Itävaltalaisten taloustieteilijöiden kannattama rahajärjestelmä
Mikko Ellilä
perustuu petokseen. Pankit lupaavat maksaa tileillä olevat rahat
tilinomistajille välittömästi heidän niin halutessaan, mutta
todellisuudessa eivät pysty tähän. Pankeissa ei ole niin paljon rahaa,
että kaikki tallettajat voisivat nostaa kaikki rahansa
samanaikaisesti. Tallettajien rahoista suurin osa on lainattu
eteenpäin; lainanottajat ovat käyttäneet lainaksi saamansa rahat
tyypillisesti asuntojen tai autojen ostamiseen (tai yritysten
tapauksessa investointeihin) tai kulutusluottojen tapauksessa yleiseen
kulutukseen; nämä rahat ovat tulleet ko. asuntojen, autojen tai muiden
kulutushyödykkeiden (tai yrityslainojen tapauksessa
investointihyödykkeiden) myyjätahojen tileille talletuksina, joista
pankit ovat taas lainanneet suurimman osan eteenpäin jne.
Pankit eivät voi maksaa kaikkia talletuksia kaikille asiakkailleen
ennen kuin lainanottajat ovat maksaneet takaisin lainaamansa rahat.
Koska lainanottajat eivät voi välittömästi maksaa lainoja takaisin,
pankitkaan eivät voi välittömästi maksaa tallettajille kaikkia heidän
tileillään olevia rahoja. Pankit kuitenkin lupaavat maksaa jokaiselle
tallettajalle tilin koko saldon heti kun tallettaja haluaa. Pankit
siis lupaavat sellaista, mitä eivät voi pitää. Tämä on petos.
Monet taloustieteilijät ovat kannattaneet rahajärjestelmän muuttamista
sellaiseksi, että pankit eivät saisi lainata käyttötileillä eli
tavallisilla pankkitileillä olevia rahoja eteenpäin lainkaan. Tällöin
kassavarantovelvoite olisi siis 100 %. Yleensä tämä järjestelmä on
lähinnä itävaltalaisten taloustieteilijöiden kannattama, mutta myös
jotkut Chicagon koulukunnan taloustieteilijät ym.
mainstream-taloustieteilijät ovat kannattaneet tätä. Yleensä esim.
Milton Friedman esitetään vastakohtana itävaltalaisten
taloustieteilijöiden teorioille ja mielipiteille, mutta myös Friedman
on kannattanut 100 % kassavarantovelvoitetta käyttötileille.
Tällöin pankit saisivat antaa lainaksi vain a) omia rahojaan
(osakkeenomistajien rahoja), b) määräaikaistileillä olevia rahoja, c)
joukkovelkakirjalainoilla (obligaatioilla) keräämiään rahoja.
Pitäisikö mielestänne tällaiseen järjestelmään siirtyä nykyisten
valtiollisten valuuttojen puitteissa?
Vapaassa markkinataloudessa kenen tahansa pitäisi voida perustaa uusi
valuutta ja määritellä sille tietyt rahapoliittiset reunaehdot tms.
käyttöehdot. Nykyisin kuitenkin on käytössä valtiollisia valuuttoja,
kuten euro, punta, dollari, jeni, Sveitsin frangi, Ruotsin kruunu,
Tanskan kruunu jne. Pitäisikö näiden valtiollisten valuuttojen
puitteissa ottaa käyttöön 100 % kassavarantovelvoite käyttötileille,
jotta pankit eivät voisi romahtaa talletuspakoihin?
Miten tällaiseen järjestelmään voitaisiin siirtyä? Eihän
kassavarantovelvoitetta voida kerralla nostaa esim. 10 prosentista 100
prosenttiin aiheuttamatta valtavaa rahamäärän romahdusta ja
massiivisia lainojen irtisanomisia. Miten siis itävaltalaisen
koulukunnan kannattajat haluaisivat toteuttaa siirtymisen tällaiseen
systeemiin?
http://en.wikipedia.org/wiki/Full-reserve_banking#Debate_over_full-reserve_banking
During the Great Depression, Chicago economists suggested monetary
reforms, including a call to end the fractional-reserve banking in two
1933 memorandum that came to be known as the "Chicago plan". After an
apparent recovery in the mid-1930s, America was again in recession and
in 1939 economists circulated a draft proposal titled A Program for
Monetary Reform calling once more for an end to fractional-reserve
banking.[citation needed]
Mainstream economists seldom discuss the merits of full-reserve
banking. Academics have suggested that the costs and inconvenience of
a full-reserve banking system would outweigh any benefits.[7][8]
However, monetarist and Nobel Prize winning economist, Milton Friedman
once supported a 100% reserve requirement for checking accounts.[9]
And, well known for his advocacy of simple reforms, economist Laurence
Kotlikoff has also called for an end to fractional-reserve banking
.[10] Austrian economists, such as Murray N. Rothbard and Jörg Guido
Hülsmann generally support full-reserve banking and hold the view that
fractional-reserve banking is "fraudulent and
inflationary".[11][12][13][14][15] Following the recent financial
crisis, some economists have suggested that full reserve banking
should be again considered as a serious option.[16]
Most economists believe that the costs and inconvenience of a
full-reserve banking system would outweigh any benefits. Since banks
would not receive profits from lending out deposits, depositors would
have to pay banks for keeping their money safe and providing checking
and other banking services. Such a system would be difficult to
implement and would likely be rejected by the public.[6][8]
Additionally, 100% reserve banking would prevent banks from lending
funds deposited into demand accounts. This would displace lending
activity into unregulated institutions, potentially destabilizing the
financial system.[7] Unregulated institutions include high-yield debt
issuers and the businesses themselves (from retained earnings or from
issuing additional shares of stock).
--
Mikko Ellilä
Juuri tämän vuoksi inhoan libertaristeja. Heidän aatteensa on eräänlaista
rikkaan valkoisen miehen anarkismia.
- nimetön kirjoittaja kommentoi Mikko Ellilän mielipiteitä "Vaikuttava
tietotoimisto"-nimisellä kommunistien keskustelupalstalla