Internet-liittymän hankinta taloyhtiölle
Tapio Martimo
siis uusi. Taloyhtiössä on 24 kiinteistöä. Talon varustukseen kuuluu
lähiverkkokaapelointi. Tarkoituksenani olisi saada jonkinlainen
kiinteistöliittymä taloyhtiöllemme, sillä nehän ovat joltisestaankin
kustannustehokkaita. Alustavissa kyselyissä peräti 11 osakasta on
ilmoittanut olevansa halukas liittymään tulevan kiinteistöliittymän
käyttäjäksi.
Kiinteistöliittymien tarjonta paikkakunnallani on jokseenkin heikkoa.
Paikallinen, palvelutasoltaan kehnoksi tunnettu, puhelinyhtiö tarjoaa
omaansa. Lisäksi tarjous on saatu toiselta operaattorilta, joka tarjoaa
liittymää nk. yritysliittymänä, eli sopijaosapuolina olisivat taloyhtiö
ja operaattori. Operaattori laskuttaisi taloyhtiötä kuukausittain ja
taloyhtiö edelleen niitä asuntoja, jotka olisivat järjestelmässä mukana.
Tarjottuun yritysliittymään kuuluu monia kannaltamme mielekkäitä
ominaisuuksia (kiinteä IP-osoite, oman palvelimen ylläpito jne), joita
paikallisen puhelinoperaattorin tarjouksessa ei ole mahdollistettu.
Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
(perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
Näitä kertaluontoisia aloituskustannuksia kertyy noin 700 euroa, joten
kovin isosta summasta kullekin kiinteistölle ei tästä koituisi. Tällöin
näiden kustannuksien maksuun osallistuisi toki sellaisetkin osakkaat,
jotka eivät kiinteistöliittymän käyttäjäksi ryhtyisi. Voidaanko näin
kuitenkin menetellä, mikäli yhtiökokouksessa enemmistöpäätös asiasta
saadaan?
Isännöitsijä on ottanut asiaan kannan, että liittymän kustannukset olisi
maksettava vain osallisujien kesken, vedoten AOYL:in 5 pykälään*. Syy
siihen, miksi minä ja muut asian puuhamiehet haluaisivat
aloituskustannukset taloyhtiön maksettavaksi on se, että silloin
järjestelmä olisi kaikille vaivaton ja yksioikoinen sikäli, että silloin
kiinteistöliittymään olisi helppo liittyä ja siitä olisi helppo
irtisanoutua. Jos aloituskustannukset maksettaisiin vain osallistujien
kesken, olisi myöhemmin liittyminen ja siitä irtautuminen mutkikkaampaa,
kun muutaman euron summia pitäisi maksella sinne sun tänne osakkaalta
toiselle.
*
<lainaus AOYL:ista>
AOYL 5 §:n mukaan yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka
aiheutuvat:
1. kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta;
2. kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta ja hoidosta;
3. sellaisesta perusparannuksesta, uudistuksesta, lisärakentamisesta ja
lisäalueen hankkimisesta, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan
vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei
osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodustu kohtuuttoman ankaraksi
4. yhtiölle lain mukaan kuuluvista velvoitteista
</lainaus AOYL:ista>
--
Tapio Martimo
Jani Hinkka
"Tapio Martimo" <tapio....@sunpoint.net> kirjoitti
viestissä:3D5A246C...@sunpoint.net...
> Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
> (perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
> Näitä kertaluontoisia aloituskustannuksia kertyy noin 700 euroa, joten
> kovin isosta summasta kullekin kiinteistölle ei tästä koituisi. Tällöin
> näiden kustannuksien maksuun osallistuisi toki sellaisetkin osakkaat,
> jotka eivät kiinteistöliittymän käyttäjäksi ryhtyisi. Voidaanko näin
> kuitenkin menetellä, mikäli yhtiökokouksessa enemmistöpäätös asiasta
> saadaan?
Sikäli ongelmallinen kysymys, että "oikeaa" vastausta ei ole.
Kiinteistöliittymät ovat suhteellisen uusi villitys, ja selkeitä oikeuden
ratkaisuja ei ole. Periaatteessa kiinteistöliittymä vastaa
kaapelitelevisiota, jonka kustannukset siis jaetaan taloyhtiössä niiden
osakkaiden kesken, jotka moisen mukavuuden haluavat. Eli sikäli isännöitsijä
on oikeassa...
