Seurusteluikä?
Henri Tapani Heinonen
kolmasosako? Ei kai niinkään moni.
--
Pelasta SETI@home-projekti rahavaikeuksista:
http://setiathome.berkeley.edu/donor.html,
http://setiathome.berkeley.edu/tps_page.html,
http://setiathome.berkeley.edu/corp.html.
Miikka Lahti
Henri Tapani Heinonen wrote:
> Kuinkahan suuri osa kaikista 19-vuotiaista pojista on seurustellut? Yksi
> kolmasosako? Ei kai niinkään moni.
70-90%, feikkaisin?
Jarkko Hietala
viestissä:b2cmig$s66$8...@news1.songnet.fi...
> Kuinkahan suuri osa kaikista 19-vuotiaista pojista on seurustellut? Yksi
> kolmasosako? Ei kai niinkään moni.
Kouluterveyskysely 2002 mukaan 22% Lukion 2. lk pojista seurustelee
vakituisesti. En sit tiedä miten skaalautuu tohon kysymykseen.
Ilkka Kokkarinen
"Jarkko Hietala" <jarkko....@pp1.inet.fi> wrote in message
news:Pav2a.373$ND1...@read3.inet.fi...
> Kouluterveyskysely 2002 mukaan 22% Lukion 2. lk pojista seurustelee
> vakituisesti. En sit tiedä miten skaalautuu tohon kysymykseen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: kuinka monella tämän kirjoituksen lukijan omalla
lukioluokalla asia oli oikeasti näin? Eli siten, että millä tahansa
yksittäisellä hetkellä ainakin viidennes luokan pojista seurusteli
vakituisesti --- eikä tyttöystävä ollut kuvitteellinen tai "tavoitteena",
vaan jos asiaa olisi häneltä suoraan kysytty, hän olisi myöntänyt ääneen
olevansa kyseisen pojan tyttöystävä.
Ainakaan meidän lukioluokallamme asia ei ollut noin.
Ilkka Kokkarinen
http://kokkarinen.blogspot.com
Laura Ahonen
news:kHw2a.337926$pDv....@news04.bloor.is.net.cable.rogers.com...
> > Kouluterveyskysely 2002 mukaan 22% Lukion 2. lk pojista seurustelee
> > vakituisesti. En sit tiedä miten skaalautuu tohon kysymykseen.
>
> Ihan mielenkiinnosta kysyn: kuinka monella tämän kirjoituksen lukijan
omalla
> lukioluokalla asia oli oikeasti näin? Eli siten, että millä tahansa
> yksittäisellä hetkellä ainakin viidennes luokan pojista seurusteli
> vakituisesti --- eikä tyttöystävä ollut kuvitteellinen tai "tavoitteena",
> vaan jos asiaa olisi häneltä suoraan kysytty, hän olisi myöntänyt ääneen
> olevansa kyseisen pojan tyttöystävä.
Okei, sukupuolena tähän vastaamiseen on väärä, mutta vastaan kuitenkin.
En seurustellut lukion 2. luokalla. Enkä ollut seurustellut sitä ennenkään.
--
Laura Ahonen
"Si essem tu, non illic graderer."
Henri Tapani Heinonen
viestissä:3E4A5C9...@cc.jyu.fi...
Ei voi olla totta! Siis korkeintaan 10 - 30 % tuosta ikäluokasta on niin
arkoja ja ujoja, etteivät uskalla seurustella. Minä siis olen yksi
kymmenestä. Prosenttiluvun luulisi olevan 50 % paikkeilla.
Kuinka monta prosenttia 25-vuotiaista miehistä on seurustellut?
Entäs 30-vuotiaista?
Entäs 40-vuotiaista?
Entäs 50-vuotiaista?
Eivät kai kaikki seurustele ollenkaan elämänsä aikana? Eivät kai tuollaiset
ihmiset voi kovin harvinaisia olla?
--
Verbien taivutuskaava (http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html)
Jarkko Hietala
seurustelua, että asutaan samassa osoitteessa?
> Kuinka monta prosenttia 25-vuotiaista miehistä on seurustellut?
50%-60%
> Entäs 30-vuotiaista?
80%-90%
> Entäs 40-vuotiaista?
n. 90%
> Eivät kai kaikki seurustele ollenkaan elämänsä aikana? Eivät kai
tuollaiset
> ihmiset voi kovin harvinaisia olla?
Jostakin sain sellaisen käsityksen, että noin 10% ihmisistä eli suomessa
noin 500.000 ihmistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana.
Jarkko Hietala
> soittavia ja yleensä mielestäni aika ulospäinsuuntautuneita poikia.
> tyttöystäväkiertokin oli aika yleinen, oli hämmentävää, miten jossain
> kuussa jotkut olivat pareja, ja muutaman kuukauden sisällä koko pakka oli
> sekoittunut uudellen. itse tulin lukioon täysin toiselta paikkakunnalta,
> joten en koskaan ollut ns. sisäpiirissä mukana (joka oli siis suurimmaksi
> osaksi muodostunut jo yläasteaikana).
En laske tuota seurusteluksi. Minun skaalassani se on seurustelu suhteen
alapuolella oleva suhde (vaikka niin monet teinit tohkeissaan väittävät
seurustelevansa). Lasken seurustelu suhteeksi sellaisen vasta sellaisen
suhteen mitä ei ihan heti olla vaihtamassa tai poikki pistämässä (jonkin
typerän syyn takia) ja luottamus suhteessa on niin hyvällä tasolla, että
voisi asua samassa osoitteessa.
Jouni Kemppi
>
>
> Ihan mielenkiinnosta kysyn: kuinka monella tämän kirjoituksen lukijan omalla
> lukioluokalla asia oli oikeasti näin? Eli siten, että millä tahansa
> yksittäisellä hetkellä ainakin viidennes luokan pojista seurusteli
> vakituisesti --- eikä tyttöystävä ollut kuvitteellinen tai "tavoitteena",
> vaan jos asiaa olisi häneltä suoraan kysytty, hän olisi myöntänyt ääneen
> olevansa kyseisen pojan tyttöystävä.
>
olin jopa naimisissa tuohon aikaan :)
--
JOuni
Johanna
"Ilkka Kokkarinen" <imk...@rogers.com> kirjoitti
viestissä:kHw2a.337926$pDv....@news04.bloor.is.net.cable.rogers.com...
>>
> Ihan mielenkiinnosta kysyn: kuinka monella tämän kirjoituksen lukijan
omalla
> lukioluokalla asia oli oikeasti näin? Eli siten, että millä tahansa
> yksittäisellä hetkellä ainakin viidennes luokan pojista seurusteli
> vakituisesti --- eikä tyttöystävä ollut kuvitteellinen tai "tavoitteena",
> vaan jos asiaa olisi häneltä suoraan kysytty, hän olisi myöntänyt ääneen
> olevansa kyseisen pojan tyttöystävä.
En nyt ihan lukumäärää tarkkaan muista, mutta veikkaisin, että 5/16 olisi
aika lähellä. Olin luokalla, jolla painotettiin pitkää matikkaa, fysiikkaa
ja kemiaa, joten monet pojat olivat hiljaisia "numeropoikia". Muutama poika
sitten oli ulospäinsuuntautuneempi, urheilullinen ja sosiaalinen ja nämä
sitten olivatkin ne jo pariutuneet tapaukset. Tyttöjä oli 10 ja heistä
seitsemän muistan seurustelleen vakavasti läpi lukion saman pojan kanssa.
Johanna
Jarkko Hietala
> olin jopa naimisissa tuohon aikaan :)
=) Kutenkin eronnut jo? =)
Lyd
19-vuotiaista pojista on seurustellut? Yksi kolmasosako? Ei kai
niinkään moni.
Meidän luokalla taisi suosittu poika, joka oli oppilaskunnan
hallituksessa, seurustella lähes koko lukioajan saman tytön kanssa.
Muuten taisi kaikki olla seurustelemattomia, mutta suurimmalla osalla
pojista/tytöistä taisi olla koulu etusijalla.
Mutta kyllä tuon ikäisistä ainakin 40% on seurustellut.
Lyd
Henri Tapani Heinonen
viestissä:b2e7ug$ht4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> En seurustellut lukion 2. luokalla. Enkä ollut seurustellut sitä
ennenkään.
Sinulle pitää nostaa virtuaalihattua. Melko hyvä saavutus tuokin jo on.
Loistava saavutus on, ettei ole seurustellut ainakaan alle 20-vuotiaana.
Hannu Koskenvaara
> "Laura Ahonen" <laura.m...@kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:b2e7ug$ht4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>>En seurustellut lukion 2. luokalla. Enkä ollut seurustellut sitä
>
> ennenkään.
>
> Sinulle pitää nostaa virtuaalihattua. Melko hyvä saavutus tuokin jo on.
> Loistava saavutus on, ettei ole seurustellut ainakaan alle 20-vuotiaana.
Mitä loistavaa siinä on? Ainakin pojilla se yleensä kertoo
jonkinlaisesta epäsosiaalisesta luonteesta, joka on kohtuullisen
yleistä. Varo vaan, kun niiden kirjojesi kanssa puuhastelet (nimim.
kokemuksen syvä rintaääni). ;-)
Hannu Koskenvaara
Jouni Kemppi
kaksikymppiseen heti 40-vuotisonnittelukortin ojennettuani.
(Olin lukion 2:sta käydessäni 24 vuotias.)
--
Jouni
Laura Ahonen
news:b2g6vr$1sl$1...@news1.songnet.fi...
> > En seurustellut lukion 2. luokalla. Enkä ollut seurustellut sitä
> > ennenkään.
>
> Sinulle pitää nostaa virtuaalihattua. Melko hyvä saavutus tuokin jo on.
> Loistava saavutus on, ettei ole seurustellut ainakaan alle 20-vuotiaana.
Ensimmäinen seurustelu alkoi siinä 18-vuotiaana.
Hiski Haapoja
> aika lähellä. Olin luokalla, jolla painotettiin pitkää matikkaa, fysiikkaa
> ja kemiaa, joten monet pojat olivat hiljaisia "numeropoikia". Muutama poika
> sitten oli ulospäinsuuntautuneempi, urheilullinen ja sosiaalinen ja nämä
> sitten olivatkin ne jo pariutuneet tapaukset. Tyttöjä oli 10 ja heistä
> seitsemän muistan seurustelleen vakavasti läpi lukion saman pojan kanssa.
Minulla ei lukiossa (kummassakaan niistä) ollut aavistustakaan
kenenkään parisuhteista. Ainoa tapaus, jolloin niihin viitattiin, oli
kun äidinkielen opettaja kysyi luokalta, arvaatteko mistä
opettajainhuoneessa keskustellaan eniten, ja vastasi itse: "Teidän
avoliitoista!"
Turha mainitakaan, ettei itselläni ollut parisuhdetta vielä pitkään
aikaan lukion jälkeenkään. Tarkemmin ajatellen ei ole nytkään. Voi
voi.
Turha mainitakaan 2: olin lyhyen matematiikan luokalla, ja sielläkään
en tajunnut yhtään mitään. Opettaja antoi säälistä minun tehdä
ala-asteen tehtäviä.
Hiski
Miikka Lahti
Henri Tapani Heinonen wrote:
>>
>>>Kuinkahan suuri osa kaikista 19-vuotiaista pojista on seurustellut? Yksi
>>>kolmasosako? Ei kai niinkään moni.
>>>
>>70-90%, feikkaisin?
>>
>
> Ei voi olla totta! Siis korkeintaan 10 - 30 % tuosta ikäluokasta on niin
> arkoja ja ujoja, etteivät uskalla seurustella. Minä siis olen yksi
> kymmenestä. Prosenttiluvun luulisi olevan 50 % paikkeilla.
No seurustelu ja seurustelu. Jos nyt puhutaan edes jonkinlaisista
kokemuksista, arvelisin prosenttiluvun lähemmäksi 90:ntä.
Mikko P Vuorinen
>Kuinka monta prosenttia 25-vuotiaista miehistä on seurustellut?
>Entäs 30-vuotiaista?
Kohta tulee 30 täyteen, enkä ole vielä kertaakaan ns. seurustellut. Tai
siis minulla ei ole koskaan ollut ns. tyttöystävää. Ainakaan sellaista,
jota olisin pitänyt tyttöystävänäni.
--
Uutta vuotta. Vaihdoin signaturen.
Jarkko Hietala
> siis minulla ei ole koskaan ollut ns. tyttöystävää. Ainakaan sellaista,
> jota olisin pitänyt tyttöystävänäni.
Totuus on se, että minä olen 25 enkä ole koskaan seurustellut. Ei koskaan
ole ollut tyttöystävääkään. Tosin epämääräisiä suhteita on ollut itseäni 10v
vanhempiin naisiin. Onhan se ainakin tyhjää parempi. =)
Markku Jantunen
Meidän lukioluokallamme oli kaksi poikaa, jotka seurustelivat samalla
luokalla olevan tytön kanssa. Luokkamme oli laajan matematiikan
luokka.
Oppilaita oli yhteensä n. 30, joista 6-7 oli tyttöjä. Siis reilusta
paristakymmenestä pojasta kaksi seurusteli aivan varmasti
vakituisesti.
Joukossa oli näiden lisäksi muutama tyyppi, jollaisesta
amerikkalaisessa
high schoolissa käytettäisiin termiä "jock". He olivat tuossa iässä
aivan
riittävästi tyttöjen suosiossa saadakseen Ilkan maitsemat kriteerit
täyttävät tyttöystävät.
Henkilökohtaiset havaintoni siis eivät anna minulle syytä pitää tuon
kyselyn tuloksia epäuskottavina. Ylipäätään käsitys, että lukioikäiset
pojat ovat vielä luusereita, piste, on ehkä liian jyrkkä, vaikka siinä
onkin useimpien kohdalla perää. Nimittäin ominaisuudet, joilla saadaan
naisseuraa lukioiässä, ja joilla pärjätään opinnoissa ja myöhemmin
elämässä, eivät todellakaan ole poissulkevia. Osa pojista on henkilö-
kohtaisten ominaisuuksiensa takia lukioiässä vähemmän sosiaalisesti
raakilemaisen oloisia kuin toiset. (*) Tietysti lukiolaistytöille on
tar-
jolla myös vanhempia miehiä, mutta vielä viisi vuotta vanhemmistakin
selkeä enemmistö on pelkkiä köyhiä opiskelijapoikia. Toki kymmenen
vuotta lukioikäistä vanhemmista miehistä jo näppituntumalla arvioiden
kolmisen kertaa suurempi osuus seurustelee vakituisesti, mikä luonnol-
lisesti johtuu sosiaalisen menestyksen mittareiden muuttumisesta koko
ikäluokan keskiluokkaistumisen myötä. Mutta kuinka moni hieman alle
kolmikymppinen mies seurustelee itseään kymmenen tai edes viisi vuotta
nuoremman naisen kanssa?
*) Läheskään kaikki naiset eivät tietoisesti etsi sosiaalisesti
mahdolli-
simman menestynyttä miestä. Heidän aivonsa tunnistavat aktuaalisen
tai "todennäköisen" sosiaalisen menestyjän täysin alitajuisesti ja
auto-
maattisesti miehen käyttäytymisestä huokuvasta itsevarmuudesta,
joka
välittyy pienimpienkin eleiden ja ilmeiden muodostamasta
kokonaisuu-
desta. Tämä ilmenee heille vetovoimana ja ihastuksen tunteina
tällais-
ta miestä kohtaan. (Sivumennen sanoen tämä ainakin osaksi selittää
sen, että on paradoksaalisesti olemassa miehiä, joilta puuttuu
tosiasiallinen korkea sosiaalinen asema, mutta jotka silti ovat
naisten suuressa suosiossa. Tällaisilla miehillä on alfauroksen
mimiikka ja käyttäytymismallit riippumatta heidän
yhteiskunnallisesta
statuksestaan toisin kuin ihmisten valtaenemmistöllä. Näiden
miesten
joukossa sosiopaatit ovat yliedustettuina siitä tyystä, että
sosiopaatit
ovat äärimmäisen immuuneja kaikelle ympäristön negatiiviselle
palautteelle
ja siksi luonnostaan määrättömän täynnä itseään.)
> Ilkka Kokkarinen
> http://kokkarinen.blogspot.com
Hiski Haapoja
> Muuten taisi kaikki olla seurustelemattomia, mutta suurimmalla osalla
> pojista/tytöistä taisi olla koulu etusijalla.
Surrealistista. Lukio, jossa suurimmalla osalla oppilaista koulu on
etusijalla??? Meillä päin se oli vapaudenriistolaitos, jossa
etusijalla oli kellä urheilu, kellä bileet, minulla elokuvat, mutta
harvalla koulu.
