Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Minolta

0 views
Skip to first unread message

Reijo Koskinen

unread,
Oct 5, 2001, 3:55:24 AM10/5/01
to
Onko Minolta DiMAGE7 hintansa väärtti ?

Kukaan ei täällä lähiaikoina ole ainakaan
esittänyt yhtään mielipidettä kyseisestä
Digitaalikamerasta.

Kari Tuomi

unread,
Oct 5, 2001, 5:19:22 AM10/5/01
to
"Reijo Koskinen" <rei...@faarit.org> wrote in message
news:3BBD676C...@faarit.org...

Kyseisen kameran automaattitarkennusta on moitittu huonoksi. Lisäksi kamera
on patterisyöppö.

Muuten varmaan kelpo peli.

Kari


Reijo Koskinen

unread,
Oct 5, 2001, 6:18:49 AM10/5/01
to
Kari Tuomi wrote:

> Kyseisen kameran automaattitarkennusta on moitittu huonoksi. Lisäksi kamera
> on patterisyöppö.

Yksi tuttuni tuollaisen jo ehti hankkimaan.
Eikä hän ole valittanut että olisi mitenkään
erikoisen ahne akkujensyöjä.

> Muuten varmaan kelpo peli.

Täytynee maltaa vielä hekten aikaa että kyseisen
kameran hinta asettuu "ei niin aktiivisen" käyttäjän
kukkarolle sopivaksi.

--
Reijo Koskinen reijo.k...@faarit.org
Harmaalokkikuja 17 B 6 23500 Uusikaupunki
Tel+358(0)2 8418 994 Work+358(0)2 8421 775
Mobile +358 (0)40 5010720

Marko Björkroth

unread,
Oct 7, 2001, 2:34:22 PM10/7/01
to
Kari Tuomi wrote:
>
> "Reijo Koskinen" <rei...@faarit.org> wrote in message
> news:3BBD676C...@faarit.org...
> > Onko Minolta DiMAGE7 hintansa väärtti ?

Minusta MIKÄÄN digikamera ei ole hintansa väärti, koska niillä on hintaa
noin kolminkertaisesti vastaavantasoiseen filmikameraan verrattuna. Se
on vaan pakko maksaa, jos kuvat pitää heti saada käyttöön /
katseltavaksi kameran näytöllä.

> > Kukaan ei täällä lähiaikoina ole ainakaan
> > esittänyt yhtään mielipidettä kyseisestä
> > Digitaalikamerasta.
>
> Kyseisen kameran automaattitarkennusta on moitittu huonoksi. Lisäksi kamera
> on patterisyöppö.

Kuulemma useimmat muutkin digit ovat yhtä hitaita. Pari Nikon Coolpix
9xx -sarjan kameran ex. käyttäjää on kommentoinut Nikonin olevan samaa
tasoa ja hämärässä jopa hitaampi. Järkkäreihin verrattuna tulee turpiin
ja kunnolla. Minulla oli lähes vuosikymmenen takaista tekniikkaa
edustanut Minoltan 7xi, joka laajakulmazoomin kanssa tarkensi
parhaimmillaan kolmasosassa Dimagen tarvitsemasta ajasta (n. 1,5 s).
Tilannekuvauksen voi siis unohtaa, ellei opettele käyttämään
käsitarkennusta (kuulemma toimiva ratkaisu, vaikkei hervottomasti
pyörivä fly-by-wire -tarkennusrengas houkuta).

Dimage käyttää samaa kontrastieroihin perustuvaa tarkennusjärjestelmää
kuin monet muutkin digikamerat. Aina, kun tarkennus aktivoidaan, kamera
joutuu sahaamaan koko tarkennusalueen läpi ennenkuin se voi päätellä
mikä on oikea tarkennusetäisyys. Näin siinäkin tapauksessa, että
tarkennus oli jo valmiiksi kohdallaan. Järkkärien käyttämä systeemi
kertoo suoraan, onko tarkennus kohdallaan ja kumpaan suuntaan sitä pitää
ruuvata ellei näin ole.

Plussapuolella Dimagessa on väärin tarkennettujen kuvien vähänen määrä.
Kamera näyttää valitsemansa tarkennuspisteen etsimessä ja _yleensä_
etsinkuvasta näkee myös onnistuiko tarkennus oikeasti (laajakulmapäässä
ja/tai hämärässä aika vaikeaa/mahdotonta). Töissä on digipokkari (G1),
jonka kuvista (niin minun kuin muidenkin ottamista) pahimmillaan
kolmannes on väärin tarkennettuja. Pikkuruisella nestekidenäytöllä
kaikki näyttää olevan OK ja totuus paljastuu vasta, kun kuvia katsoo
tietokoneen näytöllä.

Virrankulutusta on Dpreview:ssä ynnä muualla puitu jo kyllästymiseen
asti. Jatkuvaa toiminta-aikaa saa yhdellä akkusatsilla noin tunnin,
mutta käytännössä kamera on suurimman osan ajasta virransäästötilassa,
josta se herää laukaisinta koskettamalla. Kahdessa akkusatsissa riittää
virtaa pidempään kuin minussa.

