Valutussuodatin
Hulda L.
muutenkin noiden parvekelaatikoiden kanssa on
puuhailtava...
Muutamia rakennusohjeita lueskelleena, mutta en
vielä yhtään toimivaa tarkkaan tutkineena
käsitykseni on tämä:
Ulko tai sisä(?)suodattimen ulostulosta letku
laatikon päälle jossa on lecasoraa. Sieltä se
sitten valuttelee entisestäänkin puhdistuneen
veden pohjalle ja letkua pitkin akvaarioon. Tästä
saadaan hyötynä kovasti happea.
En koe itseäni tässä vielä kovinkaan varmaksi,
voisiko joku täydentää tarinan aukkoja. Toimiiko
valutussuodatin anaerobisena suodattimena vai
lisätäänkö siinä siis vain suodatusmassaa.
Johtaako tämä nitraatin vähentymiseen?
Ohjeet jotka olen lukenut ovat oulun
akvaarioseuran Daniel Fisherin
(personal.inet.fi/koti/daniel.fiher/parvekelaatikk
o.htm) sekä Pekka Sivanderin Valutussuodatin
juttu, joka kyllä tuntui vaikeammalta
selvitykseltä.
Onko näillä keskenään (tai muillakaan) muuta eroa
kuin mahdollinen massanmäärä. Sivanderinmalli oli
3 kerroksinen, miksi?
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
TiLi
viestissä:3b0b96...@fourtalk.net...
> Tästä saadaan hyötynä kovasti happea.
Se on todennäköisesti varmaa että hapen määrä vedessä valutussuodattimen
käytön takia lisääntyy - mutta kuinka paljon (-> sisältää kovasti happea)
riippuu niin monesta muustakin asiasta.
> Toimiiko
> valutussuodatin anaerobisena suodattimena vai
> lisätäänkö siinä siis vain suodatusmassaa.
Mitenköhän anaerobisuus ja suodatinmassa on verrattavissa toisiinsa ?
Anaerobisella toiminnalla minä käsitän hapettoman suodattimen - jota
valutussuodatin ei todellakaan ole, ehkä lähinnä aerobinen.
Sitten se suodatusmassan lisääminen. Tietenkin aineen massa lisääntyy, mutta
haetko takaa suodatusta vai puhdistusta ?
> Johtaako tämä nitraatin vähentymiseen?
Mikä niistä ?
Jos puhutaan valutussuodattimesta - minun mielestä ei. Eli et ole keksinyt
tapaa välttää vedenvaihtoja - kuten Tetra ... ;-(
> Onko näillä keskenään (tai muillakaan) muuta eroa
> kuin mahdollinen massanmäärä. Sivanderinmalli oli
> 3 kerroksinen, miksi?
Siksi että hän on todennäköisesti ostanut kolme laatikkoa Etolasta...
Eli, ennen tarkkoja mittauksia on lähes mahdotonta sanoa mikä on minkäkin
suodattimen todellinen teho tai vaikutus.
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Anne Kontula
> laatikon päälle jossa on lecasoraa. Sieltä se
> sitten valuttelee entisestäänkin puhdistuneen
> veden pohjalle ja letkua pitkin akvaarioon. Tästä
> saadaan hyötynä kovasti happea.
Tässä mallissa hapen lisääntyminen akvaariovedessä johtuisi käsittääksenin
siitä, että nitriittiä nitraatiksi hajottavat aerobiset bakteerit saavat
tarvisemansa hapen ilmasta eivätkä akvaarion vedestä. Toimii siis
aerobisena, ei anaerobisena suodattimena. Tästähän on tuloksena lisää
nitraattia, ei suinkaan vähemmän.
On käsittääkseni myös mahdollista saada/rakentaa valutussuodattimeen
anaerobinen tila, jossa nitraatin pitäisi hajota typpikaasuksi ja vedeksi
(menikö se noin???) Tämä kuitenkin taitaa olla aika tarkkaa puuhaa.
