Failotu Sapate Fepueli 14
Himi 1: 238 2: 412 3: 603
Kaveinga – TAU HUFIA KE TO 'A E 'OFAʹ KI TONGA. Ke tau ma'u 'a e fa'ahinga loto na'e 'ia Kalaisi koe'uhi ke faingofua 'a e tali 'o e mo'oni 'a e 'Otua 'oku fakahaa'i 'iate ia.
Fakamo'oni - Filipai 2:5-7 (Lau mei he Tohi Tapuʹ)
Tokoni
Fakatapu
Talu pe 'a e kamata 'o e ngaahi 'uluaki siasiʹ mo hono ngaahi palopalema, 'o kau 'a e palopalema ko eni ko e māvahevahe, 'o kau ai 'a Filipai, fai pe 'a e lotuʹ kae 'ikai ha lototaha 'i hono kau memipaʹ. Na'e 'i ai 'enau ngaahi lelei hake hangē ko e takimu'a 'i he tanaki tokoni ki he kau masiva 'i Selusalemaʹ, mo e kole ke nau tauhi 'a e Fa'ahinga Tapuʹ, 'o nau fa'a 'ave tokoni ki he ngaue 'a Paulaʹ, neongo ko e kakai masiva kinautolu mo fa'a mo'ua 'i he ngaahi mamahi lahi 'o e ngaahi fakatanga. Ka na'e fa'a hā ki tu'a 'a e 'ikai taha 'a 'enau 'ofaʹ, na'e 'ikai ke nau uouongataha, pea 'ikai hu'ufataha 'enau ngaahi feingaʹ, na'e lahi 'a e ngaahi fakafekake'iʹ koe'uhi ko e fieongoongoa, 'o takitaha tokanga pe ki he'ete me'a, mo e lau 'oku te lelei hake 'i hoto kainga. Ka fai 'a e lotuʹ ki he 'api 'o Iuotiaʹ, na'e kovi ia ki he faha'i 'a Sinitekeʹ, pea peheʹ foki ki he faha'i ko ē 'oka fai 'a e lotuʹ ki hē. Ko e tupu nai eni mei he fa'ahinga kovi 'o e lotoʹ, 'a ia 'oku ne fakatupu 'a e māvahevaheʹ, 'a e 'ikai lototahaʹ, 'a e 'ikai taha 'a e 'ofaʹ mo e feingaʹ, 'a e fakafekake'iʹ, 'a e lau 'oku te lelei hake 'i hoto kaingaʹ, ko e lotoʹ na'e kovi pea ne fakatupu mei loto ki tu'a 'a e māvahevahe 'i he siasiʹ, 'o faingata'a ai ke tau tali 'a e mo'oni 'a e 'Otuaʹ 'a ia 'oku fakahaa'i mai 'ia Sisu Kalaisiʹ.
Ko e faito'oʹ nai eni 'oku lave ki ai 'etau lesoniʹ - ko e fetongi hotau loto motu'aʹ 'aki 'a e fa'ahinga loto na'e 'ia Sisu Kalaisiʹ, pea ko Sisu Kalaisi pe ia 'oku ne lava e fetongi loto ko iaʹ 'i ha'atau faka'atā 'i he tui mo e lotu ke ne fai peheʹ ma'ata. He na'e fēfē 'a e fa'ahinga loto na'e 'ia Kalaisiʹ?
1) Na'a ne fakamasivesiva'i 'e ia 'a ia pe. Neongo 'ene 'afio 'i he anga 'o e 'Otuaʹ, 'a 'ene tatau mo e 'Otua ko e Tamaiʹ, ka na'e 'ikai te ne ha'aki puke ki ai, na'e 'ikai ke ne manako ke ngaue'aki 'a e fu'u mafai, poto mo e naunau ko ia 'i ha fakafekake'i, pe ke 'ilonga 'ene lelei hake 'i hotau fa'ahinga. Kehe ia mei he fa'ahinga loto 'o e kau Filipaiʹ, 'a ia na'a nau takitaha tatanaki mai ha'ane fa'ahinga lelei mavahe ke fakamavahe'i'aki kita mei hoto kaungāfononga.
2) Na'a ne to'o 'a e anga 'o e tamaio'eikiʹ. Na'e 'ikai fakamalohi'i ia ke ne fai 'a e ngaue fakatamaio'eikiʹ, ka na'a ne to'o, na'a ne fili tau'atāina 'iate ia pe, na'a ne pole ke ne tukunoa'i 'ene tatau mo e 'Otuaʹ 'a ia 'oku pule mo faitu'utu'uniʹ, ka ne to'o 'a e pesoniʹ, ka ne fai 'a e fufulu 'o e va'e 'o 'ene kau akoʹ, ka ne ako'i 'a e kakaiʹ, 'a e fakamo'ui honau ngaahi mahakiʹ, 'a e tautau kovi 'i he 'akauʹ, 'a e ngaahi ngaue na'e faka'ehi'ehi mei ai 'a Filipai ko 'ene ngali ma'ulaloʹ.
3) Na'a ne hoko mai 'i he tatau 'o e tangataʹ. He 'anefē ha fihia 'a e 'Otua Ta'engataʹ 'i he ngaahi fakangatangata 'o e kakanoʹ, taimiʹ mo e vahaʹ? Ka na'a ne fili ke ne 'ai kakano 'ia Sisu Kalaisi ke ne fai hotau fakamo'ui, ka na'a ne mo'ua ai 'i hotau fakangatangata, 'o mahaki'ia mo masiva, 'o vaivai ange fau, koe'uhi pe ko au. Ko hai ha Filipai te ne fie loto ke ne tuku e hoa mo e Tamaiʹ, ke ne tuku hono naunauʹ, koe'uhi pe ko au, koe'uhi pe ko hano kainga kuo faingata'a'ia?
