Tärkeä kysymys maalämpöpumpuista
Vihtori Välikatto
Kumpi ratkaisu on parempi ja miksi, ns. täystehomitoitettu vai ns.
optimimitoitettu maalämpöpumppu?
Selkeät perustelut kiinnostavat.
Marko Björkroth
>
> Viisaat vastatkaa:
> Kumpi ratkaisu on parempi ja miksi, ns. täystehomitoitettu vai ns.
> optimimitoitettu maalämpöpumppu?
Täystehomitoitettu tietysti. Sen kanssa ei tarvitse ostaa yhtää
kilowattia kallista sähköenergiaa pelkkien lisälämmitysvastusten
paahtamiseen tahi polttaa puita takassa kovimpien pakkasten aikana eli
Etelä-Suomessa muutamana tuntina per vuosi. Kyllähän siitä ilosta maksaa
itsensä kipeäksi.
Siis täytehomitoitus on aivan järjetöntä, koska esim. Helsingin
tienoilla on keskim. vain 12 päivää vuodessa, jolloin lämpötila laskee
edes hetkeksi alle -20°C. Rovaniemellä tällaisia päiviä (minimilämpötila
<-20°C) on n. 30 vuodessa.
Marko
Vihtori Välikatto
Et taida tietää mitää lämpöpumpuista. Onko rakentaja- ammattilaiset todella
näin
tietämättömiä tärkeästä energia-asiasta?
Kotimaiset valmistajat ( täystehon kannattajat) vastaan ruotsalaiset
valmistajat ( optimimitoituksen
kannattajat) vuosia kestänyt, jatkuva ristiriita markkinoilla.
Kotimaiset , valmistettu n. 15 000 l-pumppua, ruotsalaiset , valmistettu
n.300 000 l-pumppua!!
Kumpaa uskoa???????????????
Kommentteja!!
"Marko Björkroth" <mbjo...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3BD8519C...@cc.hut.fi...
Raaka Rate
Meidän talossa on 1,5 kerrosta, lämmitettävää n 180 neliötä, 5 asujaa,
joista 4 naista (iät 11->). Käyttövettä kuluu siis pesuun kohtuudella.
L.pumppu on ollut päällä 2970 h. Ottoteho 1,4 kWh, jolloin kulutusta
4158 kWh. Lisälämpöä vastuksilla 175 h (6 kWh), josta kulutusta 1050
kWh.Yhteensä siis on kulunut sähköä talon lämmittämiseen ja käyttöveden
tekemiseen 5208 kWh. Meillä on yksitariffisähkö, josta maksamme 0.42
mk/kWh. Kulut 2187,36 mk, eli 182, 28 mk/kuukausi.
Talomme sijaitsee Keski-Suomessa, lämpö tulee porakaivosta.
Mikä tässä on mielenkiintoista on tietysti se, että kuinka lasketaan
osatehoisen pumpun vastusten käyttämä teho. Lämpöpumpulle lasketaan
lämpökertoimeksi näillä lämpötiloilla jopa neljä, eli 4158 kWh on
tuottanut enerkiaa 16632 kWh. Lisäenerkiaa kului siis 1050 kWh, joka on
n 6,3% 16632 kWh:sta.
Meidän pumppu maksoi hieman alla 40 000 mk. En tiedä mitä maksaa
täystehoinen pumppu?
Mikäli olen oikein ymmärtänyt täystehopumput edustavat hiukan vanhaa
tekniikkaa, eikä niiden lämpökerroin ole läheskään yhtä hyvä kuin
osatehoisilla. Onkohan tämä jotaion kauppamiesten puhetta.
Mielestäni tärkeintä on kuitenkin se, että kulut on ainakin
kohtuulliset, jos valitset osatehoisen pumpun. Äläkä usko sitä, mitä
täystehopumppujen kauppiaat selittävät lämpimän veden riittävyydestä.
Kyllä se riittää, vaikka lämmintä vettä ei olekaan kuin 165 litran
verran.
T. Rate
Raaka Rate
Siis Rate
Marko Björkroth
>
> Olipa todellinen asiantuntijan laatima vastaus.
> Et taida tietää mitää lämpöpumpuista. Onko rakentaja- ammattilaiset todella
> näin
> tietämättömiä tärkeästä energia-asiasta?
Olet ilmeisesti päätöksesi jo tehnyt ja sen kanssa ristiriitaiset tiedot
eivät miellytä.