Periaatteena oli kuitenkin veden tosi hidas virtaus suljetussa
suodatinpömpelissä, jotta aerobiset bakut ehtisivät käyttää hapen vedestä ja
hapeton tila voisi muodostua. Siellä sitten anaerobiset bakut voisivat
hoitaa oman osuutensa. Olen muutamia rakennelmia ja kaavioita nähnyt. Että
systeemin saisi oikeasti toimimaan, tarvitaan tarkkoja mittauksia ja
luultavasti runsaasti kokeiluja erikokoisilla pöntöillä, eri
suodatinmateriaaleilla ja eri virtausnopeuksilla.
Eli siis ei pidä sekoittaa eri valutussuodatin"tyyppejä" keskenään.
Tavallisin taitaa olla avoin loota, notta happea riittäisi. Itselläni oli
joskus aikoinaan eräänlainen valutussuodatinmalli, ja muutamassa päivässä
käyttöönoton jälkeen fisujen hengitysliikkeet hidastuivat ihan silminnähden.
Sitten parin viikon päästä seurasi punaleväräjähdys... Taisi happea tosiaan
tulla lisää, tai oikeammin jäädä enemmän kalojen käyttöön.
-anne
Ville Kivisalmi
Anne Kontula kirjoitti viestissä ...
>
>anaerobinen tila, jossa nitraatin pitäisi hajota typpikaasuksi ja
vedeksi
>(menikö se noin???)
Taitaa hajota typeksi ja hapeksi ja/tai typpioksiduuliksi.
>Tämä kuitenkin taitaa olla aika tarkkaa puuhaa.
>Periaatteena oli kuitenkin veden tosi hidas virtaus suljetussa
>suodatinpömpelissä, jotta aerobiset bakut ehtisivät käyttää hapen
vedestä ja
>hapeton tila voisi muodostua. Siellä sitten anaerobiset bakut
voisivat
>hoitaa oman osuutensa.
Joo. Tuo taitaa olla varminta.
Ihan tähän liittyen sivunmennen toteaisin, ettei denitrifikaatiokaan
tarvitse aina hapettomia olosuhteita. Jotkin Pseudomonakset ovat
aerobisuuden suhteen fakultatiiveja eli kykenevät denitrifioimaan sekä
aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Jokin Spirillium-laji
denitrifioi myös pH 8,5:ssa aerobisissa olosuhteissa. Nitriittien
denitrifikaatio tapahtuu parhaiten alueella pH 5,5-6,5.
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
Peter Perry wanted to marry very merry Mary Morray.
Sami J
Anne Kontula kirjoitti viestissä ...
>
>suodatinpömpelissä, jotta aerobiset bakut ehtisivät käyttää hapen vedestä
ja
>hapeton tila voisi muodostua. Siellä sitten anaerobiset bakut voisivat
>hoitaa oman osuutensa. Olen muutamia rakennelmia ja kaavioita nähnyt. Että
>systeemin saisi oikeasti toimimaan, tarvitaan tarkkoja mittauksia ja
>luultavasti runsaasti kokeiluja erikokoisilla pöntöillä, eri
>suodatinmateriaaleilla ja eri virtausnopeuksilla.
>
nollaa. Kasvien kasvua se ei häiritse ollenkaan ja vesitähdikkien lehdet
eivät reikiinny.
Denitrifikaatiobakteerit tarvitsevat ravinnokseen jotakin, jota ei
välttämättä sinne hapettomaan pömpeliin ihan itsellään joudu. Siksi
tiputtelen välillä Seran hapettomaan suodattimeen tarkoitettua litkua.
Joku joka tietää voisi kertoa mitä ne denitrifikaatiobakteerit tarvitsevat,
mutta muistaisin joskus lukeneeni, että jossakin päin käytetään vodkaa, ja
vedenpuhdistamoissa kai metanolia.
