Elementin painotus
Timo Peltonen
autosubwooferit toistamaan matalempia ääniä. Ääni kuulosti alun alkaenkin
aika flätiltä, ja nyt jaksoin kokeilla elementtejä irrallaan. Totesin, että
subbarit toistavat hyvin (tai hyvin ja hyvin) tuhansiin hertseihin, pilaten
koko äänen mölisemällä diskantteja. Onnistuisikohan niiden 'pilaaminen'
jollain tökötillä (esim silikoonilla), ettei kaiutin yksinkertaisesti pysty
toistamaan kovin korkeita taajuuksia kartion suuremman painon vuoksi?
Herkkyys tietysti kärsii, mutta vahvarissa on kyllä säätövaraa basson
suhteen. Kenelläkään kokemuksia moisesta toimenpiteestä?
Jarno Nurminen
> aika flätiltä, ja nyt jaksoin kokeilla elementtejä irrallaan. Totesin, että
> subbarit toistavat hyvin (tai hyvin ja hyvin) tuhansiin hertseihin, pilaten
> koko äänen mölisemällä diskantteja. Onnistuisikohan niiden 'pilaaminen'
Olisiko parempi vaihtoehto rakentaa parempi jakosuodin kaiuttimiin? Vai
oliko vanhoissa kaiuttimissa tuota suodinta ollenkaan?
Timo Peltonen
Ei ole enkä ajatellut halpoihin kaiuttimiin ostaakaan. Enpä tässä paljoa
menetä jos ne menee paskaksi, mutta jos nyt jotain rohkaisevaa kommenttia
tulisi niin uskaltaisi kokeilla.
Silikooni vain taitaa olla aika huono valinta, jonkun mielestä se siitä
haiseva tökötti (muurahaishappo?) voi hajottaa tuon kaiuttimen
kumireunuksen(?!?)....
Jarno Nurminen
> Silikooni vain taitaa olla aika huono valinta, jonkun mielestä se siitä
> haiseva tökötti (muurahaishappo?) voi hajottaa tuon kaiuttimen
> kumireunuksen(?!?)....
Juu ei, silikoni ei kelpaa tuohon tarkoitukseen. Joskus kauan sitten
tuli ostettua ensimmäinen subbari kaverilta, ja tässä Radio Tehnikoista
kasatussa lootassa (koko paska maksoi muuten 10mk) oli elementteihin
pistetty juurikin jotain elastista tököttiä, olisiko ollut liimaa tai
sikaflexiä tjs.? Tuo tökötti ei kuitenkaan estänyt kaiutinta toistamasta
ylempiä taajuuksia oikeastaan mitenkään. En tosin edes tiedä huononsiko
se koko subbarin toimintaa millään tavalla, sillä osasetkin taisivat
olla b-luokkaa (eli joku paikallisen amiksen guru suositteli ja tiesi
pari Loistavaa Kikkaa äänen parantamiseen ;)
Subbari toimii muuten edelleenkin. Varaston pöytänä.
Matti Kaki
Miksi kukaan ostaa SPL:iä? Ulkonäön vuoksiko? :-)
Voit lisätä painoa pölykupin ja kartion yhtymäkohtaan.
On tärkeää, että aine tulee tasaisesti ympärille. Jotkut
ovat käyttäneet sinitarraa mutta sen huono puoli on sen
sisältämä rasva joka tuhoaa paperikartion. Älä käytä
silikonia! Se ei pysy kunnolla kiinni kartiossa ja sen
sisältämät aineet eivät tee kartiolle hyvää. Voisit
kokeilla Sikaflexiä tai muuta _puulle_ sopivaa elastista
kittiä/liimaa.
Kannattaa sitten muistaa, että tuo muuttaa elementin
resonsnssitaajuutta eli sinun täytyy virittää kotelo
uudestaan. Resonanssitaajuuden määrittelemiseen voit
käyttää generaattoria ja oskilloskooppia. Jos näitä ei
löydy voit tehdä sen testi-CD:llä ja yleismittarilla.
Mutta miksi ihmeessä et käytä _jakosuodinta_?
Matti Käki oh2bio
Timo Peltonen
Koska ne ovat puoli-ilmaisia.... Ymmärrän kyllä miksi. Mutta tosiaan nämä
ovat ihan jees bassokaiuttimet näin sisäkäytössä kun ei mitään hirmuhifiä
laiteta, luukutus säästettäköön autoon.... Kotelot vain ovat vähän pienet,
ääni on aika vaisun kuuloista.
> Voit lisätä painoa pölykupin ja kartion yhtymäkohtaan.
> On tärkeää, että aine tulee tasaisesti ympärille. Jotkut
> ovat käyttäneet sinitarraa mutta sen huono puoli on sen
> sisältämä rasva joka tuhoaa paperikartion. Älä käytä
> silikonia! Se ei pysy kunnolla kiinni kartiossa ja sen
> sisältämät aineet eivät tee kartiolle hyvää. Voisit
> kokeilla Sikaflexiä tai muuta _puulle_ sopivaa elastista
> kittiä/liimaa.