Täystehomitoitus = minimoidaan tuotetun lämpöenergian hinta investointi- tai
kokonaiskustannuksista välittämättä. Jos esim. 4 kW pumppu riittää aina
kattamaan tehontarpeen ja 3 kW pumppu riittää 99% ajasta, niin tulee tuolle
yhdelle prosentille hintaa... Eihän tässä tietenkään ole mitään ongelmaa, jos
saat 4 kW pumpun 3 kW pumpun hinnalla.
Osatehomitoitus = minimoidaan kokonaiskustannus pumpun käyttöajalta (15
vuotta?) eli pumpun investointikulut + pumpun energiakulut 15 v ajalta +
lisälämmitysenergian kulut 15 v ajalta (suora sähkö ja/tai takassa
poltettavat puut).
Käytönnössä ko. optimointitehtävän tarkka ratkaisu on vaikeaa, koska pitäisi
tietää paikalliset sääolot (lämpötilan pysyvyys) ja rakennuksen
lämmitystarve, lämpimän veden kulutus, sähkön hinta ja vuosimaksut (riippuvat
pääsulakkeiden koosta, johon taas vaikuttaa lisälämmitysvastusten teho),
pumpun todellinen lämpökerroin (ei ole vakio, vaan riippuu mm. menoveden
lämpötilasta), pumpun elinikä (liian tiukalle vedetty mitoitus voi johtaa
lyhyeen elinikään) sekä investointikustannusten riippuvuus pumpun tehosta.
Optimointia ei voi tehdä pelkkien vuosikulutusten avulla, vaan pitäisi tietää
tehontarpeen jakauma (kuinka monta % ajasta tietty teho riittää kattamaan
kulutuksen). Erityisen hankala tilanne tulee eteen, jos lämmitysenergian
kulutus on pieni, mutta lämpimän käyttöveden kulutus suuri.
Käytännössä kaikkia tietoja ei ole saatavilla ja kustannuslaskelmat on
tyydyttävä tekemään valmistajien suositusten pohjalta. Jos valmistaja ei osaa
optimoida mitoitusta (laskelmin / käytännön kokemuksen kautta), niin omapa on
vikansa.
> Kotimaiset valmistajat ( täystehon kannattajat) vastaan ruotsalaiset
> valmistajat ( optimimitoituksen
> kannattajat) vuosia kestänyt, jatkuva ristiriita markkinoilla.
> Kotimaiset , valmistettu n. 15 000 l-pumppua, ruotsalaiset , valmistettu
> n.300 000 l-pumppua!!
> Kumpaa uskoa???????????????
Kannattaa miettiä, miksi pumput ovat menneet paremmin kaupaksi Ruotsissa.
Osasyynä on kyllä Ruotsin viranomaisten nihkeä suhtautuminen suoraan
sähkölämmitykseen. Sähkölämmityskin on siellä usein jouduttu toteuttamaan
vesikiertoisena, mikä on mukavasti supistanut suoran sähkölämityksen ja
lämpöpumppulämmityksen investointikustannusten eroa.
Marko
Matti Sutinen
suurempi tai pienempi tehoinen laite.Käyntiaika jaksot erilaiset,meillä 3
kw:n pumppu ja yli -20 pakkasella käyntiaika suhde 50% ,lämmitettävä ala
170m2 ,sähköä palaa vuodessa 4900-5000 kwh.Sijainti 90 km Hesasta
pohjoiseen.Maaputkisto savimaassa ,n metrin syvyydessä, kaksi rinnan
kytkettyä 200m lenkkiä.(Pelm 40).Kone on Ekowell ETP400 ja hinta -98 oli n
40 tuhatta.Pienempi tehoinenpumppu tällä kokemuksella olisi
riittänyt,pykälän pienempi olisi ollut lähes kymppitonnin halvempi.Mutta
eteenpäin ajatellen niin pumpuillakin on joku käyttöikä,ja tämä on
mekaanisen kulumisen osalta suhteessa käynti aikaan,eli ainakin teoriassa
kestoikä olisi pidempi täysteho pumpulla,sitten nuo tilanteet kun lämmintä
vettä tarvii normaalia enemmän,niin on siihen tehoreserviä.Sitten voisi
ajatella että joskus 10-15 vuoden kuluttua laitteet on niin paljon
kehittyneempiä ja halvempia nykyisiin verrattuna ettei pidemmästä
käyttöiästä ole hyötyä.Varsinaisesti pumpun tehon valintaan meillä vaikutti
epäilys valmistajan ilmoittamista hyötysuhde kertoimista,oltiin
väärässä,tästä tulee n 3,5kertainen hyötysuhde,valmistaja lupaili 3
kertaista.Jos tällä kokemuksella tähän taloon nyt valitsisin pumppua niin
kyllä ottaisin pienemmän 1,5-2 kw,ainoa ero nykyiseen olisi
hankintahinta,varsinaista energian säästöä tuskin tulisi.Meillä ei ole
sähkövastusta reservinä.
