Matiu 22.1-14 ['Okatopa 12, 2008]

104 views
Skip to first unread message

ke...@post.com

unread,
Oct 6, 2008, 2:33:23 PM10/6/08
to tasil...@googlegroups.com
MÄTIU 22.1-14
Talateu

Ko e toe fakamanatu pe eni 'o e Talateu ki he Kosipeli 'o e uike kuo'osi. (1) Ko e ta'efemahino'aki na'e kamata 'i he Ha'ele Fakatu'i pea mo e faiako 'a Sisü he Temipale 'i he vaha'a 'o e kau taula'eiki (chief priests) mo e matu'a Siu (elders) 'a e tükunga na'e 'eke'i ai 'a e mafai 'o Sisü 'i he 21.23. Ka 'i he a'u mai ki he 21.45, kuo liliu 'a e kau matu'a (elders) ki he kau Fälesi. (2) Na'e hoko ai 'a e fehu'i 'a Sisü fekau'aki mo e mafai 'o Sione Papitaiso pe ko e ha'u mei he langi ('Otua) pe mei he tangata. Ka koe'uhi na'e 'ikai lava 'o tali 'a e fehu'i 'a Sisü, na'e 'ikai ai ke tali 'e Sisü 'enau fehu'i ki hono mafai. Pea toki fakahokohoko ai 'e Sisü 'a e ngaahi talanoa fakatataa 'oku 'i he 21.18-32 (ongo foha), 21.33-46 (kau fa'a), 22.1-10 (ta'ane), 22.11-14 (teunga katoanga). Mou toe vakai atu ki he Lesoni 'o 'Okatopa 06, 2002.


__________________________________________
"An error in understanding the world leads to an error in understanding God"--St. Thomas Aquinas


--
Be Yourself @ mail.com!
Choose From 200+ Email Addresses
Get a Free Account at www.mail.com

loke

unread,
Oct 6, 2008, 2:37:34 PM10/6/08
to Tasilisili-he-ngaluope
VEESI 1-14: KO E ONGO TALAFAKATATAA 'O E TA'ANE.

Ko e Ta'ane 'oku mahino pe 'ene 'uhinga ki he mali 'a hou'eiki. Pea
fe'unga hono ngäue'aki heni he ko e mali 'a e 'Alo 'o e Tu'i 'oku
talanoa ki ai 'a e lesoni. Ka 'oku pehë 'e Churchward (1975) ko e
Ta'ane ko e lea faka'apa'apa fe'unga ia ke fetongi 'a e lea ko e
"tangata." Ko e 'uhinga tokua ia 'oku toe ngäue'aki ai 'i he Ika-
ta'ane, Moa-ta'ane he 'oku molumaluange ia 'i he Ika-tangata mo e Moa-
tangata. Ka 'i ai ha luku heni pea 'e 'aonga ia.

'Oku ua 'a e talanoa 'i he 22.1-14, ko e vv. 1-10 mo e vv. 11-14.
Neongo 'oku fa'a fakataha'i pe kinaua ka ko hona mahu'inga 'oku
kehekehe pe pea te tau feinga ke faka'ilonga'i 'a e kehekehe ko ia
heni. 'Oku na tatau he ko e ongo allegory. 'Oku 'i ai 'a e ngaahi
'uhinga fufuu (symbolic meaning) 'oku fa'o 'i he kakai mo e ngaahi
ngäue 'oku hoko 'i he talanoa. Ka ko e anga ia pe ia 'o e allegory ko
e faingofua ke mole hono "'uhinga malie pe mo'oni" (lifelike
qualities) koe'uhi ko e pule 'a e faka'uhinga'i 'o e ngaahi symbols
'oku fa'u'aki 'a e talanoa. Hangë ko e fekau atu 'o e konga kau ke
faka'auha 'a e kau fakafe pea tutu mo e kolo lolotonga ko ia 'oku teu
'a e katoanga—ko e ngaahi me'a faingata'a ia ke hoko, ka ko e anga ai
pe ia 'o e lalanga 'o ha allegory. [Note: ''oku te'eki ke ma'u ha lea
mahinoange ki he allegory na'a ko ha lea fe'unga eni ke lii atu ki he
to'uloku].

penisimani mone

unread,
Oct 7, 2008, 1:48:23 AM10/7/08
to tasil...@googlegroups.com
Malie Loke, pea ko ena kuo u fokotu'u atu 'i he'eku tohii ke tau liliu hangatonu pee mei he lea papaalangii 'a e "allegory" ke 'alekoli, pea ha'u aipe mo hono 'uhingaa kae vave mo faingofua 'etau femahino'akii. Hoko atu he 'oku fai e folofoloifo atu ki he lesonii.

ke...@post.com

unread,
Oct 7, 2008, 11:16:49 PM10/7/08
to tasil...@googlegroups.com
VEESI 1-10: KO E TA'ANE.

Ko e fokotu'u fakakaukau pe eni ki he ngaahi kii (code) ki he ta'ane mo hono 'uhinga ka mou toki lukuluku mai.

Ko e Tu'i ko e 'Otua ia
Ko e Foha (v.2) ko Sisü ia
Ko e kau fakafe (v/3) ko e kakai Siu ia
Ko e kau 'uluaki tamaio'eiki (v.3) ko e kau Palofita Hepeluu ia
Ko e kau tamaio'eiki hono 2 mo e 3 (vv.4, 8) ko e kau Misinale Kalisitiani ia.
Ko e kolo na'e vela (v.7) ko Selusalema ia (70 TJ)
Ko e lelei mo e kovi (v.10) ko e kau memipa ia 'o e Siasi.

