Olikos listalla jotain konsensuksen tapaista talouskriisin syistä?
app
How Did We Get into This Financial Mess?
by Lawrence H. White
http://www.cato.org/pubs/bp/html/bp110/bp110index.html
As policymakers confront the ongoing U.S. financial crisis, it is
important to take a step back and understand its origins. Those who
fault "deregulation," "unfettered capitalism," or "greed" would do
well to look instead at flawed institutions and misguided policies.
The expansion in risky mortgages to underqualified borrowers was
encouraged by the federal government. The growth of "creative"
nonprime lending followed Congress's strengthening of the Community
Reinvestment Act, the Federal Housing Administration's loosening of
down-payment standards, and the Department of Housing and Urban
Development's pressuring lenders to extend mortgages to borrowers who
previously would not have qualified.
Meanwhile, Freddie Mac and Fannie Mae grew to own or guarantee about
half of the United States' $12 trillion mortgage market. Congressional
leaders pointedly refused to moderate the moral hazard problem of
implicit guarantees or otherwise rein in their hyperexpansion, instead
pushing them to promote "affordable housing" through expanded
purchases of nonprime loans to low income applicants.
The credit that fueled these risky mortgages was provided by the cheap
money policy of the Federal Reserve. Following the 2001 recession, Fed
chairman Alan Greenspan slashed the federal funds rate from 6.25 to
1.75 percent. It was reduced further in 2002 and 2003, reaching a
record low of 1 percent in mid-2003 - where it stayed for a year. This
set off what economist Steve Hanke called "the mother of all liquidity
cycles and yet another massive demand bubble."
The actual causes of our financial troubles were unusual monetary
policy moves and novel federal regulatory interventions. These poorly
chosen policies distorted interest rates and asset prices, diverted
loanable funds into the wrong investments, and twisted normally robust
financial institutions into unsustainable positions.
app
kuinka perussivistyneelle (ekonomeja ja oikeusoppineita on meillä
firmassa talo täynnä) voisi yrittää myydä ajatusta, että liberalismi
ja regulaation puute eivät olleet syynä.
Lisäkysymys: onko meillä joku konsensus siitä, mitä nyt keskellä
kriisiä pitäisi tehdä?
Imu
> firmassa talo täynnä)
Ektoplasma
Näin se meni joltain osin.
Mutta nyt on ehdottomasti tarkennettava että ilman huomattavaa
tavoitekoron (fderal funds rate laskua) ja vastaavan suurista
reaalikoron laskua investointien tuottovaatimus ei olisi laskenut niin
alas että asuntoluottoja olisi myönnetty liian alhaisila vakuuksilla.
Toiseksi ,,, tuotto odotukset ovat esim. em. subprime asuntoluottojen
säädellystä myöntämisestä ja markkinoiden spekulatiivisista tuotto
odotuksista johtuen korkeampia joillain aloilla kuten IT sektorilla
kuin muilla sektoreilla -- ja tästä syystä talouden yleinen
ylituotantokriisi ilmenee ensiksi juuri näillä alhaisten
tuottovaatimusten tai korkeiden tuotto odotusten sektoreilla.
Perusongelma on kuitenkin koko talouden yleinen ylituotantokriisi mikä
ilmenee vähemmän liika investoiduilla sektoreilla vain erilaisilla
viiveillä. Koko talouden aikaisempien tuotto odotusten romahtamnen ei
siis ole ensisijaisesti seurausta mistään
kiinteistömarkkinoiden kysynnän laskun tai maksamattomien luottojen
vaikutuksesta kysynnän laskuna muussa taloudessa.
Kaikkein vähiten on kyse luottolamasta eli siitä, että uusien
luottojen korot olisivat niin korkeita että reaalisesti kannattavat!
uudet investoinnit olisivat tästä syystä vähentyneet. Korkeintaan
voidaan sanoa, että kiinteistökuplan romahdus johti tuotto odotusten
muuttumiseen realistisemmiksi muussa taloudessa -- niin että tuotto
odotuksissa on vähemmän inflaatiosta johtuvan hyödykkeiden hintojen
nousun odotusta.
