Sfnetin alkuvuodet ?
Pekka Siltala
ole lentokone niin kysyisin että onkohan jossakin saatavilla sfnetin
historiakuvausta ? Koska usenet rantautui Suomeen, ja millainen oli
alunalkaen ryhmäkokoonpano (mikä oli ensimmäinen luotu sfnet -ryhmä?),
Jonkinverran on saatavilla materiaalia yleisesti Internetin yleisestä
tulosta Suomeen, kuten se että ensimmäinen sähköpostiviesti lähetettiin
1983 - mutta sfnetin syntyhistoria on hämärän peitossa.
Mikä muuten on ollut alunalkaen sfnetin suhde funetiin silloin historian
hämärissä ?
--
Pekka
akar...@kanto.jyu.roskantappo.fx
: Täällä kun on varmasti sellaisia henkilöitä, jotka tietävät ettei PDP-11
: ole lentokone niin kysyisin että onkohan jossakin saatavilla sfnetin
: historiakuvausta ?
Me too, haluan tietää. Osviittaa? (Hyvä kysymys, Pekka!)
-=-=-= A.K.Arsniva -=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
=-=-=- homo ludens =-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=
Matti Saarinen
> Pekka Siltala <ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote:
> : Täällä kun on varmasti sellaisia henkilöitä, jotka tietävät ettei PDP-11
> : ole lentokone niin kysyisin että onkohan jossakin saatavilla sfnetin
> : historiakuvausta ?
>
> Me too, haluan tietää. Osviittaa? (Hyvä kysymys, Pekka!)
Koko homman tässä maassa aloittanut henkilö, Hannu-Matti
Järvinen, on lomalla. Joku silloin (1983?) FUUGissa
tai täällä TTKK:lla vaikuttanut henkilö voi tietää
asioista myös jotain.
--
- Matti -
J{rvinen Hannu-Matti
>Täällä kun on varmasti sellaisia henkilöitä, jotka tietävät ettei PDP-11
>ole lentokone niin kysyisin että onkohan jossakin saatavilla sfnetin
>alunalkaen ryhmäkokoonpano (mikä oli ensimmäinen luotu sfnet -ryhmä?),
>Jonkinverran on saatavilla materiaalia yleisesti Internetin yleisestä
>tulosta Suomeen, kuten se että ensimmäinen sähköpostiviesti lähetettiin
>1983 - mutta sfnetin syntyhistoria on hämärän peitossa.
Sfnetin historiaa ei liene kukaan kirjoittanut. Sähköpostin lähettämisellä
viitannet Unix-maailman uucp-verkkoon, koska kyllä paikallisia posteja
oli lähetelty jo aiemmin.
Yleensä verkon ensihetkistä ei ole kerätty tietoa mihinkään, mikä tietenkin
on vahinko. Asiaa on joskus kyselty täälläkin, ja minulla on tallessa
silloinen vastaukseni.
Siitä editoituna ja päiviteltynä seuraava kertomus:
Suomen korkeakouluissa alettiin hankkia yhteyksiä ulkomaisiin
koneisiin vuoden 1983 tienoilla. Aktiivisia toimijoita olivat
mm. Juha Heinänen (Tampereella, ensin Tampereen yliopistolla, sitten
Tampereen Teknillisellä Korkeakoululla), Akif Ali ja Timo Kunnas
(Helsingissä, Teknillisellä Korkeakoululla). TKK:sta yhteyksiä
otettiin tietääkseni suoraan silloiseen Euroopan pääkoneeseen mcvaxiin
Hollannissa, ja Tampereelta Enea Dataan Ruotsissa. Kumpi näistä
yhteyksistä koeteltiin ensin, en osaa sanoa. Meillä oli jo
koeyhteyksia välillä TKK-TTKK, käsittääkseni vuonna 1985, mutta sitten
kokeilut Helsingissä päättyivät äkisti, ja avainhenkilöitä lähti pois
TKK:lta. Tampereen yhteys kuitenkin vakiintui nopeasti, ja siitä tuli
"de facto" Suomen "backbone" eli pääkone, vaikka muodollisesti tätä
asemaa ei kukaan antanut - ei tainnut tulla edes mieleen.