'Oku faitatau 'a e konga lahi heni mo e talanoa 'o e uike kuo'osi ki he kau fa'a mo e 'eiki ma'u tofia (21.33-41) tautau tefito ki he fakamatala 'o e 'Otua he ko e 'Otua 'oku 'a'ana 'a e ngoue mo e katoanga. Pea ko Ia pe 'oku ne fakafaingamalie'i 'a e kau fa'a mo e kau fakaafe ke 'inasi 'i he'ene ngäue mo e monu 'o hono pule'anga. Ko e toe 'Otua pe 'oku ne fekau atu 'a e kau tamaio'eiki ke ma'u hono 'inasi pea mo fakaafe'i mai ke 'inasi 'i he 'ene katoanga. Ko e kakai (kau fa'a/fakaafe) na'a nau ngaohikovia 'a e kau tamaio'eiki (Palofita/Misinale Kalisitiani) mo tamate'i. Ko e 'Otua ai pe 'oku hokohoko 'ene ngäue mai ke fai fakamo'ui 'i hono toutou fekau mai 'o e kau ngäue/tamaio'eiki ka 'oku hokohoko atu pe mo e fakafaingata'a'ia'i 'e he kau ngäue mo e kakai 'a e ngäue fakamo'ui 'a e 'Otua. Pea 'oku toki faka'osi'aki 'a e tautea 'e he 'Otua 'a e kau faikovi pea faka'auha mo honau kolo pea fa'ao mo e ngouevaine. 'Oku fakatou tu'u lotoloto 'a e 'Alo 'o e 'Otua 'i he ongo talanoa, pea fakatou iku pe ki he'ene mate tamate'i.

'Oku toe fai 'e Luke 'a e talanoa tatau 'i he 14.15-24, ka 'oku ki'i fakahangatonuange 'a Luke pea si'i 'a e ngaahi mo'oni fufuu ke faka'uhinga'i ai. 'Ikai ko ia pe, ka 'oku fakatokamalie 'e Luke 'a e ngaahi me'a faingata'a mo fakalillifu 'ia Mätiu. Ko e taha eni 'o e tefito'i 'uhinga ki he lau na'e mu'omu'a hono hiki 'o Mätiu 'ia Luke, he na'e toki muimui mai ia 'o fakatokamalie 'a e ngaahi "teputepu'i maka fakalilifu!"

Ka 'oku anga tatau 'a e talanoa 'e Luke mo Mätiu, he ko e talanoa eni 'o e Ngäue Fakamo'ui 'a e 'Otua. Pea 'oku 'ikai ko ha talanoa pe ki he kuonga 'e taha—ka 'oku hangë 'oku kakato heni 'a e hisitolia 'o e ngäue fakamo'ui mei he kamata'anga 'o a'u mai ki he taimi 'o Mätiu mo Luke mo hona Siasi 'i he Senituli 'Uluaki.

Ko e "kinautolu" 'o e veesi 1 'oku hanga pe ia ki he kau Taula'eiki mo Fälesi 'o e 21.45, pea ko e katoanga ta'ane 'o e veesi 2 'oku sio ki he Ta'ane Faka-Misaia 'a ia 'e hoko 'o taha ai 'a e Siasi mo Kalaisi. 'E lava ke lau eni ko e Taha 'a e Siasi 'i mamani 'a ia ko e Pule'anga ia 'o e 'Otua 'i he lolotonga ni.

__________________________________________
"Believe those who are seeking the truth. Doubt those who find it."---Andre Gide

loke

unread,
Oct 7, 2008, 11:21:28 PM10/7/08
to Tasilisili-he-ngaluope
'Oku tau maheni he ngaahi 'aho ni mo e book ha appointment ki he Dr
pea ka ofi pe ki he 'aho ko ia pea 'e toe 'omai 'e he sekelitali 'a e
ki'i notice 'o fakamanatu mai 'a e appointment ko ia. Ko e me'a tatau
na'e fai 'e he Tu'i ki he'ene kau Fakaafe. Na'e tomu'a book pe 'a e
'aho 'o e katoanga mo fai 'a e fakaafe. Pea teu leva 'a e katoanga ia
pea ko 'ene maau pe pea toe fekau atu leva 'a e kau tamaio'eiki ke
fakamanatu mo tala kuo maau. Ko e katoanga na'e tomu'a tala pea fai 'a
e fakaafe pea toki muimui atu ai 'a e fakamanatu mo e tala kuo maau.

Ko e kau fakaafe 'i he veesi 3 na'e 'ikai pe ke nau fie tali 'a e ki'i
notice fakamanatu. Ta koee 'e pehë ka nau tomu'a 'io ki he fakaafe
hono fuofua tufa!! Ko e taimi foki na'e fua tala mo fai ai 'a e
fakaafe, na'e 'ikai ke mo'ua ha taha ia ki ai he 'oku tau fa'a 'io pe
ki ha fokotu'utu'u (in principle) kae a'u atu ki hano fakahoko (in
practice) kuo liliu 'a e loto ia pea fai mo e holomui mei ai. Kae
manatu foki, ko e langilangi lahi 'o ka fakafe'i kita ki ha katoanga
he 'aho ko ia, kae tautau tefito 'okapau ko ha katoanga 'a ha Tu'i.
Ka ko e me'a na'e hoko, ko e ongo'i 'e he kau fakafe ia 'oku
inconvenient 'a e fakafe ki he'enau ngahi fiema'u fakaekinautolu pe.

