Kaipaisin vinkkejä ilmanvaihdosta enemmän asianalaa tuntevilta.
Muutimme asumaan 50-luvulla rakennettuun omakotitaloon, jossa on 3
kerrosta. Taloon on lisätty koneellinen ilmanvaihto katolle
sijoitetulla huippuimurilla.
Kellarikerroksessa poistoreiät ovat sähköllä lämpiävässä saunassa(2),
pesuhuoneessa(3) ja wc:ssä, kaikissa katonrajassa. Korvaava ilma tulee
Wc:ssä toiselta seinältä, ja pesuhuoneen viereisestä pukuhuoneesta
katonrajasta(4). Saunassa on myös luukku kiukaan yläpuolella(1).
--------1------------------------4-------------
X X X X
X SAUNA X PESUHUONE == PUKUHUONE X
X X == X
X == X X
X == X X
----------2-----3------------------------------
==
== ovi
Samaan kanavaan on liitetty myös keskikerroksen liesituulettimen
poisto ja yläkerrassa yksi poistoventtiili. Pesuhuoneessa,
pukuhuoneessa ja puoliksi saunassakin on lattialämmitys.
Kysymyksiä:
1) Saunoessa kuulemma kannattaa yläosan poistoventtiili(2) pitää
kiinni ja antaa ilman kiertää oven alta pesuhuoneen
poistoventtiiliin(3) ja saunomisen jälkeen avata yläosan
poistoventtiili. Pitääkö tämä olettamus paikkansa? Voiko venttiilin
sulkea/pistää pienemmälle kun sauna on kuivunut?
2) Tarvitseeko kiukaan yläpuolella olevaa tuloilman luukkua pitää
saunaa lämmittäessä ollenkaan auki?
3) Pitääkö kiukaan yläpuolella olevaa tuloilman luukkua pitää muina
kuin saunomisen aikana auki? Kuivatamme aika paljon pyykkiä saunassa
ja hyvä ilmanvaihto on silloin tärkeää, mutta riittääkö pukuhuoneen
korvaava venttiili tähän? Silloinhan ilma kiertäisi ovien ali
pesuhuoneen kautta saunaan ja yläventtiilistä pihalle. (4-->2)
4) Mitä merkitystä on sillä, miten pukuhuoneen ja pesutilan sekä
saunan ja pesutilan välisiä ovia pitää auki:
- saunomisen jälkeen
- suihkussa käynnin jälkeen
- koko ajan?
Toivottavasti näistä tajuaa edes jotain ;-). Eniten päänvaivaa
aiheuttaa se, kun ei oikein tiedä miten noita räppänöitä kannattaisi
pitää auki, jotta ilmanvaihto varmasti olisi optimaalinen, eikä
kosteutta kertyisi/pääsisi vääriin paikkoihin. Lisäksi pukuhuoneen
tuleva ilma jäähdyttää pukuhuoneen todella viileäksi ja ko. huone on
varsin viileä. Voisiko esim. pukuhuoneen ja pesuhuoneen välistä ovea
pitää auki jotta lämpö tasoittuisi?
Terveisin,
Janne R.
olen itse tehnyt ratkaisun lämmittää taloni maalämmöllä. Kuinka moni on
siinä "uskossa", että energian hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa
merkittävästi ja on ajatellut, että nykyisen talon myynti 20-30v. päästä
sähkö- tai öljy-lämmityksellä tulee vaikeutumaan myös merkittävästi?
Moni lähipiiristä ihmettelee investoinnin kalleutta, mutta kuinka monella on
ajatus tehdä yksi talo, jossa asua eläkeikään asti vai tehdäänkö talo sillä
periaatteella, että siinä asutaan 5-10 vuotta ja sitten tehdään toinen?
Lisäksi kiinnostaisi tietää, että kuinka moni maalämpöuskovaisista on
päätynyt uskomaan Ekowellin pumppuperiaatteeseen vs. päälinja, jossa
toimitaan ilman tulistusmenetelmää? Olen havainnut tämän olevan yllättävän
vaikea kysymys, kun asiasta keskustelee eri asiantuntijoiden kanssa.
T: Hanski
>Hei,
>
>olen itse tehnyt ratkaisun lämmittää taloni maalämmöllä. Kuinka moni on
>siinä "uskossa", että energian hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa
..........
Edelleenkin pitaytyisin puhumasta "maalammosta" koska vielakin suuri
osa energiasta on sahkoa , tuota pitkalle jalostettua hienoa tuotetta,
vaikka kehitys on kehittynyt paljon niista ammoisista ajoista .