> Mutta kyllä tuon ikäisistä ainakin 40% on seurustellut.
Mistä hanurista tuonkin luvun vetäisit?
Hiski
Matti Saarinen
> "Laura Ahonen" <laura.m...@kolumbus.fi> kirjoitti
>
>> En seurustellut lukion 2. luokalla. Enkä ollut seurustellut sitä
>> ennenkään.
>
> Sinulle pitää nostaa virtuaalihattua. Melko hyvä saavutus tuokin jo on.
> Loistava saavutus on, ettei ole seurustellut ainakaan alle 20-vuotiaana.
Minä en seurustellut luokioaikana, en sitä ennen, enkä alle
20-vuotiaana. Tämä saavutus ei vaatinut mitään ponnisteluja. En
edes ymmärrä, kuinka tämä asia voi jotakuta hämmästyttää.
--
- Matti -
Jarkko Hietala
> 20-vuotiaana. Tämä saavutus ei vaatinut mitään ponnisteluja. En
> edes ymmärrä, kuinka tämä asia voi jotakuta hämmästyttää.
En minäkään, mutta nykyaikoina esiintyy hyvin laajasti tapoja, että aletaan
"seurustelemaan" 13 vuotiaana ja ensimmäiset sukupuolitaudit hankitaan 15-14
vuotiaana. =D
Itse olen siis 25v.
Lyd
> > Ilkka Kokkarinen
> > http://kokkarinen.blogspot.com/http://kokkarinen.blogspot.com
> - mj http://jantunen.blogspot.com/http://jantunen.blogspot.com/
Hassua, että te kaikki (Jantunen, Kokkarinen ja Perkola), joita yhdistää
tietty negatiivinen asenne naisia kohtaan ja uskotte biologian
kaikkivoipaisuuteen, olette alkaneet tehostaa itseänne "bloggailemalla".
Lyd
Ilkka Kokkarinen
"Markku Jantunen" <Markku_...@yahoo.com> wrote in message
news:7b0bb7da.03021...@posting.google.com...
> Henkilökohtaiset havaintoni siis eivät anna minulle syytä pitää tuon
> kyselyn tuloksia epäuskottavina. Ylipäätään käsitys, että lukioikäiset
> pojat ovat vielä luusereita, piste, on ehkä liian jyrkkä, vaikka siinä
> onkin useimpien kohdalla perää.
Itselleni tuli muistikuva omasta lukioluokastani hetkeltä, jolla luokan
sosiaalisin tyttö totesi lakonisesti "Voin uskoa, että [N.N.] on ollut
naisen kanssa, mutta kukaan muu luokan pojista ei ole koskaan saanut." Ja
oikeassahan hän oli, ei tuohon voinut kukaan väittää mitään vastaan.
> - mj
> http://jantunen.blogspot.com/
Jes!
Ilkka Kokkarinen
http://kokkarinen.blogspot.com
Panu Höglund
Älä unohda minua: http://panuhog.blogspot.com
:)
Panu Höglund
Heitä yhdistää muukin: he ovat kaikki vakituisessa
seurustelusuhteessa. Mitä tästä opimme?
Ilkka Kokkarinen
> Hassua, että te kaikki (Jantunen, Kokkarinen ja Perkola), joita yhdistää
> tietty negatiivinen asenne naisia kohtaan ja uskotte biologian
> kaikkivoipaisuuteen, olette alkaneet tehostaa itseänne "bloggailemalla".
Minä en usko biologian "kaikkivoipaisuuteen" sen enempää kuin uskon
esimerkiksi asymptoottisen analyysin "kaikkivoipaisuuteen" sillä
perusteella, että se on hyvä tapa mallintaa ja analysoida algoritmien
toimintaa. Teorian hylkääminen sen takia, ettei se selitä kaikkea
mahdollista, pakottaa viime kädessä hylkäämään kaiken.
Todellisuus on joka tapauksessa hyvin selvästi opettanut minulle, että
luonnontieteeseen ja logiikkaan tukeutuminen on pitkällä tähtäimellä paljon
kannattavampaa kuin humanismiin, stalinismiin, feminismiin ja muuhun
tunneajatteluun tukeutuminen.
Ilkka Kokkarinen
http://kokkarinen.blogspot.com
Henri Tapani Heinonen
viestissä:uDz2a.605$ND1...@read3.inet.fi...
> En laske tuota seurusteluksi. Minun skaalassani se on seurustelu suhteen
> alapuolella oleva suhde (vaikka niin monet teinit tohkeissaan väittävät
> seurustelevansa). Lasken seurustelu suhteeksi sellaisen vasta sellaisen
> suhteen mitä ei ihan heti olla vaihtamassa tai poikki pistämässä (jonkin
> typerän syyn takia) ja luottamus suhteessa on niin hyvällä tasolla, että
> voisi asua samassa osoitteessa.
Minä tarkoitin seurustelulla lähinnä sitä, että uskaltaa suudella
mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
--
Nolla päivää lukiota jäljellä! Nolla! :-)
Henri Tapani Heinonen
viestissä:3E4BA1F...@netscape.net...
> Henri Tapani Heinonen wrote:
> > Sinulle pitää nostaa virtuaalihattua. Melko hyvä saavutus tuokin jo on.
> > Loistava saavutus on, ettei ole seurustellut ainakaan alle 20-vuotiaana.
> Mitä loistavaa siinä on? Ainakin pojilla se yleensä kertoo
> jonkinlaisesta epäsosiaalisesta luonteesta, joka on kohtuullisen
Onhan se ihan hauskaa kilpailla, kuka aloittaa seurustelun kaikkein
vanhimpana. (Tuossa lajissa meikäläistä on aika vaikea voittaa. :-)
Myös kännykättömyydessä olen mestari; minulla ei ole vielä ollut yhtäkään
kännykkää!
> yleistä. Varo vaan, kun niiden kirjojesi kanssa puuhastelet (nimim.
> kokemuksen syvä rintaääni). ;-)
Kirjoja on ainakin helpompi käsitellä. ;-)
Niilo Paasivirta
>Surrealistista. Lukio, jossa suurimmalla osalla oppilaista koulu on
>etusijalla??? Meillä päin se oli vapaudenriistolaitos, jossa
>etusijalla oli kellä urheilu, kellä bileet, minulla elokuvat, mutta
>harvalla koulu.
Mitäs sinä siellä sitten teit kalliita koulutus-verorahoja tuhlaamassa?
Lukio on vapaaehtoinen, peruskoulu pakollinen.
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Ja suo mulle hauta pohjassa meren, kun vanhuuden peikko mun hyytävi veren!"
- Aku Ankka
Niilo Paasivirta
>Todellisuus on joka tapauksessa hyvin selvästi opettanut minulle, että
>luonnontieteeseen ja logiikkaan tukeutuminen on pitkällä tähtäimellä paljon
>kannattavampaa kuin humanismiin, stalinismiin, feminismiin ja muuhun
>tunneajatteluun tukeutuminen.
Miksi sitten et noudata omaa oppiasi? Nyysseihin postaaminen on täysin
turhaa, jos et saavuta sillä mitään aineellista hyötyä eikä sillä luoda
mitään tieteellistä tietoa. Postauksessasi en havainnut minkäänlaista
uutta luonnontieteellistä tietoa tai sellaiseen pyrkimistä. Et kai vain
pyri postaamalla mitenkään vakuuttamaan mitään itsellesi tai jotain
vastaavaa humanistista soopaa?
Jarkko Hietala
> sosiaalisin tyttö totesi lakonisesti "Voin uskoa, että [N.N.] on ollut
> naisen kanssa, mutta kukaan muu luokan pojista ei ole koskaan saanut." Ja
> oikeassahan hän oli, ei tuohon voinut kukaan väittää mitään vastaan.
Niin jos pitää sitä saamista niin isona numerona muistelisin, että joskus
teiniässä oli tällaisia kausia joillakin, että mainosteltiin toisille
miehille omilla naisen saanti kyvyillä. Itse en koskaan ole pitänyt
saamisistani suurta numeroa. Asenteeni tähän on saa jos saa, mutta ilmankin
tulee toimeen.
Jos sattuisi tulleen hätä saamisen suhtehe niin kyllä suoamen mies aina
keinot keksii. =D
Jarkko Hietala
> turhaa, jos et saavuta sillä mitään aineellista hyötyä eikä sillä luoda
> mitään tieteellistä tietoa. Postauksessasi en havainnut minkäänlaista
> uutta luonnontieteellistä tietoa tai sellaiseen pyrkimistä. Et kai vain
> pyri postaamalla mitenkään vakuuttamaan mitään itsellesi tai jotain
> vastaavaa humanistista soopaa?
Aina voi postaamalla uutisryhmiin testata omia teorioitaan ja katsoa mitä
mieltä muut ovat niistä.
Jarkko Hietala
> mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
Toiset ovat syntyneet pelkureiksi ja toiset typeryksiksi, joissakin
yhdistyvät nämä molemmat ominaisuudet.
Niilo Paasivirta
Mutta herra Kokkare ei esittänyt mitään luonnontieteellisiä todisteita
teorialleen, eikä edes tutkimusviitteitä. Näin ollen kyseessä oli
täysin hyödytön höpötys - voisi sanoa humanistinen.
Jarkko Hietala
> teorialleen, eikä edes tutkimusviitteitä. Näin ollen kyseessä oli
> täysin hyödytön höpötys - voisi sanoa humanistinen.
Kyseessä taisi olla mielipidekirjoitus ei tieteellisten tosi uskomusten
todistaminen. Eikös se ole hyvä, että kaikenlaisia näkemyksiä esiintyy?
Lumi Adela
> > Hassua, että te kaikki (Jantunen, Kokkarinen ja Perkola), joita yhdistää
> > tietty negatiivinen asenne naisia kohtaan ja uskotte biologian
> > kaikkivoipaisuuteen, olette alkaneet tehostaa itseänne "bloggailemalla".
> >
> > Lyd
>
> Heitä yhdistää muukin: he ovat kaikki vakituisessa
> seurustelusuhteessa. Mitä tästä opimme?
Hmmm.. vaikka sen, että maailmassa on ilmeisesti ERITTÄIN epätoivoisia naisia? ;)
T: Lumikki
Ilkka Kokkarinen
"Lumi Adela" <zzz34...@hotmail.com> wrote in message
news:395b0d3.03021...@posting.google.com...
> Hmmm.. vaikka sen, että maailmassa on ilmeisesti ERITTÄIN epätoivoisia
naisia? ;)
Mitä ihmettä? Väitätkö tuossa, että miehet jakautuvat ominaisuuksiensa
perusteella tasoihin siten, että naiset haluaisivat mieluummin itselleen
korkeatasoisen miehen, eivätkä mielellään tyydy matalatasoiseen mieheen?
Jos vastaus on kyllä, etkä esimerkiksi usko, että kaikki miehet ovat naisten
silmissä keskimäärin yhtä haluttavia, en voi kuin todeta: "Tervetuloa
seksuaalisen markkina-arvoteorian kannattajien kerhoon, uusia jäseniä
kaivataan aina!"
Ilkka Kokkarinen
http//kokkarinen.blogspot.com
Niilo Paasivirta
Hänen mielestään ei nimenomaan ole! Vaan kaiken täytyy ehdottomasti perustua
vain ja ainoastaan luonnontieteisiin, eikä mihinkään mielipiteisiin tai
muuhun humaninstihömppään. Siksi odotankin häneltä ainoastaan tiukasti
luonnontieteellisiin tosiseikkoihin perustuvia artikkeleita. Eihän hän
sentään halua ns. puhua paskaa?
Jaakko Raipala
>Mitäs sinä siellä sitten teit kalliita koulutus-verorahoja tuhlaamassa?
>Lukio on vapaaehtoinen,
...paitsi niille, jotka haluavat jossain vaiheessa päästä johonkin
vähän järkevämpään kouluun.
Hölmö kysymys.
Lyd
ehdottomasti perustua vain ja ainoastaan luonnontieteisiin, eikä
mihinkään mielipiteisiin tai muuhun humaninstihömppään. Siksi odotankin
häneltä ainoastaan tiukasti luonnontieteellisiin tosiseikkoihin
perustuvia artikkeleita. Eihän hän sentään halua ns. puhua paskaa?
Huvittavinta on se, että Kokkarinen on naimisissa humanistin kanssa ja
veljeilee Perkolan kanssa, joka opiskelee päätoimisesti sosiologiaa,
joka taitaa olla humanistisista aineista humanistisin. Perkolan
puolustukseksi on sanottava, että hän lukee myös sivuaineenaan
tietojenkäsittelyn kursseja.
Vaikka niin hirveästi inhoaisikin humanisteja, kyllä niiden kanssa
vedetään yhteistä köyttä yhteistä vihollista vastaan.
Lyd
Henry the
> Hassua, että te kaikki (Jantunen, Kokkarinen ja Perkola), joita yhdistää
> tietty negatiivinen asenne naisia kohtaan ja uskotte biologian
> kaikkivoipaisuuteen, olette alkaneet tehostaa itseänne "bloggailemalla".
Nuo blogit ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Minä en ottaisi yhdistäväksi
perustavaksi tekijäksi naisvihaa, vaikkakin johonkin sen suuntaiseen
saatetaan päätyä. Oleellinen ja yhdistäväkin tekijä on usko oikeassa
olemisen autuuteen ja hörhöilijöiden, öyhöttäjien ja todellisuuden
kieltäjien tms. avoin halveksunta.
Itse olen sitä mieltä, että oikeassa oleminen on ihan mukavaa toisinaan ja
varsinkin nyysseilyssä, mutta että siitä ei sinällään seuraa välttämättä
mitään erityisen hyvää tai tavoiteltavaa, kuten kokkariaanisen koulukunnan
edustajat antavat luvan olettaa. Uskonnot, horoskoopit, ja humanismi
toimivat käytännössä paremmin kuin mitä teoreettinen oikeaoppisuus ja
oikeassa oleminen antavat ymmärtää.
Onko elämässä oleellista olla oikeassa ja halveksia niitä, jotka ovat
väärässä ja tuoda tuo halveksunta selkeästi esiin? En usko niin, mitä tulee
sosiaaliseen älykkyyteen ja oman edun ajamiseen. Kannattaako totuutta pitää
ylimpänä ohjenuorana ja jos, niin miksi?
Miikka Lahti
Jarkko Hietala <jarkko....@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:zq73a.273$f2...@read3.inet.fi...
Näinpä, nyysseihin postaamalla pääsee edes jotenkuten testauttamaan omia
teorioitaan, mikä ominaisuus esim. blogspoteista puuttuu. Kyynikko voisi
tästä tosin ajatella niin, että joku kenties jollekulle tulisi mieleen
siirtää kirjoittelunsa painopistettä nyysseistä bloggiin välttääkseen omiin
ah niin rakkaisiin, mutta valitettavan haavoittuviin teorioihinsa
kohdistetun ilkeämielisen kritiikin...
Onneksi tällaista ilmiötä ei juuri ole havaittu.-)
Lumi Adela
> "Lumi Adela" <zzz34...@hotmail.com> wrote in message
> news:395b0d3.03021...@posting.google.com...
>
> > Hmmm.. vaikka sen, että maailmassa on ilmeisesti ERITTÄIN epätoivoisia
> naisia? ;)
>
> silmissä keskimäärin yhtä haluttavia, en voi kuin todeta: "Tervetuloa
> seksuaalisen markkina-arvoteorian kannattajien kerhoon, uusia jäseniä
> kaivataan aina!"
Siis voi hyvä yksinkertaisuus sentään. Onko SE tuo sinun "teoriasi",
että kaikki ihmiset eivät ole keskimäärin yhtä haluttavia toisen
sukupuolen silmissä. Onpa järkyttävän omaperäinen näkemys, ihan itsekö
keksit? Ei kai SITÄ kukaan tässä ole kiistämässäkään. Olennaista on
se, että haluttavuus on yhtä yhdelle ja toista toiselle. On
yhteiskuntia, joissa haluttava partneri kuuluu tiettyyn
kastiin/perheeseen/varallisuusluokkaan, ja nämä ovat haluttavia
ominaisuuksia ja muiden suhteen ollaan valmiita joustamaan.
Länsimaisessa yhteiskunnassa partnerin haluttavuudelle voi olla muita
kriteerejä, mutta on erittäin vaikeaa nähdä mitään ehdottomia yhteisiä
vaatimuksia partnerin suhteen, jotka olisivat aina samoja. Kuinkahan
joustava se tuo sinun teoriasi oikein on.