Dimagen elektroninen etsin (EVF) oli kyllä melkoinen järkytys
ensinäkemältä; kuin olisin katsellut jotain stadionin tulostaulua parin
metrin päästä - näkyi vain iso joukko vilkkuvia neliöitä. Kummasti
tuohonkin tottui parissa päivässä. Optiseen etsimeen verrattuna
resoluutio on surkea, mutta sen vastapainoksi kuva-ala on 100% ja
etsinkuvan avulla voi arvioida, miltä lopullinen kuva näyttää kunhan
ensin tottuu etsimen omituisuuksiin. Takaseinän nestekidenäyttö on tässä
mielessä ihan toivoton, koska sen kontrasti riippuu katselukulmasta.
Kääntyvä etsin on jalustan kanssa kiva, koska Cullmannin kolmijalan
keskiputkea (lue: letkua) ei sen ansiosta tarvitse nostaa. Ryhmäkuvatkin
voi ottaa kamera rinnan korkeudella, jolloin ei tule tätä iso pää ja
pienet jalat -ilmiötä. Joissain erityistilanteissa kaipaisin kyllä
kääntyvää nestekidenäyttöäkin.

Makrokuvaus on lasten leikkiä verrattuna järkkäri + loittorengas
yhdistelmään. Syväterävyyttä on paljon enemmän -> ei ole pakko himmentää
niin paljoa -> suljinajat eivät kasva liian pitkitsi ja kuvaus onnistuu
hyvin käsivaraltakin. Kameraa täräyttävän peilin puutekin tuntuu tekevän
eroa järkkäriin telepäässä, jossa voi hyvin käyttää pari pykälää
pidempiä suljinaikoja.

Laajakulmapäässä on aika reipas tynnyrivääristymä, vaikka kuvan nurkat
onkin "vedetty suoriksi". Kuvan reunoilta mitattu vääristymä ei siis
kerro koko totuutta, koska kuva-alan sisällä vääristymä on suurempi.
Muuten optiikka on hyvä, ei esim. ole pakko himmentää paria pykälää,
että saisi teräviä kuvia, kuten järkkärillä. Minoltan
järkkäriobjektiivien tapaan suotimien kanssa saa olla tarkkana.
Ohutkehyksinen UV-suodin on OK, mutta n. 7 mm paksuinen
polarisaatiosuodatin vinjetoi. Pitää joskus hankkia slim-malli...

Kameran käyttöliittymä on jopa parempi kuin vanhassa järkkärissäni
(7xi), vaikka kamera on monipuolisempi (salamavalon kompensointi,
salaman jälkitäsmäys ym.). Melkein kaikki asetukset saa tehtyä
nappuloita väännellen, tarvitsematta laskea kameraa silmiltä. Pahimmat
puutteet ovat valikoihin piilotettu salamavalon kompensointi (sen saisi
minun puolestani vaihtaa värikylläisyyden säätönamiskan paikalle) ja
zoomausnappi, jota en vieläkään ole oppinut löytämään käsikopelolta.
Ikävä kyllä kamerassa ei ole kunnollista "tähtää ja laukaise, me teemme
loput" -automatiikkaa, tehdasasetukset ovat ihan toivottomat.
Valotusmittarikin on epäluotettavampi kuin järkkärissä, mikä osoittaa
hyvin ettei mittaussegmenttien lukumäärä (300 vs. 14) ole laadun tae.

Koska kameran oma väriavaruus on laajempi kuin yleensä käytetty sRGB,
pitää kuvat muuntaa sopivaan väriavaruuteen kameran mukana tulleella
ohjelmalla (DIVU). sRGB, jota useimmissa kamera-arvoisteluissa on
käytetty (jos muunnos ylipäätään on ymmärretty tehdä), johtaa minun
mielestäni liiankin kylläisiin väreihin (vihreä ruoho menee "tukkoon")
ja tuottaa sävyvirheitä, kuten violetin muuttumisen punaiseksi. AdobeRGB
on neutraalimpi, näytöllä jopa haalea, mutta antaa realistisemmat värit
Epsonin mustesuihkulla tulostettaessa. Ikävä kyllä DIVUssa on bugeja
ihan tarpeeksi. Jos sillä muuttaa kuvan kokoa, niin pakkaussuhdetta ei
voi enää säätää, ja tiedostoista tulee järjettömän suuria. Minä
haluaisin tehdä kaikista kuvista mahdollisimman helposti ja nopeasti
pieniresoluutioiset esikatselu/sähköpostikuvat, mutta nyt kuvia joutuu
muokkaamaan vielä toistamiseen DIVUn jäljiltä.

Kun vaatimuksinani olivat laajakulmaoptiikka, käsikäyttöinen zoom
(moottirizoomi sopii vain ja ainoastaan videokameroihin), riittävästi
pikseleitä A3-tulosteisiin ja hintaa alle kymppitonni, niin
valinnanvaraa ei ollut (eikä ole vielä nytkään), vaikka tinginkin hieman
alkuperäisistä vaatimuksistani (24 mm laajakulma ja väh. 6 megapikseliä)
kyllästyttyäni odottamaan. Diaskanneri ehti jo olla
"väliaikaisratkaisuna" kolme vuotta ;-)

Marko

0 new messages