Nimi on kovasti lujaa ihmisten mieliin tehty mainoksilla .
Maa- /sahkolampo - voisi olla parempi tuolle. Onhan puu- /
oljylammityksiakin, ja oljy- /sahkolammmityksia .
Tulet sen kylla huomaamaan sahkolaskuissasi tulevaisuudessa .
Timo
> olen itse tehnyt ratkaisun lämmittää taloni maalämmöllä. Kuinka moni
on
> siinä "uskossa", että energian hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa
> merkittävästi ja on ajatellut, että nykyisen talon myynti 20-30v.
päästä
> sähkö- tai öljy-lämmityksellä tulee vaikeutumaan myös merkittävästi?
Itse olen päättänyt lämmittää talon sähkön, takan ja lämmön
talteenoton avulla. Kyse ei ole uskosta vaan perustamiskustannuksista.
Spekuloidahan voi vaikka kuinka. Entäpä jos 20-30 vuoden päästä
sähkölämmitykseen tarvittava energia napataan parin neliön suuruisilla
katolle asennettavilla paneeleilla, joilla otetaan talteen
aurinkoenergiaa tai vaikkapa avaruussäteilyä?
Se on faktaa, että rakentamisen suuret päätökset on viime kädessä
tehtävä heinäntekojärkeä hyväksi käyttäen ja vieläpä projektin
alkuvaiheessa. Tietoa löytyy liiankin kanssa, mm. tästä ryhmästä.
Olisi helppoa jos kaikki tieto ja viisaus olisi samanlaista, mutta kun
eri asiantuntijat antavat erilaisia vastauksia, niin päätökset on
tehtävä itse. Niille voi sitten hakea tukea ja perusteluja
jälkeenpäin, mutta niiden muuttaminen jälkikäteen lienee työlästä.
Pekka
Vaikka tietotekniikan alan kehitys onkin päätähuimaavaa, niin
energiantuotannossa ollaan niin perimmäisten fysiikan lakien
äärellä, että mitään ihmeratkaisuja ei ole odotettavissa.
Ydinvoiman keksimisen jälkeen 50-luvulla ei mitään mullistavaa
ole tällä alalla tapahtunut ja fuusioreaktoreiden toteutus ei
ole kahdessakymmenessä vuodessa edistynyt mitenkään merkittävästi.
Eli 20-30 vuotta näissä asioissa lyhyt aika ja energian
säästäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Ehkä pelkkää
rahaa laskemalla maalämpö ei vielä nykyisillä energian hinnoilla
maksa itseään takaisin. Jos sähkön hinta nousee vaikka kaksin-
kertaiseksi, joka on kertaluokkaa todennäköisempää kuin jonkin
ihme-energialähteen keksiminen, niin sitten kyllä. Ja vaikka
niin ei kävisikään, niin on ainakin parempi omatunto kun on omalla
investoinnillaan osallistunut energian säästämiseen.
nimim. Maalämpötalon rakentaja
Entäpä, jos ei vielä sittenkään.... Voisin jotenkin kuvitella, että jollain
aikavälillä tämä on 'mahdollista' tosin ensimmäiset 10 vuotta siitä sekin on
investointina niin kallis, että ei kuitenkaan lyö läpi mitenkään mittavasti.
> Eli 20-30 vuotta näissä asioissa lyhyt aika ja energian
> säästäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Ehkä pelkkää
> rahaa laskemalla maalämpö ei vielä nykyisillä energian hinnoilla
> maksa itseään takaisin. Jos sähkön hinta nousee vaikka kaksin-
> kertaiseksi, joka on kertaluokkaa todennäköisempää kuin jonkin
> ihme-energialähteen keksiminen, niin sitten kyllä. Ja vaikka
> niin ei kävisikään, niin on ainakin parempi omatunto kun on omalla
> investoinnillaan osallistunut energian säästämiseen.
>
> nimim. Maalämpötalon rakentaja
Jos talo rakennetaan 12-50 vuodeksi, niin maalämpö investointina on kyllä
selkeästi taloudellinen ratkaisu ainakin keskikokoa isommissa rakennuksissa
vaikka sähkön hinta ei nousisi kuin inflaatioprosentin verran - 2 viime
vuoden aikanahan sähkönhinta on noussut huomattavasti nopeammin! Oikeastaan
ihmetyttää miksi maalämmön investoinnin kannattavuudessa aina pitäydytään
10-15 vuodessa (eri lähteistä riippuen), kun oikeastaan sen jälkeenhän
maalämpö vasta alkaa tuottamaan! (Kaikkien liikkuvien osien vaihto maksaa
itsensä takaisin jo noin 1,5 vuodessa...)
nm. toinen maalämmittäjä
"Janne R." <nag...@koti.soon.fi> kirjoitti
viestissä:2f81d6b9.02101...@posting.google.com...