No niin, mitkä siis ovat yleisesti ottaen haluttavia, "korkeatasoisia"
ominaisuuksia kumppanissa? Varakkuus? Hoikkuus? Hyvä ulkonäkö? Mistä
se sitten johtuu, että on paljon keskiluokkaisia, hiukan
keskimääräistä paremmin tienaavia, jotka ovat yksin? Hoikkuus? Jaa,
miettisin kaksi kertaa. Oma mieheni painoi 72 kiloa kun tapasimme (
183 senttinen mies ), mutta nykyisin painaa 94 ja ainakin minusta on
paljon paremman näköinen kuin mitä oli silloin. En ole koskaan noista
kuivan kesän oravista piitannut, kyllä minusta miehen on suotavaa
näyttää mieheltä. Ja mitä tuohon hyvään ulkonäköön tulee.. siitäkin on
niin monia eri käsityksiä. Jonkun mielestä esimerkiksi Kurt Cobain oli
hyvännäköinen ja haluttava partneri, minun mielestäni mies oli lähinnä
kamalan näköinen. Sanon ihan käsi sydämellä, että vaikka oma mieheni
sattuukin olemaan traditionaalisesessa mielessä hyvän näköinen, niin
AIVAN YHTÄ HYVIN voisin olla valinnut itselleni erään toisen miehen,
jonka kanssa kävin ulkona nuorempana ( jos siis kyse olisi ollut vain
ulkonaisista ominaisuuksista ). Hän EI ollut yhtä hyvännäköinen,
varmasti monen mielestä oli liian iso ja sen sellaista, mutta MINUSTA
hänen ulkonaiset ominaisuutensa olivat vaikuttavat. Sielullisesti vaan
mätti.
Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä ei ole mitään
markkina-arvoa. Oletetaan, että on vaikkapa kaunis nainen, jota on
paljon kiitelty ulkoisten ominaisuuksien vuoksi, MUTTA tämä nainen
sattuu olemaan "päästään sekaisin". En tarkoita mitään mietoa
"psykonarttuilua" ( joka siis minusta vaikuttaa lähinnä siltä, että
nainen pitää puolensa eikä anna pomottaa itseään - ja sehän se on se
suurin synti ) vaan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Miten
määrittelet tällaisen ihmisen markkina-arvon? Älyä voi olla ja
ulkonäköä ( ihanteellinen partneri?? ) mutta ulvoo kuuta, kynsii
vastaantulijoita ja yrittelee itsemurhia.
Ei minusta ole erityisen nerokasta vain todeta, että kaikki ihmiset
eivät ole vastakkaisen sukupuolen silmissä yhtä haluttavia. Se on
väitteenä suunnilleen samaa luokkaa kuin sanoisi, että ensi kesänä
tulee olemaan sateisiakin päiviä. Se on totta, mutta se on melkoisen
epämääräisesti sanottu ja jättää paljon tulkinnanvaraa. Tuo on
äärimmäisen ulkokohtainen ( vai sanottaisiinko että pinnallinen ) tapa
tarkastella ihmissuhteita ja yrittää pisteyttää ihmisiä. Jollekin
naiselle ihannekumppani on tiukkapeppuinen chippendale, jollekin
toiselle pepun ei tarvitse olla tiukka, mutta käytöstapoja pitää olla
ja vaikkapa jakaa samat vakaumukset poliittisesti tai uskonnollisesti.
Eivät ihmissuhteet ole mitään matematiikkaa. Koska olemme
rationaalisen ja irrationaalisen äpärälapsia, ei voida sanoa, että
parinmuodostus noudattaisi aina tiettyä logiikkaa. Täytyy antaa sija
nk. "järjettömille" valinnoille, selittämättömille asioille.
Mutta JOS siis teoriasi pääajatus oli tämä: kaikki ihmiset eivät ole
yhtä haluttavia toisen sukupuolen silmissä, niin sitten voin sen kyllä
allekirjoittaa. ( Ihan samalla tavalla voisin allekirjoittaa
ajatuksena sen, että välille touko-syyskuu sattuu varmasti ainakin
yksi sateinen päivä. Tuohan on äärimmäisen löysä toteamus ja jättää
paljon arvailun varaan. ) En vain ymmärrä sitä, mitä niin
hehkutettavaa tuollaisen asian oivaltamisessa on. Olennaistahan on kai
se, millaisiin johtopäätöksiin siitä pitäisi päästä. Ja tässä kohtaa
homma sitten taitaa vuotaakin kuin seula.. eikö?
T: Lumikki
P.S: Henk.kohtaisella tasolla toteaisin vielä, että minusta on
vastenmielistä ( voitaisiinko puhua jopa ihmissuhdefasismista? ) se,
että joku todellakin pisteyttää ja piirtelee tulevista ja nykyisistä
kumppaneista joitakin käyriä koordinaatistoon. Lisäksi sinusta
mielestäni käy ilmi kyllä tietynasteinen naisvihamielisyys, jos nyt
ihan rehellisiä olemme. No, kuten sanottu, KAIKILLE ihmisille ei voi
mitään markkina-arvoa määritellä, veikkaan että täälläkin
uutisryhmissä on paljon populaa, jonka markkina-arvo olisi aika
vaikeasti ( jos lainkaan ) määriteltävissä.
>
>
> Ilkka Kokkarinen
> http//kokkarinen.blogspot.com
Jarkko Hietala
LOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOL!!!! =D
Jarkko Hietala
välimuotona chatin ja kunnollisten keskustelufoorumeiden välissä. Siis
tällainen vaikutelma usein jää kun täällä niin monet törkeästi loukkaavat
sfnetin etikettiä vastaan.
Henry the
news:395b0d3.03021...@posting.google.com:
> on erittäin vaikeaa nähdä mitään ehdottomia yhteisiä
> vaatimuksia partnerin suhteen, jotka olisivat aina samoja.
Samalla tavalla on vaikea nähdä yhteisiä vaatimuksia esim. auton suhteen,
mutta silti jokaisella autolla on olemassa markkina-arvo(hinta), jolla se
myydään. Joku tarvitsee pakettiautoa, toinen Ferraria ja kolmas perheautoa.
Tarpeet ovat erilaisia, mutta silti autolla on hinta.
> No niin, mitkä siis ovat yleisesti ottaen haluttavia, "korkeatasoisia"
> ominaisuuksia kumppanissa? Varakkuus? Hoikkuus? Hyvä ulkonäkö?
Kyllä. Ja myöskin mukava luonne, sosiaalinen status tms.
> Mistä se sitten johtuu, että on paljon keskiluokkaisia, hiukan
> keskimääräistä paremmin tienaavia, jotka ovat yksin?
Vaikeasta ja/tai vaativasta luonteesta luultavasti. Yksinolo on parempi
vaihtoehto kuin itselle kelpaamattoman tasoinen kumppani.
> Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä ei ole mitään
> markkina-arvoa.
Olat varmaan myös sitä mieltä, että kaikilla autoilla ei ole markkina-
arvoa.
> Oletetaan, että on vaikkapa kaunis nainen, jota on
> paljon kiitelty ulkoisten ominaisuuksien vuoksi, MUTTA tämä nainen
> sattuu olemaan "päästään sekaisin". Miten
> määrittelet tällaisen ihmisen markkina-arvon?
Helppoa. Tuollaisella naisella on hyvä markkina-arvo satunnaisiin suhteiin,
mutta huono markkina-arvo pitkäaikaisiin suhteisiin. Kukapa ei tuntisi
ystäväpiiristään tuontapaisia naisia?
> Ei minusta ole erityisen nerokasta vain todeta, että kaikki ihmiset
> eivät ole vastakkaisen sukupuolen silmissä yhtä haluttavia.
Ei, se on triviaalia.
> Eivät ihmissuhteet ole mitään matematiikkaa. Koska olemme
> rationaalisen ja irrationaalisen äpärälapsia, ei voida sanoa, että
> parinmuodostus noudattaisi aina tiettyä logiikkaa. Täytyy antaa sija
> nk. "järjettömille" valinnoille, selittämättömille asioille.
Selittämättömillä asioilla tarkoitetaan alitajunnan laskemia asioita. Se on
totta, että kaikki asiat eivät ole tietoisia, mutta jos niitä hiukan
miettii, niin huomaa niiden olevan alitajuntaisia.
> P.S: Henk.kohtaisella tasolla toteaisin vielä, että minusta on
> vastenmielistä ( voitaisiinko puhua jopa ihmissuhdefasismista? ) se,
> että joku todellakin pisteyttää ja piirtelee tulevista ja nykyisistä
> kumppaneista joitakin käyriä koordinaatistoon.
Tuo voi olla sitä, mutta pointti on samaisen ihmissuhdefasismin
tunnistamisesta tiedostamattomattomien valintojen tasolla. Se, että ei
piirtele ja pisteytä tietoisella tasolla, mutta että tekee kuitenkin samat
valinnat ei tee prosessista vähemmän fasistista.
> Lisäksi sinusta mielestäni käy ilmi kyllä tietynasteinen
> naisvihamielisyys, jos nyt ihan rehellisiä olemme.
Ei se ole naisvihamielisyyttä, vaan valheellisuusvihamielisyyttä.
> No, kuten sanottu, KAIKILLE ihmisille ei voi
> mitään markkina-arvoa määritellä
Niin kuin ei kaikille autoillekaan. Omaa markkina-arvoansa voi miettiä
siten, että miettii, kuinka paljon yleisesti hyvinä ominaisuuksina
pidettyinä omaavan kumppanin pystyy hankkimaan.
Laura Ahonen
news:b2iv5p$e4l$1...@news1.songnet.fi...
> Minä tarkoitin seurustelulla lähinnä sitä, että uskaltaa suudella
> mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
Tottakai uskallan julkisesti suudella rakastettuani. Miksi en uskaltaisi?
--
Laura Ahonen
"Si essem tu, non illic graderer."
Laura Ahonen
> > Mitä loistavaa siinä on? Ainakin pojilla se yleensä kertoo
> > jonkinlaisesta epäsosiaalisesta luonteesta, joka on kohtuullisen
>
> Onhan se ihan hauskaa kilpailla, kuka aloittaa seurustelun kaikkein
> vanhimpana. (Tuossa lajissa meikäläistä on aika vaikea voittaa. :-)
> Nolla päivää lukiota jäljellä! Nolla! :-)
Jos olet lopettamassa juuri lukiota, olet suurella todennäköisyydellä vasta
19-vuotias. Täälläkin kirjoittelee immeisiä, jotka ovat 25 tai vanhempia ja
jotka eivät vielä ole aloittaneet seurustelua. Joten miten sinut voi siinä
voittaa?
Henri Tapani Heinonen
viestissä:qzuptpv...@lagavulin.cc.tut.fi...
> Minä en seurustellut luokioaikana, en sitä ennen, enkä alle
> 20-vuotiaana. Tämä saavutus ei vaatinut mitään ponnisteluja. En
> edes ymmärrä, kuinka tämä asia voi jotakuta hämmästyttää.
Minua ihmetyttääkin, miksi jotkut seurustelevat alle 20-vuotiaina.
--
Nolla päivää lukiota jäljellä! Nolla! :-) -> ;-(
Laura Ahonen
> > Minä en seurustellut luokioaikana, en sitä ennen, enkä alle
> > 20-vuotiaana. Tämä saavutus ei vaatinut mitään ponnisteluja. En
> > edes ymmärrä, kuinka tämä asia voi jotakuta hämmästyttää.
>
> Minua ihmetyttääkin, miksi jotkut seurustelevat alle 20-vuotiaina.
Miksi ei?
Kyllä alle 20-vuotiaskin rakastuu.
nim. kokemusta on
Panu Höglund
> Itse olen sitä mieltä, että oikeassa oleminen on ihan mukavaa toisinaan ja
> varsinkin nyysseilyssä, mutta että siitä ei sinällään seuraa välttämättä
> mitään erityisen hyvää tai tavoiteltavaa, kuten kokkariaanisen koulukunnan
> edustajat antavat luvan olettaa. Uskonnot, horoskoopit, ja humanismi
> toimivat käytännössä paremmin kuin mitä teoreettinen oikeaoppisuus ja
> oikeassa oleminen antavat ymmärtää.
Uskonnoilla ja horoskoopeilla vain on huomattavasti enemmän tekemistä
kokkarianismin kuin humanismin kanssa. Kuten olen omassa
nettipäiväkirjassani todennut, markkina-arvoteoria on hauska
poleeminen ase tekopyhiä mukahumaaneja kulttuuritätejä vastaan, mutta
se ei ole tieteellinen teoria sen enempää kuin freudilaisuuskaan, vaan
uskonto.
Panu Höglund
>
> Todellisuus on joka tapauksessa hyvin selvästi opettanut minulle, että
> luonnontieteeseen ja logiikkaan tukeutuminen on pitkällä tähtäimellä paljon
> kannattavampaa kuin humanismiin, stalinismiin, feminismiin ja muuhun
> tunneajatteluun tukeutuminen.
Sinä nyt vain teet sellaisen pikku virheen, että stalinismi - ja
marxismi yleensäkin - on suunniteltu juuri sinun kaltaistesi
"logiikkaan" tukeutuvien ihmisten viettelemiseen. Jos tietäisit jotain
marxismista ja filosofian historiasta, tämä olisi sinulle
päivänselvää.
Varsin monilla marxismin kaltaisilla loogisen näköisillä
pseudotieteillä, joilla ollaan selittävinään jotain humanististen
tieteiden alaan kuuluvaa - memetiikka on hyvä esimerkki - narutetaan
juuri sinun kaltaisiasi ihmisiä, juuri nyt.
Jarkko Hietala
> kokkarianismin kuin humanismin kanssa. Kuten olen omassa
> nettipäiväkirjassani todennut, markkina-arvoteoria on hauska
> poleeminen ase tekopyhiä mukahumaaneja kulttuuritätejä vastaan, mutta
> se ei ole tieteellinen teoria sen enempää kuin freudilaisuuskaan, vaan
> uskonto.
Ei se mikään uskonto ole ei se täytä uskonnon tunnusmerkkejä pelkkänä
teoriana, mutta mielipiteeksi sen voi laskea.
Panu Höglund
>
> Vaikka niin hirveästi inhoaisikin humanisteja, kyllä niiden kanssa
> vedetään yhteistä köyttä yhteistä vihollista vastaan.
Uudehko suomenarabialainen sananlasku:
Minä veljeäni vastaan, minä ja veljeni humanistia vastaan, minä ja
humanisti luonnontieteilijää vastaan, minä ja luonnontieteilijä naisia
vastaan.
Panu Höglund
> Jarkko Hietala <jarkko....@pp1.inet.fi> wrote:
> >> Miksi sitten et noudata omaa oppiasi? Nyysseihin postaaminen on täysin
> >> turhaa, jos et saavuta sillä mitään aineellista hyötyä eikä sillä luoda
> >> mitään tieteellistä tietoa. Postauksessasi en havainnut minkäänlaista
> >> uutta luonnontieteellistä tietoa tai sellaiseen pyrkimistä. Et kai vain
> >> pyri postaamalla mitenkään vakuuttamaan mitään itsellesi tai jotain
> >> vastaavaa humanistista soopaa?
> >Aina voi postaamalla uutisryhmiin testata omia teorioitaan ja katsoa mitä
> >mieltä muut ovat niistä.
>
> Mutta herra Kokkare ei esittänyt mitään luonnontieteellisiä todisteita
> teorialleen, eikä edes tutkimusviitteitä. Näin ollen kyseessä oli
> täysin hyödytön höpötys - voisi sanoa humanistinen.
Paitsi että humanistisissa tieteissä pätee se mikä tieteessä
yleensäkin: Tiedettä on se, mikä voidaan todistaa vääräksi. Se, mitä
ei voida, ei ole tiedettä, vaan esim. arkikokemusta, uskontoa,
mielipide tai pakkomielle.
Piia Häkkinen
> Minua ihmetyttääkin, miksi jotkut seurustelevat alle 20-vuotiaina.
Miksi?
Seurustelin tiiviisti koko lukioajan, ja kivaa oli. Poikakaverista tuli
pian läheisin ystäväni siihen mennessä. Oli hyviä ystäviä toki ollut
ennenkin, mutta ei ketään sellaista, jonka kanssa olisi voinut kunnolla
puhua asioista. Naisiin on jostain paljon vaikeampi kehittää läheisiä
välejä kuin miehiin.
-Piia
Miikka Lahti
Panu Höglund <phog...@abo.fi> kirjoitti
viestissä:397828d4.03021...@posting.google.com...
>
> Sinä nyt vain teet sellaisen pikku virheen, että stalinismi - ja
> marxismi yleensäkin - on suunniteltu juuri sinun kaltaistesi
> "logiikkaan" tukeutuvien ihmisten viettelemiseen. Jos tietäisit jotain
> marxismista ja filosofian historiasta, tämä olisi sinulle
> päivänselvää.
