[Vastasin tähän viestiin informoimalla alkuperäistä kirjoittajaa
oikeasta testaus-ryhmästä, jostain syystä "Paunonen" halusi vastata
minulle alkuperäiseen, ei-minun-kirjoittamaani viestiin]
> Pajulle pieni kommentti: ihmiset, jotka testaavat yhteyksiään eivät
> todennäköisesti tiedä moisesta ryhmästä.
> Ovat yleensä aloittelijoita.
Nimenomaan, ovat aloittelijoita. Aloittelijoita on hyvä opastaa jotta
oppivat miten asiat pitäisi tehdä. Mielestäni en ollut edes töykeä vaan
yksinkertaisesti kerroin että testaukset pitäisi tehdä muualla ja
kerroin osoitteen oikeaan paikkaan.
> Eipä moisista testeistä varmasti mitään haittaa ole ?
Jos yksi testailee ilman että hänelle siitä mainitaan, toisetkin
olettavat että siinä ei ole mitään väärää ja lopulta kaikki aloittelijat
testailevat väärissä ryhmissä. Mielestäni edelleenkin on täysin
asiallista huomauttaa aloittelijalle hänen tekemästään virheestä ja
kertoa miten virheen voi välttää.
P.S. Paunoselle pieni kommentti: suosittelisin sinullekin Jukka Korpelan
Nyysi-opasta, sisältää hyvin paljon asiaa. ¹
¹: <URL: http://www.hut.fi/u/jkorpela/nyysit >
Kopio & follarit -> sfnet.viestinta.nyyssit
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Jussi Paju <Jussi...@internet-kayttajat-ikuisesti-domain-fi.invalid>:
> In sfnet.tori.myydaan.muut Paunonen <petri.p...@kumera.fi> wrote:
>> Eipä moisista testeistä varmasti mitään haittaa ole ?
>
> Jos yksi testailee ilman että hänelle siitä mainitaan, toisetkin
> olettavat että siinä ei ole mitään väärää ja lopulta kaikki aloittelijat
> testailevat väärissä ryhmissä. Mielestäni edelleenkin on täysin
> asiallista huomauttaa aloittelijalle hänen tekemästään virheestä ja
> kertoa miten virheen voi välttää.
Juu. sfnet.aloittelijoille -ryhmä poistettiin aikoinaan nimenomaan sen
takia, että se oli täysin käyttökelvoton siihen, mihin se oli tarkoitettu:
aloittelevien nyyssien käyttäjien neuvomiseen. Tilalle piti perustaa
kaksi uutta ryhmää: sfnet.aloittelijat.kysymykset ja .testit, vaikka
sfnetissä oli jo vuosia ollut erillinen testiryhmä.
--
Töitä tarjolla: http://www.wapit.com/jobs.html
Etsitään: Brannigan's Special Ale
Mikäli Teillä on jotain kysyttävää tai epäselvyyksiä hyvästä
käyttäytmisestä ja nyyssietiketeistä niin ohjataan edes keskustelu
oikeaan osoitteeseen.
Lisää asiaa nyyssietikestistä voipi lukea vaikkapa muistakseni
tällaisen osoitteen takaa :
http://www.hut.fi/u/jkorpela/nyysit
Follarit ja kopio sfnet.viestinta.nyyssit
- Sami Partanen .
--
Tämänkin kirjoitti eräs absolutisti keskeltä metsää.
Spa...@derwell.pp.fi - - - remove spamfilter
www.mbnet.fi/~dervish || Report bugs to der...@mbnet.fi
Ehkäpä sinunkin kannattaisi se käydä lukasemassa, kun aloitat opetuksesi
tuolla tavalla.
Pyh.
--
Yak <email: netsonic.fi@michael>,
käännä @-merkin puoliset asiat nurinperin.
> "Sami.Partanen" <Newsgroup...@Derwell.pp.fi> wrote in message
> news:oEsm5.1887$Av5....@news.kpnqwest.fi...
> > PIDÄ PARRU TURPAS KIINNI!! SAATANA KUN OLLAAN PILKUN NUSSIJOITA!!
> > Mikäli Teillä on jotain kysyttävää tai epäselvyyksiä hyvästä
> > käyttäytmisestä ja nyyssietiketeistä niin ohjataan edes keskustelu
> > oikeaan osoitteeseen.
>
> Ehkäpä sinunkin kannattaisi se käydä lukasemassa, kun aloitat opetuksesi
> tuolla tavalla.
>
> Pyh.
Muuten oikein, mutta jokin nyytistin on sekoillut ja tuo huutava
teksti ei ole Partasen käsialaa. Tämän näkee selvästi kun menee
säikeessä taaksepäin.
Ottaen huomioon, että hän vastasi artikkeliin, josta löytyy lause
"PIDÄ PARRU TURPAS KIINNI!! SAATANA KUN OLLAAN PILKUN NUSSIJOITA!!"
hän oli mielestäni erittäin asiallinen.
--
#!/usr/bin/perl -w -- Ari Makela <ha...@iki.fi> - http://www.iki.fi/hauva/
use strict;my $j=Japh->new();$j->print();package Japh;sub new{my $c=shift;
my $s={j=>'rekcaH lreP rehtonA tsuJ'};bless $s,$c;return $s;}sub print{my
$s=shift;$s->{j}=reverse($s->{j});print $s->{j},"\n";}1;
Partasen puolesta lienee syytä sanoa, että mainittu teksti ei ollut
hänen vaan Timo Huovisen kirjoittama. Siitä huolimatta, että kahden
väkäsen perään olikin Partasen artikkelissa humpsahtanut hämäävä
rivinvaihto.
Suonpää....
Kyllä, näin tämä asia on, en vain vastatessani huomannut että lähettäjällä
on asetukset väärin, koska väkäsiä ei tullut, kiitän tästä korjauksesta.
No siinä tapauksessa rivinvaihdot ovat sekoilleet, ei tietääkseni mikään
nyytistin. Jollei se nyytistin niitä sekoitellut.
Kuka ties. Tämmöistähän tämä on.
>> > > PIDÄ ...
>
>> > Ehkäpä ...
>>
>> Partasen ...
>
>Kyllä, näin tämä asia on, en vain vastatessani huomannut että lähettäjällä
>on asetukset väärin, koska väkäsiä ei tullut, kiitän tästä korjauksesta.
Mitähän merkitystä noilla väkäsillä tai niiden lukumäärällä on, jos
viestin alusta ei käy ilmi, ketä mikäkin merkkimäärä tarkoittaa? Niin
kuin tuossakin, jossa ainoa ilmaistu nimi on Sami itse.