Minäkin olen tehnyt saman ratkaisun.
> siinä "uskossa", että energian hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa
> merkittävästi ja on ajatellut, että nykyisen talon myynti 20-30v. päästä
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta sähkön hinta nousee jo tänä syksynä,
liekö sitten "merkittävästi". Itse en usko, että sähkön hinta Suomessa
nousisi moninkertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana, mutta mistä sen tietää,
mitä tapahtuu, jos esim. muutama ydinvoimala joudutaan sammuttamaan.
> sähkö- tai öljy-lämmityksellä tulee vaikeutumaan myös merkittävästi?
Sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja on niin paljon, että niitähän varmaan
20-30 vuoden päästä vielä pääasiallisesti myydään.
> Moni lähipiiristä ihmettelee investoinnin kalleutta, mutta kuinka monella
on
> ajatus tehdä yksi talo, jossa asua eläkeikään asti vai tehdäänkö talo
sillä
> periaatteella, että siinä asutaan 5-10 vuotta ja sitten tehdään toinen?
Monet tekee näin, eikä ajatus ole välttämättä mitenkään huono (jos jaksaa
rakentaa useamman kuin yhden talon). Itse aloin sillä mielellä, että yksi
talo riittää, mutta tätä yhtä rakentaessa olen tehnyt jo niin monta
suunnitteluvirhettä, että jo nyt tekisi ne asiat mieli korjata
kakkosversiossa.
> Lisäksi kiinnostaisi tietää, että kuinka moni maalämpöuskovaisista on
> päätynyt uskomaan Ekowellin pumppuperiaatteeseen vs. päälinja, jossa
> toimitaan ilman tulistusmenetelmää? Olen havainnut tämän olevan yllättävän
> vaikea kysymys, kun asiasta keskustelee eri asiantuntijoiden kanssa.
Tähän en osaa sanoa mitään. Kaipa tulistus on käytössä muissakin kuin
Ekowellin pumpuissa? Vai ei? Mielestäni tärkeää pumpussa on:
- vähintään kaksi piiriä, eli kosteille tiloille omansa ja muille omansa.
Näin luullakseni on helpompaa pitää kosteiden tilojen piiri kierrossa
kesäaikaan (vai onko?).
- hiljainen ääni, varsinkin jos pumppu laitetaan kodinhoitohuoneeseen.
- edullinen hinta ;)
- ja varmaan monia muitakin asioita. Aion itse vertailla pumppuja talvella.
Pumppu pitäisi tilata alkuvuodesta.
Petteri
> Kellarikerroksessa poistoreiät ovat sähköllä lämpiävässä saunassa(2),
> pesuhuoneessa(3) ja wc:ssä, kaikissa katonrajassa. Korvaava ilma tulee
> Wc:ssä toiselta seinältä, ja pesuhuoneen viereisestä pukuhuoneesta
> katonrajasta(4). Saunassa on myös luukku kiukaan yläpuolella(1).
>
> --------1------------------------4-------------
> X X X X
> X SAUNA X PESUHUONE == PUKUHUONE X
> X X == X
> X == X X
> X == X X
> ----------2-----3------------------------------
>
> ==
> == ovi
Missä se WC on? Se on kuitenkin hyvä paikka poistolle, mutta ei
todellakaan tulolle? Tuon wc-tuloilman ottaisin pois käytöstä jos
muuten ilmanvaihto järjestyy esim oven alta muista tiloista.
Pukuhuoneen tulo ja saunan tulo on oikeissa tiloissa.
Saunan tuloilma aina auki kun kylvetään ja kuivatetaan. Tuo saunan
yläpoisto on kuivausta varten ja avataan saunomisen loputtua.
> Samaan kanavaan on liitetty myös keskikerroksen liesituulettimen
> poisto ja yläkerrassa yksi poistoventtiili. Pesuhuoneessa,
> pukuhuoneessa ja puoliksi saunassakin on lattialämmitys.
>
> Kysymyksiä:
> 1) Saunoessa kuulemma kannattaa yläosan poistoventtiili(2) pitää
> kiinni ja antaa ilman kiertää oven alta pesuhuoneen
> poistoventtiiliin(3) ja saunomisen jälkeen avata yläosan
> poistoventtiili. Pitääkö tämä olettamus paikkansa? Voiko venttiilin
> sulkea/pistää pienemmälle kun sauna on kuivunut?