Mutta... Kun kiinteistössä kerta on jo valmiina lähiverkkokaapelointi... Eli
voidaan ajatella, että osakkaat ovat olleet tietoisia tuosta jokaiselle
varatusta asumisen tasoa kohottavasta tekijästä... Ja siis näinollen
taloyhtiön kontolle tulee ottaa tarvittavien sopimusten teko ja laitteiden
hankinta. Tavallaan voisi ajatella että rakennuttaja on tehnyt
hiekkalaatikon, mutta taloyhtiö saa itse tilata mieleistään hiekkaa... Eihän
ole rakennuttajan (tahi osan asunnon ostajien) tarkoitusperien mukaista
pitää tuota hiekkalaatikkoa ilman hiekkaa -> lähiverkkokaapelointia ilman
että siitä pääsee ulkomaailmaan.
Eli osakkaat ovat olleet ostopäätöstä tehdessään tietoisia tuosta
lähiverkkokaapeloinnista, ja tietoisia, että moinen kuuluu taloyhtiön
hoitovastuulle ja näin myös heidän kukkaroaan rasittaa...
Mutta asia on todellakin niin uusi, että lienee parempi soittaa
kiinteistöliittoon. Tosin veikkaan että he jäävät tuohon perinteiseen
kaapeliverkko-ratkaisuun....
Marko Konttinen
<tapio....@sunpoint.net> wrote:
> näiden kustannuksien maksuun osallistuisi toki sellaisetkin osakkaat,
> jotka eivät kiinteistöliittymän käyttäjäksi ryhtyisi. Voidaanko näin
> kuitenkin menetellä, mikäli yhtiökokouksessa enemmistöpäätös asiasta
> saadaan?
Näin ainakin meidän taloyhtiössä tehtiin. Asuntoja on 16 ja näillä
näkymin yhteyden ottaa käyttöön vain kuusi -- yhtiökokous kuitenkin
päätti hankkia tarvittavat laitteet, asennukset ja aloituskustannukset
yhtiön piikkiin. Käyttökustannukset jaetaan käyttäjien kesken.
Minusta isännöitsijä vetoaa oudosti tuohon pykälään, koska mistä muusta
yhteyden hankkimisessa olisi kysymys, ellei "perusparannuksesta,
uudistuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta, jolla
kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan
tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus
muodustu kohtuuttoman ankaraksi". Toki se on vain minun mielipiteeni,
joku muu voi olla eri mieltä, onko yhteys ajankohdan tavanomainen
vaatimus.
-marko
--
"Boikotoi McDonaldsia! Niiden lehmät syövät Suomen sademetsät!"
- tuntematon
Marko Konttinen - m...@iki.fi - +358 40 5100 210
Poliisi
kuulumattomilla osapuolilla?
Perustakaa osuuskunta liittymäänne varten. Osuuksia yhtä paljon kuin
kotitalouksia ja osuuskunnan perustajat jakavat aluksi tasapuolisesti
keskenään käyttöoikeudet (osuudet).
Esim. Peralla on 3 osuutta koska osallistui osuuskunnan perustamiseen.
Nyt hän on vapaa kauppaamaan/vuokraamaan ylimääräisiä osuuksia
muillekkin, mikäli he haluavat käyttöoikeudet. Ei ole vaikea, eikä
kellään ole nokan koputtamista asiaan.
Poliisi
>yhteyden hankkimisessa olisi kysymys, ellei "perusparannuksesta,
>uudistuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta, jolla
>kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan
>tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus
>muodustu kohtuuttoman ankaraksi". Toki se on vain minun mielipiteeni,
>joku muu voi olla eri mieltä, onko yhteys ajankohdan tavanomainen
>vaatimus.
Jos teidän taloyhtiöönne tulee puhelinlinjat, teillä on jo
internetyhteys. Kaupunkien läheisyydessä myös kiinteä sellainen, ADSL
liittymä tarjoaa erittäin laadukasta yhteyttä.
Parempia mukavuustasoja toki aina löytyy. Jos taloyhtiössä on
enemmistönä ökyrikkaita ihmisiä, jotka haluavat päällystää taloyhtiön
rappukäytävän kultalevyin, niin sekin on varmaan ihan ok juttu?
tt+gn20020...@it.jyu.fi
> Tarkoituksenani olisi saada jonkinlainen
> kiinteistöliittymä taloyhtiöllemme
> Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
> (perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
> Isännöitsijä on ottanut asiaan kannan, että liittymän kustannukset olisi
> maksettava vain osallisujien kesken, vedoten AOYL:in 5 pykälään*.
Pelkään isännöitsijän olevan oikeassa.
Moisen maksattaminen taloyhtiöllä onnistunee vain, jos sille
saa kaikkien osakkaiden suostumuksen, ja se voi olla vaikeaa.