Jos reaaliomaisuuden hintojen keskimääräisestä noususta vähennetään
monetaarinen inflaatio ja sen siirtyminen viiveellä suoraan ko.
omaisuuden hintoihin -- saadaan rahamäärän muutoksista johtuvia
inflaatio tai deflaatio odotuksia sisältämätön hintojen muutosvauhti.
USA:n M3 Monetaarinen inflaatio lienee kaksinumeroinen. Kun
potentiaalisesta reaaliomaisuuden vähennetään vielä muut väärät liian
suuret kulutuksen tuotto odotukset saadaan hintojen laskuvauhti missä
ei vielä ole edes mitään paniikkilisää.
ZZZ
Jos taas palataan erilaisiin lamaselityksiin niin selkeintä on
vaihtoehtoisia teorioita esitelelssä verrata liian vähän rahaa
luottolamateoriaa teoriaan missä monetaarinen inflaatio
kokonaisuudessaan siirtyy vääriksi liian suriksi ylimääräisiksi tuotto
odotuksiksi -- kun samalla myös muut kulutuksen tukiaiset lisäävät
vääriä tuotto odotuksia.
USAn talouskriisistä on kirjoitettu monia kirjoja mutta eräs parhaista
lienee "Meltdown" - missä käsitellään laajasti myös rahapolitiikan
osuutta.
Kannattanee myös lukea Henry Hazlittin klassiko "Economics in one
lesson"
Jos halutaan yhtymäkohtia Suomalaiseen keskusteluun kannattaa googlata
esim. "luottolama" , mikä teoria perstuu pohjimmiltaan siihen
oletukseen että kierrossa olevan rahan määrän olisi jatkuvasti
kasvettava. Kannattaa myös vierailla sivustolla http://www.alaruokilamaa.fi/
, mikä harhaoppinen sivusto on alunperin luottolama alikulutus
teorioiden propagoimiseen perustettu.
Ko. sivustolla on kuitenkin jo ainakin yksi tarpeeksi ei
laumasieluinen keskustelija joka on kysenalaistanut ko. alikulutus
teorioita.
On 22 touko, 12:30, app <porttik...@gmail.com> wrote:
> Eli näinkö se meni:
>
> How Did We Get into This Financial Mess?
Olli Juntunen
-Olli J.
--------------------------------------------------------------
Laman selitys
Lama alkoi Yhdysvalloista, jonka keskuspankki oli jo vuosien ajan
yrittänyt edistää talouskasvua lainaamalla rahaa liikepankeille hyvin
alhaisella korolla. Tästä syystä liikepankit olivat halukkaita
lainaamaan tätä rahaa valtavia summia vailla kunnollisia takuita lähes
kenelle tahansa. Tämä johti siihen, että amerikkalaiset ottivat suuria
summia lainaa, jota he kuluttivat varsin suruttomasti yli oman
maksukykynsä.
Amerikkalaiset laittoivat rahaa varsinkin asuntoihin, mikä johti
rakentamisen kasvuun sekä asuntojen arvon valtavaan nousuun. Tällöin
amerikkalaiset ottivat uutta lainaa laittamalla lainan vakuudeksi
vanhan asuntonsa, jonka silloinen arvo oli keinotekoisen korkea. Tämä
synnytti asuntomarkkinoille kuplan, jonka täytyi ennemmin tai
myöhemmin puhjeta.
Kuplan puhjetessa asuntojen arvo romahti, eivätkä monet ihmiset enää
kyenneet maksamaan velkojaan takaisin. Tämä romahdutti ne pankit,
jotka olivat kaikkein avokätisimmin antaneet lainaa asuntojen
ostamiseen. Täsmälleen sama kehitys on meille suomalaisille tuttu
90-luvun lamasta.
Samoin kuin tuolloin, poliitikot eivät ole antaneet huonoja
sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten kaatua. Tätä perusteltiin
tuolloin ja perustellaan edelleen talouden vakauttamisella sekä
työllisyydellä. Tämä politiikka kuitenkin nimen omaan aiheuttaa
talouden sekasorron ja massatyöttömyyden.