Elikkä optimin kannalla siten että maksimi kuormalla käyntiaika suhde on
jotain yli 80% .Omakoti talossa on niin pieni lämmönkulutus että mitoitus
varmaan menee osittain arvion puolelle kun on vain yksi kone,suuremmissa
laitoksissa on käytössä systeemi jossa on useampi kompressori ja niitä
sitten kuormituksen mukaan käynnistyy tarvittaessa.Onkohan kukaan kuullut
että olisi pientalo lämmitykseen kahdella kompressorilla olevia laitteita?
Esim 2x 0,75kw tai 2 x 1,1 kw .Voisi sitten kone "optimoida" olosuhteiden
mukaan.
"Vihtori Välikatto" <aap...@jippii.fi> wrote in message
news:9r8guu$t8v$1...@tron.sci.fi...
Jari Koskinen
pumpun käyntiä vähennettyä noin 3-4 kk vuodesta.
Kuinka suuria vesivaraajia noiden maalämpöpumppujen kanssa käytetään?
Miksi nuo pumppukauppiaat aina tarjoavat porakaivoa. Kukaan ei suosittele
putkia tasoon. Meillä kun on pehmeää maata, niin tuo kaivo tulee liian
kalliiksi. Paljonko tuota putkea tarvitaan tasoon per kilo watti?
Jari Koskinen
Matti Sutinen
tuulensuojalevyn päälle vanhoista vesikeskuslämmitys pattereista (12 kpl)
tehty "asetelma" jonka päällä oli eräästä remontoidusta kerrostalosta saadut
ikkunat.Järjestelmään kuului kaksi termostaattia,toinen mittasi patterin
alta (+65 C) lämpötilaa ja toinen hieman sivummalla (+80C) aurinkoa.Nämä oli
kytketty sarjaan ,kun molemmat oli asetus arvossa tai yli ,magneetti
venttiili avautui ja kiertopumppu käynnistyi.Tällä lämmitettiin 1 m3
varaajaa ja kyllä tosiaan kuutio vettä lämpeni aurinkoisena päivänä +70
asteeseen.Parin talven jälkeen tuli ongelmia kun patterit talviaikaan oli
tyhjinä niin osa ruostui puhki,ja viime keväänä loput.Käytännössä
toukokuu-elokuu väli pärjättiin aurinkolämmöllä.
"Jari Koskinen" <jari.k...@tietomyrsky.fi> wrote in message
news:0WfC7.306$Ea4....@read2.inet.fi...
> Onko kellään maalämpöpumpun lisäksi aurinkolämpökerääjiä? Noilla saisi
> pumpun käyntiä vähennettyä noin 3-4 kk vuodesta.
Valmistajilta saa minimi tiedot,meilä on Jämän 1115 l
kanttivaraaja,sellainen uretaani eristetty,joku "pakki".
> Kuinka suuria vesivaraajia noiden maalämpöpumppujen kanssa käytetään?
Porakaivo on parempi,peruskalliossa on lämpöä tasaisesti ympäri
vuoden,maaputkiston ympäristö lämpötila laskee kevät talvella lähelle
nollaa.Putkiston pituus on yleensä maassa 400m joka muodostuu kahdesta 200
metrin lenkistä jotka on kytketty rinnan virtaus vastuksen
pienentämiseksi,porakaivoon menee sama putkimäärä,putkien kytkentä sama.
Jos maaperä on hiekkaa ei maaputkisto toimi,multa tai savimaa ja mitä
kosteampi sen parempi,kostea maaperä johtaa hyvin lämpöä
Juha Ruismäki
> Miksi nuo pumppukauppiaat aina tarjoavat porakaivoa. Kukaan ei
> suosittele putkia tasoon. Meillä kun on pehmeää maata, niin tuo
> kaivo tulee liian kalliiksi. Paljonko tuota putkea tarvitaan
> tasoon per kilo watti?