Viimeistä lukuunottamatta kaikki NL:n kommunistisen puolueen pääsihteerit
olivat insinöörejä. Heti kun puikkoihin tuli humanisti (valtiotieteilijä
Gorba), kommunismi lakkautettiin.
Lumi Adela
> zzz34...@hotmail.com (Lumi Adela) wrote in
> news:395b0d3.03021...@posting.google.com:
>
> > on erittäin vaikeaa nähdä mitään ehdottomia yhteisiä
> > vaatimuksia partnerin suhteen, jotka olisivat aina samoja.
>
> Samalla tavalla on vaikea nähdä yhteisiä vaatimuksia esim. auton suhteen,
> mutta silti jokaisella autolla on olemassa markkina-arvo(hinta), jolla se
> myydään. Joku tarvitsee pakettiautoa, toinen Ferraria ja kolmas perheautoa.
> Tarpeet ovat erilaisia, mutta silti autolla on hinta.
Lisättäköön tähän, että ihminen ei ole auto. Jos tämä tosiseikka ei
ole vielä kaikille ilmeinen.
Jaa, mistäköhän muuten johtuu, että nämä
(turhuuden)markkina-arvoteoriat tuntuvat niin kovin tutuilta..? Ettei
vain tässä lämmitettäisi eilisen tähteitä. Tähteet eivät muuten muuksi
muutu, vaikka ne lämmittäisikin uudelleen ja vaikka käärisi hiukan
erilaiseen pakettiin. Aristoteleshan se oli, joka totesi että on
äärimmäisen turhauttavaa olla ihminen, koska ihmiskunnan suuret
keksinnöt ( olisikohan herra A. hyväksynyt markkina-arvo teorian
tällaiseksi? ;)) on tuomittu katoamaan ja tulemaan uudelleen
keksityiksi joskus myöhemmin. Vanha herra A. siis oli vähän samalla
kannalla Saarnaajan kanssa: ei mitään uutta auringon alla..
T: Lumikki
Henri Tapani Heinonen
viestissä:b2k1pu$k95$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "Henri Tapani Heinonen" <henri.h...@mbnet.fi> wrote in message
> news:b2iv5p$e4l$1...@news1.songnet.fi...
> > Minä tarkoitin seurustelulla lähinnä sitä, että uskaltaa suudella
> > mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
> Tottakai uskallan julkisesti suudella rakastettuani. Miksi en uskaltaisi?
Vai niin. Mielestäni kaikkien aikuisten tulisi noudattaa tiettyjä
käytöstapoja.
Miltä tuntuisi, jos opettajat pussailisivat toisiaan koulun käytävillä?
Entäs uutistoimittajat kesken uutislähetyksen?
Fiksu aikuinen ei myöskään esitä julkisuudessa kovin onnellista ihmistä. Ei
yksityiselämän hyviä puolia ole pakko tuoda esille julkisuudessa; se on
lähinnä ylvästelyä.
--
Verbien taivutuskaava (http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html)
Ilkka Kokkarinen
> teoriana, mutta mielipiteeksi sen voi laskea.
Onko millään uskonnolla samanlaista todellisuuden ennustusvoimaa kuin
seksuaalisella markkina-arvoteorialla?
Sen puoleen, onko millään humanistisella teorialla samanlaista todellisuuden
ennustusvoimaa kuin seksuaalisella markkina-arvoteorialla?
Ilkka Kokkarinen
> Siis voi hyvä yksinkertaisuus sentään. Onko SE tuo sinun "teoriasi",
> että kaikki ihmiset eivät ole keskimäärin yhtä haluttavia toisen
> sukupuolen silmissä.
Tuo on kyseisen teorian pohja, josta teorian toimivuus ja kaikki muut sen
ennustukset seuraavat.
> Onpa järkyttävän omaperäinen näkemys, ihan itsekö
> keksit? Ei kai SITÄ kukaan tässä ole kiistämässäkään. Olennaista on
> se, että haluttavuus on yhtä yhdelle ja toista toiselle.
Niin, varsin suuri osa naisistahan pitää esimerkiksi puliukkoja tai hyvin
lihavia miehiä todella haluttavina. Yhtä yhdelle ja toista toiselle.
> No niin, mitkä siis ovat yleisesti ottaen haluttavia, "korkeatasoisia"
> ominaisuuksia kumppanissa? Varakkuus? Hoikkuus? Hyvä ulkonäkö?
Hyvä luonne, rauhallisuus, pituus (miehen tärkeä ominaisuus esimerkiksi
naisten mielestä: käsi ylös kaikki naiset, joiden kumppani on teitä 20
senttiä lyhyempi), yhteistyökyky, sivistyneisyys... onhan noita. Erilaisia
kriteerejä riittää, eikä kukaan ihminen toteuta niitä kaikkia. Silti voidaan
monesti todeta, että herra A on parempi kuin herra B paljon useammalla
kriteerillä kuin toisinpäin.
> Sanon ihan käsi sydämellä, että vaikka oma mieheni
> sattuukin olemaan traditionaalisesessa mielessä hyvän näköinen,
Vai että ihan "sattuukin olemaan". Melkein kuin olisi onnenpyörää
pyöräytetty.
> Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä ei ole mitään
> markkina-arvoa. Oletetaan, että on vaikkapa kaunis nainen, jota on
> paljon kiitelty ulkoisten ominaisuuksien vuoksi, MUTTA tämä nainen
> sattuu olemaan "päästään sekaisin". En tarkoita mitään mietoa
> "psykonarttuilua" ( joka siis minusta vaikuttaa lähinnä siltä, että
> nainen pitää puolensa eikä anna pomottaa itseään - ja sehän se on se
> suurin synti ) vaan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Miten
> määrittelet tällaisen ihmisen markkina-arvon?
Aivan helposti. En ole tietääkseni koskaan väittänyt, että seksuaalinen
markkina-arvo määräytyisi jostain _yksittäisestä_ ominaisuudesta. Ilmiselvä
vastaus kysymykseesi on, että kyseisen naisen markkina-arvo pitkäaikaisissa
suhteissa on alhainen. Hyvin pieni joukko miehiä pitää haluttavana kyseisen
naisen ominaisuuksia kokonaisuutena, vaikka hänellä onkin muutama
yksittäinen hyvä ominaisuus. Mutta yksi valopilkku ei tässä tapauksessa
pelasta kokonaisuutta.
Suurin osa miehistä luultavasti sanoisi kyseisestä naisesta jotakin
sellaista, että "Onpa harmillista ulkonäön tuhlausta, että noinkin hyvä
naama ja vartalo on annettu tuollaiselle naiselle."
> Ei minusta ole erityisen nerokasta vain todeta, että kaikki ihmiset
> eivät ole vastakkaisen sukupuolen silmissä yhtä haluttavia. Se on
> väitteenä suunnilleen samaa luokkaa kuin sanoisi, että ensi kesänä
> tulee olemaan sateisiakin päiviä.
Niin on. Loistavaa, että tajuat tuon! Mutta jostain syystä sinun ja muiden
markkina-arvoteorian vastustajien tuntuu olevan vaikeaa tehdä tuosta
johtopäätöksiä siitä, miten ihmiset käyttäytyvät parisuhdemarkkinoilla.
Vastustatko esimerkiksi sitä markkina-arvoteorian esittämää triviaalia
ennustusta, että markkina-arvoltaan korkeatasoiset ihmiset pariutuvat
tyypillisesti toistensa kanssa? Vai onko tuokin sinusta triviaali totuus?
> Jollekin
> naiselle ihannekumppani on tiukkapeppuinen chippendale, jollekin
> toiselle pepun ei tarvitse olla tiukka, mutta käytöstapoja pitää olla
> ja vaikkapa jakaa samat vakaumukset poliittisesti tai uskonnollisesti.
Jos naisten preferenssit miesten suhteen kerran vaihtelevat niin kovasti,
niin kerropa, monelleko naiselle ihannekumppani on väkivaltainen puliukko?
> Mutta JOS siis teoriasi pääajatus oli tämä: kaikki ihmiset eivät ole
> yhtä haluttavia toisen sukupuolen silmissä, niin sitten voin sen kyllä
> allekirjoittaa.
Esimerkiksi minusta kirjoitit eilen aivan suoraan, että minä (kuten myös
Jantunen ja Perkola) olen naisten silmissä ominaisuuksiltani niin
vastenmielinen, että vain hyvin epätoivoinen nainen voisi harkita
parisuhdetta kanssani. Tästä seuraa triviaalisti, että uskot miehillä olevan
tasoeroja siinä, miten haluttavina naiset pitävät heitä. Aivan samoin se,
että aion nyt todeta sinun olevan tiedostava ja argumentointikyvytön
stallarihumanisti (tiedän, redundantti ilmaus), implikoi loogisesti minun
uskovan, että tiedostavia argumentointikyvyttömiä stallarihumanisteja on
olemassa.
Olen itse asiassa hyvin kiitollinen siitä, että paljastit vahingossa
uskomuksesi tasoerojen olemassaolosta (tiedän, että vahinkopaljastuksesi syö
sinua nytkin ja haluaisit kovasti peruuttaa kyseisen postauksesi). Vaikka
pinnallisesti kiistätkin tasoerojen olemassaolon, tiedän sinun sisimmässäsi
silti hyväksyvän niiden olemassaolon, ja tiedät varmasti myös, mitä
tasoerojen olemassaolosta seuraa. Olen siis taas oikeassa, kuten aina.
> P.S: Henk.kohtaisella tasolla toteaisin vielä, että minusta on
> vastenmielistä ( voitaisiinko puhua jopa ihmissuhdefasismista? ) se,
> että joku todellakin pisteyttää ja piirtelee tulevista ja nykyisistä
> kumppaneista joitakin käyriä koordinaatistoon.
Niin, paljon jalompaahan on elää omaa elämäänsä tarkalleen siten kuin
markkina-arvoteoria ennustaa, mutta pitää jatkuvasti silmät kiinni, kädet
korvillaan ja lallattaa "minä olen vapaa yksilö, minua ei voi lokeroida" ja
säilyttää sillä illuusionsa siitä, että on mukamas rohkea ja räiskyvä ja
vapaa tunneihminen, jonka kaikki ajatukset ja tunteet ja halut ovat hänelle
sataprosenttisen omia ja aitoja ja joita ei ole mahdollista kuvailla tai
edes ennustaa millään putkiaivoisella teorialla, koska ne eivät
todellisuudessa ole tarkalleen samasta muotista kuin kaikkien muidenkin
sinun kaltaistesi samaa luulevien ihmisten.
Ilkka Kokkarinen
http://kokkarinen.blogspot.com
Jaakko Raipala
>"Laura Ahonen" <laura.m...@kolumbus.fi> kirjoitti
>> Tottakai uskallan julkisesti suudella rakastettuani. Miksi en uskaltaisi?
>
>Miltä tuntuisi, jos opettajat pussailisivat toisiaan koulun käytävillä?
>Entäs uutistoimittajat kesken uutislähetyksen?
"Julkinen" tarkoittaa kuitenkin yleisesti ihan mitä vain julkista
paikkaa - puiston penkkiä, bussipysäkkiä tai vaikkapa metroasemaa.
Tässä tilanteessa voi vieläpä ihan hyvin ymmärtää, että "julkinen"
suuteleminen tarkoittaa toisten ihmisten nähden suutelemista, vaikka
baarissa tai vieraiden ihmisten kotona (tietenkin tilanteelle
asianmukaisia käytöstapoja noudattaen).
Eivät minua häiritse tuolla kaupungilla suutelevat ihmiset ollenkaan;
uutisankkurilta odottaisin, että hän lukee uutisia eikä kuluta aikaani
omiin huvitteluihinsa.
Jos haluat jutella, ei kannata tulkita toisten ihmisten sanomisia ihan
miten sattuu...
>Fiksu aikuinen ei myöskään esitä julkisuudessa kovin onnellista ihmistä. Ei
>yksityiselämän hyviä puolia ole pakko tuoda esille julkisuudessa; se on
>lähinnä ylvästelyä.
Heh heh! Mitä sinä nyt olet lukenut? Jotain 50-luvun käytösopasta?
Juuso Hyvärinen
> Kuten olen omassa nettipäiväkirjassani todennut, markkina-arvoteoria on hauska
> poleeminen ase tekopyhiä mukahumaaneja kulttuuritätejä vastaan, mutta
> se ei ole tieteellinen teoria sen enempää kuin freudilaisuuskaan, vaan
> uskonto.
Minä olen ajatellut, että ihmisiä koskeva markkina-arvoteoria on lähinnä Tampista joskus muinoin hyllytetty
teekkaripila. Tai, mikäli se on yhteiskuntatieteilijöiden luomus, lähettämättä jäänyt
Alivaltiosihteeri-radiohupailu :-) Mutta kulttuuritädit ovat myös hauskoja, kuten -sedätkin :-)
Juuso Hyvärinen
Jaakko Raipala
>Vastustatko esimerkiksi sitä markkina-arvoteorian esittämää triviaalia
>ennustusta, että markkina-arvoltaan korkeatasoiset ihmiset pariutuvat
>tyypillisesti toistensa kanssa? Vai onko tuokin sinusta triviaali totuus?
Tämä lainaus varmaankin kiteyttää aika tarkasti sen, mikä tässä teidän
"markkina-arvoteoriassanne" on vikana: se, että sitä ei ole olemassa.
Sinulle ei tunnu olevan mikään ongelma heittää viestin alkuun äänekäs
julistus siitä, miten koko markkina-arvoteoria perustuu vain tälle
"triviaalille havainnolle" ja sitten heti perään toiseen hengenvetoon
väittää samaa "triviaalia havaintoa" teorian "triviaaliksi
ennusteeksi". Ja niin edelleen.
Tällä "teoriallahan" on kaikki klassisen pseudotieteen piirteet. Sen
"perusteiksi" väitetään jotian sopivaa joukkoa truismeja ja sen
"seurauksiksi" kutsutaan jotain sekavaa joukkoa ennakkoluuloja,
moralismia ja muita mielipiteitä. Näitä jälkimmäisiä on tietysti ikävä
yrittää perustella järkevästi, joten onkin mukavaa keksiä jokin
"teoria", joka automaattisesti perustelee tämän kaiken - kunhan sen
vain ensin "hyväksyy". Epäilijöiden kanssa keskustellessa on aina
mukava tuoda esiin niitä truismeja, joita on helppo puolustaa - jos
epäilijä ei satu huomaamaan tätä retorista kikkaa, keskustelun saa
kätevästi sotkettua tällä tavalla "teoriaan" uskoville edulliseen
suuntaan.
Vrt. vaikkapa "ufouskoviin": tyypillisessä nettikeskustelussa heillä
on usein tapana aluksi maalailla suuria kuvia Maassa lentelevistä
"muukalaisista", tähtienvälisistä sivilisaatioista ja ties mistä,
mutta kun näiden kimppuun hyökätään, he yrittävätkin yhtäkkiä kääntää
keskustelun siihen, miten epätodennäköistä on, etteikö missään muualla
olisi syntynyt elämään tai siihen, miten monta vielä selittämätöntä
havaintoa on olemassa. Näitä väitteitä on helppo puolustaa... vaikka
nämä eivät tietenkään mitenkään tue aiempia väitteitä universaalia
rakkautta julistavista tähtienvälisisista matkaajista, hyvällä onnella
ja riittävällä truismien toistolla keskustelu sotkeentuu tarpeeksi,
jotta tämä valtava looginen hyppäys jää epäilijöiltä huomaamatta.
Laura Ahonen
> > > Minä tarkoitin seurustelulla lähinnä sitä, että uskaltaa suudella
> > > mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
> > Tottakai uskallan julkisesti suudella rakastettuani. Miksi en
uskaltaisi?
>
> Vai niin. Mielestäni kaikkien aikuisten tulisi noudattaa tiettyjä
> käytöstapoja.
Kyllähän minä noudatankin ja täten en kesken kaveriporukan illanvieton
aikana rupea rakastettuani ihan hillittömän intohimoisesti suutelemaan.
Avaan myös ovia vanhuksille, liikuntavammaisille, loukkaantuneille ja
lastenvaunujen kanssa kulkeville. En hakkaa enkä haistattele myöskään
kadulla tai muutenkaan.
Joten on minulla käytöstavat.
> Miltä tuntuisi, jos opettajat pussailisivat toisiaan koulun käytävillä?
Ei miltään. Ja tosiaankin olen ollut useammassakin oppilaitoksessa, jossa
opettajinani on ollut aviopareja. Suoraan sanoen on joskus toivonut näkevän
heidän suutelevan "julkisesti", eli toisten ihmisten nähden. ;)
> Entäs uutistoimittajat kesken uutislähetyksen?