Voitto Mattila
Usein nimillä ei ole paljoa merkitystä.
Tärkeämpää on nähdä keskustelun kulku, siis että mistä
alkaa seuraavan puhujan kommentti ja mikä on edellistä.
--
Eräs Joel
> Mitähän merkitystä noilla väkäsillä tai niiden lukumäärällä on, jos
> viestin alusta ei käy ilmi, ketä mikäkin merkkimäärä tarkoittaa?
Sinunkin viestissäsi oli näkymättömissä mukana tällaista:
Message-ID: <399e788b...@news.surfeu.fi>
References: <398d2ec6...@news.mbnet.fi>
<Mcem5.302$vY.1...@read2.inet.fi> <yUim5.1858$Av5....@news.kpnqwest.fi>
<3999bcee...@news.mbnet.fi> <oEsm5.1887$Av5....@news.kpnqwest.fi>
<8neb6c$i0k$1...@news.kolumbus.fi> <m31yzoq...@erasmus.pp.sci.fi>
<65Rm5.1967$Av5....@news.kpnqwest.fi>
Eli jokaisella viestillä on yksikäsitteinen tunniste, Message-ID, ja
lista viesteistä, joihin kirjoitus viittaa. Monet uutistenlukuohjelmat
osaavat tuon perusteella haluttaessa näyttää edeltävän viestin. Joku
varmaan kertonee, miten käyttämäsi "Forte Free Agent 1.21/32.243"
tuon tekee. (Tarkemmin "näkymättömistä" kentistä ks.
http://www.hut.fi/u/jkorpela/nyysit/4.2.html#otsake )
Itse en ole oppinut käyttämään useamman edeltäjän nimeä tekstissä.
Yleensä kun hyvässä nyysikeskustelussa aiempien tasojen lainaukset
toimivat vain metatietona siitä, mistä ollaan keskustelemassa. Ehkä
pitäisi muuttaa tapojaan, ainakin moni muukin lisäksesi oli tuota
mieltä eräässä aiemmassa keskustelussa aiheesta.
--
= = = = Jori Mäntysalo - jm5...@uta.fi = = = =
"Onko kellään tiatoo, miten saa suojattua cd-rom levyn polttamiselta?"
"No täällä niin arvokkaat levyt laitetaan paloturvalliseen kassakaappiin."
-- SK, sfnet.atk
Kiitän ystävällisestä valistuksesta. En oikein paljon tiedä tai ymmärrä
noista hienoista konsteista, joilla entisiä viestejä tai niiden
kirjoittajia voi saada esiin. Enkä totta puhuen ymmärrä sitäkään, miksi
niistä pitäisikään tietää. Kirjoittelen ja kyselen ihan vain tavallisen
tantereen tallaajan tasolla, ja siksi en ymmärrä edes sitä, miksi
lukijan pitäisi alkaa etsiä entisiä viestejä tai lainatun tekstin
kirjoittajia, jos ei satu niitä ulkoa muistamaan.
Minua kyllä tavattomasti kiinnostaa nimenomaan tietää, kuka noinkin
viisaasti on tuossa laususkellut, mutta eikö se nyt kumminkin olisi
yksinkertaisempaa, että lainailija jättäisi poistamatta sen lainatun
persoonan tunnuksen, vaikka kaikkea turhaa tekstiä lainauksista
tietenkin pitääkin saksia pois? Eihän siinä tarvitse mitään lisää
kirjoitella, vain vähän ajatella mitä poistelee.
Ihan vain omaa tyhmyyttäni noin kirjoittelen ja kyselen, en toki vaadi
ketään muuttamaan tapojaan. Toivon vain, että suuri viisas tietohenkilö
ajattelisi vähän meitä pikkuisen yksinkertaisempiakin lukijoita. Voip
olla että meitä hänen ajatuksistaan kiinnostuneita tallukoita on
muitakin kuin tämä minä. Ja saattaisi se joskus olla myös sille
älymarjallekin lukijalle helpompaa, jos saman tien pienellä vilkaisulla
voisi todeta, kenelle hänen pitää kiitoksensa tai nuhteensa osoittaa.
Voitto Mattila * Ajattelen. Ehkäpä siis olen olemassa. *
Ne kertovat, mitkä osat tekstistä ovat saman kirjoittajan. Jep, toki
ne pitäisi hyvien tapojen mukaan myös yksilöidä, mutta jo pelkkä
väkästen lukumäärä auttaa toki tekstin ymmärtämiseen.
Suonpää...
Kyse ei ole niinkään informaatiosisällöstä vaan sitaattioikeudesta.
Toki, julkaistessani tekstiä uutisryhmässä minä hyväksyn sen, että
tekstiäni kopioidaan ja levitetään, sehän on koko jutun tarkoituskin.
En kuitenkaan ole luovuttanut hengentuotteitani täysin vapaaseen
käyttöön, vähintäänkin hyvien tapojen mukaista on, että tekstiäni
lainaava kertoo kenen tekstistä on kyse.
Suonpää...
Helpottaa elämää kummasti. Nyt kun olet löytänyt References-rivin, et
ole enää muiden tekemien lainausten varassa vaan sinun on aiempaa
helpompi löytää koko alkuperäinen artikkeli.
> Kirjoittelen ja kyselen ihan vain tavallisen tantereen tallaajan
> tasolla, ja siksi en ymmärrä edes sitä, miksi lukijan pitäisi alkaa
> etsiä entisiä viestejä tai lainatun tekstin kirjoittajia, jos ei
> satu niitä ulkoa muistamaan.
Muistaakseni tänään - tai eilen? - huomautit uskonnottomuusryhmässä
eräälle kirjoittajalle hänen tekemästään lainauksesta. Sinusta se oli
puutteellinen. Kun minä halusin vilkaista alkuperäistä artikkeliasi
saadakseni selville oliko lainaus puutteellinen vai ei, onnistui se
helposti juuri tuon References:-rivin perusteella. Kysehän oli - kuten
mainitun headerin perusteella selvisi - artikkelista
<news:399e9588...@news.surfeu.fi>.
Suonpää...
Ne kertovat, mitkä osat tekstistä ovat saman kirjoittajan. Jep, toki
>Jori Mantysalo <jm5...@uta.fi> writes:
- -
>> Yleensä kun hyvässä nyysikeskustelussa aiempien tasojen lainaukset
>> toimivat vain metatietona siitä, mistä ollaan keskustelemassa. Ehkä
>> pitäisi muuttaa tapojaan, ainakin moni muukin lisäksesi oli tuota
>> mieltä eräässä aiemmassa keskustelussa aiheesta.