Kiinnostaisi sama asia. Meillä maaperä on tiivistä sinistä savea.
Joku puhui myös, ettei putkiston kohdalla krookukset keväällä
kuki eikä ruoho viheriöi ennen juhannusta, eli putkisto vie lämmön
maasta. Pitääkö tuo paikkansa, vai ihan legendaa??
Juha
Markus Vuori
>
>Kiinnostaisi sama asia. Meillä maaperä on tiivistä sinistä savea.
>Joku puhui myös, ettei putkiston kohdalla krookukset keväällä
>kuki eikä ruoho viheriöi ennen juhannusta, eli putkisto vie lämmön
>maasta. Pitääkö tuo paikkansa, vai ihan legendaa??
Taitaa mennä enempi legendan puolelle, mutta tietenkin riippuu siitä,
miten tiheään putket on laitettu. Käsittääkseni tietyt suositukset
asennustiheydestä tähtäävät juuri tämmöisten haittavaikutusten
ehkäisemiseen. Tämä on tosin muistinvaraista luettua tietoa, eikä
kokemusperäistä.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
m...@vuori.net.NOSPAM | & vcards / \
Hantte Lehmussaari
<0WfC7.306$Ea4....@read2.inet.fi>:
>Onko kellään maalämpöpumpun lisäksi aurinkolämpökerääjiä? Noilla saisi
>pumpun käyntiä vähennettyä noin 3-4 kk vuodesta.
Mielenkiintoinen asia. Talvella lähes hyödytön, mutta kesällä lämmin vesi
tulisi aika halvalla.
>
>Kuinka suuria vesivaraajia noiden maalämpöpumppujen kanssa käytetään?
Vesivaraajan koko riippuu veden kulutuksesta. Meillä on tulossa 9 nuppia
saman katon alle ja kaikki pumppukauppiaat suosittelevat isoa
lämminvesivaraajaa, jotta ei joutuisi lämmittämään käyttövettä sähköllä
kulutushuipun kohdalla. Suositukset ovat luokkaa 300 litraa, eli tuplasti
pumppujen omien boilerien verran.
>
>Miksi nuo pumppukauppiaat aina tarjoavat porakaivoa. Kukaan ei suosittele
>putkia tasoon. Meillä kun on pehmeää maata, niin tuo kaivo tulee liian
>kalliiksi. Paljonko tuota putkea tarvitaan tasoon per kilo watti?
Meillä ei maaputkisto tule kysymykseen, koska tontti on vain 1000 neliötä
ja talo on reilut 200 neliötä ja kellareineen n. 1200 kuutiota.
Lämpöpumppuyhdistys, www.sulpu.fi kertoo jotain faktaa lämmönkeruuputkiston
pituudesta: "Karkeana putkimäärän ohjearvona voidaan käyttää arvoa 1-2
putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohti ja tonttimaata tarvitaan
noin 1,5 m² yhtä putkimetriä kohti." Eli meilläkin pitäisi olla tonttia
lähes kolminkertainen määrä!
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Raaka Rate
> saman katon alle ja kaikki pumppukauppiaat suosittelevat isoa
> lämminvesivaraajaa, jotta ei joutuisi lämmittämään käyttövettä sähköllä
> kulutushuipun kohdalla. Suositukset ovat luokkaa 300 litraa, eli tuplasti
> pumppujen omien boilerien verran.
Niin!
Meidän perheessä on viisi vettä käyttävää ihmistä ja boilerin koko
maalämpöpumpussa on 165 litraa. Suomalaisten pumppujen myyjät (=Ekovell),
kertoivat, että lämmin vesi ei tule riittämään. Samaa epäilin itsekin, kun
vanhassa asunnossa oli 300 litran lämminvesivaraaja.
Lämmin vesi on kuitenkin hyvin riittänyt, sillä kun talomme sauna lämpiää ja
ensimmäiset saunojat menevät saunaan, alkaa maalämpöpumppu tuottaa lämmintä
vettä. Lämmtysjärjestelmä keskittyy tuottamaan vain lämmintä vettä. Kun boileri
on noussut riittäävän lämpöiseksi, lämpiää taas talo. Ja päin vastoin.
Oletko muuten ajatellut, että mitä järkeä on koko ajan pitää lämpimänä 300
litraa vettä, kun normaalioloissa pienemmälläkin vesimäärällä pärjää!
T. Rate
Vihtori Välikatto
Olen itsekin kuullut monelta käyttäjältä, että IVT:n tuottama lämmin vesi
riittää.