Kaikki edelläkuvattu on siis tapahtunut UUCP-verkon puitteissa ja
siis Unix-käyttäjäyhdistyksen kautta. Alkuvaiheessa Suomessa ei
ollut FUUGia, vaan suomalaisetkin kuuluivat Ruotsin käyttäjäyhdistykseen.
FUUGin perustava kokous oli TKK:lla suhteellisen aikaisin, ensimmäisten
yhteyksien jälkeen mutta ennen toiminnan keskeytymistä Helsingissä.
Tampereen yhteydet olivat aluksi Tampereen yliopistolta, mutta kun
Juha Heinänen siirtyi viimeistelemään väitöskirjaansa TTKK:lle,
siirtyi yhteyskin yliopistolta TTKK:lle, koneelle tut, myöhemmin
tut.uucp, joka oli Tietojenkäsittelytekniikan laitoksen kone. Kun Juha
sitten lähti vuodeksi Yhdysvaltoihin, siirtyi koneen ylläpito minulle
(siis Hannu-Matti Järviselle).
Kun yhteys Tampere-Enea oli vakiintunut, alettiin sen kautta tuoda
Suomeen myös uutisia. Alkuvaiheessa TTKK:n kone (PDP11/24) ei
pystynyt niitä välittämään eteenpäin (käsittelimme niitä
erikoisohjelmalla, koska news-ohjelmisto ei pyörinyt PDP:ssä), ja
vasta ensimmäisen Sun-koneen tultua (Sun 2/120), pystyimme toimimaan
varsinaisena välittäjäkoneena. Tuo kone saatiin käyttökuntoon 1984
joulun ja uudenvuoden 1985 välisellä viikolla ja yhteyksiä sillä
alettiin ottaa vuoden 1985 alussa.
Tilanne oli siis kehittynyt sellaiseksi, että Suomen kaikki julkiset
uucp-yhteydet kulkivat TTKK:n kautta. Muita suomalaisia koneita oli sitten
liittyneenä TTKK:n koneeseen. Yhteyksiä oli mm. Helsingin suuntaan,
Joensuuhun, Ouluun ja muutamaan yritykseen. Valitettavasti minulla ei
ole enää tallella yhtään yhteyspiirrosta noilta ajoilta.
Koska koneet välittivät jo ulkomaisia uutisia (hierarkia oli net,
jonka alla oli kaikki yleismaailmalliset ryhmät; suuri
ryhmähierarkiamuutos tehtiin myöhemmin, ja sen pohjalta syntyivät
nykyäänkin käytössä olevat pääryhmät sci, soc, jne. lukuunottamatta
ryhmää alt, joka perustettiin myöhemmin "anarkistelle"), nousi esille
idea Suomen hierarkian perustamisesta. Silloisen autojen maatunnuksen
mukaan oli luonnollista antaa hierarkian nimeksi sfnet, mikä
jälkiviisaasti ajateltuna oli virhe, mutta sitä ei kukaan silloin
tullut ajatelleeksi.
Loin ensimmäiset sfnet-ryhmät vuoden 1985 loppupuolella. Tämä tieto
on muistinvarainen, mutta en usko sen paljon heittävän. Ennen vuotta
1985 sfnetiä ei varmasti ollut, koska meillä ei ollut sopivaa konetta,
kuten yllä on kerrottu. Kansainvälisten ryhmien mallin mukaan
ensimmäiset kaksi ryhmää olivat sfnet.general ja sfnet.followup.
Joitakin muitakin ryhmiä sitten tuli, mutta melko pian pidettiin
ensimmäinen äänestys, jossa silloinen verkkokansa päätti, että sfnetin
ryhmänimet olisivat suomenkielisiä. Syntyi sfnet.juoru, ja general ja
followup kuopattiin. Alkuvaiheessa sfnetin ryhmät olivat varsin
hiljaisia, sillä tarvittavaa kriittistä massaa ei syntynyt kovin
nopeasti.