>
>Kyse ei ole niinkään informaatiosisällöstä vaan sitaattioikeudesta.
On totta, että siteerattaessa on lain mukaan "tekijä ilmoitettava sillä
tavoin kuin hyvä tapa vaatii" ja "lähde mainittava siinä laajuudessa ja
sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii". "Hyvä tapa" ei ole _niin_
tulkinnanvarainen asia kuin voisi luulla, mutta se sisältää ajatuksen
siitä, että lainaamisen asiayhteys ja tilanne otetaan huomioon.
( http://www.hut.fi/u/jkorpela/tekoik/tekoik.html#tekilm )
Nyyseissä tilanne on se, että jos käytetty ohjelma hoitaa hommansa eikä
viestin kirjoittajakaan sotke asioita, niin otsakkeissa on
References-kenttä, jonka kautta lähde löytyy Message-ID:n avulla. Tämä
on verrattavissa ISBN:n käyttöön, joka usein esitetään malliesimerkkinä
lähteen täsmällisestä yksilöinnistä, olkoonkin, että sivunumero tms.
saattaisi olla tarpeen sen lisäksi. Mitä käytännön puoleen tulee, niin
eiköhän nyysien lukija saa keskimäärin hiukan helpommin halutessaan
luettavakseen lainatun artikkelin kuin kirjan lukija saa käsiinsä kirjan
ISBN:n perusteella. Normaalistihan tilanne on, että aiempi threadi on
lukijan saatavilla vaikka hän ei ymmärtäisi References-kentästä mitään.
Kysymys lainattujen tekstien kirjoittajien mainitsemisesta erikseen on
lähinnä siis käytännön kysymys, ei lain velvoite (tällaisessa mediassa).
Ja silloin voisi hyvä nyrkkisääntö olla, että lainatun tekstin
kirjoittaja mainitaan, jos on _olennaista_, _kuka_ sen kirjoitti. Jos
esimerkiksi lainataan lainauksen lainausta, jotta saadaan mukaan virke,
jossa alkuperäinen kysymys on esitetty, ei yleensä ole relevanttia,
_kuka_ kysymyksen esitti. Sen sijaan vastaajien mainitseminen voi olla,
etenkin, jos omissa kommenteissa sitten viitataan heihin.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
To join the Clueless Club, send a followup to this message
quoting everything up to and including this sig!
:>> > > PIDÄ ...
:>
:>> > Ehkäpä ...
:>>
:>> Partasen ...
:>
:>Kyllä, näin tämä asia on, en vain vastatessani huomannut että lähettäjällä
:>on asetukset väärin, koska väkäsiä ei tullut, kiitän tästä korjauksesta.
: Mitähän merkitystä noilla väkäsillä tai niiden lukumäärällä on, jos
: viestin alusta ei käy ilmi, ketä mikäkin merkkimäärä tarkoittaa? Niin
: kuin tuossakin, jossa ainoa ilmaistu nimi on Sami itse.
Ne osoittavat keskustelun rakennetta, ts. kertovat, mikä teksti on
vastausta mihinkin tekstiin. Tämä on merkityksellistä, koska usein
tekstin tulkinta riippuu siitä, missä yhteydessä se on kirjoitettu.
--
http://www.helsinki.fi/%7ekorppi/ TUOMAS
---------------------------------------------------------------------------
Nevermore.
- the Raven
Kirjoitin valitettavan epäselvästi. En siis viitannut juridiikkaan
vaan ainoastaan hyviin tapoihin ja sitaattien moraaliseen
oikeutukseen.
> Nyyseissä tilanne on se, että jos käytetty ohjelma hoitaa hommansa
> eikä viestin kirjoittajakaan sotke asioita, niin otsakkeissa on
> References-kenttä, jonka kautta lähde löytyy Message-ID:n
> avulla. Tämä on verrattavissa ISBN:n käyttöön, joka usein esitetään
> malliesimerkkinä lähteen täsmällisestä yksilöinnistä, olkoonkin,
> että sivunumero tms. saattaisi olla tarpeen sen lisäksi.
Kyllä, on verrattavissa ISBN:n käyttöön. Ja analogiaa jatkaaksemme,
lainauksen kirjoittajan nimen mainitseminen on verrattavissa sen
kirjoittajan mainitsemiseen, jota lainataan. Nähdäkseni hyviin
tapoihin kuuluu sitaattia tehtäessä mainita ISBN:n lisäksi myös
kirjailijan nimi. Juridiikkaan en tässäkään puutu.
Suonpää...
Siempre meto la pata. Kun en oikein ymmärrä tuota metatietoa,
referenskenttää yms., niin kertoisitteko, miten tuo lainatun nimen ja
väkäsmerkkien ilmaiseminen pitäisi tehdä oikein. Olen pyyhkinyt pitkiä
merkkirihmoja nimen edestä ja takaa muka selvyyden vuoksi pois. Minusta
on ollut selvempää, kun lukija jo ensisilmäyksellä näkee, kuka siinä
ajatuksiaan julistaa ja monellako intiaanien nuolimerkillä se ilmaistaan
seuraavissa kappaleissa.
Jos kuitenkin on maan tapa jättää refererenssit esiin, ja ryhmän
kannalta on parempi antaa kaikkien taikamerkkien roikkua mukana, niin
mikäs minä olen tapoja muuttamaan. Voinhan toki jättää rehverensselit
semmoisekseen. Muuten olen sitä mieltä, että olisi tärkeämpää jättää
edes pieni vihje jokaisesta lainatusta persoonasta (nimimerkistä),
vaikkei sitä Message-ID:tä paljastaisikaan.
Voitto Mattila
Kaikkein paras tapa on lainata vain edellistä kirjoittajaa ja tätäkin
hyvin lyhyesti. Ei kukaan niitä lainauksia kuitenkaan lue ja jos
edellinen viesti oikeasti kiinnostaa, niin sen saa aika helposti
esiin.
Jos sitten on jostakin erityisestä syystä aivan pakko lainata kahta
edellistä kirjoittajaa, niin jätetään otsakerivi (tai miksi sitä
sitten sanoisikin), mutta tiivistetään kappaleet yhteen.
Niin ja sitten lainataan järkeviä osia, virkkeitä lauseita tai
yksittäisiä sanoja, ei rivejä, joilla on yhden lauseen loppu ja toisen
alku.
--
Riitta Niemistö "Ei sun kanssasi voi koskaan puhua mistään,
p. 365 3863 t. kun sää aina korjailet kaikkea turhaa."