No niin, tulihan se sieltä, homma siis toimii.
> Kannattaa sitten muistaa, että tuo muuttaa elementin
> resonsnssitaajuutta eli sinun täytyy virittää kotelo
> uudestaan. Resonanssitaajuuden määrittelemiseen voit
> käyttää generaattoria ja oskilloskooppia. Jos näitä ei
> löydy voit tehdä sen testi-CD:llä ja yleismittarilla.
Kerropa minulle mitä tekoa tuolla resonanssitaajuudella edes on? Itse en ole
ikinä oikein ymmärtänyt sen merkitystä? Onko se kenties koko elementtihöskän
ominaisvärähtelytaajuus?
> Mutta miksi ihmeessä et käytä _jakosuodinta_?
Koska se maksaa..... Mistähän tuollaiseen tarkoitukseen sopivia jakosuotimia
edes saisi? Ei millään viitsisi laittaa viidentoista euron kaiuttimiin
viidenkymmenen euron jakosuotimia.... Ja toisaalta ei taas millään raaskisi
ostaa uusia elementtejä ja heittää näitä roskikseen.
Korostan vielä, että mikään täydellinen hifiääni ei ole juuri nyt
tavoitteena, meininki on ainoastaan saada ääni kuulostamaan suurinpiirtein
luonnolliselta..... :)
Jarno Nurminen
> Koska se maksaa..... Mistähän tuollaiseen tarkoitukseen sopivia jakosuotimia
> edes saisi? Ei millään viitsisi laittaa viidentoista euron kaiuttimiin
> viidenkymmenen euron jakosuotimia.... Ja toisaalta ei taas millään raaskisi
> ostaa uusia elementtejä ja heittää näitä roskikseen.
Ei se jakosuodin paljoa maksa, jos itse teet passiivisuotimen etkä pistä
jakotaajuudeksi mitään kovin alhaisia taajuuksia (vaatii isommat kelat
ym. jotka ovat sitten jo kalliita). Netistä löytyy softat yksinkertaisen
konkka/kela/vastus-viritelmän tekemiseen, valmiita skemojakin on
hifi-lehdissä ja kirjoissa. Eikö niissä kaiuttimissa ollut valmiina
mitään suotimia? Kyseessä lienee halvat kaksitie kaiuttimet?
Timo Peltonen
Jepjep....
Täytyypä etsiskellä ja kokeilla.
Tomi Holger Engdahl
> > Kannattaa sitten muistaa, että tuo muuttaa elementin
> > resonsnssitaajuutta eli sinun täytyy virittää kotelo
> > uudestaan. Resonanssitaajuuden määrittelemiseen voit
> > käyttää generaattoria ja oskilloskooppia. Jos näitä ei
> > löydy voit tehdä sen testi-CD:llä ja yleismittarilla.
>
> Kerropa minulle mitä tekoa tuolla resonanssitaajuudella edes on? Itse en ole
> ikinä oikein ymmärtänyt sen merkitystä? Onko se kenties koko elementtihöskän
> ominaisvärähtelytaajuus?
Kaiutinelementin resonanssitaajuus on kyseisen elementin
rakenteellinen ominaisvärähtelytaajuus vapaassa tilassa.
Kaiutinelementti värähtelee mieluiten resonanssitaajuudellaan
tai sen lähistöllä. Tästä resonanssista voi olla haittaa
tai hyötyä tapauksesta riippuen. Resonanssia voidaan käyttää
vahvistimaan haluttuja taajuukaia, mutta kaiutinkäytössä turhan
voimakas resonanssi voimistaa liikaa tätä taajuutta suhteessa
muihin, joten toistosta ei tule mitenkään tasaista.
Monen kaiutinelementin bassovasteessa on resonanssi yleensä
jossain 30-100 Hz välillä.
Bassolementille koteloa suunnitellessa elementistä pitäisi tuntea
mielellään sen kaikki Thiele-Small-parametrit. Vähintään pitäisi
tuntea elementin ekvivalenttitilavuus (Vas), resonanssitaajuus (Fs) ja
resonanssin hyvyysluku (Qts). Ilman näitä tietoja suunnitteluohjelmia
ja kaavoja ei pysty käyttämään. Jos elementtisi tietoja ei ole
saatavana, niin sitten ne on selvitettävä itse mittaamalla.