Sami
Mari Kurki
Ville Kivisalmi <st...@vip.fi> wrote in message news:3b0b...@news.vip.fi...
> Ihan tähän liittyen sivunmennen toteaisin, ettei denitrifikaatiokaan
> tarvitse aina hapettomia olosuhteita. Jotkin Pseudomonakset ovat
> aerobisuuden suhteen fakultatiiveja eli kykenevät denitrifioimaan sekä
> aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Jokin Spirillium-laji
> denitrifioi myös pH 8,5:ssa aerobisissa olosuhteissa. Nitriittien
> denitrifikaatio tapahtuu parhaiten alueella pH 5,5-6,5.
TÄH???
VOI PYHÄ ISÄ! Nyt kyllä meni blondilta yli, eikä edes jakausta jättänyt...
Olisi ehkä sittenkin pitänyt valvoa ne kemiantunnit koulussa ( mutten
silloin tiennyt ryhtyväni akvaristiksi ja tarvitsevani tämmöisiä... ).
Tuota... siis toi valutussuodatin on niinku kuitenkin jees?
T: Mari "The Blondi Espoosta"
Jukka Järvi
Hei!
Tuskin tuota kemiantunneilla oli selvitetty ;-)
Menee pikemmin mikrobiologian ja ehkä myös biokemian puolelle.
Kyseessä nyt kummiskin ovat eräät bakteerisuvut, jotka joko
aerobisissa eli hapellisissa tai anaerobosissa eli hapettomissa
oloissa kykenevät muuttamaan nitraattia nitriitiksi ja sitä edelleen
hapeksi ja typeksi. Fakultatiiviset kykenevät siihen sekä hapellisissa
että
hapettomissa oloissa.
Että simmoista ;-)
Jukka J.
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
Matti Pulkkinen
> tarvitse aina hapettomia olosuhteita. Jotkin Pseudomonakset ovat
> aerobisuuden suhteen fakultatiiveja eli kykenevät denitrifioimaan sekä
> aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Jokin Spirillium-laji
> denitrifioi myös pH 8,5:ssa aerobisissa olosuhteissa. Nitriittien
> denitrifikaatio tapahtuu parhaiten alueella pH 5,5-6,5.
>
Tuota noin, onkohan itseasiassa turvallista pitää pseudomonas- viljelmää
akvaarion
suodattimessa? Kyseisestä suvusta löytyy eväruton aiheuttajia ja
ihmisellekin vaarallisia
desinfiointiaineita ja antibiootteja sietäviä, pahamaineisia
sairaalabakteereja.
Onko tässä se vaaraa, että pirua torjutaan belsebuubilla?
Ville Kivisalmi
Sami J kirjoitti viestissä <9eh5ef$8l7$1...@news.koti.tpo.fi>...
>
>Denitrifikaatiobakteerit tarvitsevat ravinnokseen jotakin, jota ei
>välttämättä sinne hapettomaan pömpeliin ihan itsellään joudu. Siksi
>tiputtelen välillä Seran hapettomaan suodattimeen tarkoitettua
litkua.
>Joku joka tietää voisi kertoa mitä ne denitrifikaatiobakteerit
tarvitsevat,
>mutta muistaisin joskus lukeneeni, että jossakin päin käytetään
vodkaa, ja
>vedenpuhdistamoissa kai metanolia.
Joo. Denitrifikaatiota voidaan kai nopeuttaa hiilen lisäämisellä.