'Oku toe ongo mai heni 'a e palomesi 'a e ongo foha na'a tau lau ki ai
'i he uike kuo'osi. Na'e pehë pe mo e hoko mai 'a Kalsisi, na'e
ongo'i 'e he tokolahi 'oku nau mo'ua kinautolu ki he ngaahi me'a
mahu'ingaange fakaekinautolu pe 'i he tali 'a e fakaafe 'a Kalaisi.
'Oku faingofua pe ke tau tali 'a e fakaafe 'a Kalaisi "in principle,"
ka ko hono fakakakato mo fakahoko 'oku faingata'aange ia pea fielau
'etau fa'a pehë 'oku inconvenient 'a e tali 'o Kalaisi.

Na'e toe koviange 'a e ta'e tali 'a e fakaafe 'a e Tu'i, he 'oku 'ikai
ko e too pe he u'u lelei, ka 'oku toe fakatupu mahalo kovi ia. He ko
e 'ikai ke kau mo e Tu'i 'e ala lau ia ko e fakafili ki he tu'i mo e
fakafetau ki hono pule'anga mo hono mafai.

'Oku mahino mei he toe fekau atu 'o e kau tamaio'eiki 'i he veesi 4 'a
e liliu 'a e ongo 'o e fakaafe. Ko hono fakalea 'oku pehë: "Fakaha
kiate kinautolu na'e tala, ko 'eni kuo u 'osi teu 'eku pongipongi: kuo
tamate'i 'eku fanga pulu, mo 'eku fanga manu tali 'eiki, pea kuo
mapangapangamalie kotoa pe: MOU OMI KI HE TA'ANE. 'Oku mahino heni ko
e allegory eni he na'e 'anefee ki ha tu'i ke feinga ke fakaloto'i hano
kakai! Ko e fakalau ia 'o e fanga pulu mo e monumanu tali'eiki 'oku
hangë ha ki'i faka'uo'uokai ki he kau fakaafe—ko e feinga ke
fakaloto'i! Ka ko e anga ia 'o e Meesi 'a e 'Otua 'oku fai totoka pea
'ikai vave ke laiki si'i kofe foa! Uehe, kataki he na'e si'i laiki pe
mo faka'auha!

tv

unread,
Oct 8, 2008, 12:43:38 PM10/8/08
to Tasilisili-he-ngaluope
Ka 'oku anga tatau 'a e talanoa 'e Luke mo Mätiu, he ko e talanoa eni
'o e Ngäue Fakamo'ui 'a e 'Otua. Pea 'oku 'ikai ko ha talanoa pe ki
he kuonga 'e taha—ka 'oku hangë 'oku kakato heni 'a e hisitolia 'o e
ngäue fakamo'ui mei he kamata'anga 'o a'u mai ki he taimi 'o Mätiu mo
Luke mo hona Siasi 'i he Senituli 'Uluaki.
-----------------

Malo Loke kei fakakakato mai e ngaahi tepile ko eni. Fai ha fakasiosio
atu he kuo fuoloa e holidays.

tv

unread,
Oct 8, 2008, 12:59:49 PM10/8/08
to Tasilisili-he-ngaluope
Anga tatau pee 'a e "fekau" he ongo kosipeli, neongo e teuteu'i
kehekehe 'o e settings & dramatics. Ka ki he kau teu malanga, mahalo
'e tokoni ki he teu ki he Sapate 'a e manatu'i ko Luke ko e Senitaile
ne ne hiki 'ene tohi mo ne fakakaukaua 'e lau 'e he kau Senitaile - ko
e fakamamafa 'a e "mo'ui" - 'a e fakaafe mo e a'u ki he katoanga (the
messege is on salvation)

Matiu ne ne fakakaukau'i e kau muimui/tisaipale Siu - kinautolu kuo
a'u (already believers). Hangee kuo lave ki ai 'a Loke ko e context 'o
e palapola ko e tala atu fakapatonu ki he kau Falesi moe kau
Taula'eiki Siu. 'A ia 'oku nau pehee ko 'enau totonu pee 'a nautolu ke
nau 'i he katoanga he ko e hako 'o 'Epalahame (by birth right they
should be in the banquet since they are descendants of Abraham!).
Aaahhh .. ta 'oku 'i ai e me'a 'oku fehalaaki! Ko e teunga! Ko Matiu
ia 'oku faka'osi ki he fu'u tautea 'o e 'ikai tui e teunga totonu!

penisimani mone

unread,
Oct 8, 2008, 1:17:29 PM10/8/08
to tasil...@googlegroups.com
Malie Loke,
Nau omi ke faka'eke tauhele, hanga atu 'a Sisuu ia 'o taufale'i'aki kinautolu e ngaahi talanoaa fakataataaa ee, 1,2,3, 4...tu'u pe 'o sio mo kamo ee, kae kei tu'u ma'u pe 'a e kaveinga malangaa - Ko e Pule'anga 'o e 'Otua. Tonu pe ke liilii'osi ai leva he kuo toe pe nai e 'aho 'e ua pea ne pekia.
 