Tämä johtuu siitä, että ei ole olemassa mitään mystistä ylijäämää,
josta voitaisiin tukea tappiota tehneitä yrityksiä, ilman ettei se
heikentäisi muuta taloutta. Jokainen euro, jonka jokin yritys saa, on
muualta taloudesta pois. Mikäli tuemme tappiota tehnyttä yritystä, sen
viime kädessä maksavat ne yritykset, jotka ovat tuottaneet voittoa.
Toisin sanoen, valtio ottaa rahaa pois niiltä, jotka ovat toimineet
järkevästi ja antaa rahaa niille, jotka ovat toimineet holtittomasti.
Tästä syystä minkäänlaisilla yritystuilla ei voi koskaan missään
tilanteessa parantaa talouden tilannetta.
Velkavetoinen elvytys ei myöskään toimi. Velan ottaminen on vain
siirretty veron korotus, joka vähentää talouden aktiviteetteja, ei
lisää sitä. Yritykset vähentävät työvoimansa käyttöä, koska ne
tietävät joutuvansa maksamaan tulevaisuudessa korkeampia veroja.
Ainoa talouspoliittinen toimenpide, jolla voi olla positiivisia
vaikutuksia, ovat veronalennukset ja menojen leikkaukset. Nämä
toimenpiteet vähentävät yritysten ja ihmisten kohtaamaa verotaakkaa,
jolloin ihmisten on mahdollista tuottaa lisäarvoa investoimalla ja
tekemällä työtä.
Nyt tilanne on kuitenkin paljon pahempi kuin 90-luvulla. Suomen
hallituksen talouspolitiikka on ollut täysin katastrofaalista.
Poliitikot eivät ymmärrä, että he eivät voi mitenkään nostaa maata
lamasta tai parantaa talouden toimintaa. Tämä johtuu siitä, että
minkäänlainen politiikka ei edes teoriassa voi tuottaa talouteen
mitään lisäarvoa. Ainoastaan tuottava työ voi.
Mikko Särelä
>
> Yritän vääntää rautalankaa. Kommentteja?
Yksi kommentti. Syy siihen, että Fed piti ja pystyi pitämään korkotason
liian alhaalla aiheuttamatta inflaatiota johtui siitä, että kehittyvät
maat pitivät aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta kauppaylijäämiä ja
käyttivät rahansa dollareiden ostamiseen. Näin matala korkopolitiikka ei
näyttäytynyt nopeasti kasvavana inflaationa, mikä olisi saanut Fedin
nostamaan korkojaan. Sen sijaan talouden annettiin vääristyä pitkän aikaa
siten, että tuotanto keskittyi liikaa palvelemaan Yhdysvaltalaisia
kuluttajia, joilla ei todellisuudessa ollut varaa ylläpitää kyseisen
tasoista kulutusta.
Tuotannon massiivinen siirtäminen yhdeltä sektorilta kokonaan toisille (ja
toisille hyvin erilaisille asiakasryhmille) on hidasta puuhaa.
-Mikko
Mikko Särelä
"It is through exchange that difference becomes a blessing, not a
curse", Jonathan Sacks, Chief Rabbi of Great Britain
Olli Juntunen
Haluan pitää sen mahdollisimman yksinkertaisena, enkä tästä tästä
syystä halua syventyä kauppapolitiikkaan.
Olli J.
2009/6/26 Mikko Särelä <msa...@cc.hut.fi>:
app
Greenspan piti USA:n korkotasoa liian alhaalla? Whiten artikkeli tosin
korostaa väärää asuntolainapolitiikkaa enemmän kuin tuota.
Kuka muuten oli Greenspanin kanssa eri mieltä? Eli kuka ennusti
tulevaisuutta oikein, eikä menneisyyttä, kuten nyt niin monet
jälkiviisaat?
Ja onko listalla konsensus myös siitä, että lainarahalla elvyttäminen
on aina huono idea? Kyllä kai teoriassa voidaan ehdottaa, että
irrationaalinen paniikki voisi lievittyä velkaelvytyksellä, ja taas
myöhemmin irrationaalisen nousukausihuuman tasoittuminen vero- ja
lainataakan alla voi olla tulevaisuudessa hyväksyttävää.
Olli Juntunen
>
> Eli olette samaa mieltä alkuperäisen artikkelin kanssa siitä, että
> Greenspan piti USA:n korkotasoa liian alhaalla? Whiten artikkeli tosin
> korostaa väärää asuntolainapolitiikkaa enemmän kuin tuota.