Etanoli ja metanoli ovat hyviä hiilenlähteitä. Muistaakseni suurissa
kasvihuonekurkkuviljelmissä kurkkujen hiilentarvetta tyydytetään
tiputtamalla viinaa kasvien juurille. Sinne kun pääsis!!! :-)
Olen ehkäpä lahiaikoina tilaamassa itselleni Primalcolta
preparointietanolia (INDUSTOL PEA3, etanolipitoisuus 89,9-p%,
denaturoimisaineita asetoni 2,7 p-%,
bentsyyli-dietyyli(2,6-ksylyylikarbamoyyli)ammoniumbentsoaatti) eli
karvasaine 0,0023 p%, vesi 7,4 p-%). En tiedä, voisiko tuota tiputella
hapettomaan suodattimeen (asetoni ja karvasaine hiukan pelottavat),
mutta jos joku muu sattuu tätä tarvitsemaan, niin ottakoon minuun
yhteyttä. Tilaus tulee halvemmaksi, jos tavaraa tilaa enemmän. En
vielä tiedä, koska olen tilausta tekemässä.
Ville Kivisalmi
Mari Kurki kirjoitti viestissä <9ehiif$4ht$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>TÄH???
>VOI PYHÄ ISÄ! Nyt kyllä meni blondilta yli, eikä edes jakausta
jättänyt...
Verä nyh henkees hyvä ihminen.
>Olisi ehkä sittenkin pitänyt valvoa ne kemiantunnit koulussa ( mutten
>silloin tiennyt ryhtyväni akvaristiksi ja tarvitsevani
tämmöisiä... ).
>Tuota... siis toi valutussuodatin on niinku kuitenkin jees?
No kyllä varmasti. Ja kyllähän valutussuodatimeenkin voi saada luotua
hapettomia olosuhteita esim. alimpaan keräilyaltaaseen (siis
muovilaatikkotornisiodattimen ollessa kyseessä.).
Ville Kivisalmi
Matti Pulkkinen kirjoitti viestissä <9eimed$295$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Tuota noin, onkohan itseasiassa turvallista pitää pseudomonas-
viljelmää
>akvaarion
>suodattimessa?
Ei ehkä, vaikka käisttääkseni (?) kaikki Pseudomonakset eivät olekaan
välittömia taudinaiheuttajia, mutta väittäisin, että Pseudomonakset
ovat niin yleisiä vesibakuja, että niitä löytyy varmaan kaikkien
akvaariosta kuitenkin - ainakin jonkin verran.
Erillinen Pseudomonas-viljelmä tuskin on kannattava perustettavaksi.
:-)
Maiju K Ruismaki
>Etanoli ja metanoli ovat hyviä hiilenlähteitä. Muistaakseni suurissa
>kasvihuonekurkkuviljelmissä kurkkujen hiilentarvetta tyydytetään
>tiputtamalla viinaa kasvien juurille. Sinne kun pääsis!!! :-)
Jotkut suihkuttavat orkidean lehtiä vodkaliuoksella.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Mari Kurki
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> wrote in message
news:3B0C9B5E...@dlc.fi...
> Hei!
> Tuskin tuota kemiantunneilla oli selvitetty ;-)
> Menee pikemmin mikrobiologian ja ehkä myös biokemian puolelle.
> Kyseessä nyt kummiskin ovat eräät bakteerisuvut, jotka joko
> aerobisissa eli hapellisissa tai anaerobosissa eli hapettomissa
> oloissa kykenevät muuttamaan nitraattia nitriitiksi ja sitä edelleen
> hapeksi ja typeksi. Fakultatiiviset kykenevät siihen sekä hapellisissa
> että
> hapettomissa oloissa.
>
> Että simmoista ;-)
> Jukka J.
Ihanaa, että joku sentään puhuu ihan blondinymmärrettävää suomen kieltä :-)
Tuo selvensi kummasti, kiitos Jukka.
T: Mari
Anne Kontula
Ville Kivisalmi <st...@vip.fi> kirjoitti viestissä:3b0b...@news.vip.fi...
>
> Anne Kontula kirjoitti viestissä ...
> >
> >anaerobinen tila, jossa nitraatin pitäisi hajota typpikaasuksi ja
> vedeksi
> >(menikö se noin???)
>
> Taitaa hajota typeksi ja hapeksi ja/tai typpioksiduuliksi.