--
Tapani Tarvainen
Ari Laitinen
> Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
> (perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
> Näitä kertaluontoisia aloituskustannuksia kertyy noin 700 euroa, joten
> kovin isosta summasta kullekin kiinteistölle ei tästä koituisi. Tällöin
> näiden kustannuksien maksuun osallistuisi toki sellaisetkin osakkaat,
> jotka eivät kiinteistöliittymän käyttäjäksi ryhtyisi. Voidaanko näin
> kuitenkin menetellä, mikäli yhtiökokouksessa enemmistöpäätös asiasta
> saadaan?
Yhtiökokous päättää miten menetellään kustannusten jakamisessa. Se tie on
siis pitkä.
Jakakaa ne 700 euroa nyt niiden 11 käyttäjän kesken niin eihän se tee mitään
verrattuna siihen asunnon hintaan.
Jatkossa kiinteistö saa laskuttaa kaikilta uusilta saman liittymismaksun
vaikka se onkin jo voittoa, mutta pitäähän sitäkin saadan.
PW
> Sikäli ongelmallinen kysymys, että "oikeaa" vastausta ei ole.
Oikea vastaus on olemassa - ei tosin korkeimman oikeuden vahvistama.
> Kiinteistöliittymät ovat suhteellisen uusi villitys, ja selkeitä oikeuden
> ratkaisuja ei ole. Periaatteessa kiinteistöliittymä vastaa
> kaapelitelevisiota,
Tuon ratkaisee aikanaan korkein oikeus.
> jonka kustannukset siis jaetaan taloyhtiössä niiden
> osakkaiden kesken, jotka moisen mukavuuden haluavat.
KaapeliTV:n liittyminen voidaan nykyisin päättää yksinkertaisella
enemmistöllä yhtiökokouksessa ja kaikki maksavat.
> Eli sikäli isännöitsijä on oikeassa...
Samaa mieltä
--
Pertti Wahlstén
Televerkon asiantuntija (ATK-harrastaja), uusia ammatillisia haasteita
etsimässä.
PW
> Olen muuttanut rivitaloon, joka valmistui kesäkuussa 2002. Asunto on
> siis uusi. Taloyhtiössä on 24 kiinteistöä. Talon varustukseen kuuluu
> lähiverkkokaapelointi. Tarkoituksenani olisi saada jonkinlainen
> kiinteistöliittymä taloyhtiöllemme, sillä nehän ovat joltisestaankin
> kustannustehokkaita. Alustavissa kyselyissä peräti 11 osakasta on
> ilmoittanut olevansa halukas liittymään tulevan kiinteistöliittymän
> käyttäjäksi.
Käytät kiinteistö sanaa hiukan houlimattomasti :-(
Kiinteistö on taloyhtiö kokonaisuudessaan, joka voi sisältää useampia
rakennuksia sekä jokaisessa rakennuksessa voi olla useampia huoneistoja.
Tarkoittanet huoneistojen lukumäärää tuolla 24:llä.
> Kiinteistöliittymien tarjonta paikkakunnallani on jokseenkin heikkoa.
> Paikallinen, palvelutasoltaan kehnoksi tunnettu, puhelinyhtiö tarjoaa
> omaansa. Lisäksi tarjous on saatu toiselta operaattorilta, joka tarjoaa
> liittymää nk. yritysliittymänä, eli sopijaosapuolina olisivat taloyhtiö
> ja operaattori. Operaattori laskuttaisi taloyhtiötä kuukausittain ja
> taloyhtiö edelleen niitä asuntoja, jotka olisivat järjestelmässä mukana.
> Tarjottuun yritysliittymään kuuluu monia kannaltamme mielekkäitä
> ominaisuuksia (kiinteä IP-osoite, oman palvelimen ylläpito jne), joita
> paikallisen puhelinoperaattorin tarjouksessa ei ole mahdollistettu.
>
> Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
> (perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
Mielestäni ei voida, jos lakia noudatetaan.
> Näitä kertaluontoisia aloituskustannuksia kertyy noin 700 euroa, joten
> kovin isosta summasta kullekin kiinteistölle ei tästä koituisi. Tällöin
> näiden kustannuksien maksuun osallistuisi toki sellaisetkin osakkaat,
> jotka eivät kiinteistöliittymän käyttäjäksi ryhtyisi. Voidaanko näin
> kuitenkin menetellä, mikäli yhtiökokouksessa enemmistöpäätös asiasta
> saadaan?
Uusi AOYL mahdollistaa määrättyjen palveluiden toteuttamisen
taloyhtiöön, yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, jos ne katsotaan
yleisesti nykyiseen asumistasoon kuuluviksi (lue alla AOYL lainauksen
koht 3).
Laki on tältä osin epselvä. Erilaisissa lain tulkinnoissa on puhuttu
kaapeliTV-liittymästä ja parvekelasituksista, mutta ei
kiinteistöliittymästä.
KaapeliTV:llä meni pitkään päästä normaaliin asumistasoon kuuluvaksi
palveluksi.