Pea ke toki vakai ange mu'a, kapau ko e 'alekoli eni 'o e ngaahi me'a na'e hoko fakahisitoolia, ko e haa 'enau felaave'i mo e Pule'anga 'o e 'Otuaa, 'a ia ne fai ki ai e 'alekolii? Neu ki'i fakapoto heni ko e talanoa ni ko e 'alekoli 'o hangee ko ho'o lavee, pea kai ai au 'e he fu'u taungapii heni 'o nau tala mai ko e palapoa pe, pea mo 'eke au pe ko 'eku fakapapau'i mei fee ke 'uhinga 'a e kolo velaa ki Selusalema kae 'ikai ko e fakamaau fakamuii, 'o nau maalohi fau mai ko e Pule'angaa ia 'e toki hoko mai ka 'oku 'ikai ko ha ngaahi me'a kuo 'osi hoko ee.
 
Mahalo 'e tokoni ke tau tomu'a fakaofiofi ko fee me'a ke tau ui ko e Pule'anga 'o e 'Otua. Ko e fakatangi atu pe he na'e vevela e fu'u taungaa 'anepoo, pea 'e ngali fakahua ai mo e ki'i tokoni ki he Sapatee ia 'i ha toe fanongo mai 'a e kau pakipakii kuo u toe liliu ange, "Kainga, ko e talanoa ni ko e palapoa pe 'alaa."

tv

unread,
Oct 8, 2008, 1:48:50 PM10/8/08
to Tasilisili-he-ngaluope

> Mahalo 'e tokoni ke tau tomu'a fakaofiofi ko fee me'a ke tau ui ko e
> Pule'anga 'o e 'Otua. Ko e fakatangi atu pe he na'e vevela e fu'u taungaa
> 'anepoo, pea 'e ngali fakahua ai mo e ki'i tokoni ki he Sapatee ia 'i ha toe
> fanongo mai 'a e kau pakipakii kuo u toe liliu ange, "Kainga, ko e talanoa
> ni ko e palapoa pe 'alaa."
>---------------------------------

Ko e fehu'i totonu nai eni Fakapulia? Pe na'a sai ange ke veuveuki e
talanoa ni 'i he'ene felaave'i mo e context Siu ka e toki tufi ai e
kau teuteu malanga pe ko e fee 'e makona ai ho'ona siasi.

Ko e fokotu'u atu he ko e talanoa ni 'oku hiki 'e Luke toe hiki 'e
Matiu, pea ko e me'a ia 'oku ngali fihi ai kiate au e "pule'anga" he
'oku hangee 'oku fakafotunga kehe ia 'e he ongo me'a ni. Pea ngali
'oku vanavanaiki mai 'ene lea (Sione) ... 'I he Fale 'o 'eku Tamai
'oku lahi e ngaahi loki (In my Fathers house there are many rooms!)

Na'a ta fakafoosi'i e Pule'anga (ha'ata feinga fakamatala'i), pea
'ange'ange ai 'eku tala ko e Siasi mo'oni taha pe kimautolu .... ka e
he'ilo foki, ko e 'atunga pee toki tau mai 'o 'oho holo he ngaahi fu'u
tepile.

samipami

unread,
Oct 8, 2008, 9:14:56 PM10/8/08
to tasil...@googlegroups.com, penisimani mone
Loke:

—ko e feinga ke
> fakaloto'i! Ka ko e anga ia 'o e Meesi 'a e 'Otua 'oku fai totoka pea
> 'ikai vave ke laiki si'i kofe foa! Uehe, kataki he na'e si'i laiki pe
> mo faka'auha!
-------------------------------------------------------------------
Loke, Penisimani, TVaikona,,, Kau tangata 'oku fakamafana ma'u pe 'ete kau he Paenga ni koe "laulau" 'ihe ngaahi vahevahe 'oe ngaahi Lesoni fakauike ,pea neongo pe 'oku 'ikai fai ha paki atu, ka 'oku fai pe laulau moe mafana ai,,

koe fakalea atu 'oku fai koe lea-tu'u pe, 'ohovale kuo fai e ki'i kamata tangutu hifo, ka 'oku 'ikai pe.

sami.

ke...@post.com

unread,
Oct 8, 2008, 9:41:28 PM10/8/08
to tasil...@googlegroups.com
Ko e a'u ki he veesi 5 kuo mahino 'a e "va'inga'aki" 'e he kau fakaafe 'a e fakaafe mo e langilangi 'o e Tu'i. 'Alu e taha ki he'ene ngoue pea taha ki he 'ene fai fakatau pea ko e toenga na'a nau tamate'i 'a e kau tamaio'eiki mo fakamamahi'i. Fakatokanga'i ko e ngaahi me'a lelei pe na'a nau mo'ua ki ai, na'e 'ikai ko ha ngaahi me'a maumau taimi mo fakalusa. Pea ko e 'ahi'ahi lahi ia ki he kau Kalisitiani 'a e fili he ngaahi me'a lelei mo e me'a 'oku mahulu hake, 'a ia ko e ui 'a e 'Otua.

Pea ko e anga ia 'o e mo'ui 'i hotau kuonga ni he kuo lahiange 'a e me'a ke fai pea 'ikai fa'a ma'u ha taimi ki he 'Otua. Ko e 'uhinga ia 'oku toki fai mai ai pe 'a e tauto'e ki he lotu he taimi kuo toulekeleka ai 'a e tokolahi. Ko e fa'ahinga pehë 'oku fakamatala ki ai 'a e lesoni ko eni. 'Ofa 'oku hao pe ena!