Minun milestäni noin voi menetellä koska saunasta oven alta tuleva
ilma on jonkinverran viileämpää ja kuivempaa ja poisto toimii tällöin
pesuhuoneesta joka on kostea tila kuitenkin... oikeasti poisto
kannattaisi kuitenkin järjestää saunasta itsestään laudetason
alapuolelta.
Sauna lämpenee varmasti nopeammin tuloilmaventtiili kiinni ja saunan
kuivuttua venttiilin voi sulkea pienemmälle. Mutta ehdottomasti
kylpemisen ja kuivatuksen aikana kunnolla auki. Tässä voi turhalla
kiirehtimisellä jäädä ikävästi kosteutta jäljelle...koska kunnon
kuivuminen on vaikea todeta esim paneelien takaa antaisin olla
venttiilin aina jonkinverran auki.
> 2) Tarvitseeko kiukaan yläpuolella olevaa tuloilman luukkua pitää
> saunaa lämmittäessä ollenkaan auki?
Sähkökiukaan tapauksessa ei välttämättä, mutta heti kun sinne tulee
ihmisiä pitää se ehdottomasti avata. Tämä on vähän kikkailua ja tässä
pitää olla huolellinen...onko kiuas alitehoinen kun ei jaksa
lämmittää?
> 3) Pitääkö kiukaan yläpuolella olevaa tuloilman luukkua pitää muina
> kuin saunomisen aikana auki? Kuivatamme aika paljon pyykkiä saunassa
> ja hyvä ilmanvaihto on silloin tärkeää, mutta riittääkö pukuhuoneen
> korvaava venttiili tähän? Silloinhan ilma kiertäisi ovien ali
> pesuhuoneen kautta saunaan ja yläventtiilistä pihalle. (4-->2)
Ei taida jaksaa hoitaa saunan ilmanvaihtoa noin kaukaa. ...tai kyllä
se ilma reittins löytää..
Jos kuivatat siellä pyykkiä, niin ehdottomasti sen tilan ilmanvaihto
kuntoon ja räppänä auki, muuten pyykeistä siirrät veden saunan
rakenteisiin...ja home iskee...muista että se 10 litraa vettä joka on
siinä märässä pyykissä pitää saada ULOS talosta.
> 4) Mitä merkitystä on sillä, miten pukuhuoneen ja pesutilan sekä
> saunan ja pesutilan välisiä ovia pitää auki:
> - saunomisen jälkeen
> - suihkussa käynnin jälkeen
> - koko ajan?
Jos oven alapuolelta pääsee ilma liikkumaan en pitäisi ovia auki
ollenkaan, sillä silloin lämpimästä ja kosteasta tilasta siirtyy oven
yläosasta lämmintä ilmaa ja mukana paljon kosteutta viileämpiin
tiloihin.
> Toivottavasti näistä tajuaa edes jotain ;-). Eniten päänvaivaa
> aiheuttaa se, kun ei oikein tiedä miten noita räppänöitä kannattaisi
> pitää auki, jotta ilmanvaihto varmasti olisi optimaalinen, eikä
> kosteutta kertyisi/pääsisi vääriin paikkoihin.
Optimaalein olisi sähkösaunassa yksi poisto kylpemisen ajaksi
lauteiden alle tai vastaavalle korkeudelle, niin et turhaan pakota
saunan kosteata ilmaa pesuhuoneeseen. Kuivatus yläosasta sitten.
Puukiukaan tapauksessa homma hoituu itsekseen ja siksi
puukiuassaunassa onkin aina mukavaa saunoa :-)
Lämmin ilma on aina kosteampaa kuin kylmä ja ilman suunta on siis
noissa huoneissa kylmästä lämpimään ja poistoon.
Lisäksi pukuhuoneen
> tuleva ilma jäähdyttää pukuhuoneen todella viileäksi ja ko. huone on
> varsin viileä. Voisiko esim. pukuhuoneen ja pesuhuoneen välistä ovea
> pitää auki jotta lämpö tasoittuisi?
En pitäisi ovia auki kuin vain silloin kuin kaikki tilat ovat todella
kuivat. Lisää mieluummin pukuhuoneen lämmitystä tai kurista poistoa,
niin korvausilmaa virtaa vähemmän. Tässä tarkkana: ei kuitenkaan
liiaksi ettei ilmanvaihto esty.
Tarkkaile ikkunoiden huurtumista ja ilman laatua/kosteutta
kriittisesti, niin oikea käyttötapa löytyy kyllä. Parempi tuulettaa
liikaa.
tv mika