261 7273 k. -- Leena ala-asteella välitunnilla
Kun on tottunut tähän nuolimerkeistä koostuvaan tavanomaisimpaan
nyyssilainausten merkintätapaan, sen hahmottaminen yhdellä silmäyksellä
on helpompaa kuin minkään muun näkemäni merkintätavan.
>Muuten olen sitä mieltä, että olisi tärkeämpää jättää
>edes pieni vihje jokaisesta lainatusta persoonasta (nimimerkistä),
>vaikkei sitä Message-ID:tä paljastaisikaan.
Joo. Molempi parempi, toki.
--
Jaana Heino----------------------------email: ja...@iki.fi---------
Iirislahdentie 42 C 9----------------------------------------------
02230 Espoo---------------------------Power corrupts, but we-------
FINLAND-------------------------------still need electricity.------
> Siempre meto la pata. Kun en oikein ymmärrä tuota metatietoa,
> referenskenttää yms., niin kertoisitteko, miten tuo lainatun nimen
> ja väkäsmerkkien ilmaiseminen pitäisi tehdä oikein.
Aloitamme teknisluontoisella selityksellä.
Uutisryhmässä oleva viesti koostuu _tekniseltä kannalta_ muutamista
osista. Osia ovat mm. viestin otsikko, lähettäjän nimi ja varsinainen
teksti. Uutistenlukuohjelma voi sitten näyttää tämän viestin kuten
haluaa. Otsikko voi olla isolla ja keskitettynä ja lähettäjän
nimi vaikka sinisellä kursiivilla, jos joku tällaisen ohjelman on
tehnyt.
Tekniseltä kannalta leipäteksti kaikkineen on vain yksi osa viestiä.
Ei ole olemassa rakennetta, joka kertoo mikä on lainausta ja mikä
omaa tekstiä. Tällainen rakenne olisi toki _mahdollista_ tehdä,
vaikka näin:
::LAINAUS VIESTISTÄ 39590354
Kissat ovat kivempia kuin koirat
::OMA TEKSTI
Eikä, kun koirat ovat hauskempia
Tällöin käytettävä ohjelma voisi esittää vaikkapa ensimmäisen tason
lainaukset punaisella, toisen tason lainauksen sinisellä ja
vanhempaa perua olevan tekstin harmaalla.
Mutta, kuten sanottua, näin ei ole tehty. Ei siis ole olemassa mitään
varmaa tapaa tunnistaa mikä osa tekstistä on lainausta ja mikä omaa.
Ongelmaa voidaan kiertää sopimalla jokin yleinen tapa esittää lainaus.
Ei ole juurikaan väliä sillä mikä tämä tapa on. Tavaksi on muodostunut
nuolenpäämerkkien käyttö. On järkevää noudattaa tätä tapaa eli toimia
kuten muutkin. Uutistenlukuohjelmissa tämä tapa onkin yleensä
oletusarvoisesti käytössä.
Olisi järkevää, että _ohjelma_ tunnistaisi lainauksen näistä merkeistä
ja sen perusteella esittäisi lainauksen. En tiedä onko tällaisia tehty,
mutta ainakaan ohjelmoijan ei ole vaikea tehdä ohjelmaa joka laskee
nuolenpäämerkkien määrän jokaisen rivin alussa, katsoo säikeestä
kuka on vastaava edeltävä kirjoittaja ja tämän mukaan esittää ruudulla
vaikka nimen Ville punaisella ja Villen kirjoittamat rivit punaisella
ja vastaavasti "Kalle" sinisellä ja Kallen teksti sinisellä.
Aivan yhtä helposti ohjelma voisi esittää tekstin niin, ettei
nuolenpäitä näytettäisi, vaan tekstissä lukisi
Ville:
Koirat ovat kivoja.
Kalle:
Kissat ovat kivempia.
Kuitenkin tällainen ohjelma on mahdollista tehdä vain, jos jokainen
kirjoittaja noudattaa samaa menetelmää lainauksen esittämiseen. Siis
olennaista on, ettei kirjoittaja poikkea käytännöstä vaan lukija
saisi päättää missä muodossa tekstin lukee.
Toisaalta ihmisenkin on helpompi tulkita viestit, jos ne noudattavat
samaa kaavaa. Jälleen, ei ole niin väliä mitä kaavaa. Tärkeämpää on,
että kaikki käyttävät samaa tapaa. Tämän vuoksi suosittelen jokaista
käyttämään näitä nuolenpäämerkkejä.
Minusta tuon oppii aika nopeasti tulkitsemaan. Yleensä en juurikaan
lainauksia lue, ne vain toimivat muistin tukena. Tarkoitus siis ei
ole, että viesti kuvaa koko ajatusketjun, jonka kirjoittajat ovat
luoneet. Viesti on ymmärrettävä, jos muistaa mitä aiemmin kirjoitettiin
ainakin pääkohdittain. Lainaus palauttaa mieleen mistä keskustellaan,
mutta ei useinkaan riitä tekemään viestistä yksinään ymmärrettävää.
Tätä varten ohjelmissa on mahdollista katsoa edeltävä viesti kokonaan.
--
= = = = Jori Mäntysalo - jm5...@uta.fi = = = =
"Nyt eletään vuotta 2000. Käytä IE5:sta luolamies. Jos jostain helvetin syystä
haluaa sätkiä jollain kivikautisilla "selaimilla", niin on aivan turha kitistä
että jotkut sivut eivät toimi." -- JSL, sfnet.viestinta.www
Onpas! Esimerkiksi Slrn¹:ssa voi määrittää värit (tai m/v-päätteellä
tekstityypin (eli normaali, lihavointi, alleviivaus ja käänteinen
teksti)) seitsemälle eri lainaustasolle...
>Ei siis ole olemassa mitään varmaa tapaa tunnistaa mikä osa tekstistä
>on lainausta ja mikä omaa.
...ja lainausmerkit voi esittää säännöllisinä ilmauksina, vaikka
tietysti olisi mukavampaa, jos ei harrastettaisi ihmeellisempiä
lainausmerkintöjä eikä tarvitsisi arvailla mikä on lainausta ja mikä
ei.
¹ ObMainos: <URL:http://www.iki.fi/hezu/slrn.html>
--
* H e i k k i K a n t o l a * | Ihmiselämä ei ole ollenkaan
IRC: Hezu | niin monimutkaista kuin miltä
E-Mail: Heikki....@IKI.FI | se näyttää - se on paljon
WWW: <URL:http://www.iki.fi/hezu/>| monimutkaisempaa.