Na'e houhau 'a e Tu'i heni 'o fekau'i atu 'a 'ene ngaahi konga kau 'o faka'uha kinautolu pea tutu mo honau kolo (v.7) pea talaki mo 'enau ta'ehounga'ia (v.8). Na'e fa'u 'a Mätiu he hili ia 'a e vela 'a Selusalema he 70 TJ pea mahino na'e aafe 'a 'ene fakamatala ke faka'uhinga'i 'a e vela ko ia ki he ta'ehounga 'a e Kolo Tapu 'i he ui 'a e 'Otua. Pea mo e me'a foki 'e taha, na'e vela 'a e kolo ke fakamahino na'e 'ikai ha 'aonga 'o e lotu 'a e kau Fälesi mo e tataki 'a e kau Satusi ke fakahaofi 'a e Tukufakaholo ne nau laukau'aki. Pea 'oku toe faka'uhinga 'e Mätiu 'a e vela ko ia ki he fakaava 'o e matapaa ki he Siasi mo hono ngaahi faingamalie fo'ou.

Na'e toe fekau'i atu 'a e kau talafekau hono 3 ke tala-tavale 'a e katoanga (v.9). Ko e tala-tavale ko e tala ki ha taha pe 'i ha feitu'u pe. Pea na'e ha'u ai 'a e lelei mo e kovi fakatou'osi pea a'u ki he fonu pito 'a e loki katoanga. Ko e lelei mo e kovi ko e fakamatala ia ki he kakai mo e natula 'o e Siasi 'i he kuonga 'o Mätiu. Ko e me'a tatau pe eni mo e talanoa ki he Uite mo e Tea 'i he Vahe 13.24-30, 36-43 pea Uloa 'i he 13.47-50. 'Oku tuku ke mo'ui fakataha pe 'a e lelei mo e kovi he ko e fakamaau mo honau fakamavahevahe'i ko e me'a ia 'a e 'Otua. 'Oku fa'a tomui lahi 'a e Siasi 'i he konga ko eni. 'Oku ne mafaifai 'a e tala-tavale ka 'oku toe mo'ua foki 'i he fie fai fakamaau. Kaneongo ia, na'e lau pe mo Mätiu ki he mafai na'e foaki kia Pita mo e took 12 ke nau fai 'a e aofangatuku 'i mamani he 'e fakapapau'i mei Langi 'a e ngäue 'oku nau fai 'i mamani. Ko e konga eni 'oku ki'i fihi pea 'aonga ke fai ha fakalahi mei he kau Tasilisili heni.

Ko e tokanga 'a Mätiu ki he mo'ui fakaKalisitiani totonu 'oku haa ia 'i he'ene 'omai 'a e ngaahi lea 'a Sisü teu lau ko e ngaahi lea o'o mo fakama'opo'opo 'o e mo'ui fekau'aki mo e 'Otua 'i he 5.20, 7.21, 21.43 (kataki 'o toki vakai ki ai).


__________________________________________
"An error in understanding the world leads to an error in understanding God"--St. Thomas Aquinas

loke

unread,
Oct 8, 2008, 9:43:33 PM10/8/08
to Tasilisili-he-ngaluope
Ka ko e fai 'e Sisü 'a e ngaahi tala fakatataa 'i he vahe 21-22 'oku
tokoni ia ke fakamatala ki he 'uhinga na'e 'alu ai ki he kau angahala
koe'uhi kuo situ'a meiate ia 'a e kakai totonu 'o'ona. Na'a ne ha'u
ki hono 'api tonu ka na'e 'ikai ke tali ia 'e hono kakai 'o'ona ('Oku
'ikai ha Palofita 'e toka'i 'e hono kakai). Pea na'e fe'unga 'a e
fakatotoka ko ia mo Mätiu he ko hono Siasi na'e 'i ai pe 'a e kakai
Siu, ka na'e tokolahi foki mo e kau Senitaile ai.

Pea 'asili 'a e fiema'u ha fa'ahinga fakamatala pehë ni he na'e 'ikai
ke tali 'a e kau Senitaile ia 'i he ngaahi Sinakoke. He na'e hangë pe
'a e kau Senitaile ko e kau mahaki'ia mo faingata'a'ia, na'e 'ikai ke
tali kinautolu ki he ngaahi fale lotu Siu. Ka ko e Siasi, na'e tali
ki ai 'a e lelei mo e kovi fakatou'osi 'o hangë ko 'etau talanoa.

'Oku fakama'opo'opo leva ki he talanoa ko eni 'a e fekau'aki 'a e
'Otua mo e kakai Siu pea mo e Siasi. Ko e konga lelei ia ki he
tasilisili he 'oku ne fakamanatu mai 'a e fakaafe 'a e 'Otua 'oku fai
ki he taha kotoa pe ke keinanga mo Ia pea mo 'etau masivaange 'oka tau
ta'etokanga ki he'ene fakafe. Pea sai pe ka ne ko ha masiva pe, ka ko
e muimui mai 'a e fakamaau 'a e 'Otua 'o faka'auha 'a e kau ta'e kau
ki he'ne katoanga 'oku fakalolomaange ia.

loke

unread,
Oct 8, 2008, 9:49:41 PM10/8/08
to Tasilisili-he-ngaluope
VEESI 11-14: KO KOFU KATOANGA.

"Na'e fefe ho'o hao mai ta'e 'i ai hao kofu katoanga?" ko e fehu'i ia
'e fai ki he kau fakata'eta'ekuhaa ki he katoanga 'a e 'Otua. Pea ko
honau iku'anga ko e fakapuna ki he potu 'o e tangi mo e fengai'itaki
'o e nifo.