Noh jaah. Ei taida kuulua työnkuvaan. Etenkään kun uutislähetystä ei tehdä
kahvi- tai ruokatauon aikana.
> Fiksu aikuinen ei myöskään esitä julkisuudessa kovin onnellista ihmistä.
Miksi ei?
> Ei yksityiselämän hyviä puolia ole pakko tuoda esille julkisuudessa; se on
> lähinnä ylvästelyä.
Ei minusta. Ei ainakaan jos puhutaan ihan noista tavallisista
kaduntallaajista. Iltapäivä- ja juorulehtijulkkikset ovat asia erikseen.
Minulle julkinen suutelu tarkoittaa, kuten Jaakko jo totesi, esim. puiston
penkkiä, metro- ja juna-asemaa, bussipysäkkiä, lentoasemaa, katua,
kirjakauppaa, mitä tahansa paikkaa missä on myös itselleen vieraita
paikkoja. Ei minua haittaa, jos siellä onnelliset, rakastuneet parit
suutelevat.
Mikäs siveyden sipuli sinä oikein olet?
Henry the
news:slrnb4tb2g....@rock.helsinki.fi:
> Tällä "teoriallahan" on kaikki klassisen pseudotieteen piirteet.
> Vrt. vaikkapa "ufouskoviin": tyypillisessä nettikeskustelussa heillä
> on usein tapana aluksi maalailla suuria kuvia Maassa lentelevistä
> "muukalaisista", tähtienvälisistä sivilisaatioista ja ties mistä,
> mutta kun näiden kimppuun hyökätään, he yrittävätkin yhtäkkiä kääntää
> keskustelun siihen, miten epätodennäköistä on, etteikö missään muualla
> olisi syntynyt elämään tai siihen, miten monta vielä selittämätöntä
> havaintoa on olemassa. Näitä väitteitä on helppo puolustaa...
Eikös oikealle tieteelle ole ominaista, että siinä esitetään väitteitä,
joita voi kokeellisesti todistaa paikkansapitäviksi. Uffomiesten väitteissä
ongelmana on todisteiden ja kokeellisten puoltavien tulosten puute. Minä
arvelisin, että MAT:n väitteiden todistaminen on mahdollista
yksinkertaisilla koejärjestelyillä.
Jokainen voi itsekin testata MAT:n toimimista rajatussa
ravintolaympäristössä. On helposti havaittavissa, että esim. iskemistä
yrittävien miesten onnistumisprosenteissa on eroja.
Tieteellistä lähestymistä voisi tehdä esim. niin, että tekisi ensin
koejärjestelyn tasoerojen löytämiseksi ja sitten jos ne löytyvät, niin
sitten noista tasoeroista johtuvien seuraamusten testaamiseksi. Vai mitä
tarkkaan ottaen tarkoitat pseudotiedeväitteilläsi? Tarkoitatko, että MAT:n
esittämiä väittämiä ei voi tutkia tieteellisesti?
Jaakko Raipala
>rai...@pcu.helsinki.fi (Jaakko Raipala) wrote
>> Vrt. vaikkapa "ufouskoviin": tyypillisessä nettikeskustelussa heillä
>> on usein tapana aluksi maalailla suuria kuvia Maassa lentelevistä
>> "muukalaisista", tähtienvälisistä sivilisaatioista ja ties mistä,
>> mutta kun näiden kimppuun hyökätään, he yrittävätkin yhtäkkiä kääntää
>> keskustelun siihen, miten epätodennäköistä on, etteikö missään muualla
>> olisi syntynyt elämään tai siihen, miten monta vielä selittämätöntä
>> havaintoa on olemassa. Näitä väitteitä on helppo puolustaa...
>
>Eikös oikealle tieteelle ole ominaista, että siinä esitetään väitteitä,
>joita voi kokeellisesti todistaa paikkansapitäviksi.
Olennaista olisi tehdä _merkityksellisiä ennusteita_. (Ei ainakaan
tarjota yhtä ja samaa väitettä välillä "teorian triviaalina
ennusteena" ja välillä "teorian triviaalina lähtökohtana".) Otapa
nyt tämä teoria käteesi ja ennusta jotain ei-triviaalia - ja ennusta
sitten kunnolla, todella näyttäen miten tämä seuraa (tästä paljon
puhutusta mutta ei koskaan esitetystä) "markkina-arvoteoriasta".
Voisin vertailuksi esittää vaikkapa kumiankkateoriani, jonka mukaan
Ranskan kuningas on kumiankka, joka hallitsee koko maailmankaikkeutta.
Yksi teoriani ennusteista on, että Helsinin Senaatintorin keskellä
seisoo Aleksanteri toisen patsas. Voit koska vain käydä itse helposti
toteamassa tämän "teoriani" "ennusteen" todeksi. Vakuuttaako tämän
"ennusteeni" paikkansapitävyys sinut "teoriastani"?
>Jokainen voi itsekin testata MAT:n toimimista rajatussa
>ravintolaympäristössä. On helposti havaittavissa, että esim. iskemistä
>yrittävien miesten onnistumisprosenteissa on eroja.
Niin. Kuten sanoin, "MAT" [sic] koostuu ensinnäkin tämänkaltaisista
itsestäänselvyyksistä, joita toistellaan silloin kun teoriaa pitäisi
puolustaa ja toiseksi jouokosta pitkälle meneviä mielipiteitä, joita
toistellaan silloin, kun halutaan keskustella jostain... no, mistä
tahansa ihmissuhteisiin liittyvästä. MAT on kattava maailmanselitys...
Näiden kahden osuuden välillä on yhtä vähän yhteistä kuin "ufologien"
järjestelmän osilla: toisaalta, on olemassa joukko itsestäänselvyyksiä
(muualla on käytännössä varmasti elämää, on paljon selittämättömiä
havaintoja jne.), joista puhutaan, kun kantaa pitäisi puolustaa, ja
sitten toisaalta, on vankka ja kattava uskomusjärjestelmä, josta
puhutaan kaikissa muissa tilanteissa.
Mitään yhteyttä tämän itsestäänselvyyksien joukon ja näiden pitkälle
menevien mielipiteiden välillä ei ole - tai ainakaan sitä ei ole tällä
alueella esitetty.
>Tieteellistä lähestymistä voisi tehdä esim. niin, että tekisi ensin
>koejärjestelyn tasoerojen löytämiseksi ja sitten jos ne löytyvät, niin
>sitten noista tasoeroista johtuvien seuraamusten testaamiseksi. Vai mitä
Mitä tulee näihin "onnistumisprosentteihin", niin on aivan selvää,
että eri miehillä on erilaiset mahdollisuudet onnistua iskemisissä -
mutta siitä ei mitenkään vielä seuraa, että olisi olemassa jokin
_merkityksellinen_ yleinen "markkina-arvon" käsite. (Voit aina liittää
jokaiseen ihmiseen tällä tavalla jonkin numeron, mutta se ei kerro
ihmisestä mitään merkityksellistä: se kertoo täsmälleen sen, mitä se
kertoo eli "onnistumisprosentin" - joka johtuu paljon muistakin
asioista kuin ihmisen muille näkyvistä ominaisuuksista.)
Henry the
> Olennaista olisi tehdä _merkityksellisiä ennusteita_. (Ei ainakaan
> tarjota yhtä ja samaa väitettä välillä "teorian triviaalina
> ennusteena" ja välillä "teorian triviaalina lähtökohtana".) Otapa
> nyt tämä teoria käteesi ja ennusta jotain ei-triviaalia - ja ennusta
> sitten kunnolla, todella näyttäen miten tämä seuraa (tästä paljon
> puhutusta mutta ei koskaan esitetystä) "markkina-arvoteoriasta".
Eräs ennuste on se, että sellaiset suhteet, joissa osapuolien ma:n ero on
pieni, kestävät paremmin kuin suhteet, joissa ma:n välinen ero on suuri.
Toinen ennuste on, että jos suhteet osapuolinen välinen markkina-arvo on
suuri, huonompimarkkina-arvoinen joutuu tekemään enemmän työtä ja
myönnytyksiä suhteen eteen.
Nuokin ennusteet ovat toki triviaaleja, mutta suurelle osalle väestöä sillä
lailla epätriviaaleja, että he eivät havaitse niiden olemassaoloa tai
tunnusta niiden paikkansapitävyyttä.
Kyse on tilastollisista ennusteista, joita ei voi kumota
yksittäistapauksilla. Jos sanoo jollekulle, että ei todenäköisesti kannata
ajaa kännissä, 150kmh, lasit huurussa jne, niin aina löytyy joku joka sanoo
tietävänsä jonkun joka ajoi noin ja jolle ei käynyt mitenkään.
Pointti MAT:ssa ja sen ennusteissa on siinä, että niin parisuhdevalinnoissa
kuin muussakin elämässä kannattaa tehdä valintoja todennäköisyyksien
mukaan, vaikka varmuutta valinnan oikeellisuudesta ei saavutettaisikaan.
Eli jos joku ymmärtää ja hyväksyy esim. sen, että kannattaa yrittää hankkia
kumppaniksi samantasoinen henkilö sen tavoitelluimman sijaan, niin säästyy
monilta sydänsuruilta. Herttasarjat ja muut vastaavat antavat ymmärtää,
että kannattaa tavoitella prinssiä todennäköisyyksiä vastaan. MAT sanoo
päinvastaista ja käskee ottamaan suosiolla Teppo Tavallisen.
> Voisin vertailuksi esittää vaikkapa kumiankkateoriani, jonka mukaan
> Ranskan kuningas on kumiankka... Vakuuttaako tämän
> "ennusteeni" paikkansapitävyys sinut "teoriastani"?
Ihan hyvä teoria tuokin. Pientä hiomista ehkä kuitenkin vaaditaan.
> Niin. Kuten sanoin, "MAT" [sic] koostuu ensinnäkin tämänkaltaisista
> itsestäänselvyyksistä, joita toistellaan silloin kun teoriaa pitäisi
> puolustaa
Toistaminen johtuu lähinnä siitä, että yksimielisyyttä yksinkertaisimmista
periaatteistakaan ei saada. On vaikea päästä ylemmille oksille, kun ei
pääse sovussa edes alimmalle.
> Mitään yhteyttä tämän itsestäänselvyyksien joukon ja näiden pitkälle
> menevien mielipiteiden välillä ei ole - tai ainakaan sitä ei ole tällä
> alueella esitetty.
Yhteyksien todentaminen vaatisi tutkimuksia. Varsinkin ei-triviaalien
päätelmien tueksi olisi oltava faktoja perustan oikeellisuudesta. Mikään ei
kuitenkaan estä pohdiskelemasta MAT:n seuraamuksista - varsinkin kun
todellisuus tuntuu noudattelevan teorian ennustuksia ihan mainiosti.
> Mitä tulee näihin "onnistumisprosentteihin", niin on aivan selvää,
> että eri miehillä on erilaiset mahdollisuudet onnistua iskemisissä -
> mutta siitä ei mitenkään vielä seuraa, että olisi olemassa jokin
> _merkityksellinen_ yleinen "markkina-arvon" käsite. (Voit aina liittää
> jokaiseen ihmiseen tällä tavalla jonkin numeron, mutta se ei kerro
> ihmisestä mitään merkityksellistä: se kertoo täsmälleen sen, mitä se
> kertoo eli "onnistumisprosentin" - joka johtuu paljon muistakin
> asioista kuin ihmisen muille näkyvistä ominaisuuksista.)
Kai tuota voi soveltaa toisinkinpäin, eli jos tietää jonkun
onnistumisprosentin olevan korkea, niin voi ennustaa tämän henkilön olevan
hyvännäköinen, itsevarma ja supliikkitaitoinen. Ja jos onnistumisprosentti
on kovin huono, niin ohjeena henkilölle voi antaa, että ei kannata
tavoitella kauhean tasokasta kumppania, jos mielii onnistua partnerin
hankinnassa.
Tommi Perkola
news:slrnb4us5a....@rock.helsinki.fi...
> seisoo Aleksanteri toisen patsas. Voit koska vain käydä itse helposti
> toteamassa tämän "teoriani" "ennusteen" todeksi. Vakuuttaako tämän
> "ennusteeni" paikkansapitävyys sinut "teoriastani"?
Otetaanpa esimerkiksi MAT:ista siivu, joka kertoo vain yhden aspektin miten
se muun muassa voi toimia. Olemme varmaan yhtä mieltä, että teoria on
tieteellinen, jos se ennustaa onnistuneesti mitattavissa olevia asioita.
Ennustaminen tarkoittaa sitä, että se veikkaa oikein mitä tulee tapahtumaan,
vaikka lopputuloksesta ei vielä olekaan havaintoinformaatiota. Samoin
vaikkapa painovoimalaki sopivasti idealisoiden kertoo montako sekuntia
tennispallo putoaa parvekkeeltani, vaikken ole vielä yhtään tennispalloa
sieltä pudottanut.
Fysiikan tuntijana sielusi väräjäänee harmoniassa sellaisen ajatuksen
kanssa, että kunnon teoria on muotoa "jos tehdään a, tuloksena on b", missä
a ja b ovat mitattavia suureita. Vieläpä niin, ettei teoria ennusta mitään
yksittäistä tapausta vaan se pätee jonkinlaisilla rajoituksilla jokaiseen
tilanteeseen, missä tehdään edes jokin a.
Hyvä, otetaanpa siivu teoriaa ja katsotaan sen ennustuskykyä. Muotoilen
asian simppelin formaalisti, koska tiedän että osaa ja ymmärrät kaavakieltä
niinkuin itse en uskaltaisi edes unelmoida.
Olkoon M joukko matalan markkina-arvon sinkkuja ja K joukko korkean
markkina-arvon sinkkuja. He haluavat seuraa, ja voivat noudattaa joko
strategiaa m, missä he kelpuuttavat melkein kenet tahansa tai k, missä
heillä on korkeat vaatimukset. Siis tilanteessa k kelpaavien kumppanien
joukko on pienempi kuin tilanteessa m.
MAT kertoo, että korkea markkina-arvo on sellaisella ihmisellä, jolla on
kumppaniensa valinnassa paljon valinnanvaraa ja matala markkina-arvo sitä,
että valinnanvaraa on vähän. Tämä lienee vielä itsestäänselvää ja
soveliasta, koska en ole vielä väittänyt yhtään mitään, olen vain muotoillut
käsitteitä. Oletetaan myös, että henkilön vaatimukset ideaalikumppanista
eivät riipu siitä, onko hän itse M vai K -ryhmän osakas.
Tuodaanpa sitten malliimme funktio muotoa f(X,x,a) = y. Funktiossa X voi
olla M tai K, x m tai k ja a kuvaa aikaa. Funktio potkaisee ulos arvon y,
joka kertoo kuinka suuri osa joukon X jäsenistä on luonut hetkellä a
edelleen voimassaolevan parisuhteen. Idealisoidaan tilannetta vielä
sellaisilla lisäoletuksilla, että sekä M että K jäsenet tapaava suunnilleen
saman verran potentiaalisia pariutumiskumppaneita ja sellaisella, että ajan
a kuluessa he pariutuvat korkeintaan kerran, ovat siis sikäli siveitä.
Edelleenkään en ole väittänyt yhtään mitään. Nyt katsokaamme mitä MAT
ennustaa. Koska MAT ei ole mitään ufologiaa, jossa olisin joku
"bulgarialainen akateemikko", joka Teoriasta valaistuneena päättäisin mitä
ennustetaan, ennustus pitää perustaa teoriaan eikä mihinkään intuitiooni tai
käsitykseeni todellisuudesta.
Mitäpä MAT sanoisi tilanteista Mma tai Mka, missä a on verrattain lyhyt
aika? No niin, pariutuminen tietenkin tapahtuu niiden joukkojen
leikkauksessa, missä sekä kohde kelpuuttaa kosijan että kosija haluaa
kohteen. Ylempänä esitetystä näemme suoraan, että tämä joukko on pienempi
strategialla k kuin strategialla m. Siis pariutuminen on epätodennäköisempää
käytettäessä strategiaa k kuin käytettäessä strategiaa m. MAT siis väittää:
f(Mka) < f(Mma). Samoin lyhyellä aikavälillä ja aivan samoista syistä on
todennäköistä, että myös f(Kka) <= f(Kma), koska kaikki korkeatasoiset
saattavat käydä kaupaksi (tämä taas on mahdotonta määritelmän mukaan
joukossa M. Jos he olisivat yhtä onnistuvia, joukoilla M ja K ei
yksinkertaisesti olisi mitään eroa). Tässä on ennustus, joka voi olla
tilastollisesti oikea tai väärä. Ennustus ei ole mikään ad hoc-päähänpisto
vaan seuraa määritelmistä ja MATista sellaisena kuin se tähän ryhmään on
loputtoman monta kertaa määritelty.