>Kaikkein paras tapa on lainata vain edellistä kirjoittajaa ja tätäkin
>hyvin lyhyesti. Ei kukaan niitä lainauksia kuitenkaan lue
Kuten sitten edempänä myönsitkin, joskus voi olla "pakko"
lainata enemmän -- jos esimerkiksi joku kysyy "miten saan
kätevimmin kissalta karvat ajettua?" ja vastaus siihen tulee
"ruohonleikkurilla", niin voi olla hyvin luontevaa liittää nuo
kummatkin (asiallisesti) lainattuina omaan viestiin, jossa
sitten toteaa "Hyvänen eika, eihän toki. Toivottavasti N oli
vain huumorimielellä liikkeellä. Ja toivottavasti jokainen
kissanomistaja hoksaa, että kissa voi moisesta hermostua ja
näyttää ruohonleikkurille taivaan merkit -- parempi olisi ostaa
Oy Karvanaamio Ab:lta kissan karvojen leikkaamiseen suunniteltu
Hair 2000 (TM)".
>ja jos
>edellinen viesti oikeasti kiinnostaa, niin sen saa aika helposti
>esiin.
Edellisen viestin esiin saaminen ei välttämättä ole mitenkään
helppoa. Jos vaikkapa keskustelusäie on edennyt harvakseltaan
jo muutaman kuukauden ajan (mikä ei ole mitenkään tavatonta
nyysseissä) ja news-palvelin säilyttää kyseisestä ryhmästä vain
viimeisimmän kuukauden aikana postitetut artikkelit. (Dejasta
tai vastaavasta voi yrittää hakea, mutta.)
>p. 365 3863 t. kun sää aina korjailet kaikkea turhaa."
Tästä kai olit jo jossakin keskustellut, mutta kyllä ainakin
minua jaksaa mietityttää, kuuluuko jokaisen kunnon kansalaisen
yleissivistykseen todella se, millä suuntanumeroalueella ovat
tut.fi-domainin osoitteita käyttävien henkilöiden lankaliittymät
:)
--
Timo.Ra...@iki.fi
Help keep Usenet clean: <URL: http://www.hut.fi/u/jkorpela/usenet/dont.html >
AIka usein vastauksesta käy ilmi kysymys, vaikkei tietenkään aina.
: Tästä kai olit jo jossakin keskustellut, mutta kyllä ainakin
: minua jaksaa mietityttää, kuuluuko jokaisen kunnon kansalaisen
: yleissivistykseen todella se, millä suuntanumeroalueella ovat
: tut.fi-domainin osoitteita käyttävien henkilöiden lankaliittymät
: :)
Joku tuosta suuntanumerottomuudesta tietysti osaisi päätellä, miten
paljon kaipaan nyyssien poikimia yhteydenottoja puhelimitse. Vai
keräävätkö nämä valittajat netistä (naisten) puhelinnumeroita ja nyt
harmittelevat, että jäi numero vajaaksi.
--
Riitta Niemistö "Kun epätoivon painoa me koemme elämässä,
p. 365 3863 t. jää käsiin tieto ainoa: Jumala on tässä."
261 7273 k. -- Gospel-musikaalista Liekit
>Voitto Mattila:
>
>> Kun en oikein ymmärrä tuota metatietoa,
>> referenskenttää yms., niin kertoisitteko, miten tuo lainatun nimen
>> ja väkäsmerkkien ilmaiseminen pitäisi tehdä oikein. Olen pyyhkinyt
>> pitkiä merkkirihmoja nimen edestä ja takaa muka selvyyden vuoksi
>> pois. Minusta on ollut selvempää, kun lukija jo ensisilmäyksellä
>> näkee, kuka siinä ajatuksiaan julistaa ja monellako intiaanien
>> nuolimerkillä se ilmaistaan seuraavissa kappaleissa.
Olen saanut kiitettävän monenlaista vastausta, mutta esitin ehkä
kysymykseni osittain epäselvästi. Tarkoitus oli kysyä lähinnä, pitääkö
tuosta otsakkeesta jättää jäljelle muutakin kuin lainatun nimi ja sitten
noita väkäsmerkkejä itse ketäkin kuvaava määrä.
Nyt yllä esimerkkeinä Jorin nimi kaikkine lisukkeineen ja oma riisuttuna
mielestäni turhasta rihkamasta. Joskushan tuossa otsakkeessa on merkkejä
pari kolmekin rivillistä.
>Ongelmaa voidaan kiertää sopimalla jokin yleinen tapa esittää lainaus.
>Ei ole juurikaan väliä sillä mikä tämä tapa on. Tavaksi on muodostunut
>nuolenpäämerkkien käyttö. On järkevää noudattaa tätä tapaa eli toimia
>kuten muutkin. Uutistenlukuohjelmissa tämä tapa onkin yleensä
>oletusarvoisesti käytössä.
No tuota väkäsmerkkiä (>) olen kyllä ymmärrykseni mukaan käyttänytkin,
oikein ynnätikun kanssa tarkistellut, että jokainen saa oikean määrän.
Onneksi tämä Agentti osaa laittaa itse lisää uuteen lainaukseen. Kaikki
lainaukset tulevat samalla värillä, nyt sinisellä poikkeuksena omasta
mustasta tekstistä. Minusta se riittää värien osalta, sillä noiden
väkästen lukumäärästä kyllä tosiaan aika mukavasti tunnistaa eri
kirjoittajat. Kunhan lainatun nimi esiintyisi vaikka yhden kerran siellä
alussa. Minä en viitsi alkaa kaivella vanhoja piuhoja, ei ainakaan vielä
ole tullut niin tärkeää asiaa esiin.
En toki väitä, etteikö olisi tarpeellista koskaan tai kenenkään palata
asiassa taaksepäin. Siksipä juuri kysynkin: Pitääkö se otsake jättää
kokonaan karsimatta, kaikkine merkkeineen?
Voitto Mattila
>Joku tuosta suuntanumerottomuudesta tietysti osaisi päätellä, miten
>paljon kaipaan nyyssien poikimia yhteydenottoja puhelimitse.
Miksi ihmeessä se numero sitten ylipäätään on siellä?? Totuushan
lienee, että jos joku sen numeron tosissaan haluaa, hän sen saa myös
selville, oli se sigussasi eli ei. Jos siis kuitenkin haluat jakaa
puh. nroasi, niin miksi silti vaikeutat asiaa tarpeettomasti. Erään
.sotijan sanoin "brain dead".
--
Mikki
Käytätkö Outlook Expressiä?
http://www.nic.fi/~mahead/help.html
>asiassa taaksepäin. Siksipä juuri kysynkin: Pitääkö se otsake jättää
>kokonaan karsimatta, kaikkine merkkeineen?
