. ", eloonjäänyt puoliso ei ole kuitenkaan velvollinen
luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."
Hannu Linnala
Urpo K.A. Heikkila
>Tuohan hoituu yksinkertaisesti lahjoituksena. Ts. avioehto pidetään voimassa
>sellaisenaan ja oikeuksista luopuminen hoidetaan niin, että toinen
>lahjoittaa omaisuuttaan sopivan määrän toiselle osapuolelle.
Yksinkertaisesti?
"Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle irtainta omaisuutta,
lahjoituksesta on ilmoitettava tuomioistuimelle siten kuin
lahjanlupauslain 6 §:ssä säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada
suojaa antajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja
ulosotossa." (Avioliittolaki 45§ 1 mom.)
ukah
Riitta Niemistö
> Miten käytänössä irtain omaisuus pistetään kenenkään nimiin? Sen ymmärrän
> että talo, autot, mökki, vene ja osakkeet voi olla jommankumman tai
> molempien nimissä.
No, lähinnä tuollaista arvokkaampaa omaisuutta nimenomaa tarkoitin.
Rahalliselta arvoltaan vähäinen irtain omaisuus on tietenkin yhteistä
- ellei ihan erikseen toisin sovita. Se on sitten toinen asia, mitä
pitää rahalliselta arvolta vähäisenä.
--
Riitta Niemistö "Toisaalta ihmiset, jotka eivät ole ilmoittautuneet
p. 3115 3863 t. kurssille, pitäisi viedä saunan taakse ja..."
261 7273 k. -- JSK II:n harjoitustenpitäjien meilivaihtoa
Riitta Niemistö
> Ei Suomessa kaikkea kuitenkaan pistetä tasan. Ei täällä vallitse enää
> tasajaon periaate. Se on lopetettu lailla 5.9.1975/705 eli Avioliittolain
> 103 §:n 2 mom. ", eloonjäänyt puoliso ei ole kuitenkaan velvollinen
> luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."
Just. Tasajako avioliiton purkautuessa kuolemaan siis koskettaa vain
siinä tapauksessa, että varakkaampi kuolee ensin. Useimmissa
tapauksissa tämä ei kuitenkaan muuta tilannetta kovinkaan paljon. Joko
se ensin leski on sen ensin kuolleen perillinen tai sitten perintö
menee lapsille, mutta vasta molempien kuoltua. Toisin sanottuna lapset
eivät pääse varakkaamman vanhempansa omaisuuteen käsiksi ennen tämän
kuolemaa.
--
Riitta Niemistö "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin
p. 3115 3863 t. te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi
261 7273 k. ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä."
-- Jeesus Nasaretilainen (Luuk. 17:6)
H M
> Hannu Linnala <hlin...@nettilinja.fi> kirjoitteli:
>
> Just. Tasajako avioliiton purkautuessa kuolemaan siis koskettaa vain
> siinä tapauksessa, että varakkaampi kuolee ensin. Useimmissa
> tapauksissa tämä ei kuitenkaan muuta tilannetta kovinkaan paljon. Joko
> se ensin leski on sen ensin kuolleen perillinen tai sitten perintö
> menee lapsille, mutta vasta molempien kuoltua. Toisin sanottuna lapset
> eivät pääse varakkaamman vanhempansa omaisuuteen käsiksi ennen tämän
> kuolemaa.
Tasajakoa avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan voidaan
pitää teoreettisena pääsääntönä. Leskellä on oikeus olla luovuttamatta
omaisuuttaan tasinkona puolisonsa perillisille ja usein leski tuohon
AL 103.2 oikeusohjeeseen vetoaa.
HM
( www.tuomari.info )