Tänks! Eiköhän se noin ollut...
> Ihan tähän liittyen sivunmennen toteaisin, ettei denitrifikaatiokaan
> tarvitse aina hapettomia olosuhteita. Jotkin Pseudomonakset ovat
> aerobisuuden suhteen fakultatiiveja eli kykenevät denitrifioimaan sekä
> aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Jokin Spirillium-laji
> denitrifioi myös pH 8,5:ssa aerobisissa olosuhteissa. Nitriittien
> denitrifikaatio tapahtuu parhaiten alueella pH 5,5-6,5.
No TÄNKS!! Tätäpäs en tiennytkään... 8-) Onko näillä ko. pseudomonaksilla
käytännössä jalansijaa/merkitystä akvaario-olosuhteissa? Eikös ne yleisimmät
nitrifikaatiobakutkin ole fakultatiivisiä hapen suhteen, mutta anaerobisissa
oloissa vaan hajotustyön lopputuote on kaloille myrkyllistä? (Ajattelin siis
sitä, kun pönttösuodatin sammuu/sammutetaan liian pitkäksi ajaksi?)
-Anne
Jukka Järvi
Anne Kontula wrote:
>
>
> No TÄNKS!! Tätäpäs en tiennytkään... 8-) Onko näillä ko. pseudomonaksilla
> käytännössä jalansijaa/merkitystä akvaario-olosuhteissa? Eikös ne yleisimmät
> nitrifikaatiobakutkin ole fakultatiivisiä hapen suhteen, mutta anaerobisissa
> oloissa vaan hajotustyön lopputuote on kaloille myrkyllistä? (Ajattelin siis
> sitä, kun pönttösuodatin sammuu/sammutetaan liian pitkäksi ajaksi?)
>
> -Anne
Pönttösuodattimen sammuttamisen seurauksena taitavat monet täysin
anaerobiset
(hapettomissa oloissa viihtyvät bakteerit kukoistaa) bakteeritkan
saattavat
tuplata massansa jopa kolme kertaa tunnissa. Sitten syntyy mm.
rikkivetyä ja
kovin monenlaisia hapettomia hajoamistuotteita, jotka paitsi että ovat
myrkyllisiä,
myös riistävät vedestä välittömästi happea edelleen hajotakseen (vhk.
eli välitön
hapen kulutus).
Kalat sitten haukkovat "happea" ja/tai myrkyttyvät, kun suodatin taas
käynnistetään.
Mitkä bakteerit sitten jylläävät: ehkäpä hapellisissa oloissa itiöinä
säilyvät,
jotka sitten happipitoisuuden aletessa alkavat itää ja lisääntyä, sekä
tietenkin nuo
fakultatiivisesti aerobiset (eli hapellisissa ja hapettomissa oloissa
kasvavat).
TiLi
viestissä:ZxNO6.112$fo6....@read2.inet.fi...
> On käsittääkseni myös mahdollista saada/rakentaa valutussuodattimeen
> anaerobinen tila
Teoriassa ainakin. Käytännössä se vaatisi erittäin hidasta virtausta
suodattimessa tai vastaavasti suurikokoista hapetontaosaa. Ainoita järkeviä
mahdollisuuksia olisi eri suodatintyyppien rinnakkainen käyttö.
> Tämä kuitenkin taitaa olla aika tarkkaa puuhaa.
Kuvittelisin että hapettoman suodattimen käyttö olisi erittäin tarkkaa
puuhaa.
> Että systeemin saisi oikeasti toimimaan, tarvitaan tarkkoja mittauksia ja
> luultavasti runsaasti kokeiluja erikokoisilla pöntöillä, eri
> suodatinmateriaaleilla ja eri virtausnopeuksilla.
...ja ennenkaikkea tietoa siitä mihinkä hapettoman suodattimen toiminta
perustuu.