Onko nyt ymmärrettävä, että kotimaiset laitevalmistajat, Ekowell ja
Lämpöässä,
yrittävät vallata markkinoita kyseenalaisilla konsteilla; valehtelemalla!!
Eikö tämmöiseen puututa, valehtelu asiallissa asioissa on raukkamaista.
Kuluttaja-asiamiehellä olisi varmaan asiaan tutustuttuaan jotain sanomista.
Siis rehellisyyttä mainontaan.
"Raaka Rate" <raak...@artic.net> kirjoitti viestissä
news:3BDC3BCC...@artic.net...
mika
Lehmussaari <Hantte....@attglobal.net> wrote:
> jari.k...@tietomyrsky.fi (Jari Koskinen) told about in
> <0WfC7.306$Ea4....@read2.inet.fi>:
>
> >Onko kellään maalämpöpumpun lisäksi aurinkolämpökerääjiä? Noilla saisi
> >pumpun käyntiä vähennettyä noin 3-4 kk vuodesta.
>
> Mielenkiintoinen asia. Talvella lähes hyödytön, mutta kesällä lämmin vesi
> tulisi aika halvalla.
Motiva ja Ilmatieteen laitos mittasivat tuottoja muutama vuosi sitten.
50°C lämpöistä vettä noin 150 - 350 kWh/vuosi keräimen neliömetriä
kohden. Käyttövettä varten suositellaan 50-100 litraa varaajatilaa
keräinneliötä kohti.
Lisätietoa täältä: http://www.motiva.fi/tietopankki/index.html
mika
M. Saren
> Se voi olla näillä kokemuksilla vaikeasti ratkaistava asia,kyseessähän on
> suurempi tai pienempi tehoinen laite.Käyntiaika jaksot erilaiset,meillä 3
> kw:n pumppu ja yli -20 pakkasella käyntiaika suhde 50% ,lämmitettävä ala
> 170m2 ,sähköä palaa vuodessa 4900-5000 kwh.Sijainti 90 km Hesasta
> pohjoiseen.Maaputkisto savimaassa ,n metrin syvyydessä, kaksi rinnan
> kytkettyä 200m lenkkiä.(Pelm 40).
Kerroppa vielä miten nuo putket on: sama vesi kiertää kahdessa
rinnakkaisessa putkessa vierekkäin? Miksei isompi putki?
> Varsinaisesti pumpun tehon valintaan meillä vaikutti
> epäilys valmistajan ilmoittamista hyötysuhde kertoimista,oltiin
> väärässä,tästä tulee n 3,5kertainen hyötysuhde,valmistaja lupaili 3
> kertaista.Jos tällä kokemuksella tähän taloon nyt valitsisin pumppua niin
> kyllä ottaisin pienemmän 1,5-2 kw,ainoa ero nykyiseen olisi
> hankintahinta,varsinaista energian säästöä tuskin tulisi.Meillä ei ole
> sähkövastusta reservinä
Obko tuossa suuri ero sitten putkiston mitoitukseen?
Ilmeisesti liian paljon putkea ei maassa voi olla, vaan lähinnä
alaraja on optimoitava...?
tv mika
tv mika
Markus Vuori
>> pohjoiseen.Maaputkisto savimaassa ,n metrin syvyydessä, kaksi rinnan
>> kytkettyä 200m lenkkiä.(Pelm 40).
>
>Kerroppa vielä miten nuo putket on: sama vesi kiertää kahdessa
>rinnakkaisessa putkessa vierekkäin? Miksei isompi putki?
Varmaan tarkoitti sitä, että ne on _kytketty_ rinnakkain,
eikä sitä, että ne fyysisesti sijaitsisivat maan sisässä
rinnakkain.
Matti Sutinen
"M. Saren" <mika....@hut.fi> wrote in message
news:9808fb99.01103...@posting.google.com...
> "Matti Sutinen" <mas...@phnet.fi> wrote in message
news:<NKdC7.2753$zZ5....@news.kpnqwest.fi>...
> > Se voi olla näillä kokemuksilla vaikeasti ratkaistava asia,kyseessähän
on
> > suurempi tai pienempi tehoinen laite.Käyntiaika jaksot erilaiset,meillä
3
> > kw:n pumppu ja yli -20 pakkasella käyntiaika suhde 50% ,lämmitettävä ala
> > 170m2 ,sähköä palaa vuodessa 4900-5000 kwh.Sijainti 90 km Hesasta
> > pohjoiseen.Maaputkisto savimaassa ,n metrin syvyydessä, kaksi rinnan
> > kytkettyä 200m lenkkiä.(Pelm 40).