'Oku 'ikai 'uhinga eni ki ha fa'ahinga vala fakaemamani, ke pehë ke
hao pe 'a e kau suti fakapahiku kae tolongi mai 'a e kau kote
ta'ovala, hee koa Piu eh! 'Ikai. Ko e teunga ki he katoanga 'oku
ma'olunga mo mahu'ingaange ia 'i he lineni mo e silika. Ko e teunga
'o e loto mo e laumälie.

Ka ko e haa ne fai ai 'a e fakaafe pea 'osi ko ia pea toe sivi
teunga? Ko e haa ne 'ikai ai ke si'i kole pe 'a e matapule ke 'alu ki
tu'a kae ha'i eni ia 'a e nima mo e va'e 'o tolongi atu? Kaekehe, ko
e allegory foki eni pea 'oku 'i ai pe 'a e kii ki hono fakavetevete.
Pea ko e kii ko ia 'oku tefito ki he "teunga katoanga" ka 'oku 'ikai
ke fakamatala ki ai 'a Sisü pe ko Mätiu.

'Oku ui mo faka'uhinga'i 'e Aokositaine 'a e Teunga Katoanga ko e
'OFA, kia Lutelo ko e Tui pea kia Kalavini (Calvin) ko e Ngäue. Ka
kia Mätiu, ko e Teunga Katoanga 'e 'ikai ke mama'o mei he fakakaukau
'o e 5.20. Ko e fa'ahinga Haohaoa 'oku mahulu hake 'i he haohaoa 'a e
kau Fälesi mo Sikalaipe. He 'oku 'ikai ko ia pe 'oku pehë mai, 'Ei,
'Ei 'e huu ki he Pule'anga 'o e 'Otua ka ko kinautolu 'oku fai 'a e
finangalo 'o e 'Otua (7.21) pea ko e Pule'anga 'o e 'Otua 'e to'o
meiate kinautolu 'oku 'ikai ke fuaa 'o foaki kiate kinautolu 'oku fua
mo 'aonga (21.43).

Kia Mätiu leva, ko e Teunga Katoanga ko e haohaoa mo e tupulekina 'i
he ma'oni'oni 'i he mafai 'o e Laumälie. 'Oku hangë eni ko e lau 'a e
'Aposetolo 'ia Kaletia 3.27 ki he teunga 'o e papitaiso 'ia Kalaisi ko
e mo'ui fo'ou 'i he 'imisi 'o e 'Otua (cf. Efeso 4.24, Kolose 3.10).
Ko e teunga ia 'o e 'ofa mo e meesi mo e fa'a kataki 'oku tui 'e he
fa'ahinga 'oku kau ki he Pule'anga 'o e 'Otua (Kolose 3.12).

sfaupula

unread,
Oct 8, 2008, 10:41:17 PM10/8/08
to tasil...@googlegroups.com
kole keu kau atu pe meihe tapa'i laine he talanoa malie 'oku mou fkkoloa
'aki e paenga ni.

'oku mahino meia 'aisea 25:6-12 ko e fkkaukau 'o e talanoa fktata ki he
katoanga 'oku tu'u loto ai e sio ki he lelei 'e 'inasi ai e mo'ui 'i he
ngaue 'a e 'otua 'i he kaha'u. matamata ko e fotunga eni 'o e talanoa
katoanga 'oku ngaue'aki 'e sisu mo matiu 'i he talanoa koeni. ko hono ki'i
tafa'aki fktalanoa 'o e fa'ahinga talanoa fktata koeni 'oku fklahi'i mo
'afa'i (hyperbole) ke puke mai 'aki e tokanga 'a e kakai 'oku fanongo pe lau
e talanoa, he 'oku velo 'i he loto talanoa 'a e mo'oni 'oku ne fkfofonga'i
ha me'a 'e hoko 'i he mo'ui (reality).

in one sense this parable is a warning for those who will/have reject/ed
god's invitation in christ. on the other hand it is an invitation for those
who will gladly accept to rejoice in god's gift in christ.

-----
I think, therefore I'm very confuse!

ke...@post.com

unread,
Oct 9, 2008, 3:58:20 AM10/9/08
to tasil...@googlegroups.com
VEESI 14: KOE UI MO E FILI
'Oku tokolahi 'a e ui (gk, kletoi) kae tokosi'i 'a e fili (gk, eklektoi) (v.14). Ko hono pu'aki 'o e ongo lea ko eni 'i he lea Faka-Kalisi 'oku mahino ai 'a e 'uhinga hono fili kinaua he 'oku ongo tatau 'a e fakahiku 'o e ongo lea = kletoi mo e eklektoi. Ko e fili (eklektoi) 'oku fehangahangai 'aupito ai 'a e faka'uhinga 'a Mätiu mo Paula. Kia Paula, ko e 'fili' ia ko e tu'unga lolotonga kuo a'usia 'a ia ko e fakamo'ui. Ko e uki 'a Paula ki he kau Kalisitiani ke nau mo'ui ke hoa mo e kakai kuo 'fili' pe ko e kakai kuo 'osi fakamo'ui. Ko Mätiu, ko e kau Kalisitiani 'oku 'fili' ke nau mo'ui atu ki he iku'anga ko e ma'u 'a e fakamo'ui. Tau toki tanaki ha fakalahi mei he Tasilisili he konga ko eni.