MAT kertoo lisääkin. Oletetaanpa, että a on suhteellisen pitkä aika.
Katsotaanpa miten rakkaus etenee ryhmissä M', joka on pariutuneiden
matalatasoisten ex-sinkkujemme ryhmä ja K', joka on pariutuneiden
korkeatasoisten ryhmä. Pariutuneella tarkoitan sellaista, joka on
muodostanut parisuhteen, on se nyt jo hajonnut tai ei. Funktion arvo
lasketaan ensimmäisen pariutumisen mukaan. Mikäli pari eroaa, uutta hellua
ei enää lasketa mukaan. (Taaskaan en ole väittänyt yhtään mitään tässä
kappaleessa.)
Edelleen en ufologien tavoin nosta ennusteita foliolla eristetystä
hatustani, vaan tutkin mitä MAT asiaan sanoo. Rakkaan luonapitäminen
johtunee siitä, haluavatko molemmat jatkaa suhdetta. Tunteva ja itsessään
tärkeä yksilöpyksilö ei halua jatkaa, mikäli hän suhdetta jatkaessaan
tukahduttaisi ihanan jalataltavievän rakkautensa. Eli siis toisin sanoen
pari pysyy kasassa mikäli se on molemmille kannattavampaa. Kumpikaan ei saa
toisaalta ratkaisevasti parempaa tarjousta, ainakaan niin paljon parempaa,
että se tekisi lemmensuhteen rikkomisen kannattavaksi.
Tietenkin strategialla m voi saada sattumalta myös korkeatasoisen kumppanin,
mutta mikäli todennäköisyyden lait pitävät paikkansa, joukolla M'k on
todennäköisesti keskimäärin tasokkaammat seuralaiset kuin joukoilla M'm ja
samaten joukolla K'k tasokkaammat kuin joukolla K'm. Tästä tuskin voidaan
olla toista mieltä.
Korkeatasoinen saa edelleen ehdotteluja kaikentasoisilta, myös
korkeatasoisilta ehdokkailta. Jos hän on pariutunut korkeatasoisen kanssa,
hänen ei mukavuudenhalun ja kiintymyksen takia todennäköisesti kannata
vaihtaa. Hän ei siis saa parempaa tarjousta kuin olemassaoleva tilanne jo
on. (Laiskuuttani kirjoitan näin löysästi. Tämä voitaisiin myös ilmaista
tarkemmin ymppäämällä teoriaan alusta lähtien jokin uuden pariutumisen
epävarmuustekijä, joka kuvaisi vaikka sitä, että ehdokas on huiputtanut
tasonsa) Samoin matalatasoinen saa ehdotuksia todennäköisesti vain
matalatasoisilta, eikä hänen kannata ruveta ottamaan uusia riskejä, mikäli
hän on heilan saannut. Kun taas korkeatasoinen on pariutunut matalatasoisen
kanssa, hän todennäköisesti saa uusia tarjouksia, jotka ovat parempia kuin
vallitseva tilanne. Siis suhde hajoaa.
Noin, nyt siis MAT enkä minä ihmisenä väittää, että pitkähköillä
aikaväleillä f(M'ma) > f(M'ka) ja f(K'ma) < f(K'ka). Tässä on taas ennuste,
joka voi olla tilastollisesti oikea tai väärä.
Tätä voidaan soveltaa nykyisiin sinkkuryhmiin ja ilman mitään apodiktista
tietämystä tulevaisuudesta ennustaa mitenkä mitattavissa asioissa tulee
käymään. Lopuksi luovun hetkeksi pelkästä objektiivisten totuuksien ja
määritelmien latelusta ja annan sydämeni kaihon laulaa: minusta tämä
poikkeaa pseudotieteistä.
--
http://tommipommi.blogspot.com
Miikka Lahti
Jaakko Raipala <rai...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:slrnb4us5a....@rock.helsinki.fi...
>
> Niin. Kuten sanoin, "MAT" [sic] koostuu ensinnäkin tämänkaltaisista
> itsestäänselvyyksistä, joita toistellaan silloin kun teoriaa pitäisi
> puolustaa ja toiseksi jouokosta pitkälle meneviä mielipiteitä, joita
> toistellaan silloin, kun halutaan keskustella jostain... no, mistä
> tahansa ihmissuhteisiin liittyvästä. MAT on kattava maailmanselitys...
Erittäin totta. MAT:n käytännön äärimuodossa jotain parisuhdeongelmiaan
valittavaa tyyppiä kehotetaan vaihtamaan pariin, jonka markkina-arvo on
lähempänä itseä, jolloin kaikki ongelmat ratkeavat tms. Sitten kun tällaista
kritisoi, MAT vetäytyy triviaaleimpaan muotoonsa, kuten "mat seuraa siitä,
että toiset ihmiset ovat suositumpia kuin toiset".
Aki M Suihkonen
Henry the <hen...@hotmail.com> wrote:
>Tieteellistä lähestymistä voisi tehdä esim. niin, että tekisi ensin
>koejärjestelyn tasoerojen löytämiseksi ja sitten jos ne löytyvät, niin
>sitten noista tasoeroista johtuvien seuraamusten testaamiseksi. Vai mitä
>tarkkaan ottaen tarkoitat pseudotiedeväitteilläsi? Tarkoitatko, että MAT:n
>esittämiä väittämiä ei voi tutkia tieteellisesti?
Käytin juuri huomattavasti aikaa etsiäkseni MAT:n alkulähteen ja sitä kautta
tiedon, mitä MAT oikeastaan ennustaa, mutta tuloksetta. Viitsisitkö valaista?
MAT:sta on mielestäni vaikea erottaa lähtökohtia ja päätelmiä -
mm. että ihmisellä *on* markkina-arvo, tai että ihmiset ovat vähemmän
ainutlaatuisia kuin luulevat. Missä siis on pihvi?
--
Problems 1) do NOT write a virus or a worm program
"A.K.Dewdney, The New Turing Omnibus; Chapter 60: Computer viruses"
Lyd
..Pituus (miehen tärkeä ominaisuus esimerkiksi naisten mielestä: käsi
ylös kaikki naiset, joiden kumppani on teitä 20 senttiä lyhyempi)...
Tämä taitaa mennä vähän ohi, mutta ymmärtääkseni naisten keskipituus on
jossain 160 ja 170 cm välissä. Suomessa ei taida olla kauheasti 145 cm
miehiä? Miehet ovat yleensäkin naisia pidempiä, joten tuo kriteeri
tuntuisi suosivan suurinta osaa miehistä. Miehen pituus ei siis voi olla
niin merkittävä asia kuin muut ulkonäköön liittyvät seikat, sopiva
tausta (siis esim. koulutus ja varakkuus) ja sopivaan ikäskaalaan
putoaminen.
Lyd
Miikka Lahti
Henry the <hen...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:Xns93248F2B528CF...@192.89.123.233...
>
> Eräs ennuste on se, että sellaiset suhteet, joissa osapuolien ma:n ero on
> pieni, kestävät paremmin kuin suhteet, joissa ma:n välinen ero on suuri.
Osaatko perustella?
Panu Höglund
Jos iirinkielinen sana on kaksi- tai useampitavuinen ja päättyy -acht,
niin voin sanoa että se on feminiini ja saa genetiivinpäätteen -a.
Siinä sinulle "humanistinen teoria", joka ennustaa todellisuutta
satavarmasti.
Laura Ahonen
Totta puhut. Jossain vaiheessa suomalaisten naisten keskipituus oli noin 165
cm ja kun minä olen vielä tuonkin alle, ei kovin moni mies voi olla minua
lyhyempi. Tietenkin aina löytyy sellaisia naisia, jotka ehdottomasti
vaativat, tai ovat sitä mieltä ainakin, että miehen pitää olla heitä
pidempi. Ehkä siinä on jokin turvallisuusfiksaatio. Ajatellaan, että miehen
tehtävä on suojella naista maailman pahuuksilta ja öykkäreiltä ja koetaan,
että itseään lyhyempi mies ei siihen pysty.
Panu Höglund
> Henry the <hen...@hotmail.com> wrote:
>
> >rai...@pcu.helsinki.fi (Jaakko Raipala) wrote
> >> Vrt. vaikkapa "ufouskoviin": tyypillisessä nettikeskustelussa heillä
> >> on usein tapana aluksi maalailla suuria kuvia Maassa lentelevistä
> >> "muukalaisista", tähtienvälisistä sivilisaatioista ja ties mistä,
> >> mutta kun näiden kimppuun hyökätään, he yrittävätkin yhtäkkiä kääntää
> >> keskustelun siihen, miten epätodennäköistä on, etteikö missään muualla
> >> olisi syntynyt elämään tai siihen, miten monta vielä selittämätöntä
> >> havaintoa on olemassa. Näitä väitteitä on helppo puolustaa...
> >
> >Eikös oikealle tieteelle ole ominaista, että siinä esitetään väitteitä,
> >joita voi kokeellisesti todistaa paikkansapitäviksi.
>
Oikealle tieteelle on ominaista, että siinä esitetään teorioita, jotka
voidaan todistaa paikkansapitäMÄTTÖMIKSI. Eli voidaan esittää väite,
jonka toteutuminen kumoaa teorian tai ainakin kaventaa sen
soveltamisalaa.
>
> Mitä tulee näihin "onnistumisprosentteihin", niin on aivan selvää,
> että eri miehillä on erilaiset mahdollisuudet onnistua iskemisissä -
> mutta siitä ei mitenkään vielä seuraa, että olisi olemassa jokin
> _merkityksellinen_ yleinen "markkina-arvon" käsite.
Nimenomaan useiden erillisten markkinoiden olemassaolo ja niiden
keskinäiset vuorovaikutukset antavat aiheen olettaa, että juuri
_yleinen_ markkina-arvo voi olla liian yksinkertainen kriteeri.
Henry the
news:b2o1id$ffv$1...@news1.songnet.fi:
>> Eräs ennuste on se, että sellaiset suhteet, joissa osapuolien ma:n
>> ero on pieni, kestävät paremmin kuin suhteet, joissa ma:n välinen ero
>> on suuri.
> Osaatko perustella?
Jos esim. vuokra-asuntomarkkinoilla asunto on vuokrattu käypäiseen
markkina-arvohintaan, niin vuokrasuhde kestää todennäköisesti pitempään,
kuin jos asunto on vuokrattu yli- tai alihintaan, jolloinka jompikumpi
katkaisee itselleen epäedullisen vuokrasuhteen.
Toinen fiktiivinen tilanne olisi sellainen, että jos kukaan auton omistaja
ei saisi ajaa omalla autollaan, vaan hänen olisi vaihdettava ajo-oikeuksia
jonkun toisen autonomistajan kanssa, niin vaihtaisivatko suunnilleen
samanlaisen markkina-arvon omaavat auton omistajat ajo-oikeuksia keskenään
ja jos joku huomaisi vaihtaneensa Mersunsa ajo-oikeuden Ladaan, niin
purkaisiko tuo Mersun omistaja ajo-oikeusvaihdon huomattuaan huonon
vaihtonsa?
Jos sinulla olisi esim. 20 000 euron arvoinen auto, niin minkäarvoisen
auton kanssa sinä pyrkisit tekemään ajo-oikeusvaihdon? Vaihtaisitko 1000
euron Escorttiin, samanarvoiseen autoon vai yrittäisitkö vaihtaa 100 000
euron loistoautoon, vaikka riskinä olisi jäädä kokonaan ilman ajo-oikeutta?
Jos vaihdon jälkeen huomaisit että samanarvoiseksi kuvittelemasi ajo-
oikeusauto olisikin lähes arvoton rämä, niin purkaisitko ajo-
oikeussopimuksen?
Lumi Adela
> > Onpa järkyttävän omaperäinen näkemys, ihan itsekö
> > keksit? Ei kai SITÄ kukaan tässä ole kiistämässäkään. Olennaista on
> > se, että haluttavuus on yhtä yhdelle ja toista toiselle.
>
> Niin, varsin suuri osa naisistahan pitää esimerkiksi puliukkoja tai hyvin
> lihavia miehiä todella haluttavina. Yhtä yhdelle ja toista toiselle.
Ja tuo ei sinun mielestäsi ole kärjistämistä?
> Erilaisia
> kriteerejä riittää, eikä kukaan ihminen toteuta niitä kaikkia. Silti voidaan
> monesti todeta, että herra A on parempi kuin herra B paljon useammalla
> kriteerillä kuin toisinpäin.
Jos siis myönnät, että "erilaisia kriteerejä riittää", ts.
"markkina-arvo" on jokaiselle yksilölle yksilöllinen asia ( = joku
arvostaa ulkonäköä enemmän kuin varallisuutta, joku sivistystä enemmän
kuin ulkonäköä, joku uskonnollista tai poliittista yhteensopivuutta
enemmän kuin korkeaa koulutusta ), niin millä tavalla tästä sitten voi
todeta mitään yleistä? Paitsi tietysti sen, että ( ja tästä olemme
samaa mieltä ) kaikki ihmiset eivät ole yhtä haluttuja kumppaneita
vastakkaisen sukupuolen silmissä ja että jokainen asettaa omat
kriteerinsä. Mutta tämähän on selviö, ainakin minun mielestäni.
>
> > Sanon ihan käsi sydämellä, että vaikka oma mieheni
> > sattuukin olemaan traditionaalisesessa mielessä hyvän näköinen,
>
> Vai että ihan "sattuukin olemaan". Melkein kuin olisi onnenpyörää
> pyöräytetty.
Mitäköhän oikein yrität sanoa tällä? Että minä valitsin puolisoni
pinnallisia arvoja noudattaen? Nimittäin tuo ei pidä paikkaansa. Se,
mihin huomioni kiinnittyi oli hänen erittäin kaunis ja kunnioittava
käytöksensä minua kohtaan. Ulkonäkö oli lähinnä bonus, eikä kovin
merkityksellinen sellainen.
> > Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä ei ole mitään
> > markkina-arvoa. Oletetaan, että on vaikkapa kaunis nainen, jota on
> > paljon kiitelty ulkoisten ominaisuuksien vuoksi, MUTTA tämä nainen
> > sattuu olemaan "päästään sekaisin". En tarkoita mitään mietoa
> > "psykonarttuilua" ( joka siis minusta vaikuttaa lähinnä siltä, että
> > nainen pitää puolensa eikä anna pomottaa itseään - ja sehän se on se
> > suurin synti ) vaan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Miten
> > määrittelet tällaisen ihmisen markkina-arvon?
>
> Aivan helposti. En ole tietääkseni koskaan väittänyt, että seksuaalinen
> markkina-arvo määräytyisi jostain _yksittäisestä_ ominaisuudesta. Ilmiselvä
> vastaus kysymykseesi on, että kyseisen naisen markkina-arvo pitkäaikaisissa
> suhteissa on alhainen.
Ja mielisairas on hieno kumppani vaikkapa yhden illan jutuissa vai?
Juu, mikäpä ettei, ja sitten kun tekee lorena bobbitit miehen
sukuelimelle niin siinäpä on teille markkina-arvoa kerrakseen..
> Niin on. Loistavaa, että tajuat tuon! Mutta jostain syystä sinun ja muiden
> markkina-arvoteorian vastustajien tuntuu olevan vaikeaa tehdä tuosta
> johtopäätöksiä siitä, miten ihmiset käyttäytyvät parisuhdemarkkinoilla.
Vieron koko tuota ajatusta parisuhde "markkinoista". Ihmisen
käyttäytyminen ja toiminta on niin monen eri asian summa, että
ennusteet ja johtopäätökset ovat aika uhkarohkeita veikkauksia.
>
> Vastustatko esimerkiksi sitä markkina-arvoteorian esittämää triviaalia
> ennustusta, että markkina-arvoltaan korkeatasoiset ihmiset pariutuvat
> tyypillisesti toistensa kanssa?
Kun vain pääsisimmekin yhteisymmärrykseen siitä, kuka on
murkina-arvoltaan korkeatasoinen. Ehkäpä olet oikeassa, ehkä ojassa
örveltävä puliukko ei ole niin haluttava kuin 190 senttinen
hyvinpukeutuva ekonomi. Mutta noiden kahden ääripään välille sijoittuu
niin paljon erilaisia ominaisuuksia kantavia ihmisiä, että on
mahdotonta pistää heitä järjestykseen ja sanoa ehdottomalla
varmuudella toisen olevan toista "korkeatasoisempi".
> Jos naisten preferenssit miesten suhteen kerran vaihtelevat niin kovasti,
> niin kerropa, monelleko naiselle ihannekumppani on väkivaltainen puliukko?