Yleensä postiohjelmassa voi säätää, mitä kaikkea siihen tulee.
Yleensä nimi ja sähköpostiosoite on ovat aika riittävät (minäkin
voisin omastani säätää tuon viestin tunnisteen pois, koska
harvemmin niille on kovasti käyttöä ja niiden pitäisi joka
tapauksessa kulkea References-headerissa).
>> Tällöin käytettävä ohjelma voisi esittää vaikkapa ensimmäisen tason
>> lainaukset punaisella, toisen tason lainauksen sinisellä ja
>> Mutta, kuten sanottua, näin ei ole tehty.
> Onpas! Esimerkiksi Slrn¹:ssa voi määrittää värit (tai m/v-päätteellä
Eikun tarkoitin tätä allaolevaa:
>> Ei siis ole olemassa mitään varmaa tapaa tunnistaa mikä osa tekstistä
>> on lainausta ja mikä omaa.
Siis nyyssiviestissä ei ole tekniseltä kannalta mitään "Tämä on
lainaus" -merkintää. Sen sijaan on olemassa "Tämä on otsikko" -merkintä.
> ...ja lainausmerkit voi esittää säännöllisinä ilmauksina, vaikka
Yleensä, mutta ei idioottivarmasti. C-kielisen tietokoneohjelman
rivi voi alkaa '>' -merkillä. Toki tämä on äärimmäisen harvinaista,
mutta mahdollista kuitenkin. Suuri periaatteellinen ero on siis
olemassa verrattuna otsikon ja lähettäjän nimen erottamiseen viestistä.
> tietysti olisi mukavampaa, jos ei harrastettaisi ihmeellisempiä
> lainausmerkintöjä eikä tarvitsisi arvailla mikä on lainausta
Jep. Jotkut käyttävät kaksoispistettä lainatun rivin alussa, ja tämä
on huono juttu tältä kannalta.
(ylläolevat jätetty esimerkkeinä)
>pitääkö tuosta otsakkeesta jättää jäljelle muutakin kuin lainatun
>nimi ja sitten noita väkäsmerkkejä itse ketäkin kuvaava määrä.
Tämä on taas näitä jossakin määrin tulkinnanvaraisia asioita. Minusta
pelkkä kirjoittajan nimi riittää, ellei ole erityistä syytä laitta
mukaan mm. ryhmän nimeä (esim. keskustelun siirrossa halutaan
kiinnittä huomio alkuperäiseen ryhmään ja ryhmän vaihtoon) tai
kellonaikaa ja päivämäärää (vastataan vanhaan viestiin ja halutaan
ilmaista muille, että mikäli artikkeli tuntuu oudolta, se ei
todellakaan ole eilinen eikä siis syytä huoleen). Lainatun viestin
tunnusta (message-id) ei kyllä kannata laittaa mukaan, sillä sehän
löytyy jo tutuksi tulleesta references-otsakkeesta.
>En toki väitä, etteikö olisi tarpeellista koskaan tai kenenkään
>palata asiassa taaksepäin. Siksipä juuri kysynkin: Pitääkö se otsake
>jättää kokonaan karsimatta, kaikkine merkkeineen?
Mikä sinusta itsestäsi tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta?
--
Aamun tunteina odotettavissa kiukkua ja väsymystä
Lähinnä koristeena. Alkujaan se oli meilejä varten, niihin aikoihin
kun meilejä tuli läheteltyä lähinnä omaan ja naapurikorkeakouluun.
--
Riitta Niemistö "Minusta on ihan sopimatonta,
p. 365 3863 t. että tuollainen typerä kone
261 7273 k. kommentoi minun tekemisiäni."
-- äiti tietokoneen äänistä
Kiva kun kysytään selvästi. Yritän vastata yhtä selvästi eli tuossa yllä
on vastaukseni. Mielestäni siinä käy selvästi esille paitsi lainatun
nimi, myös se, että sama persoona on tullut lainatuksi toisenkin kerran.
Siitä vain väkäsiä laskemaan.
Sitä minä tässä olen yrittänyt tinkailla, että pitäisikö siihen jättää
kuitenkin joitakin lisukkeita ja jos niin mitä. En millään tahtoisi olla
ryhmän häirikkönä karsimalla lainauksista pois tärkeitä tietoja.
Toisaalta kyllä tahtoisin tehdä siistiä jälkeä pyyhkimällä pois
epäoleellisuuksia. Minulla on aikaa tuommoiseen siistimistyöhön, kunhan
vain tietäisin, mitä sopii ja pitäisi tehdä ja mitä ei.
Voitto Mattila
UseFor-draftissa¹ on määritelty artikkelin runkoa, ja lähinnä
lainauksia, koskevat käytännöt. Se sanoo tiivistettynä seuraavaa
(alla on yhteenveto koko osiosta 4.3.2):
1) Lainaus PITÄISI merkitä väkäsillä (">"), kuten yllä on tehty.
Silloin useamman sukupolven lainaus esitetään usealla väkäsellä
jne.
2) Lainauksia lyhentää mahdollisimman paljon. Uutisohjelman EI
PITÄISI kuitenkaan pakottaa käyttämään lyhyempiä lainauksia muuten
kuin mahdollisesti varoittuksilla.
3) Nyyssiohjelman PITÄISI laittaa attribuutio-rivi jokaisen lainauksen
eteen. Attribuution PITÄISI sisältää postaajan nimen tai
sähköpostiosoitteen. Se myös VOI sisältää edeltäjäartikkeliin
liittyen yhden uutisryhmän nimen, message-ID:n ja/tai ajan.
Kaikkien näistä PITÄISI olla ennen nimeä ja/tai
sähköpostiosoitetta. Uutisryhmän nimen message-ID ja/tai ajan
sisällyttäminen PITÄISI olla postaajan päätettävissä. Esimerkki:
Joe D. Bloggs <jdbl...@foo.example> wrote:
3) Message-ID:n ja sähköpostiosoitteen PITÄISI olla hakasulkeiden
sisällä "<...>" tai "<news:...>".
4) Attribuutiorivin PITÄISI aina päättyä kaksoispisteeseen (":").
5) Signaturea PITÄÄ edeltää rivin, joka sisältää merkit "-- ".
Nyyssiohjelmie EI PITÄISI sisällyttää signaturea lainattuun
tekstiin. Nyyssiohjelmien PITÄISI _vähintään_ varoittaa
ylipitkistä (yli neljä riviä) signatureista.
(Isolla kirjoitetut sanat on määritelty RFC 2119:ssä.)