En usko, että Kiinteistöliittymää vielä hyväksyttäisiin normaaliksi
asumiseen liittyväksi peruspalveluksi, vaikka jotkut varmaan näin
toivoisivatkin.
Mielestäni vaatii yksimielisen päätöksen.
Kaikkeahan voi tietenkin tehdä, jos kukaan yhtiökokouksen osaanottaja ei
sitä moiti. Poissaolleillakin on mahdollisuus moittia tehtyä päätöstä.
Tämän hetken tulkinnan mukaan, moittijalla olisi varsin hyvät
mahdollisuudet saada tehty päätös puretuksi, kun vie asian oikeuteen.
Viimekädessä sitten korkein oikeus tekisi asiasta päätöksen, jos asia
niin pitkälle viedään.
Isossa porukassa vain saattaa usein olla joitakin, jotka haluavat pistää
asiassa hanttiin - periaatteesta, joten kannattaa harkita parikin
kertaa, ennen kuin vie asian yhtiökokoukseen.
> Isännöitsijä on ottanut asiaan kannan, että liittymän kustannukset olisi
> maksettava vain osallisujien kesken, vedoten AOYL:in 5 pykälään*.
Mielestäni isännöitsijä on tässä oikeassa.
> Syy siihen, miksi minä ja muut asian puuhamiehet haluaisivat
> aloituskustannukset taloyhtiön maksettavaksi on se, että silloin
> järjestelmä olisi kaikille vaivaton ja yksioikoinen sikäli, että silloin
> kiinteistöliittymään olisi helppo liittyä ja siitä olisi helppo
> irtisanoutua. Jos aloituskustannukset maksettaisiin vain osallistujien
> kesken, olisi myöhemmin liittyminen ja siitä irtautuminen mutkikkaampaa,
> kun muutaman euron summia pitäisi maksella sinne sun tänne osakkaalta
> toiselle.
>
> *
> <lainaus AOYL:ista>
> AOYL 5 §:n mukaan yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka
> aiheutuvat:
>
> 1. kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta;
> 2. kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta ja hoidosta;
> 3. sellaisesta perusparannuksesta, uudistuksesta, lisärakentamisesta ja
> lisäalueen hankkimisesta, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan
> vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei
> osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodustu kohtuuttoman ankaraksi
> 4. yhtiölle lain mukaan kuuluvista velvoitteista
> </lainaus AOYL:ista>
--
Marko Konttinen
> Parempia mukavuustasoja toki aina löytyy. Jos taloyhtiössä on
> enemmistönä ökyrikkaita ihmisiä, jotka haluavat päällystää taloyhtiön
> rappukäytävän kultalevyin, niin sekin on varmaan ihan ok juttu?
Tietenkin, jos sen tulkitsee olevan toimenpide, "jolla saatetaan
vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei
osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodustu kohtuuttoman ankaraksi".
Minä en niin tulkitsisi.
H M
> "Tapio Martimo" <tapio....@sunpoint.net> kirjoitti viestissä
> news:3D5A246C...@sunpoint.net...
>
> > Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
> > (perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
Asunto-osakeyhtiö laki muuttui kesäkuun 2001 alussa.
Uusien säännösten mukaan kaikista perusparannuksista ja uudistuksista
voidaan päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä ja
niiden kustannukset jaetaan kaikkien osakkaiden kesken yhtiössä
noudatetun yhtiövastikeperusteen mukaan. Edellytyksenä on, että
parannus tai uudistus vastaa ajankohdan tavanomaisia vaatimuksia ja
sen vaikutus osakkaan maksettavaksi tulevaan vastikkeeseen on
kohtuullinen. Lain lähtökohta on, että yhtiökokouksen
enemmistöpäätöksellä ei saa päättää mainitut rajoitukset ylittävien
parannusten ja uudistusten vastikerahoituksesta.
katso www.om.fi/9871.htm
www.finlex.fi/linkit/sd/20010316
HM
( www.tuomari.info )
Pekka Pessi
>Kysymys asiassa on se, että voidaanko tarvittavat aloituskustannukset
>(perustamismaksu, tietyt laitehankinat) pistää taloyhtiön piikkiin?
>Näitä kertaluontoisia aloituskustannuksia kertyy noin 700 euroa, joten
>kovin isosta summasta kullekin kiinteistölle ei tästä koituisi.
Ehdota, että taloyhtiö maksaisi sen 700 euroa ja se
maksettaisiin takaisin käyttömaksina vaikka kahden-kolmen vuoden
kuluessa, sen jälkeen voitte päivittää vermeet. Taloyhtiö siis
käytännössä lainaisi sen 700 euroa verkkokäyttäjille.
Pekka