>
> Kerroppa vielä miten nuo putket on: sama vesi kiertää kahdessa
> rinnakkaisessa putkessa vierekkäin? Miksei isompi putki?
No pumpulta lähtee (ja tulee) yksi putki ja ulkoseinän kohdalla on Y-liitin
jolla liitetään kahteen maaputkeen,maaputkilenkit eri paikoissa,toinen
poimutettu 1,5m välein pihaan ja toinen kiertää tontin ulkoreunassa yhden
lenkin,tarkoitin rinnakytkennällä periaatetta,että molemmissa putkilenkeissä
samanlainen nestekierto.
> > Varsinaisesti pumpun tehon valintaan meillä vaikutti
> > epäilys valmistajan ilmoittamista hyötysuhde kertoimista,oltiin
> > väärässä,tästä tulee n 3,5kertainen hyötysuhde,valmistaja lupaili 3
> > kertaista.Jos tällä kokemuksella tähän taloon nyt valitsisin pumppua
niin
> > kyllä ottaisin pienemmän 1,5-2 kw,ainoa ero nykyiseen olisi
> > hankintahinta,varsinaista energian säästöä tuskin tulisi.Meillä ei ole
> > sähkövastusta reservinä
>
> Obko tuossa suuri ero sitten putkiston mitoitukseen?
Valmistajan mukaan riittäisi 300m (ETP300)
> Ilmeisesti liian paljon putkea ei maassa voi olla, vaan lähinnä
> alaraja on optimoitava...?
Pidemmässä putkessa suurempi virtaus vastus,jostain syystä maaliuos nesteen
täytyy kiertää jollain minimi nopeudella,muuten höyrystimen lämmönvaihtimen
toiminta ,tai kaasunpaine muuttuu epäedulliseksi . En tarkkaan tiedä sen
kohdan toimintaa muuten kuin että maaliuos nesteellä on oltava joku minimi
virtaus nopeus.
I
> tv mika
>
> tv mika
M. Saren
> "M. Saren" <mika....@hut.fi> wrote in message
> news:9808fb99.01103...@posting.google.com...
> > "Matti Sutinen" <mas...@phnet.fi> wrote in message
> news:<NKdC7.2753$zZ5....@news.kpnqwest.fi>...
> > > Se voi olla näillä kokemuksilla vaikeasti ratkaistava asia,kyseessähän
> on
> > > suurempi tai pienempi tehoinen laite.Käyntiaika jaksot erilaiset,meillä
>
> Valmistajan mukaan riittäisi 300m (ETP300)
>
> > Ilmeisesti liian paljon putkea ei maassa voi olla, vaan lähinnä
> > alaraja on optimoitava...?
>
> Pidemmässä putkessa suurempi virtaus vastus,jostain syystä maaliuos nesteen
> täytyy kiertää jollain minimi nopeudella,muuten höyrystimen lämmönvaihtimen
> toiminta ,tai kaasunpaine muuttuu epäedulliseksi . En tarkkaan tiedä sen
> kohdan toimintaa muuten kuin että maaliuos nesteellä on oltava joku minimi
> virtaus nopeus.
Tuo virtausnopeus on kait johonkin rajaan pumppuongelma?
Itse hain nyrkkisääntöä putkistolle jos kaivaisi puutarhatöiden
yhteydessä valmiin putken maahan odottamaan pumppujen
kehittymistä/halpenemista.
Jossain välillä 200 - 400 m (pelm40?) se taitaa olla riippuen tuosta
halutusta tehosta...
tv mika
Tero Järvinen
nesteen
> täytyy kiertää jollain minimi nopeudella,muuten höyrystimen
lämmönvaihtimen
> toiminta ,tai kaasunpaine muuttuu epäedulliseksi . En tarkkaan tiedä sen
> kohdan toimintaa muuten kuin että maaliuos nesteellä on oltava joku minimi
> virtaus nopeus.
Tässä haetaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä turbulenttista virtausta,
jolloin lämmönsiirto on huomattavasti parempi kuin laminaarisessa
virtauksessa.
(turbulenttinen -> paljon "kierteitä" nestevirrassa, laminaarinen ->
tasainen virta)
teroj