Haluaisimme jättää seinät hirrelle sisäpuolelta. Ulkopuolinen lisäeristys
tuntuu hankalalta kun pitäisi siirtää hirsiset räystäsprofiilit ulommas ja
jatkaa ennestäänkin lyhyitä räystäitä. Ja muuttuuko ulkonäkö alkuperäisestä
liikaa?
Vaihtoehdot ovat siis sisältä ulos:
1) hirsi 135 mm, (paperi?), tuulensuoja 25 mm, ilmarako 25 mm, ulkovuori
2) hirsi 135 mm, (paperi?), koolaus + selluvilla 100 mm tuulensuoja 25 mm,
ilmarako 25 mm, ulkovuori
Tiedän 5 vuotta sitten siirretyn hirsitalon, jossa hirren päälle oli
laitettu vain tuulensuojalevy ja ulkovuori oli naulattu suoraan tuulensuojan
päälle. Tässä rakenteessa ei ainakaan U-arvot täyty kun hirren paksuus oli
14 cm.
Ylä- ja alapohja sensijaan olisi tarkoitus eristää määräysten mukaan
tarpeeksi vahvalla sahanpurukerroksella. Olisiko alapohjassa syytä kiertää
ulkoseinät esim. pellavavilla levyillä, jotta ilma ei pääse lattiankkujen
alla liikkumaan? Jos sahanpuru tiivistämisestä huolimatta painuu ja syntyy
ilmarako purun ja lattialankkujen väliin, niin ilma ei pääsisi liikkumaan
tässä ilmaraossa.
Miten rakenteista saa riittävän ilmatiiviit, jotta vetoa ei tunnu? Vai
pitääkö tämä vaihtoehto unohtaa?
Kannataako hirsiseinän ulkopuolelle laittaa ilmatiivis paperi? Onko siitä
hyötyä, jos sitä ei saa teipattua kiinni lattiassa olevan paperin kanssa
ilmatiivisti?
Esko
Uudisrakentamisessa tulee noudattaa nykyisiä u-arvovaatimuksia.
Hirsiseinällä et pääse vaatimukseen, joten joudut käyttämään ns.
kompensaatioperiaatetta, eli lasket mikä on koko rakennuksen eri
rakennusosien yhteinen u-arvovaatimus ja sitten vastaavasti teet
määräyksiä paremman ala- tai yläpohjan tai ikkunat ja täten rakennus
kokonaisuudessaan täyttää vaatimukset, vaikka yksittäinen osa (tässä
tapauksessa seinät) eivät täyttäisikään vaatimusta. Tätä periaatetta
noudatetaan yleisesti hirsirakennuksissa kuten myös
massiivisiporex-taloissa.
Esittämäsi seinärakenne 25mm kuitulevyllä lisättynä tuntuu hyvältä,
levyn tulee olla kiinteästi kiinni hirsiseinässä ja em. rakenteen
välissä ei saa olla vapaana liikkuvaa ilmatilaa.
Lisäkoolaus+puhallettava selluvilla+tuulensuojalevy antaa paremman
u-arvon, mutta kasvattaa rakenteen paksuutta liikaa ja näkyy ikävästi
ikkunasmyygeissä sekä räystäissä.
Sahanpurun käyttö tuntuu epävarmalta ratkaisulta siinä mielessä että em.
kompensaatioperiaate vaatii parempia eristeitä, jotta pysytään
kohtuullisissa materiaalivahvuuksissa. Puhallettava selluvilla voisi
olla hyvä materiaali, voisiko rossilattian myös eristää selluvillalla
tiivistämällä sen siten, että haitallista painumaa ei syntyisi?
Lattialankkujen alapuolelle ei saa jäädä tyhjää tilaa, muuten ilma
ulkoseinän vierellä jäähtyy tässä tilassa ja jäähdyttää lattian pinnan.
Muutenkin lattian ja ulkoseinän liitokset tulee tehdä huolella, jotta
haitalliset ilamvirtaukset tulee estettyä.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Minua kyllä suuresti ihmetyttää tämä niin monen hirsitalotoimittajan
ehdottama kompensointi. On selvää, että pieniä kompensointeja on mahdollista
tehdä, mutta yläpohja-kompensointi ei muuta kylmää ulkoseinää miksikään
muuksi vaikka se sitten ehkä vaatimukset täyttäisikin!!! Kylmä ulkoseinä saa
aikaan aivan täsmälleen saman vedon ja kylmän tunteen kuin kompensoimatonkin
joskin pienemmällä energiankulutuksella. (Minusta tämä seikka tuppaa
unohtumaan näiltä kompensointitaikureilta kokonaan.)
Harri
Esko
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> kirjoitti
viestissä:3ca99e...@fourtalk.net...
Esko
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> kirjoitti
viestissä:3ca99e...@fourtalk.net...
Varmaan ihan hyvä ajatus, toteutusmahdollisuudesta saat parhaan tiedon
selluvillaeristäjiltä. Toteutuksessa täytyy tietenkin ottaa järki
mukaan, koska ohuella lisäeristyksellä ei oleellisesti paranna u-arvoa,
mutta lisää kuitenkin kustannuksia. Tuon paksun kuitulevyn ajatushan oli
se, ettei tuuli puhalla suoraan hirsiseinän saumoista ja nurkista
sisään.
Yksittäisen rakennusosan u-arvominimi on 0.6 W/m2K, jonka vaatimuksen
täyttää n. 200mm hirsiseinä. Muilla vaipan osilla voi hoitaa seinän
puuttuvan eristyskyvyn kompensaatioperiaatetta käyttäen.
Pikaisesti ratkaistuna sinun tilanteessasi helpoin ratkaisu olisi tehdä
seiniin vain pakolliset korjaukset, kunnostaa ikkunat ja ovet ja laittaa
ala- ja yläpohjiin huomattavasti minimivaatimusta enemmän eristettä.
Ylä- ja alapohjan vaatimus on 0.22 W/m2K, joka vastaa tavanomaista
eristettä n. 180mm. Käytännössä alapohjaan on helppo asentaa 200-250mm
ja yläpohjaan jopa 400mm eristettä ja täten hoitaa
lämmöneristysvaatimuksen.