Tämä puliukko-esimerkkisi on minusta aika kärjistetty. Kuten olen jo
todennutkin. Ongelma ei ole se, etteikö musta olisi mustaa ja
valkoinen valkoista, ongelma on se, kuinka "luokitella" tavalliset
ihmiset, jotka sijoittuvat parin ääripään väliin. Jos heitä edes voi
luokitella ( ja minun mielipiteeni on että ei voi ).
> Esimerkiksi minusta kirjoitit eilen aivan suoraan, että minä (kuten myös
> Jantunen ja Perkola) olen naisten silmissä ominaisuuksiltani
Onko mielipide ominaisuus? Mistä minä sitä voin tietää, millaisia
ihmisiä olette, mutta olettepa mitä tahansa niin teidän näkemystänne
ihmisestä en voi arvostaa kovinkaan korkealle. Ehkäpä tuo teidän
murkina-arvoteorianne kertoo mielipiteenä jotakin tavastanne ajatella
ja nähdä maailma ja ihmiset tietyllä tavalla. Mikään myötäsyntyinen
ominaisuus se ei tietenkään ole. Pikemminkin seurausta
katkeroitumisesta ja kenties hiukan yksipuolisesta koulutuksesta.
> niin
> vastenmielinen, että vain hyvin epätoivoinen nainen voisi harkita
> parisuhdetta kanssani. Tästä seuraa triviaalisti, että uskot miehillä olevan
> tasoeroja siinä, miten haluttavina naiset pitävät heitä. Aivan samoin se,
> että aion nyt todeta sinun olevan tiedostava ja argumentointikyvytön
> stallarihumanisti (tiedän, redundantti ilmaus), implikoi loogisesti minun
> uskovan, että tiedostavia argumentointikyvyttömiä stallarihumanisteja on
> olemassa.
Stallarihumanisteja varmasti on, mutta minä en tarkkaan ottaen kuulu
siihen porukkaan. Voi voi, on tämä Lumikin elämä vaikeaa. Jyrkästi
oikealla olevat leimaavat stallariksi ja äärivasemmalla olevat
huutavat fasistiksi. Vaan eipä tuo ole ensimmäinen kerta.. Kenties
olen sittenkin keskustalainen? ;)
>
> Olen itse asiassa hyvin kiitollinen siitä, että paljastit vahingossa
> uskomuksesi tasoerojen olemassaolosta (tiedän, että vahinkopaljastuksesi syö
> sinua nytkin ja haluaisit kovasti peruuttaa kyseisen postauksesi).
Syö hyvinkin, vaikka eri syystä kuin oletat. Se oli nimittäin
tarpeettoman epäystävällisesti postattu ja siitä olen pahoillani.
Yritän aina pitää mielessäni sen, että ihmisten tietty tapa ajatella
johtuu aika usein heidän taustastaan ja aikaisemmista kokemuksistaan.
Joskus vain pääsee unohtumaan.. Jos jonkun ihmisen maailmankuva on
synkkä ja mekaaninen, niin se yleensä kertoo enemmän kyseisen
ajattelijan omasta elämästä kuin maailmasta itsestään. Voi olla, että
jonakin päivänä tuon murkina-arvoteoriasi viehätys lakkaa sinuakin
kiehtomasta..
> Vaikka
> pinnallisesti kiistätkin tasoerojen olemassaolon, tiedän sinun sisimmässäsi
> silti hyväksyvän niiden olemassaolon,
Kuinka voisit mahdollisesti tietää, mitä minun sisimmässäni tapahtuu?
Nupullaan oleva yhteiskuntateoreetikko ( vai ihmissuhdeteoreetikko? )
on siis myös vielä selvänäköisyyden lahjan omaava meedio? Ja CV sen
kun komistuu! ;) Minä EN hyväksy mitään tasoeroja.
> ja tiedät varmasti myös, mitä
> tasoerojen olemassaolosta seuraa.
Minulla on tietty näkemys siitä, mihin yhteiskunta menisi, jos kaikki
ottaisivat avosylin vastaan tuon riemusanoman murkina-arvosta. Mutta
kerro nyt ihmeessä sinäkin, mitä näiden tasoerojen olemassaolosta
seuraa sinun mielestäsi.
> Olen siis taas oikeassa, kuten aina.
IHANKO aina? :)
>
> > P.S: Henk.kohtaisella tasolla toteaisin vielä, että minusta on
> > vastenmielistä ( voitaisiinko puhua jopa ihmissuhdefasismista? ) se,
> > että joku todellakin pisteyttää ja piirtelee tulevista ja nykyisistä
> > kumppaneista joitakin käyriä koordinaatistoon.
>
> Niin, paljon jalompaahan on elää omaa elämäänsä tarkalleen siten kuin
> markkina-arvoteoria ennustaa,
Kuten olen jo sanonut: on ihmisiä, joiden kohdalla minkään
murkina-arvon määritteleminen ei tunnu toimivan. Mieti itse. Itse
asiassa tällaisia ihmisiä on PALJON.
> mutta pitää jatkuvasti silmät kiinni, kädet
> korvillaan ja lallattaa "minä olen vapaa yksilö, minua ei voi lokeroida" ja
> säilyttää sillä illuusionsa siitä, että on mukamas rohkea ja räiskyvä ja
> vapaa tunneihminen,
Ei se ole mikään illuusio mistään rohkeasta tunneihmisestä. Eiköhän
tässä ole kysymyksessä kuitenkin halu ja KYKY hallitakin omaa
elämäänsä.
T: Lumikki
> Ilkka Kokkarinen
> http://kokkarinen.blogspot.com
Lumi Adela
> Jokainen voi itsekin testata MAT:n toimimista rajatussa
> ravintolaympäristössä.
Kuinkahan luotettavaa testaamista tällainenkin on. Tähän astisissa
sosiaalista ja seksuaalista käyttäytymistä kartoittavissa
tutkimuksissa on kyllä turvauduttu ihan toisenlaiseen testaukseen kuin
sellaiseen, että mennään kuusi kaljaa juotua paikalliseen yökerhoon
örveltämään ja "tutkimaan". Kyllä tässä nyt irvitään kaikenlaista
vakavaakin tutkimuksen tekoa.. kenenköhän vahingoksi, voisin kysyä.
T: Lumikki
PhotoMultiplier
Lumi Adela (Ida Lumela?) wrote:
> > Ilkka Kokkarinen wrote:
> > Vastustatko esimerkiksi sitä markkina-arvoteorian esittämää triviaalia
> > ennustusta, että markkina-arvoltaan korkeatasoiset ihmiset pariutuvat
> > tyypillisesti toistensa kanssa?
> Kun vain pääsisimmekin yhteisymmärrykseen siitä, kuka on
> murkina-arvoltaan korkeatasoinen. Ehkäpä olet oikeassa, ehkä ojassa
> örveltävä puliukko ei ole niin haluttava kuin 190 senttinen
> hyvinpukeutuva ekonomi. Mutta noiden kahden ääripään välille sijoittuu
> niin paljon erilaisia ominaisuuksia kantavia ihmisiä, että on
> mahdotonta pistää heitä järjestykseen ja sanoa ehdottomalla
> varmuudella toisen olevan toista "korkeatasoisempi".
Jos ulkonäkö ei ole ok (=lihava tms.), ei millään muulla
ole merkitystä koska niitä muita ominaisuuksia ei pääse
esittelemään, kun on jo hylätty ulkonäön perusteella.
Vasta jos ulkonäkö on ok, alkaa sekundäärikriteereiden
esittely, jossa sitten vaikuttavat naisen mieltymykset
enemmän tai vähemmän.
Eli kärjistäen, sekä puliukko että ekonomi ovat samalla
tasolla, jos ovat molemmat lihavia. Eivät kelpaa kellekään.
Ovat alhaisimpia ATMiä mitä voi olla. Jos molemmat laittavat
kropan kuntoon, vasta sitten alkaa vaikuttaa onko ekonomi
vai puliukko.
Mistä tuo ajatus? No vaikka siitä, että 20kg painonpudotus
muutti salamaniskun lailla flaksini, käytännössä kelleen
kelpaamattomasta (enkä ollut todellakaan nirso) tyypiksi joka
saa baarista pokattua naisia aina kun haluaa. En aiemmin uskonut
todeksi että nainenkin voisi tulla tekemään aloitteita, mutta
uskottava se on kun niin käy kohtuu säännöllisesti. Ainoa muutos
siis ulkonäkö. En ole ollut, enkä ole, mikään supliikkimies,
vaan enemmän hiljainen nörtti, mutta eipä tuo haittaa, kyllä
naiset näköjään pitävät keskustelua yllä jos mies heitä kiinnostaa.
Eli minä ainakin pidän täysin omassa arvossaan nämä "ulkonäkö
ei merkitse (kaikkea)" väitteet. Aivan paskaa. Kyllä se on
ulkonäkö mikä merkitsee, ja merkitsee ratkaisevasti.
P.
Juuso Hyvärinen
> Huvittavinta on se, että Kokkarinen on naimisissa humanistin kanssa ja
> veljeilee Perkolan kanssa, joka opiskelee päätoimisesti sosiologiaa,
> joka taitaa olla humanistisista aineista humanistisin.
Tämä nyt on sivuseikka, mutta sosiologia ei ole humanistinen tiede.
Juuso Hyvärinen
Ilkka Kokkarinen
> Jos siis myönnät, että "erilaisia kriteerejä riittää", ts.
> "markkina-arvo" on jokaiselle yksilölle yksilöllinen asia ( = joku
> arvostaa ulkonäköä enemmän kuin varallisuutta, joku sivistystä enemmän
> kuin ulkonäköä, joku uskonnollista tai poliittista yhteensopivuutta
> enemmän kuin korkeaa koulutusta ), niin millä tavalla tästä sitten voi
> todeta mitään yleistä?
Sillä tavalla, että vaikka erilaisia kriteerejä riittääkin, ihmisten
käyttämissä kriteereissä parisuhdekumppanin valinnassa on silti hyvin
voimakas korrelaatio. Kaikki ihmiset haluavat kumppaniltaan osapuilleen
samoja asioita, ja vain pienissä yksityiskohdissa on eroja. Siispä miehillä,
jotka toteuttavat nämä naisten valtaenemmistölle tärkeät kriteerit paremmin
kuin jotkut toiset miehet, ovat naisten keskuudessa halutumpia, vaikka joku
rohkea ja räiskyvä ja omaa elämäänsä elävä vaihtoehtoilijanainen ei heistä
olisikaan kiinnostunut.
Muuten, nimimerkki Photomultiplierin huomio siitä, miksi ulkonäkö on
kriteereistä kaikkein tärkein (ilman sitä ei mikään muu hyvä ominaisuus
auta, koska sitä ei pääse esittelemään), oli myös mielestäni hyvin osuva.
Lisäisin tuohon huomioon vielä, että ulkonäkö on siitä erityisen harmillinen
kriteeri, että sen feikkaaminen on täysin mahdotonta. Kaikkien muiden
kriteerien suhteen on mahdollista huijata jonkin matkaa, jopa niin pitkälle
että päästään papin aameneen asti. Moni nainen oppii tämän kantapään kautta
tajutessaan miehensä olevan uskoton, väkivaltainen, hummaaja tms.
> Mitäköhän oikein yrität sanoa tällä? Että minä valitsin puolisoni
> pinnallisia arvoja noudattaen? Nimittäin tuo ei pidä paikkaansa. Se,
> mihin huomioni kiinnittyi oli hänen erittäin kaunis ja kunnioittava
> käytöksensä minua kohtaan. Ulkonäkö oli lähinnä bonus, eikä kovin
> merkityksellinen sellainen.
Niin, totta kai olisitte nyt naimisissa, vaikka miehesi olisi ollut
susiruma.
> Ja mielisairas on hieno kumppani vaikkapa yhden illan jutuissa vai?
> Juu, mikäpä ettei, ja sitten kun tekee lorena bobbitit miehen
> sukuelimelle niin siinäpä on teille markkina-arvoa kerrakseen..
Ja argumentit sen kuin käyvät epätoivoisemmiksi: jos jonkun näkökannan
argumentteina täytyy käyttää jotakin sellaista, joka sattuu yhdelle miehelle
miljardista joka vuosi, ollaan selvästikin aika heikoilla jaloilla. Kyllä,
mielisairas voi olla hieno kumppani kertapanona, mutta useimmat miehet eivät
halua häntä pitkään suhteeseen. Ja kaikki hurskastelu on turhaa, koska
useimmat naisetkaan eivät halua itselleen mielisairasta miestä.
> Kun vain pääsisimmekin yhteisymmärrykseen siitä, kuka on
> murkina-arvoltaan korkeatasoinen. Ehkäpä olet oikeassa, ehkä ojassa
> örveltävä puliukko ei ole niin haluttava kuin 190 senttinen
> hyvinpukeutuva ekonomi. Mutta noiden kahden ääripään välille sijoittuu
> niin paljon erilaisia ominaisuuksia kantavia ihmisiä, että on
> mahdotonta pistää heitä järjestykseen ja sanoa ehdottomalla
> varmuudella toisen olevan toista "korkeatasoisempi".
Minä haluaisin ihan tosissani joskus nähdä, kuinka rikkaat ihmiset
alkaisivat aivan pokkana väittää, ettei sellaista asiaa kuin "varallisuus"
ole olemassa. Tyyliin "Ehkäpä ojassa örveltävä puliukko on selvästi
'köyhempi' kuin menestyvän yhtiön toimitusjohtaja, mutta noiden kahden
ääripään välille sijoittuu niin paljon erilaisia ihmisiä, ettei mistään
'varallisuudesta' voi edes puhua." Tämän jälkeen rikkaat ihmiset sitten
alkaisivat aivan pokkana väittää, ettei mitään verotusta tai tulonsiirtoja
tarvita, koska yhteiskunnassahan kaikki sen jäsenet ovat mahdollisuuksiltaan
ja vapauksiltaan täysin samassa asemassa, joten on vain itse kunkin omasta
näkemyksestä kiinni, mihin elämässään pääsee.
> Minulla on tietty näkemys siitä, mihin yhteiskunta menisi, jos kaikki
> ottaisivat avosylin vastaan tuon riemusanoman murkina-arvosta. Mutta
> kerro nyt ihmeessä sinäkin, mitä näiden tasoerojen olemassaolosta
> seuraa sinun mielestäsi.
Olennaisesti itse asiassa täysin samanlaiset ilmiöt kuin siitä, että
ihmisten varallisuudessa on tasoeroja.
> Kuten olen jo sanonut: on ihmisiä, joiden kohdalla minkään
> murkina-arvon määritteleminen ei tunnu toimivan. Mieti itse. Itse
> asiassa tällaisia ihmisiä on PALJON.
Valtavirran ja sen asettamien kriteerien ulkopuolella on määritelmän mukaan
joka hetki vähemmistö ihmisistä.
Ilkka Kokkarinen
http://kokkarinen.blogspot.com
Tuuli Tuominen
> Vai niin. Mielestäni kaikkien aikuisten tulisi noudattaa tiettyjä
> käytöstapoja.
No hui. Jos julkiset pusut ovat huonoa käytöstä, niin sitten olen ihan
mielelläni huonokäytöksinen.
> Miltä tuntuisi, jos opettajat pussailisivat toisiaan koulun käytävillä?
> Entäs uutistoimittajat kesken uutislähetyksen?
Minusta tuo saattaisi olla mukavaa. MTV:n uutisten loppukevennykset saisivat
uuden tunnelman. :-)
> Fiksu aikuinen ei myöskään esitä julkisuudessa kovin onnellista ihmistä. Ei
> yksityiselämän hyviä puolia ole pakko tuoda esille julkisuudessa; se on
> lähinnä ylvästelyä.
Entä jos on onnellinen, eli ei tarvitse esittää?
Tuuli.
--
:wq
Juuso Hyvärinen
> Minä tarkoitin seurustelulla lähinnä sitä, että uskaltaa suudella
> mielitiettyään. Kukapa uskaltaisi - ainakaan julkisesti?
Erilaiset tilanteet edellyttävät erilaista käyttäytymistä. Myös julkisia
tilanteita on erilaisia. Julkisen ja yksityisen elämänkentän rajaaminen on
jokaisen yksilön -- tai parisuhteen -- itse tehtävä. Maalaisjärjellä pärjää
pitkälle.
> - Nolla päivää lukiota jäljellä! Nolla! :-)
Onneksi olkoon :-)
Juuso Hyvärinen
Ella Lynoure Rajamäki
> Olkoon M joukko matalan markkina-arvon sinkkuja ja K joukko korkean
> markkina-arvon sinkkuja. He haluavat seuraa, ja voivat noudattaa joko
> strategiaa m, missä he kelpuuttavat melkein kenet tahansa tai k, missä
> heillä on korkeat vaatimukset. Siis tilanteessa k kelpaavien kumppanien
> joukko on pienempi kuin tilanteessa m.