4) Na'a ne fakamo'ulaloa'i ia, 'o hoko ko e faitalangofua, 'o a'u ki he mate, ka ko e mate 'i he kolosi.
'I hono pesona 'Otua kakatoʹ, na'e 'ikai mo'ulaloa ia ki ha me'a 'e taha, ka na'a ne ma'u ha fa'ahinga loto na'a ne fakamo'ulaloa ia ki he Tamaiʹ. Na'a ma'u 'a e mafai ke ne faitu'utu'uni, ka na'a ne ma'u foki mo e fa'ahinga loto ke tuku ia ka ne faitalangofua ki he Tamaiʹ. Na'a ne ma'u 'a e mafai ke 'oua te ne mate, ka na'a ne ma'u 'a e fa'ahinga loto ke ne talangofua 'o a'u ki he mate, 'oku 'ikai ko ha mate lelei eni, ka ko e fa'ahinga mate'anga fakamā ko eni ko e tautau kovi he 'akauʹ. Ko hai ha Filipai na'e mei lava 'i he fa'ahinga loto na'a nau ma'uʹ ke ne fie fai peheʹ?
Fielau 'a e foaki kiate ia 'a e hingoa 'oku ma'olunga 'i he hingoa kotoa pe, fielau 'a e peluki kiate ia 'a e tui kotoa pe 'i langi mo mamani, fielau 'a e vete 'e he 'elelo kotoa pe – "Ko e 'Eiki 'a Sisu Kalaisi." Si'i kainga, ka 'ikai te tau ala ma'u 'a e fa'ahinga loto ko iaʹ, 'a ia na'e 'ia Sisu Kalaisiʹ, 'e faingata'a aipe ke tau tali 'e kitautolu 'a e fa'ahinga mo'oni 'a e 'Otuaʹ 'a ia 'oku ne fakahaa'i mai 'ia Sisu Kalaisiʹ.
Ko ia 'oku tau 'unu'unu mai mo e kaveinga lotu ko eni, ke tau hufia ki he 'Otuaʹ ke ne anga'ofa 'o toe me'a'ofa mai 'aki 'a e Laumalie Ma'oni'oniʹ ke toe tō 'a e 'ofaʹ ki Tonga, pea ke tau ma'u 'a e fa'ahinga loto na'e 'ia Kalaisiʹ, koe'uhi ke faingofua 'etau tali 'a e mo'oni 'a e 'Otuaʹ 'oku ne fakahaa'i mai 'ia Sisu Kalaisiʹ, 'a e manako ki he fakamasivesivaʹ, 'a e to'o 'a e anga fakatamaio'eikiʹ, 'a e fakamo'ulaloa'i kitaʹ, 'a e mo'ui talangofuaʹ, 'a e foaki kita koe'uhi ko e kakai keheʹ.
Kaveinga – TAU HUFIA KE TO 'A E 'OFAʹ KI TONGA. Ke tau ma'u 'a e fa'ahinga loto na'e 'ia Kalaisiʹ koe'uhi ke faingofua 'a e tali 'o e mo'oni 'a e 'Otua 'oku fakahaa'i 'iate ia.
'Emeni
--
fakapulia
Lou, malo e tau mo e mokosia mei hena. Naé sent mai hoku sister á e taa mei Virginia/Williamsburg kuo úfiúfi sinou á e úluákau honau tuáfale! Fakaófoófaía atu ai he hinapaki mai á e sinou!
Kaikehe, óku moóni e vahevahe kuo fai é he faifekau (Leif), fekauáki mo e Kosipeli ó e uike ni. Pea óku pau pe ia ke fai e áávea! Ko hai é taéávea? Ko e fielau e ngatuu á e akongaa ke langa ha fahaíua ke nau nofo tumutumuí mo'ungaa, ko éne fakarataa! Áuee á e lata noaa!
Ka ke tau manatu muá ko e tumutumuu, but in reality, 'e fai e hifo ki lalo ki he teleáa mo e vaotaataa! He óku fai e kaka ki Heamoni, pea kapau kuo fai ha aú (lucky you!), ka óku í ai e valleys in between mountains hangee ko e Hawkesbury Valley (óku ou fokoutua atu ai); í ai mo e vaotaataa hangee ko e Amazon Jungle, and so forth. Kae hangee kiate au ko Sisu tatau ai pe te te fehangahangai pe fononga mo ia! Ka ko e anga pe siéte ''aavea noa atu hoómou talanoa!
Takamuli, fakamolemole, kae hua mai á e foí veesi:: "Ka álu hifo hoku Éiki he teleá..." kae tuku aa mua á e áavea!
Ófa lahi atu,
|
|
|
--
'Oku tufa atu e email ni koe'uhi 'oku kau ho tu'asila he memipa 'i he "Tasilisili-he-ngaluope"
Ko e tu'asila ke 'ave ki ai ha'o email ki he Tasilisili ko e tasil...@googlegroups.com
Ke to'o ho tu'asila mei he memipa ki he Tasilisili, email ki he tasilisili-...@googlegroups.com
Pea ko e website 'a e Tasilisili ko e http://groups.google.com/group/tasilisili