Eli siis käyttämäsi lainaustapa (vain lainatun nimi ja kaksoispiste)
on ainakin UseFor-draftin mukaista. Omasta mielestänikin järkevin
tapa lainata on supistaa attribuutiorivi yhden rivin pituiseksi.
Attribuutiorivi on tarkoitettu ihmisten luettavaksi, eikä siihen siksi
mielestäni tarvitse sisällyttää esimerkiksi Message-ID:tä. Aika ja
uutisryhmänkin nimi ovat mielekkäitä vain, jos niillä on jotakin
informaatioarvoa: follari on kirjoitettu erityisen vanhaan artikkeliin
tai keskustelu on ohjattu toiseen uutisryhmään. Lainatun nimi
(+mahdollisesti sähköpostiosoite) ja kaksoispiste riittää yleensä: jos
joku haluaa enemmän tietoja, niin hän voi aina erikseen tutkia
referoituja artikkeleita, jotka löytyvät uutistenlukuohjelman
automaattisesti lisäämän References-kentän avulla. Pitkä
attribuutiokin on toki draftin mukaista, kuten esimerkiksi:
On comp.foo in <12...@bar.example> on 24 Dec 1997 16:40:20 +0000,
Joe D. Bloggs <jdbl...@bar.example> wrote:
Mitä tulee useamman sukupolven lainauksiin, niin minusta niissä olisi
myös hyvä roikuttaa attribuutio-rivejä (paitsi ehkä jos lainaus on
todella vain pari sanaa tms.). Attribuutio vie vain yhden rivin,
mutta se helpottaa kuitenkin keskustelun seuraamista, kun vilkaisulla
näkee kuka sanoi mitäkin. Myös ihan jo tekijänoikeussyistä voi olla
kohteliasta referoida lainaus kunnolla. Tietysti mitä täälläkin on
sanottu pätee: yleensä ei ole mitään syytä sisällyttää artikkeliin
useamman sukupolven lainauksia.
¹ http://www.landfield.com/usefor/ , kohta 4.3.2
--
http://www.iki.fi/kaip/
Allekirjoita spämmivetoomus. http://www.euro.cauce.org/
Sinun tyylisi on mielestäni erittäin selkeä ja sen innoittaman
konfiguroin oman nyyssinlukimenikin tuottamaan samanlaisia lainauksia.
Kirjoittajan nimi on todellakin useimmissa tapauksissa käytännössä ainoa
hyödyllinen ja hyvien tapojen vaatima tieto. Erikoistilanteissa
(esimerkiksi vastattaessa hyvin vanhaan viestiin) joudutaan joka
tapauksessa selittämään erikseen. Lisäksi käyttämäsi tyyli on mukavan
kieliriippumaton.
> Minulla on aikaa tuommoiseen siistimistyöhön, kunhan
> vain tietäisin, mitä sopii ja pitäisi tehdä ja mitä ei.
Itse kirjoittamasi (tai nyyssisoftasi tuottaman) tekstin osalta sinulla
on toki vapaat kädet editoida miten ikinä haluat. Hyvien tapojen
mukaista on kuitenkin ilmoittaa lainaamasi tekstin kirjoittaja, vaikka
references-otsake täyttäneekin lain vaatimukset.
Sen sijaan muiden kirjoittaman tekstin muokkaamista voidaan pitää
arveluttavana, ellei selvästi näy, mistä kohtaa tekstiä on pätkitty. Se,
onko teksti toisen henkilön käsin kirjoittamaa vai hänen käyttämänsä
nyyssiohjelman tuottamaa, ei periaatteessa ole mitenkään
selvitettävissä. Niinpä myös ennen lainausten sisältämiä lainauksia
olevien "Foo Bar kirjoitti silloin-ja-silloin tällaista:" -otsakkeiden
muokkailu on arveluttavaa, enkä sitä itse tekisi.
--
Jukka Suomela - http://www.iki.fi/suo/
Servin-Maijan tie 10 F 83, 02150 ESPOO, FINLAND
Kiitän Kai Puolamäkeä hyvin perusteellisesta vastauksesta. Asia alkaa
selvetä. Nyt tiedän senkin, että minun otsakkeeksi puhuttelemani asia
onkin attribuutio-rivi.
>2) Lainauksia lyhentää mahdollisimman paljon. Uutisohjelman EI
> PITÄISI kuitenkaan pakottaa käyttämään lyhyempiä lainauksia muuten
> kuin mahdollisesti varoittuksilla.
Onneksi Agentti ei sitä tee.
> Attribuution PITÄISI sisältää postaajan nimen tai
> sähköpostiosoitteen. Se myös VOI sisältää ...
>
>Eli siis käyttämäsi lainaustapa (vain lainatun nimi ja kaksoispiste)
>on ainakin UseFor-draftin mukaista. Omasta mielestänikin järkevin
>tapa lainata on supistaa attribuutiorivi yhden rivin pituiseksi. - -
Näyttää siis siltä, että voin jatkaa pelkistettyä tyyliäni?
>Mitä tulee useamman sukupolven lainauksiin, niin minusta niissä olisi
>myös hyvä roikuttaa attribuutio-rivejä (paitsi ehkä jos lainaus on
>todella vain pari sanaa tms.). Attribuutio vie vain yhden rivin,
>mutta se helpottaa kuitenkin keskustelun seuraamista, kun vilkaisulla
>näkee kuka sanoi mitäkin. Myös ihan jo tekijänoikeussyistä voi olla
>kohteliasta referoida lainaus kunnolla. Tietysti mitä täälläkin on
>sanottu pätee: yleensä ei ole mitään syytä sisällyttää artikkeliin
>useamman sukupolven lainauksia.
Tuohon yhtyisin mitä lämpimimmin, myös tuohon viimeiseen virkkeeseen.
Mutta kun yritin alkuunsa esittää juuri tässä nyyssiryhmässä
kirjoittajaan vihjaamista edes jonkunlaisella tunnuksella, sain
nyyssiguruilta happamen halveksivia lausuntoja, ettei niitä tarvita. Ne
kuulemma vain hidastavat lukemista.
Jukka Suomelakin on antanut ystävällistä ja kannustavaa palautetta. Tämä
kappale kuitenkin jää vähän epäselväksi ja pistää mietimään, olenko
sittenkin tehnyt jotakin tuhmaa:
- "Sen sijaan muiden kirjoittaman tekstin muokkaamista voidaan pitää
arveluttavana, ellei selvästi näy, mistä kohtaa tekstiä on pätkitty... "
Luulin ilmaisseeni lainatun tekstin katkaisemisen selvästi laittamalla
pari yhdysviivaa ( - - ) tai kolme pistettä ( . . . ), molempia olen
kokeillut. Jäykkäniskaiset suomalaiset sormeni kun eivät tykkää
vieraskielisten sanojen turhasta _clips_uttelusta. Jätin ylläolevaan
kirjoitteluun kaikki kolme vaihtoehtoa esiin, kuten huomaatte.