Suomen Unix-käyttäjäyhdistys siirsi sitten muodollisesti pääkoneen
Penetroniin vuonna 1986, ja Johan (Julf) Helsingius vastasi pääkoneen
toiminnasta. TTKK-Enea-yhteyttä ei kuitenkaan katkaistu, ja koko sen
vuoden, kun pääkone oli muodollisesti Helsingissä, uutiset kuitenkin
tulivat TTKK:n kautta Suomeen. Sähköposti meni suoraan Penetronista
(penet.uucp) mcvaxiin Hollantiin. Pääkoneen status palautettiin
kuitenkin pian Tampereelle, ja Helsingin alueen jakelukoneeksi tuli
TKK:n santra. Kun Penetron oli pääkoneena, alkoi ensimmäisen kerran
Funet vaikuttaa yhteyksiin siten, että sen rahoituksella saatiin
TTKK:lle X.25 liittymä, jonka kautta otettiin yhteydet sekä Helsinkiin
että Ruotsiin. Tähän asti kaikki yhteydet perustuivat 2400 baudin
modeemiin ja puhelinlinjaan. Myöhemmin TKK:n ja TTKK:n välinen yhteys
siirtyi FUNETin johdoille. Funetilla ei siis ollut mitään tekemistä
sfnetin synnyn kanssa, mutta tiedonsiirtoyhteyksien kylläkin.
Funetin saatua perusjärjestelmänsä toimimaan innostui Harri Salminen
uutisista, ja ilmoitti aikovansa perustaa liudan uusia ryhmiä, johon
minä vastasin, ettei se nyt ihan noin käy. Ristiriita ratkesi siten,
että perustettiin johtotroikka, jossa oli FUNETin edustaja (Harri
Salminen), FUUGin edustaja (Petri Ojala) ja minä. Tässä vaiheessa
tehtiin suuri hierarkiauudistus, jossa syntyivät nykyiset
päähierarkiat, jotka ovat lähinnä Harrin ideoimia. Vähitellen roolien
edustuksellisuus väheni eikä lopettaneiden tilalle valittu
ketään. Lopulta troikasta ei ollut jäljellä kuin minä. Lars
Wirtzenius oli toisena koordinaattorina vuosina 1995-1996, jonka
jälkeen olen jatkanut hommassa yksin.
Nyt pääsin niin pitkälle, että kysyjän vastauksiin on vastattu. Ehkä
joskus pitäisi kirjoittaa tarkemmin ja enemmän.
--
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi
Ville Mattila
>
> Nyt pääsin niin pitkälle, että kysyjän vastauksiin on vastattu. Ehkä
> joskus pitäisi kirjoittaa tarkemmin ja enemmän.
Tarkempi historiikki olisi oikein mukava pläjäri, mutta tämäkin
vastauksesi oli todella informatiivista luettavaa. Kiitos
siitä.
Aika nopeasti 1985 ollaan menty eteenpäin. 1990 oli jo TKK:llä
hyvät ellei loistavat uutispalvelut. Mitä nyt gnus oli hieman
resurssisyöppö. No onnksi muisti ja rauta halpenivat nopeasti.
- Ville
Pekka Siltala
news:7o6j7r$r43$1...@baker.cc.tut.fi...
Ensimmäiseksi kiitos erittäin hyvästä vastauksesta, ja pahoittelut vaivasta
jonka sen naputteleminen saattoi aiheuttaa.
> Penetroniin vuonna 1986, ja Johan (Julf) Helsingius vastasi pääkoneen
> toiminnasta. TTKK-Enea-yhteyttä ei kuitenkaan katkaistu, ja koko sen
Olikohan kyseessä Johanin sittemmin kuululuisan
anon.penet.fi -anonyymipalvelimen esi-isä ? Mitä käyttöjärjestelmää muuten
tuolloin isoissa koneissa käytettiin, BSDtäkö ?
> Wirtzenius oli toisena koordinaattorina vuosina 1995-1996, jonka
> jälkeen olen jatkanut hommassa yksin.
Yhdellä miehelle on siis aikojen saatossa kasautunut melkoinen vastuu ja
työmäärä, ei voi kuin nostaa hattua.
Myöhemmin -90 luvulle tultaessa alkoiko muuten Niilo Neuvon SciFi
(ensimmäinen Suomalainen ISP) tarjoamaan palvelujaan hyväksikäyttäen alussa
tut.fi:n koneita ? Asiasta on epäselvyyttä, eivätkä vanhimmatkaan
scifiläiset enää muista miten asia oikein oli.