Kuulostaa järkevältä (ja vielä kappaleita tämänkin jälkeen), mutta...
> Siis pariutuminen on
> epätodennäköisempää käytettäessä strategiaa k kuin käytettäessä
> strategiaa m. MAT siis väittää: f(Mka) < f(Mma). Samoin lyhyellä
> aikavälillä ja aivan samoista syistä on todennäköistä, että myös f(Kka)
> <= f(Kma), koska kaikki korkeatasoiset saattavat käydä kaupaksi (tämä
> taas on mahdotonta määritelmän mukaan joukossa M.
Miten korkeasta markkina-arvosta tulee korkeatasoisuus ja mitä tässä
teoriassa tuolla korkeatasoisuudella tarkoitetaan? (Korkea
markkina-arvohan jo selitettiin, joten tällä toisella termillä lienee
tarkoitetaan eri asia.)
--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com
Tommi Perkola
news:b2otf5$316$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Miten korkeasta markkina-arvosta tulee korkeatasoisuus ja mitä tässä
> teoriassa tuolla korkeatasoisuudella tarkoitetaan? (Korkea
Samaa kuin korkealla markkina-arvolla. Tuohon päivälliseen kirjoitukseeni
tuli vähän kauneusvirheitä huolimattomuudesta, mutta toisaalta enemmän
panostaen en olisi varmaan jaksanut kirjoittaa noin pitkää juttua ;-D
Pääkohdat ovat kuitenkin mielestäni edelleen oikein.
Tommi Perkola
> Valtavirran ja sen asettamien kriteerien ulkopuolella on määritelmän
mukaan
> joka hetki vähemmistö ihmisistä.
Sitäpaitsi tämä alakulttuurivastaväite ei edes päde. Flaksi ei parane
kuppikuntaan liittymällä.
Jos alakulttuuri koostuu tavallista matalatasoisemmista ihmisistä (gootit,
kakkafetisistit tms.), kuppikuntaan liittyminen ei muuta matalatasoisen
flaksia mihinkään.
Jos alakulttuurissa taas on tavallista korkeatasoisempia ihmisiä, tällaista
ilmiötä ei kutsuta alakulttuuriksi vaan muodiksi, ja se leviää ripeästi koko
yhteiskuntaan.
Olkoon nyt kuppikunta sellainen, ettei sen jäsenillä ole keskimäärin sen
korkeampi tai matalampi ma kuin muillakaan. Koska jokainen ihminen on
yksilö, hänellä on omat halut, tarpeet ja arvostukset ja hän arvostaa toisia
näiden mukaan. On vielä niin, että ylipainoinen voi olla hyvää seuraa kun
hän on niin viihdyttävä juttukumppani. Eri avut ovat siis toisistaan
riippumattomia.
Mitä alkaa tapahtua kuppikunnassamme? Jos jäseniä on kaksi, heillä on seuraa
toisilleen eikä kilpailua. Tilanne on vakaa (harjoitustehtävä: veikatkaapa
miksi polygamia on niin harvinaista kehittyneissä yhteiskunnissa).
Mikäli jäseniä on neljä, heidät voidaan usein jakaa kolmeen
suosituimmuuluokkaan, jossa alimmassa on yksi jäsen, keskimmäisessä kaksi ja
ylimmässä yksi. Kahdeksan henkilön porukka jakautuu yhden hengen
alaluokkaan, kolmen hengen alempaan keskiluokkaan, kolmen hengen ylempään
keskiluokkaan ja yksinäiseen huippuyksilöön. Sitten pascalin kolmiota
jatkaen seuraava rankkilista jäsenlukuineen olisi 1-4-6-4-1, seuraava
1-5-10-10-5-1 ja niin edelleen. (Luvuissa voi näin pienillä joukoilla olla
paljonkin vaihtelua, mutta mitä suurempiin joukkoihin mennään, sitä
normaalijakaantuneempi porukka on. Varmasti sinä Lumi tiedät mikä on
normaalijakauma, olethan sen pakollakin joutunut koulussa oppimaan.)
Leikitään vaikka että vähän alle joka kymmenestuhannes rovaniemeläinen
kyllästyy ketkuilemaan Doriksen lihatiskillä ja he perustavat alakulttuurin
flaksiaan parantamaan. Leikitään että nämä ovat biseksuaaleja, jotka voivat
olla kenen kanssa tahansa. Mitäpä luulette, onkohan tuon toisiksi alimpaan
viiden hengen ryhmään kuuluvalla kovakin homma pokata porukan huippuyksilö,
jolla on valittavanaan 25 keskimäärin tasokkaammaksi arvostettua
kilpakosijaa?
Henry the
> Muuten, nimimerkki Photomultiplierin huomio siitä, miksi ulkonäkö on
> kriteereistä kaikkein tärkein (ilman sitä ei mikään muu hyvä
> ominaisuus auta, koska sitä ei pääse esittelemään), oli myös
> mielestäni hyvin osuva. Lisäisin tuohon huomioon vielä, että ulkonäkö
> on siitä erityisen harmillinen kriteeri, että sen feikkaaminen on
> täysin mahdotonta.
Ja kun ottaa huomioon, että kysyttäessä naiset useimmiten asettavat esim.
rehellisyyden ja uskollisuuden ulkonäköä tärkeämmiksi kriteereiksi, niin
olisi mukava kuulla ryhmän naisilta, miten he toimisivat, jos joku heidän
ystävättäristään antaisi heille tehtäväksi löytää tuolle ystävättärelleen
mahdollisimman rehellinen ja uskollinen mies? Muilla kriteereillä ei olisi
väliä, joskin tavalliset muut hyvät ominaisuudet olisivat plussaa.
Miten siis löydetään mahdollisimman rehellinen ja uskollinen mies
ravintolasta, nettideiteiteiltä tms?
Hiski Haapoja
> Viimeistä lukuunottamatta kaikki NL:n kommunistisen puolueen pääsihteerit
> olivat insinöörejä.
Mitä ihmettä höpiset? Takaisin koulun penkille.
Hiski
Aura
Minä esimerkiksi olen juuri sellainen.. Kyllä mieheni pitää yleensä
olla vähintään 20cm minua pitempi. (Paitsi jos rakastuisin johonkin
lyhempään.) Ja mielestäni ihan oikeasti miehen pitää suojella naista
inhottavilta asioilta. Miehen pitää olla vahva ja vakaa. Ja tietää
asioita. :)
Johanna Närväinen
"Panu Höglund" <phog...@abo.fi> wrote in message
news:397828d4.03021...@posting.google.com...
>
> Oikealle tieteelle on ominaista, että siinä esitetään teorioita,
jotka
> voidaan todistaa paikkansapitäMÄTTÖMIKSI. Eli voidaan esittää väite,
> jonka toteutuminen kumoaa teorian tai ainakin kaventaa sen
> soveltamisalaa.
Markkina-arvon tapauksessa tällainen voisi olla koe, jossa verrataan
satunnaisväestön (sis. tasaisesti eri ma:n ihmisiä) ja matalan ma:n
joukon eroja pariutumisessa samassa ympäristössä. Nollahypoteesi
olisi, ettei eroa ole. Melkoista nollatutkimustahan tuo olisi, mutta
periaatteessa näin.
Minusta ongelma ma_teorian soveltamisessa, verifioinnista
puhumattakaan, on se, että ma ei ole kovinkaan kvantitatiivinen.
Ääritapaukset (ja pari kategoriaa niiden välillä) voi erottaa, mutta
kategorioidenkin väliset erot ovat häilyviä. Varsinaisessa
pariutumisessa vaikuttaa tietysti sitten myös yksilöiden arvostukset,
sitä enemmän mitä lähempänä tarjokkaiden ma:t ovat. Tämän takia
hajonnat ovat suuria ja oikeisiin tutkimuksiin pitäisi ottaa valtavat
joukot ihmisiä. Lisäksi ryhmien muodostamista varten pitäisi tietää
joukon jäsenien ma:t kohtuullisella tarkkuudella, mikä johtaa Panunkin
mainitsemaan ongelmaan:
> Nimenomaan useiden erillisten markkinoiden olemassaolo ja niiden
> keskinäiset vuorovaikutukset antavat aiheen olettaa, että juuri
> _yleinen_ markkina-arvo voi olla liian yksinkertainen kriteeri.
Ainakin se on kovin karkea. Ja koska mitään maailmankaikkeuden
kattavaa raatia ei ole, havaittu (yleinenkin) ma on aina ympäristön
sanelema. Tietysti jotkin biologiaan pohjautuvat peruspiirteet pysyvät
ymmärtääksen melko muuttumattomina kulttuurista toiseen.
J.
Johanna Närväinen
"Laura Ahonen" <laura.m...@kolumbus.fi> wrote in message
news:b2o6f7$r23$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Totta puhut. Jossain vaiheessa suomalaisten naisten keskipituus oli
noin 165
> cm ja kun minä olen vielä tuonkin alle, ei kovin moni mies voi olla
minua
> lyhyempi. Tietenkin aina löytyy sellaisia naisia, jotka ehdottomasti
> vaativat, tai ovat sitä mieltä ainakin, että miehen pitää olla heitä
> pidempi.
Itseäni vaivaa, jos mies on _pienempi_, pituudella on ehkä sitten
enemmän tekemistä sen kanssa, miltä pari näyttää muiden silmissä (olen
itse 176 cm, enkä mikään mallimittainen, ja alle 170 cm mies olisi
kiusallinen, ainakin jos hänellä ei sitten olisi niin mahtava ego,
että pituus jäisi huomaamatta). Silloin, kun täällä viimeksi
pohdittiin aihetta, mietin omaa suhtautumistani ja päädyin siihen,
että kyse itsetuntoasioista ja jostain muista jutuista, joita en nyt
halua tässä analysoida ;).
> Ehkä siinä on jokin turvallisuusfiksaatio. Ajatellaan, että miehen
> tehtävä on suojella naista maailman pahuuksilta ja öykkäreiltä ja
koetaan,
> että itseään lyhyempi mies ei siihen pysty.
Voi olla jotain kaikuja esihistoriasta ja turvallisuuden halusta,
mutta tuskin monikaan nainen tietoisesti raakkaa lyhyitä pois heidän
henkivartijaominaisuuksiensa takia. Enemmänkin on kai kyse siitä, että
pienempi mies ei vain kiinnosta.
J.
Johanna Närväinen
"Tommi Perkola" <tomm...@luukku.com> wrote in message
news:b2ovd0$d9e$1...@uutiset.urova.fi...
> Ilkka Kokkarinen <imk...@rogers.com> wrote in message
> news:21S3a.367016$pDv....@news04.bloor.is.net.cable.rogers.com...
> > Valtavirran ja sen asettamien kriteerien ulkopuolella on
määritelmän
> mukaan
> > joka hetki vähemmistö ihmisistä.
>
> Sitäpaitsi tämä alakulttuurivastaväite ei edes päde. Flaksi ei
parane
> kuppikuntaan liittymällä.
Tästä ole osin eri mieltä. Esimerkkeinä vaikka aloitteleva
mallityttönen, joka jossain suihkuseurapiireissä on armottoman
alaluokkainen, mutta kotikaupunkinsa baarissa on tavoiteltu saalis.
Tai klassinen "kaupunkilaispoika tulee mummolaan Takahikiälle kesän
viettooon ja nappaa kylän kauneimma tytön". Tai musta jenkki
skandinavian yössä.
Sinänsä ajatus gaussiseta ma-jakaumasta tuntuu fiksulta (ja jopa
oletettavalta). Mutta uskon, että maisemaa vaihtamalla voi hypätä
ma-jakaumassa eri kohtaan, riippuen ko. kuppikunnan yleisestä tasosta.
Tietysti heikompitasoisessa kuppikunnassa tietyssä kohdassa jakaumaa
oleva on absoluuttisella asteikolla heikompi kuin vastaava henkilö
korkeampitasoisessa joukossa. Mutta osa viehätystä ja elämäniloista ;)
tulee (uskoisin) myös siitä, että onnistuu ja että on parempi kuin
muut.
J.
Laura Ahonen
news:rbtv4v8sevplnstjl...@4ax.com...
> >Totta puhut. Jossain vaiheessa suomalaisten naisten keskipituus oli noin
165
> >cm ja kun minä olen vielä tuonkin alle, ei kovin moni mies voi olla minua
> >lyhyempi. Tietenkin aina löytyy sellaisia naisia, jotka ehdottomasti
> >vaativat, tai ovat sitä mieltä ainakin, että miehen pitää olla heitä
> >pidempi. Ehkä siinä on jokin turvallisuusfiksaatio. Ajatellaan, että
miehen
> >tehtävä on suojella naista maailman pahuuksilta ja öykkäreiltä ja
koetaan,
> >että itseään lyhyempi mies ei siihen pysty.
>
> Minä esimerkiksi olen juuri sellainen.. Kyllä mieheni pitää yleensä
> olla vähintään 20cm minua pitempi. (Paitsi jos rakastuisin johonkin
> lyhempään.) Ja mielestäni ihan oikeasti miehen pitää suojella naista
> inhottavilta asioilta. Miehen pitää olla vahva ja vakaa. Ja tietää
> asioita. :)
Onneksi minä tiedän monia asioita, joten en jätä tietämistä vain miehen
harteille. Rakastuminen, totaalinen sellainen, harvoin katsoo pituutta,
vaika tiedänkin tapauksia, joissa nainen on joutunut miltei paniikkiin
huomattuaan rakastuneensa itseään lyhyempään mieheen... eihän sellainen
pitänyt olla mahdollista... ;)
Ei silti pidä unohtaa sitä faktaa, ettei mies pysty naista suojelemaan
kaikelta pahalta. Enkä itse edes haluaisi vierittää moista vastuuta miehen
harteille kokonaan kannettavaksi. Kyllä sitä itsesuojeluvaistoa pitää
naisellakin olla.
Laura Ahonen
news:b2q619$1hd8$1...@luotsi.uku.fi...
> > Ehkä siinä on jokin turvallisuusfiksaatio. Ajatellaan, että miehen
> > tehtävä on suojella naista maailman pahuuksilta ja öykkäreiltä ja
> > koetaan, että itseään lyhyempi mies ei siihen pysty.
>
> Voi olla jotain kaikuja esihistoriasta ja turvallisuuden halusta,
> mutta tuskin monikaan nainen tietoisesti raakkaa lyhyitä pois heidän
> henkivartijaominaisuuksiensa takia.
No ei varmaan, mutta kyllä jokunen sellainenkin tältä pallolta löytyy...
> Enemmänkin on kai kyse siitä, että pienempi mies ei vain kiinnosta.
Siitäkin ja mitä lyhyemmästä naisesta on kyse, enemmän myös siitä, että
suurin osa miehistä on pidempiä ;)
Itselleni miesten pituus ei ole koskaan ollut mikään suuri kynnyskysymys,
sitä on tullut ihastuttua niin 165cm mieheen kuin lähes kaksimetriseen...
että sellaista. Pahemmin ei ole näköpiirissä edes näkynyt noita alle 165 cm
miehiä.
Ella Lynoure Rajamäki
> Ella Lynoure Rajamäki <lyn...@welho.com> wrote in message
> news:b2otf5$316$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>> Miten korkeasta markkina-arvosta tulee korkeatasoisuus ja mitä tässä
>> teoriassa tuolla korkeatasoisuudella tarkoitetaan? (Korkea
>
> Samaa kuin korkealla markkina-arvolla. Tuohon päivälliseen
> kirjoitukseeni tuli vähän kauneusvirheitä huolimattomuudesta, mutta
> toisaalta enemmän panostaen en olisi varmaan jaksanut kirjoittaa noin
> pitkää juttua ;-D
Luulen että tuo korkeatasoisen käyttö synonyyminä on aika yleinen syy
MATin vastustamiseen. Se on vähän niin kuin sanoisi että Kauniit ja
Rohkeat on korkeatasoinen tv-ohjelma sillä se on hyvin suosittu (kts.
http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/kk/viimeisin/ulkomsarjat.html ).
--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com
Hannu Koskenvaara
>
> Onhan se ihan hauskaa kilpailla, kuka aloittaa seurustelun kaikkein
> vanhimpana. (Tuossa lajissa meikäläistä on aika vaikea voittaa. :-)
Jos tosiaan et koe minkäänlaista vetoa naisiin, sinulla on todella
edellytykset olla onnellinen mies. Mutta useimmilla tuo asia
valitettavasti muuttuu.
> Kirjoja on ainakin helpompi käsitellä. ;-)
Totta joo, mutta niiden kanssa puuhastelusta ei monikaan saa samaa iloa.
> Nolla päivää lukiota jäljellä! Nolla! :-)
Onneksi olkoon.
Hannu Koskenvaara