>
> Kuka muuten oli Greenspanin kanssa eri mieltä? Eli kuka ennusti
> tulevaisuutta oikein, eikä menneisyyttä, kuten nyt niin monet
> jälkiviisaat?
>
muutokset vaikuttavat talouden toimintaan.
> Ja onko listalla konsensus myös siitä, että lainarahalla elvyttäminen
> on aina huono idea?
Luulisin näin. Jos joku on eri mieltä, ilmoittakoon asiasta, niin voin
perustella kantani.
> Kyllä kai teoriassa voidaan ehdottaa, että
> irrationaalinen paniikki voisi lievittyä velkaelvytyksellä,
Niin teoriassa. Useimmiten kuitenkin nykivä, reagoiva talouspolitiikka
lisää paniikkimielialaa, ei rauhoita markkinoita.
> ja taas
> myöhemmin irrationaalisen nousukausihuuman tasoittuminen vero- ja
> lainataakan alla voi olla tulevaisuudessa hyväksyttävää.
Irrationaalinen nousuhuuma johtuu nimenomaan valtion politiikasta, ei
mistään luonnollisesta prosessista.
Vaikka meillä olisi olemassa tieto toimivasta talouspolitiikasta,
meillä ei ole mitään syytä uskoa, että poliitikot kykenisivät tai
haluaisivat noudattaa sitä.
Kalle Mikkola
> Eli olette samaa mieltä alkuperäisen artikkelin kanssa siitä, että
> Greenspan piti USA:n korkotasoa liian alhaalla? Whiten artikkeli tosin
> korostaa väärää asuntolainapolitiikkaa enemmän kuin tuota.
Olen samaa mieltä, mutta minusta Mikko Särelän selitys siitä,
miten Kiina ym. antoivat politiikallaan siihen erittäin
hyvän verukkeen, vaikuttaa oleelliselta. Ilman sitä taloustieteilijöiden
konsensus koronnoston tarpeesta olisi ollut selkeämpi.
Nyt oli tuon vuoksi perusteluita puolesta ja vastaan
(kun inflaatio pysyi kurissa USA:ssa).
Tosin tästä toivottavasti otetaan opiksi ja seuraavaksi
pidetään korot tarpeeksi korkeina.
> Kuka muuten oli Greenspanin kanssa eri mieltä? Eli kuka ennusti
> tulevaisuutta oikein, eikä menneisyyttä, kuten nyt niin monet
> jälkiviisaat?
En muista kuin että luin monesta lähteestä jo 90-luvulla,
että matala korko on luonut ison osakekuplan ja vielä
isomman asuntokuplan (joka romahtaisi myöhemmin kuin
osakekupla), ja sain sen vaikutelman, että
tämä oli lähes konsensus, että kyse oli lähinnä vain siitä,
miten kuplat tyhjennettäisiin ilman äkkiromahduksia.
Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Greenspan elvytti
vielä lisää ilmaan asuntoihin.
Euroopassakin korkopolitiikka on ollut jopa EKP:n
omia sääntöjä löysempää muistaakseni suunnilleen
koko EKP:n olemassaolon ajan (lähteitä?).
Inflaatio on kai ollut lähes koko ajan yli 2 %
vaikka sen pitäisi olla lähes koko ajan alle 2 %.
Yhdessä alle leikkaamistani linkeistä
Nalle Wahlroos toteaakin:
"Irlannin, Espanjan ja Britannian asunto- ja finanssikriisi alkoi ennen Usaa."
The Economistkin on vuosia varoitellut asuntokuplan
puhkeamisesta - ei kai siitä ole ollut juuri
mitään erimielisyyttä?
> Ja onko listalla konsensus myös siitä, että lainarahalla elvyttäminen
> on aina huono idea? Kyllä kai teoriassa voidaan ehdottaa, että
> irrationaalinen paniikki voisi lievittyä velkaelvytyksellä, ja taas
> myöhemmin irrationaalisen nousukausihuuman tasoittuminen vero- ja
> lainataakan alla voi olla tulevaisuudessa hyväksyttävää.