- "Se, onko teksti toisen henkilön käsin kirjoittamaa vai hänen
käyttämänsä nyyssiohjelman tuottamaa, ei periaatteessa ole mitenkään
selvitettävissä. Niinpä myös ennen lainausten sisältämiä lainauksia
olevien "Foo Bar kirjoitti silloin-ja-silloin tällaista:" -otsakkeiden
muokkailu on arveluttavaa, enkä sitä itse tekisi." -
Niin että onko se attribuutio-rivien karsiminen sittenkään sopivaa? Se
amerikkalaistyylinen silloin-ja-silloin ilmaisu on kyllä typerän pitkä
ja siksi sekoittavan näköinen. Taidanpa jatkaa omaa linjaani.
Voitto Mattila
>Voitto Mattila:
- -
>Sinun tyylisi on mielestäni erittäin selkeä ja sen innoittaman
>konfiguroin oman nyyssinlukimenikin tuottamaan samanlaisia lainauksia.
Minäkin oivalsin, että attribuutioissani (Forté Agentin oletusarvojen
mukaiset muistaakseni) oli turhaa krääsää. En kuitenkaan mennyt yhtä
pitkälle tiivistämisessä, mm. siksi, että aina monet jättävät
From-kentästä oikean nimensä pois mutta meiliosoite voi käytännössä
sisältää sen jollain tarkkuudella. Lisäksi jätin tuon " wrote" jäljelle,
vaikka englannin käyttö suomalaisissa ryhmissä onkin hassua. (Harkitsin
kyllä jonkin universaalikielen käyttöä, esim. "Scripsit ..." :-)) Syynä
lähinnä se, että attribuutioksi tarkoitettu voitaisiin muutoin tulkita
puhutteluksi. Englanninkielisissä ryhmissä on aika tavallista aloittaa
vastaus tyyliin "Jukka, ..." (jolloin lukijat joutuvat ihmettelemään,
onko henkilökohtaiseksi vastaukseksi tarkoitettu päätynyt vahingossa
nyyseihin), ja "Jukka: ..." voitaisiin ehkä tulkita samanlaiseksi
tyyliksi. Voi toki olla, että olen liian varovainen.
>Kirjoittajan nimi on todellakin useimmissa tapauksissa käytännössä ainoa
>hyödyllinen ja hyvien tapojen vaatima tieto.
Juu, mutta sitä ei aina ole siellä From-kentässä. Meiliosoitteen
ottaminen mukaan ei toki mitenkään takaa sitä, että siteerattu
kirjoittaja tulisi riittävän hyvin identifioiduksi, mutta parantaa
mahdollisuuksia.
--
Yucca, kaikkien alojen erikoisdiletantti
Nyysiopas: http://www.hut.fi/u/jkorpela/nyysit/
Agent ei ilmeisesti ole yhtä älykäs kuin Slrn, joka tarjoaa osoitetta
nimeksikin, vaikkakin tästä seuraa, että "nimi <osoite>"-attribuutiota
haluttaessa saadaan osoite kahteen kertaan, jos nimeä ei ole.
>Lisäksi jätin tuon " wrote" jäljelle, vaikka englannin käyttö
>suomalaisissa ryhmissä onkin hassua.
Optimaalisin ratkaisuhan olisi tietysti ryhmä(hierarkia)kohtaiset
attribuutiot, mutta Agentista kuten monesta muustakin ohjelmasta
tälläinen toiminnallisuus puuttuu.
>>Kirjoittajan nimi on todellakin useimmissa tapauksissa käytännössä ainoa
>>hyödyllinen ja hyvien tapojen vaatima tieto.
>
>Juu, mutta sitä ei aina ole siellä From-kentässä. Meiliosoitteen
>ottaminen mukaan ei toki mitenkään takaa sitä, että siteerattu
>kirjoittaja tulisi riittävän hyvin identifioiduksi, mutta parantaa
>mahdollisuuksia.
Niin, ei mielestäni kannata unohtaa, että aika monella on sama nimi,
mutta meiliosoite yleensä selvittää kenestä on kysymys.
Minusta nuo ovat ihan selkeitä ja niitä näkyy käytettävän myös netin
ulkopuolelta. Minulla on ollut noiden lisäksi ollut silloin tällöin
tapana muuttaa lauseen subjekti pronominista nimeksi tai vaihtaa
lauseen alkukirjain isoksi ja pistää omat lisäilyni hakasulkeisiin.
Noiden kanssa pitää vain olla tarkkana, ettei asiasisältö vääristy.
--
Riitta Niemistö "Do not be too eager to deal out death in judgement.
p. 365 3863 t. For even the very wise cannot see all ends."
261 7273 k. -- Gandalf to Frodo in The Lord of the Rings
by J. R. R. Tolkien
>Agent ei ilmeisesti ole yhtä älykäs kuin Slrn, joka tarjoaa osoitetta
>nimeksikin, vaikkakin tästä seuraa, että "nimi <osoite>"-attribuutiota
>haluttaessa saadaan osoite kahteen kertaan, jos nimeä ei ole.
Pelkkää osoitetta ei saa näkyviin. Vaihtoehdot ovat koko
From-otsakkeen sisältö sellaisenaan tai pelkästään nimi. Jos nimi
puuttuu se korvataan sähköpostiosoitteella.
> Aika ja uutisryhmänkin nimi ovat mielekkäitä vain, jos niillä on jotakin
> informaatioarvoa: follari on kirjoitettu erityisen vanhaan artikkeliin
> tai keskustelu on ohjattu toiseen uutisryhmään.
Toistaiseksi suuri osa kirjoittajista käyttää noita aina. Tämän vuoksi
ohitan alkurivin lukematta muuta kuin nimen. Tämän vuoksi taas olisi
syytä kirjoittaa tarvittaessa ihan suomeksi vaikka: "Vastaan aika
vanhaan viestiin. Jos se on poistunut nyytispalvelimelta, niin
löydät sen Dejasta: http://..." Ellei jaksa kaivaa Deja-osoitetta,
on joka tapauksessa hyvä kertoa tuo itse tekstissä.
Sama juttu keskustelun ohjauksen kanssa. Kuuluisi tosin ohjelmien
tehtäviin kertoa selvästi, että viesti on ohjattu toiseen ryhmään.