'Oku 'ikai ko e kupu'i lea ko eni ki he UI mo e FILI ko ha me'a ke fakalotosi'i ki he kau Kalisitiani, 'o pehë tokua 'e hoko ko e laufanoo 'a e feinga ki he mo'ui 'a e tokolahi, ka ko e fakalotolahi ke nau feinga malohi ke a'u ki he haohaoa. He ko e haoahaoa 'oku 'ikai ko ha lava pe he sivi 'aki 'a e peseti 'e 50, ka ko e lava haoahaoa peseti 'e 100. Pea ko e fekau mahu'inga ia ke fai 'osi kiavelenga 'a e feinga ke fakapapau'i 'oku nau kau he fakamo'ui.

Tau tasilisili ai pe mo takitaha fakapapau'i hotau teunga-kai,
loke



__________________________________________
"Believe those who are seeking the truth. Doubt those who find it."---Andre Gide

--

penisimani mone

unread,
Oct 9, 2008, 4:50:43 PM10/9/08
to tasil...@googlegroups.com
On Thu, Oct 9, 2008 at 12:58 AM, <ke...@post.com> wrote:

VEESI 14: KOE UI MO E FILI
'Oku tokolahi 'a e ui (gk, kletoi) kae tokosi'i 'a e fili (gk, eklektoi) (v.14).  Ko hono pu'aki 'o e ongo lea ko eni 'i he lea Faka-Kalisi 'oku mahino ai 'a e 'uhinga hono fili kinaua he 'oku ongo tatau 'a e fakahiku 'o e ongo lea = kletoi mo e eklektoi.  Ko e fili (eklektoi) 'oku fehangahangai 'aupito ai 'a e faka'uhinga 'a Mätiu mo Paula.  Kia Paula, ko e 'fili' ia ko e tu'unga lolotonga kuo a'usia 'a ia ko e fakamo'ui.  Ko e uki 'a Paula ki he kau Kalisitiani ke nau mo'ui ke hoa mo e kakai kuo 'fili' pe ko e kakai kuo 'osi fakamo'ui.  Ko Mätiu, ko e kau Kalisitiani 'oku 'fili' ke nau mo'ui atu ki he iku'anga ko e ma'u 'a e fakamo'ui.  Tau toki tanaki ha fakalahi mei he Tasilisili he konga ko eni.
___________
MaLo Loke pea toe malie mo e toe fakahoohoa ki he 'ipiselii.
 
Kuo u toe vakai hifo ki he lesonii ko e fo'i palakalafi pe ia 'e taha. Pea kuo fakahinohino 'e Molitoni 'ene method of translation ka 'ikai te ne toe fakapalakalafi 'a e tohii pea 'oku 'uhinga ia ki ha fo'i fakakaukau pe fakamatala pe ia 'i ha taimi 'e taha. Mahalo ko e me'a ia ne ke fakamahino mai 'i 'olunga kau ki he totonu ke tefito'i fakakaukau 'e taha pe ua 'a e potutohi ni.
 
'Oku toe malie foki ho'o toe fakamanatu mai 'o e uii mo e filii. Ko e lea 'edah (Heb for congregation = fakatahaa) 'oku toe 'uhinga mo ia ki he kakai kuo ui. 'Oku tomu'a ui pea toki fakataha 'a 'Isileli, he ka 'ikai ha ui pea 'oku ta'e'uhinga 'a e fakataha tu'unga'aa. Me'apango, 'i he liliu ki he ekklesia 'a e Kalisii 'oku 'ikai mahu'inga ai e tomu'a uii ia ka ko e fakatahaa pee, pea 'ikai fa'a malava 'e ke ekklesiaa ke ne fa'a fakamahu'inga'i 'a e tomu'a ui 'a e 'edah, 'a ia kuo liliu mai ki he lea siasii 'i he FF. Mo'oni ho'o vetee, pea ko e 'uhinga nai ia 'oku fa'a tohi ai 'a Paula ki he kau Kalisitianee - "..'a e kakai kuo fakaului [ui] ki he fa'ahinga tapuu" - called to be saints. Ko e hiki fu'u mai nai ia 'a e 'uhinga 'o e 'edah hepeluu 'o 'ai he siasi FF, pea totonu ke hu'u pehee mo 'etau vete 'a e lea siasii he kakai Tonga.
 
Kapau na'e 'uhinga 'a Matiu/Sisu 'i he lea "filii" ki he Fakamaau Lahii, pea fakafeta'i he 'e tokosi'i ai 'a e filii. Kuo pau ke fai 'i he uii (tokolahi e siasii, lelei mo e kovi), ka 'e tokosi'i 'a e filii ('e fakamaau'i aii), 'o hangee pe ko e tokotaha ko ia (mei he tokolahi) ne ha'i e nima mo e va'e 'o lii ki he po'uli 'o tua'aa. Ko ia ko aa?
 
Ko e kofu ta'anee foki na'e tufa he matapaa. Mo'oni e 'eke 'a e tui'ii, "Na'e feefee ho'o huu mai ki heni ta'e te ke 'ai ha kofu ta'anee?" Na'a ke kaka mai he 'aa, pe uku vakauku mai? Ko e haa e fie kai katoanga kae 'ikai fie tui e kofu fatoanga 'a e Tu'ii? Masi'i, malo e omi he uii e, 'ikai 'uhinga ia ai ke te kaka 'aa mo uku vakauku, kae ha'u he matapaa 'o ma'u e kofu katoangaa, tahaa 'oku totongi ka ko 'ete tali pee. A'u ee ki he huu tenga'ikoa ki he ta'ane na'e ta'e'alo'aloa ke tau kau ki aii 'oku kei fai pe huu hiaa ia ee. Sio ki Sia, huu ta'ovala ma'upee.
 