Tiedonsiirtoyhteyksistä sen verran, että oliko artikkelissa mainittu
nimenomainen TKKn ja TTKKn välinen yhteys siis myös ensimmäinen yhteys
myöh.nk. Funetissa ? Jaetaanko nykyään newsfeed kaikille funetin
palvelimesta, vai onko korkeakouluilla omat systeemit, eli voisiko jossakin
sanoa olevan sfnetin 'root' hakemisto jonka kanssa kaikki muut spoolaavat
(news.tut.fi) ?
Niin, ja hieman off-topic, eli monista tuon ajan veteraaneista tuli
miljonäärejä kuten kunnianarvoisasta herra Helsingiuksesta, ymmärtääkseni
Harri Salminen on CSCllä ja vastaa nic.funet.fi:stä jne. - ovatko kaikki -80
luvulla mukana olleeet siis edelleen mukana kuvioissa jossakin muodossa ?
--
Pekka
J{rvinen Hannu-Matti
Pekka Siltala <pekka....@terranova.fi> wrote:
>J{rvinen Hannu-Matti <h...@kuukkeli.cs.tut.fi> wrote in message
>news:7o6j7r$r43$1...@baker.cc.tut.fi...
>> toiminnasta. TTKK-Enea-yhteyttä ei kuitenkaan katkaistu, ja koko sen
>Olikohan kyseessä Johanin sittemmin kuululuisan
>anon.penet.fi -anonyymipalvelimen esi-isä ? Mitä käyttöjärjestelmää muuten
>tuolloin isoissa koneissa käytettiin, BSDtäkö ?
Yliopistokoneissa oli tavallisesti BSD 4.2 tai joissain PDP-laitteissa
BSD 2.9. Kaupallisella puolella oli System V juuri tunkemassa markkinoille,
ja monia sen murteita oli käytössä.
>Myöhemmin -90 luvulle tultaessa alkoiko muuten Niilo Neuvon SciFi
>(ensimmäinen Suomalainen ISP) tarjoamaan palvelujaan hyväksikäyttäen alussa
>tut.fi:n koneita ? Asiasta on epäselvyyttä, eivätkä vanhimmatkaan
>scifiläiset enää muista miten asia oikein oli.
Korkeintaan siten, että kokemus ja ymmärrys asioista oli opittu tut.fi:llä.
Kaupallinen toiminta oli alusta lähtien omalla koneella.
>Tiedonsiirtoyhteyksistä sen verran, että oliko artikkelissa mainittu
>nimenomainen TKKn ja TTKKn välinen yhteys siis myös ensimmäinen yhteys
>myöh.nk. Funetissa ?
Funetia ei oltu vielä perustettu...
>Jaetaanko nykyään newsfeed kaikille funetin
>palvelimesta, vai onko korkeakouluilla omat systeemit, eli voisiko jossakin
>sanoa olevan sfnetin 'root' hakemisto jonka kanssa kaikki muut spoolaavat
>(news.tut.fi) ?
Ei ole varsinaista root-hakemistoa, mutta käytännössä väälitys
tapahtuu funetin koneiden kautta.
>Niin, ja hieman off-topic, eli monista tuon ajan veteraaneista tuli
>miljonäärejä kuten kunnianarvoisasta herra Helsingiuksesta, ymmärtääkseni
>Harri Salminen on CSCllä ja vastaa nic.funet.fi:stä jne. - ovatko kaikki -80
>luvulla mukana olleeet siis edelleen mukana kuvioissa jossakin muodossa ?
Artikkelissa nimeltä mainituista Juha Heinänen on yksi johtavista
tietoliikenneasiantuntijoista. Hänet on jenkkilehdissä noterattu jopa
maailman kymmenen johtavan asiantuntijan joukkoon.
Petri Ojala on tietääkseni Eunetin palveluksessa. Akif Alista ja Timo
Kunnaksesta en ole aikoihin kuullut mitään, mutta noilla nimillä löytyy
Cernistä pari työntekijää.
Luettelosta kyllä puuttuu monta käytännön työtä tehnyttä kaveria.
--
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi