Kysymyksiä ositussopimuksesta avioerossa

Jukka Vaijärvi

unread,

Jul 24, 2002, 7:42:41 AM7/24/02

to

Terve,

kääntyisin asiantuntevan raadin puoleen tuikitavallisessa riidattomassa
avioerotapauksessa. Olemme eksän kanssa laatimassa ositusta
omaisuudestamme ja löysinkin netistä osoitteesta
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/ositussopimus_sovintojakona_osituslaskelma.html
mallin ositussopimukseen, jota olen muokkaamassa tilanteeseeni soivaksi.

Pari kysymystä:

1) Mitä tarkoittaa kohdassa III mainittu laskennallinen tasinko?
Onko se, kuten epäilen, oman laskennallisen omaisuuden ja avio-osan
erotus?
Eli saamapuolella olevalle puolisolla +-merkkinen?

2) Tarkoittaako fraasi "Avio-oikeus:Asianosaisilla on avio-oikeus
kaikkeen toistensa omaisuuteen." sitä että avioehtoa ei ole?

3) Omistan pienehkön määrän muutaman pörssiyhtiön osakkeita, miten ne
pitäisi arvostaa osituslaskelmassa?

4) Maksaako osituksen lainvoimaiseksi saattaminen jotain?

neuvoista kiittäen,

Jukka

Hannu Linnala

unread,

Jul 25, 2002, 1:11:27 PM7/25/02

to

Jukka Vaijärvi <jukka.v...@dinosoft.fi> kirjoitti
viestissä:3D3E92B1...@dinosoft.fi...

>
> Pari kysymystä:
>
> 1) Mitä tarkoittaa kohdassa III mainittu laskennallinen tasinko?
> Onko se, kuten epäilen, oman laskennallisen omaisuuden ja avio-osan
> erotus?
> Eli saamapuolella olevalle puolisolla +-merkkinen?
>
> 2) Tarkoittaako fraasi "Avio-oikeus:Asianosaisilla on avio-oikeus
> kaikkeen toistensa omaisuuteen." sitä että avioehtoa ei ole?
>
> 3) Omistan pienehkön määrän muutaman pörssiyhtiön osakkeita, miten ne
> pitäisi arvostaa osituslaskelmassa?
>
> 4) Maksaako osituksen lainvoimaiseksi saattaminen jotain?
>
>

1) Laskennallinen osa sovinto-osituksessa tarkoittaa normin vaatimusta, että
"Osituskirjassa on joka tapauksessa mainittava kummankin puolison sekä
avio-oikeuden alainen että avio-oikeudesta vapaa samoin kuin yhteinenkin
omaisuus."
2) Fraasi voi tarkoittaa muutakin, kuten mm. että toinen on voinut saada
lahjoituksena omaisuutta, mikä on annettu avio-oikeudesta vapaana.
3) Tärkeimpänä pidän sopimista vastapuolen kanssa osakkeiden arvosta.
4) Mistä ihmeestä olet lukenut, että laillisesti allekirjoitettu
ositussopimus pitäisi vielä saattaa lainvoimaiseksi?

Asiasta vielä: Tätä esittämääsi asiakirjamallia en oikein ymmärrä. Siinä
mainitaan, että Liisa omistaa puolet omakotikiinteistöstä Hietala RN:o 1:22
ja hän saa lopullisessa osituksessa koko kiinteistön. Saisiko hän tällä
ositussopimuksella oman osuutensa (½) ja miehensä osuuden? Nyt on tullut
käytännöksi, että kiinteistön lainhuutoa ei myönnetä ilman kaupanvahvistajan
todistamista. Pelkässä irtaimessa riittää kahden esteettömän todistajan
todistaminen, mutta ei enää kiinteän omaisuuden sovinto-osituksessa.

Hannu Linnala

HM

unread,

Jul 25, 2002, 2:01:04 PM7/25/02

to

In article <5kW%8.1839$o9.4...@reader1.news.jippii.net>,
hlin...@nettilinja.fi says...

Ositusasiakirjan ollessa saannon perusteena, sitä ei tarvitse
kaupanvahvistajan vahvistaa vaan osituskirjan muoto riittää eli
pesänjakaja tai osapuolet+kaksi todistajaa.
--
HM

( www.tuomari.info )

Hannu Linnala

unread,

Jul 27, 2002, 4:22:56 AM7/27/02

to

HM <mak...@tuomari.info> kirjoitti
viestissä:MPG.17aa695c6...@news.inet.fi...

> In article <5kW%8.1839$o9.4...@reader1.news.jippii.net>,
> hlin...@nettilinja.fi says...

> > Asiasta vielä: Tätä esittämääsi asiakirjamallia en oikein ymmärrä. Siinä

> > mainitaan, että Liisa omistaa puolet omakotikiinteistöstä Hietala RN:o
1:22
> > ja hän saa lopullisessa osituksessa koko kiinteistön. Saisiko hän tällä
> > ositussopimuksella oman osuutensa (½) ja miehensä osuuden? Nyt on tullut
> > käytännöksi, että kiinteistön lainhuutoa ei myönnetä ilman
kaupanvahvistajan
> > todistamista. Pelkässä irtaimessa riittää kahden esteettömän todistajan
> > todistaminen, mutta ei enää kiinteän omaisuuden sovinto-osituksessa.
> >
> >
> >
>

> Ositusasiakirjan ollessa saannon perusteena, sitä ei tarvitse
> kaupanvahvistajan vahvistaa vaan osituskirjan muoto riittää eli
> pesänjakaja tai osapuolet+kaksi todistajaa.
> --
> HM

Kyllä meilläpäin on vaadittu vastaavissa tapauksissa kaupanvahvistajan
vahvistus haettaessa lainhuutoa. Asia olisi toisin, jos rouva omistaisi jo
entuudestaan koko omakotikiinteistön. Nyt hän on tullut saaneeksi puolet
mieheltään ottaessaan yksin vastattavakseen yhteisen asuntoluoton -
100.000,oo mk. Rouvan saanto (Hietala RN:o 1:22) ei mielestäni kokonaan ole
siirtynyt hänelle ilman vastiketta. Ristiriitaista tässä on myös se, että
rouva vastaa nyt asuntoluotosta keskinäisessä suhteessa yksin, mutta
todellisuudessa he ovat edelleen vastuussa yhteisesti pankin suuntaan:
nostaneet luoton yhdessä. Sovinto-ositus ei sido pankkia.

Hannu Linnala