Malo e fakamanatu mai, pea ko hoku fo'i kofu ta'anee 'oku eni 'oku tui ma'upee. Sisu ko ho ta'ata'a, Pea mo ho angatonu, Ko hoku teunga pe ia, Pea matamata lelei. Fee pee feitu'u teu too ai, ko hoku kufo katoanga eni Loke, teu tui ma'upee. Fakafeta'i aipe ki he Tu'ii, he'ene ui mo fili keu ala kau ai he Siasii. 'Oku pehee 'a e anga hoku lotoo ki he mahina fo'ou ni!!!
----
fakapulia

tv

unread,
Oct 9, 2008, 6:02:53 PM10/9/08
to Tasilisili-he-ngaluope
Malo e kei ma'u ivi ki hono tasilisili e kosipeli. Sai keu lele atu pe
au ha ki'i me'a ki he ngaahi sea mu'a (Lautohi Faka-sapate ai pe!)

Fanau tau 'ahi'ahi he fehu'i 'a Fakapulia - Pule'anga 'oe 'Otua! 1) Ko
e Pule'anga 'o e 'Otua koe fu'u Paati -

Tangata 'evangelio 'iloa ko Tony Campolo, puna ki Hawaii ki he fakafe
lea. kehekehe 'o e taimi ne 'aa tu'apoo he fiu feinga ke mohe pea ne
pehee ke luelue hifo 'o fai 'ene ipu tii he ki'i cafe he ve'e hotele
ne nofo ai. Meimei lava 'ene ipu tii he laine eni 'o 3 hengihengi kuo
fkholo hake fu'u kau fonongo fefine ko e kau nofo-hala pule'anga
(prostitutes). 'Asinga ai 'enau longoa'a, lea ta'etaau, pea mo honau
teuteu ne mahino ai ko 'enau ngaue ko e kumi silini 'aki honau ngaahi
sino.

Fanongo atu 'a Campolo ki hepehe 'a e fefine 'e taha - ko hoku
birthday 'a pongipongi ta'u 39. pehee mai e taha; pea 'e haa, 'e 'ai
ha'o paati?. Tali atu 'e he fefine birthday; talu 'eku tupu 'a'aku
'oku te'eki fai ha'aku paati birthday, pea ko e toe 'ai ko e 39 eni!
Pea nau huu atu e kau fefine 'o 'alu. Faka'eke'eke atu 'e Campolo 'o
'ilo 'oku ha'u ma'u pee kau fefine ni 'o 'ai honau ipu tii he 3 am poo
kotoa he ki'i fale ni. Kole ang 'e Campolo ki he tauhi fale pe 'e lot
fiemalie pe mu'a ke 'ai ha ki'i paati birthday 'a e fefine he poo 'a
pongipongi, ka ne totongi kotoa 'e ia e fakamole. 'Io he owner pea
ta'o keke mali 'o Campolo he 'aho hoko 'o teu ai pee paati kihe fefine
nofo halapule'anga ni, ne ma'u ko hono hingoa ko Agnes.

A'u ki he poo hoko ne sasala 'oku 'i ai e ki'i paati tu'apoo he cafe
pea tokolahi e kau fefine (laine 3 hengihengi), nau sio kihe teuteu'i
e cafe, pea mo e tohi - Happy birthday Agnes. Huu mai 'a Agnes 'o sio
pea 'osi pee puhi'i e te'elango he kekee pea si'i tangi. Hoko atu e
paati, pea faka'osi'osi fakalea atu 'a Tony Campolo kole ange ke fefee
mu'a ke ne fai ha lotu ma'a e ta'ahine b'day. Fai 'ene lotu, pea ne
lotua kotoa mo e kau fefine he paati pea matuku e paati. Pehee atu e
motu'a owner cafe - tangata, 'ikai keu 'ilo ko e motu'a malanga
faka'evangelio koe" Ko e ha e siasi 'oku ke kau ki ai? Ko e Tali 'a
Campolo - "I belong to a church that throws birthday parties for
prostitutes at 3:00 AM."

Fanau, 'oku mou mea'i e katoanga mali 'i Palesitaine he taimi koee ne
kamata 'aki ha fu'u kai pola lahi, pea fai e laka he kolo 'a e
ongome'a mali, pea toki faka'osi mai e fu'u laka ki hono 'api
nofo'anga. Ka ko e 'osi mai 'a e laka ka e kamata leva e paati. Ko e
paati ko eni 'oku lele 'aho 7, 24 hrs! neongo ko e kakai ne maloo pe
ma'u e me'a ke kai ka ko e taimi 'o e mali, .... 'ouaaaaa .... ko e
fakafiefia 24/7. 'Oku talamai 'e he'etau lesoni, ko e Pule'anga 'o e
'Otua ko e paati atu!

penisimani mone

unread,
Oct 9, 2008, 6:30:35 PM10/9/08
to tasil...@googlegroups.com
tv,
Fakafeta'i atu, pea malo e fakahinohino. Kuo u lotolahi ke foki ki he taungapii ee, taa ko e Pule'angaa ko e fu'u katoanga ta'ane ee, fai aipe fakaafee, uii, mo e filii ee, mo e kaipolaa ee. 'Eee, keu 'i ai!! Fiemaalie aipe 'a e muihakau ni ki he Sapate na.

Piukala

unread,
Oct 11, 2008, 3:39:54 AM10/11/08
to tasil...@googlegroups.com

Malo Loke, hono kei ómai e tuhulu mo kei fafanga hotau laumalie.

Sepesi.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages