Re: Missä voi paukutella starttirevolverilla?

[Tino Krause]

Taitaisiko olla jo kolmatta viikoa putkeen , kun jatkuvat yöpakkaset
koettelevat ydinaavikoituvaa Suomeamme jo ilman loppua? Joka tapauksessa
jälleen kerran oli kovat pakkasjaksot ja huurakuuraa maat valkoisenaan. Ei
kuulu tiedotusmonopoleissamme paljon lauluja siitä, että minne katosi ne CO2
kuumentamat päivät? Etteikö peräti olisi ydinaavikoituminen syönyt samaa
hyömyä kuin ennätyskuivuus biotooppejamme tärviölle?

Katselin eilen, miten YLE 2 esitteli alueuutisissaan, että ennätysmnäiset
kuivuusjaksot jälleen kerran uhkaavat niin meillä kuin maailmalla hiipuvaa
elintarvikehuoltoamme -50% kastelulisätarpeineen. Jopa niin pahoin, että FAO
julisti ydinaavikoitumisen vesipulan ja ruuan katastrofin maailman
keskeiseksi haasteeksi tälle vuosisadalle! Pari päivää mm. ultrasalatun
sammakko ja matelijaekokatastrofin painikkeeksi.

Vaan mitä tekee maamme laajimmin vedättävä ydinala? Aivan oikein ostattaa
rahalla Ilmatieteenlaitokselta,. Ympäristöministeriöltä ja ties miltä
TKK:lta niin sairaansyvältä peilikuvalliset disinfot, ettei niitä voi edes
vitsinä pitää!Onko tosiaan niin, että ydinaavikoitumisen tappaessa meremme,
ilmastomme, sadantamme ja pian kaikki eläimet ympäriltämme ainoa vastaus
tähän luonnon ydinkritikkiin on vain ja ainoastaan silmitön valehtelu?
Luuleeko ydinalamme, että luonnon "Gaija" lukee näitä disinfomaksettuja
lehtiä ja lopettaa vääjäämättömäsi kumuloituvat ydintuhokasvut? Jos
ydinherramme luulevat NÄIN pääsevänsä pälkähästä ja vastuistaan niin
vesiperä! .. .Öö.. .nin tai tässä ydinaavikoitumisfaktassa toki
ydinaavikoitumispölyperä!((

[Roni Sj�holm]

Mik� m��r�� malmin riitt�vyyden.

Haluan t�h�n esitell� niit� laskentakriteereit� joiden mukaan maailman
uraanivarantojen riitt�vyys uudiskyvytt�m�n� varantona hahmottuu. Keskittyen
niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK
ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%.
( STUK S�teily ja turvallisuus.)

T�ss� suoraan GTK:n virallista (Retkeilij�n kiviopas 2004). Julkaisu eri
malmien kannattavan kaivuun rajoista.
(Ppm on miljoonasosa g/ t.)

Kullan rajana pidet��n 2-8ppm hyv� on >8ppm
hopean 100ppm >500
Kupari 0,5-2% >2%
Sinkki 2-6% >6%
---------------------------------------------------------
Nikkeli 0,3-1% >1%
Molybdeeni 0,2-0,5% >0,5%
Koboltti 0,1-0,4% >0,4%
Wolframi 0,15-0,5% >0,5%
Vanadiini 0,2-0,6% >0,6%
Tina 0,2-0,5% >0,5%
========================================================
Kultakaivospitoisuus esim. 5ppm.

Minua t�ss� kiinnostaa kumman tasainen p��ttyminen miltei (erikois)malmista
riippumatta keskim��rin arvoon 0,4%! Muistaako kukaan mist� t�m� 0,4 % on
meille tuttu? Aivan oikein luku mainittiin mm. TVO:n malmivastaavan Mikkolan
kertomana. 2007 maailman uraanimalmien keskiarvo j�� pysyv�sti alle sen
energianegatiivisen arvon, jonka mm. USA:n MIT osasi ennakoida jo tapahtuvan
vuona 1988. Ja yh� vaan luku on sama. On huomattava, ettei n�m� prosentit
k�yt�nn�n kokemustasolta ole juuri edes hinnoista riippuvaisia
vuosikymmenest� toiseen! Uraanin kohdalla 0,4% kertoo kyseess� olevan raja,
jonka tasossa aiempi teollinen 90%"t�sm�prosessointisaanto" putoaa
v��j��m�tt� avoaumauksen 15% saantoon. Kun samasta malmista saa irti vain
kuudesosan (0,06%) on selv��, ett� t�m� samainen kynnys on globaalisti
metallien k�sittelyss� todennettu fakta! Uraanin kohdalla t�m� kynnys
muuttaa prosessin sellaiseksi, ett� 1kWh syyt�minen malmin murskaamiseen
tuottaa siit� energiana takaisin vain 0,6kWh ja peli on jo sill� selv�
hinnasta piittaamatta!

Mist� sitten johtuu, ett� juuri tuo kriittinen raja pakottaa avoaumauksiin,
jos se on noin selke�sti huonompi? Otetaan esimerkiksi vaikka uraani. Kun
meill� on kyseess� nyt Suomen todetut n. 0,1% uraanimalmiot synnytt�en
ainokaisen 1000MW ydinvoimalan maailmalla k�ytetyn perusvuoden aikana
huikaisevan 14,2miljardin kilon kraakkuj�tekiven kasan! Ylitt�en fyysisell�
koollaan, massallaan niin valtaisan ainekoosteen, ettei m��r�� voi kuvitella
kuljetettavan kilometrien p��ss� olevaan prosessilaitokseen, saati
fyysisesti altaisiin, my�hemmin poistettavaksi. Energiaa menee hukkaan jo
n�ihin niin paljon, ettei kive� yksinkertaisesti kannata kuljettaa
kaivoksesta pois! Miksi sitten kulta ja hopea kyet��n hy�dynt�m��n miltei
atomi kerrallaan? Kyse on niiden suunnattoman l�ht�hinnan lis�ksi
erityiskyvyss� olla "jaloja" nimens� mukaan ja oksidoimattomia jopa
irtoatomina. T�m� antaa niille erityisvapauden olla kannattavasti esim.
s�hk�energialla eroteltavia ioneja platinametallien lailla. Ep�jalommissa
syntyy haittaavaa reagointia jne. ja t�m� ei onnistu esim.
uraanimetalleissa.

Ent� vaikka biojalostuksien mahdollisuudet jatkossa? Uraanin erityisongelma
on sen myrkyllisyys el�m�lle raskasmatalina, yhdistein� ja s�teilij�n�.
Maailmassa ei 4,5-miljardin vuoden aikana ole mik��n tunnettu organismi
koskaan kyennyt siet�m��n ja kasaamaan uraania. Aine ei ole esim. raudan ja
vastaavien tavoin biofaktiivinen. Kun puhutaan graniitista ei prosessi
onnistu edes teoriassa, koska jo murskaus pulveriksi vie ylip��sem�tt�m�sti
energiaa enemm�n tuottoaan.
-------------