Olen samaa mieltä. Käytännössä luotan aika heikosti poliitikkoihin,
nytkin nähdään lehdissä, miten valtion mahdollisuus tuupata
rahaa yrityksille aiheuttaa korruptiota ja rahojemme väärinkohdentumista.
Toisaalta en ehkä kannata sitäkään, että kun
valtiontalous heikkenee lamassa, valtio alkaa
silloin säästää rajusti. Toisaalta poliitikot
ovat huonoja tekemään leikkauksia buumeissa
ja veronkevennyksiä laskusuhdanteissa, vaikka
sellainen ajoitus silittäisi suhdanneheilahtelua.
Helposti kuitenkin elvytyspaketteihin lipsahtaa
sellaista, mitä ei muuten olisi tehty => syntyy
rahanhukkaa, korruptiota ja lobbausta sen
sijaan, että yrittäjät keskittyisivät omaan bisnekseensä
eikä poliitikkoihin.
Liberalismiwiki sisältää asiaa finanssikriisistä,
mutta teksti saattoi olla yksipuolinen. Lisäksi
siihen ja muuhun wikiin on vaadittu lisää lähteitä,
jotta niitä pidettäisiin uskottavampina.
Joku kriisiä tarkemmin seurannut voisi varmaan
tehdä jotain.
Suomenkielistä liberaalia näkemystä etsiessä
liberalismiwiki, libertarismi-FAQ ja Vapaasana.net
ovat helpoimpia lähteitä, esim. Googlessa:
site:vapaasana.net finanssikriisi
Tuli mm. seuraavia:
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2008/12/miksi-fiskaalinen-stimulointi-on-ongelmallista
http://www.vapaasana.net/huomioita/2008/09/miten-s%C3%A4%C3%A4ntelyll%C3%A4-luotiin-finanssikriisi-miksi-roskapankkia-ei-pid%C3%A4-perustaa
jossa oli mm. seuraava artikkeli siitä, miten hallitus aiheutti
finanssikriisin, asuntokuplan ja luottokriisin:
http://online.wsj.com/article/SB122298982558700341.html
http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=9&year=2008#2871
http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=9&year=2008#2868
http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=9&year=2008#2876
http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=12&year=2008#3008
http://vapaasana.net/huomioita/2008/10/sääntely-pahentaa-kriisejä
http://www.vapaasana.net/huomioita/2008/10/bj%C3%B6rn-wahlroos-finanssikriisi-on-ominaisuus-ei-bugi
http://www.vapaasana.net/huomioita/2009/05/holmstr%C3%B6m-subprime-ja-velkavipu-ovat-loistavia-asioita
Huomatkaa Holmström ("Suomen seuraava nobelisti") & Wahlroos,
joka hänkin oli lahjakas taloustieteilijä ennen finanssiuraa
(ja sitä ennen stalinisti).
Kalle
Ektoplasma
On 26 kesä, 15:37, app <porttik...@gmail.com> wrote:
klip
> Ja onko listalla konsensus myös siitä, että lainarahalla elvyttäminen
> on aina huono idea? Kyllä kai teoriassa voidaan ehdottaa, että
> irrationaalinen paniikki voisi lievittyä velkaelvytyksellä, ja taas
> myöhemmin irrationaalisen nousukausihuuman tasoittuminen vero- ja
> lainataakan alla voi olla tulevaisuudessa hyväksyttävää.
ylikuumentuminen" tai laskusuhdanteen "paniikki" ovat seurausta
keskuspankkien rahapolitiikasta ja sen luomista vääristä tuotto
odotuksista ja niiden romahtamisesta -- ja missä määrin oletetusta
markkinoiden irrationaalisuudesta johdannaisista,,,
En ole koskaan nähnyt missään ensimmäistäkään keinottelijoiden
aiheuttamista kuplista tai paniikkiromahduksista artikkelia jossa
olisi edes yritetty edes kysyä voisivatko suhdannevaihtelut johtua
yksin keskuspankkien rahapolitiikasta. Jos rahapolitiikan merkitys
myönnetään tällaisissa markkinoiden irrationaalisuus teorioissa, niin
silloin käytännössä aina selityksenä laskusuhdanteille on se että
liikkeellä olevan rahan määrä ei kasvanut tarpeeksi nopeasti.