>
> -anne
Jukka Järvi
TiLi wrote:
>
>
> > Että systeemin saisi oikeasti toimimaan, tarvitaan tarkkoja mittauksia ja
> > luultavasti runsaasti kokeiluja erikokoisilla pöntöillä, eri
> > suodatinmateriaaleilla ja eri virtausnopeuksilla.
>
> ...ja ennenkaikkea tietoa siitä mihinkä hapettoman suodattimen toiminta
> perustuu.
>
> >
> > -anne
> >
>
> --
> * * * * * * * * *
>
> Timo Liusvaara
> timo.li...@trafox.fi
Hei!
Hapettomassa pönttösuodattimessa syntyy hyvinkin luultavasti typpeä,
mutta myös runsaasti rikkivetyä, ammoniakkia ja muita valkuaisaineiden
ja orgaamisten aineenvaihduntatuotteiden hapettomia hajoamistuloksia,
joista suuri osa myrkyllisiä ja välittömästi vedestä happea riistäviä,
pitkälle
pelkistyneitä yhdisteitä.
Hapettoman suodattimen pitäisikin olla hapellisen suodattimen perässä,
ohivirtauksessa
ja sen perässä tulisi olla hapetusyksikkö, jotta pelkistynyt vesi ei
päädy akvaarioon.
Tiedä sitten, mitä hyötyä vähäisellä typen poistolla saavutetaan kasveja
kasvavassa
makeavesiakvaariossa. Kasvittomassa merkitys voi olla toinen, mutta
vedenvaihtokin
poistaa ammoniumia ja nitraattia vedestä (Useimmiten ;-)
Hulda L.
Vielä joskus koittaa päivä...
Yksi asia ji kuitenkin vielä pikkuisen hampaankoloon: Eihän juuri
mitenkään voi käydä niin että valutussuodattimeen muodostuu hapeton (tai
hapellinen) tila jossa nämä pseudomonakset, spirilliumit ja muut
tieteishahmoita vaikuttavat tyypit ottavat tilanteen haltuunsa,
muuttavat nitraatin takaisin nitriitiksi mutta eivät hajotakkaan sitä
typeksi ja vedeksi, ja viattoman näköisestä, joskin hyvin
epäesteettisestä uudesta suodattimestani tuleekin katastrofi?
Ikävää etten voi enempää tällä palstalla itseäni sivistää. Uutisryhmä
menee viestin lähetettyäni jumiin kunnes serveri(?) on buutattu.Siis
osallistun \'kuunteluoppilaana\' ja jälkikäteen kommentoijana.
Jukka Järvi
No ei ainakaan pitäisi voida!
Jos vesi valuu ilmatilassa suodattimen läpi ja ilma liikkuu
suodatinmassan
läpi, niin ei mene hapettomaksi.
Hapettomaksi voi sitävastoin mennä pysäytetty pönttösuodatin, mutta
sehän
ei ole valutussuodatin (tosin märkä/kuivasuodatin on aina täyttövaiheen
aikana valutussuodatin)
Marjatta Ojala
Niin...se on tuo Ville tuollainen sanaseppo....
Tarkemmin sanottuna ei niistä kemiantunneista tuohon edellä olevaan paljon
hyötyä ole...biologian tunneista pikemminkin...
Siinä vaiheessa kun Ville alkaa lauko edellä olevaa tekstiä suustaan ulospäin
kannattaa nyökytellä tietäväisen näköisenä ja vaihtaa puheenaihetta - tämä on
nimittäin testattu asia...
Marjatta
--
" Kala ei ole eläin, mutta se luokitellaan eläinkuntaan. Kala voi olla
nisäkäs, mutta ei siltikään ole eläin, ellei sillä ole jalkoja."
Kuolematon legenda by TARJA JA KISUT
Ville Kivisalmi
Marjatta Ojala kirjoitti viestissä <3B0E3958...@tpu.fi>...
>
>Niin...se on tuo Ville tuollainen sanaseppo....