Jos kaiuttimesta tunnetaan nämä parametrit, niin monella
kaiutinsuunnitteluohjelmalla tai kirjoista löytyvillä kaavoilla on
mahdollista laskea sopiva kotelon koko tälläiselle elementille. Oikea
kotelon koko on erityisen tärkeä bassoelementin kohdalla. Yleensä
kaikista kunnollisista laatuelementeistä saa nämä arvot joko elementin
datalehdestä, elementtin edustajalta tai Hifi-lehdessä silloin tälläin
julkaistuista subbarikaiutinelementtilistoista
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Matti Kaki
>> Kannattaa sitten muistaa, että tuo muuttaa elementin
>> resonsnssitaajuutta eli sinun täytyy virittää kotelo
>> uudestaan. Resonanssitaajuuden määrittelemiseen voit
>> käyttää generaattoria ja oskilloskooppia. Jos näitä ei
>> löydy voit tehdä sen testi-CD:llä ja yleismittarilla.
>
>Kerropa minulle mitä tekoa tuolla resonanssitaajuudella edes on? Itse en ole
>ikinä oikein ymmärtänyt sen merkitystä? Onko se kenties koko elementtihöskän
>ominaisvärähtelytaajuus?
Ilman sitä tietoa et voi suunnitella koteloa.
Tai jos vaan rakennat summan mutikassa jonkin
reflexiboxin, on virittämisessä iso työ.
>> Mutta miksi ihmeessä et käytä _jakosuodinta_?
>
>Koska se maksaa..... Mistähän tuollaiseen tarkoitukseen sopivia jakosuotimia
>edes saisi? Ei millään viitsisi laittaa viidentoista euron kaiuttimiin
>viidenkymmenen euron jakosuotimia.... Ja toisaalta ei taas millään raaskisi
>ostaa uusia elementtejä ja heittää näitä roskikseen.
Itsehän sellaisen voi tehdä eurolla parilla. Se on
itse asiassa hyvin helppoa. Täytyisi tietää elementin
tarkemmat arvot. Ne ovat tulleet sen mukana (jos ovat).
Täytyy myös tietää mikä on haluamasi rajataajuus eli
mikä on se taajuus jonka yli et halua elementin toistavan.
=============================================================
Yksinkertaisimmillaan suodin on kela sarjassa elementin kanssa.
Mitä suurempi kela, sitä alempaa se rajoittaa. Tällainen suodin
ei ole kovin jyrkkä mutta käynee tapauksessasi erinomaisesti.
L = RL / ( 6.28 x f ) taikka (160 x Z) / f = L (mH)
esim. 1000 Hz rajataajuus -> (160 x 8 ohm) / 1000 Hz ~ 1,3 mH
Z = elementin impedanssi ohmeina
f = taajuus hertseinä (Hz)
L = induktanssi millihenryinä (mH)
Kela on helppo tehdä käämimällä jollekin pienelle putkenpätkälle
emalikuparilankaa. Tässä erinomainen laskukone kierrosmäärille:
http://www.colomar.com/Shavano/inductor_info.html
==============================================================
Valmiin saat vaikka http://www.shp.fi :stä RTO SX-10
hieman yli parilla kympillä. Taikka Bebekistä 120 Hz:n
suodin 7 euroa (myös 4 ohmisena):
http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=227
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
says...
>
>>> Mutta miksi ihmeessä et käytä _jakosuodinta_?
>>
>>Koska se maksaa..... Mistähän tuollaiseen tarkoitukseen sopivia jakosuotimia
>>edes saisi? Ei millään viitsisi laittaa viidentoista euron kaiuttimiin
>>viidenkymmenen euron jakosuotimia.... Ja toisaalta ei taas millään raaskisi
>>ostaa uusia elementtejä ja heittää näitä roskikseen.
>
> Itsehän sellaisen voi tehdä eurolla parilla. Se on
> itse asiassa hyvin helppoa.
> L = RL / ( 6.28 x f ) taikka (160 x Z) / f = L (mH)
>
> esim. 1000 Hz rajataajuus -> (160 x 8 ohm) / 1000 Hz ~ 1,3 mH
Ihan vaan sen verran, että jos haluat sen jaokosuotimen tehdä,
ota jostain (vaikka muuntajasta) 1,2 mm emalikuparilankaa joka
kestää 350 W tehon ja käämi sitä noin 25 mm halkaisijaiselle
putkelle 25 mm pituisena noin 230 kierrosta. Siinä sinulla on
1,3 mH ilmasydäminen kela. Tuo kela sitten sarjaan bassoelementin
kanssa niin siinä sinulla on ~1 kHz jakosuotimella varustettu
subbanen. Jos haluat alemman jakotaajuuden (esim. 200 Hz), mitat
olisivat: halkaisija ~47 mm ja kierroksia noin 250. jne... Voit
käyttää ohuempaakin lankaa jos tehonkeston ei tarvitse olla noin
suuri. Silloin pitää kierrokset laskea uudestaan. Kuten sanottu,
vanhasta muuntajasta löytää halmimmat emalikuparit. Kirppikseltä
tai miljoonalaatikosta tai vanhasta putkiradionromusta löytyy.
http://www.colomar.com/Shavano/inductor_info.html
Matti Käki oh2bio