Noususuhdanteiden osalta vastaavissa irrationaalisuusteorioissa taas
kiistetään rahapolitiikan johtaneen liian suureen kokonaiskysyntään.
Jos nykyinen itse puhtaasti tuotannollisista tekijöistä tai
markkinaosapuolten kulutuspreferensseistä riippumaton suhdannevaihtelu
johtuu pohjimmiltaan rahapolitiikasta -- miksi edes tehdä oletusta
siitä, että suhdannevaihteluita voitaisiin tasata muilla keinoilla
kuten velkaelvytyksellä tai verojen nostolla ?
En ole muuten koskaan ymmärtänyt miten verojen nostolla voitaisiin
tasoittaa noususuhdantreita. Eikän veroilla kerättyä rahaa vedetä pois
kierrosta vaan se käytetään kokonaisuudessaan valtion menoihin.
Ajatus verojen korottamisesta noususuhdanteissa perustuu ilmeisesti
sellaiseen investointifetisistiseen talouskasvu ajatteluun missä liian
yksityinen kulutuksen pelätään vähentävän kuluttajien säästöjä
investointien hyväksi -- mistä sitten kuluttajahintainflaation
kiihtyminen on merkkinä.
Se miksi vain kuluttajahintainflaation eikä myös inflatorisen
reaaliomaisuushintojen nousun pelätään nostavan korkoja, on kuitenkin
jäänyt minulle epäselväksi. Todellisuudessa ilmeisesti pelätään vain
sitä, että kuluttajat eivät säästä riittävästi investointien
hyväksi.
**
Velkaelvytyksestä ja kaikesta muustakin elvytyksestä vielä se huomio,
että resurssien ohjaaminen taloudellisiin projekteihn jotka eivät ole
liiketaloudellisesti kannattavia markkinoilla edes huomattavan
monetaarisen inflaation (liikkeellä olevan rahamäärän kasvun)
vallitessa -- on periaatteessa aina resurssien ns. misallokointia
niiden tuottavasta käytöstä niiden vähemmän tuottavaan käyttöön.
Teoriassa asia voisi olla toisin vain keynesiläiset kytynnän
kerrannaisvaikutukset jotenkin voisivat muuttaa alumperin nimellisesti
vähemmän kannattavat investoinnit teoriassa kannattavimmiksi sitä
kautta että markkinoille liikkeelle laskettu uusi raha raha näin
jotenkin kiertäessään taloudessa aiheuttaisi tällaisen vaikutuksen
pelkän investointien ja kulutuksen lisääntymisen kautta.
Kokonaiskulutus voi tosin kasvaa velkaelvytyksen kautta mutta samalla
laskee myös kokonaiskulutuksen keskituotto. Onhan se raha jota pankit
myöntävät uusina luottoina rahaa jota kukaan ei ole ensin säästänyt,
vaan sensijaan rahaa joka on luotu vain puhtaasti kirjanpidollisilla
tempuilla uusien luottojen liikkeellelaskemisen muodossa.
Jos taas tämä raha olisi ensin säästetty, talletettu sitten pankkiin
ja lainattu edelleen rahan ensin pankille edelleenlainattavaksi
lainannut säsätäjä olisi itse ensin luopunut omasta kulutuksestaan
reaalisen säästämisen muodossa -- ja sitten vain pankin välityksellä
antanut tämän saman kulutusmahdollisuuden jollekkin muulle pamkilta
tämän saman rahasumman lainaavalle, joka kykenee käyttämään rahan
periaatteessa tuottavampiin kohteisiin kuin ensin tämän rahan
reaalisesti säästänyt.
Resurssien ohjaaminen tuottavimpiin kohteisiin ja tarpeeksi korkeilla
tuottovaatimiksilla vaatii sitä että jonkun kuluttaessa enemmän, joku
toinen säästää rahaa vapaaehtoisesti korkoa vastaan tämän enemmän
kuluttavan kulutuksen rahoittamiseksi -- ilman että uusi lisäkulutus
rahoitetaan varallisuuden pakkoluovutuksella niiltä joiden
rahavarallisuuden arvo laskee inflaation seurauksena.