>Tarkemmin sanottuna ei niistä kemiantunneista tuohon edellä olevaan
paljon
>hyötyä ole...biologian tunneista pikemminkin...
>
>Siinä vaiheessa kun Ville alkaa lauko edellä olevaa tekstiä suustaan
ulospäin
>kannattaa nyökytellä tietäväisen näköisenä ja vaihtaa puheenaihetta -
tämä on
>nimittäin testattu asia...
Kuulepas Marjatta [naputtelee etusormella pöytälevyä].
Piipahdahan sinäkin siellä TAMK:n kirjaston hyllyllä (siellä
pölyisimmässä peränurkassa), jossa lukee "628". Sieltä löydät
erinäisiä kiereselkäisiä rusahtaneita 60-luvulla painettuja vihkosia
(joita vain minä lainaan) joista saatat löytää mitä vain
mielenkiintoista. :-)
Marjatta Ojala
>
> Piipahdahan sinäkin siellä TAMK:n kirjaston hyllyllä (siellä
> pölyisimmässä peränurkassa), jossa lukee "628". Sieltä löydät
> erinäisiä kiereselkäisiä rusahtaneita 60-luvulla painettuja vihkosia
> (joita vain minä lainaan) joista saatat löytää mitä vain
> mielenkiintoista. :-)
>
> VILLE KIVISALMI
Huh...siellä luokassa meillä näyttää olevan
"Kunnallistekniikka.Ympäristönsuojelutekniikka. Valaistustekniikka."...
Kyllä sieltä lainaavat paljonkin kirjoja nuo Environmental managementin
opiskelijat ja joku kumma Kivisalmikin...
Kaikemoisille tyypeille sitä tuleekin annettua hövelisti kirjoja ihan
kotilainaan - saattaa pahus oppia vaikka jotain...
Jotain "tunnettua" henkilöä lainatakseni, sanon: älä vedä hernekeittoa
nenäonteloosi ;-D
Marjatta
--
" Kala ei ole eläin, mutta se luokitellaan eläinkuntaan. Kala voi olla
nisäkäs, mutta ei siltikään ole eläin, ellei sillä ole jalkoja."
Kuolematon legenda by TARJA JA KISUT
* * * * * * * * * * * *
Tampere Polytechnic Library
phone: +358 3 2647 288
gsm: +358 40 7255 785
* * * * * * * * * * * *
Sami J
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3B0E1B2C...@dlc.fi>...
>
>
>Hapettoman suodattimen pitäisikin olla hapellisen suodattimen perässä,
>ohivirtauksessa
>ja sen perässä tulisi olla hapetusyksikkö, jotta pelkistynyt vesi ei
>päädy akvaarioon.
>
litraa/vuorokausi- vauhtia ja tippumalla pisaroina veteen (kuten minulla),
niin ei kai se voi kauhean pahaa happivajetta aiheuttaa? Omat kalani
hengittelevät hyvin rauhalliseen tahtiin. Sensijaan jos pari lisävirtausta
tuottavaa sisäsuodatinta tukkeentuu, niin hengitystiheys kasvaa noin
nelinkertaiseksi.
Sami
Jukka Järvi
Ei kai,
mutta mikä on tuon hapettoman suodattimen todellinen merkitys?
210 litraa viikossa läpi ;-)
Sami J
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3B110973...@dlc.fi>...
>
>
>Ei kai,
>mutta mikä on tuon hapettoman suodattimen todellinen merkitys?
>210 litraa viikossa läpi ;-)
>
ei sitä oikeastaan näytä.
Jutun juonihan on siinä, että se 210 litraa viikossa mitä sieltä tulee on
täysin nitraatitonta kun taas vesihanasta tulevassa nitraattia on melko
paljon täällä. Vettä vaihtamalla ei nitraattitasoa voinut saada hyviin
lukemiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi: vaihdan silti vettä keskimäärin 10
päivän välein 160 litraa.
Sami