ADSL kysymys
Esa Heikkinen
ADSL-liittymän fyysisen tason asioiden kanssa esim. DSP-softan parissa?
Kysyisin sellaista, millaisen häiriön voisi periaatteessa aiheuttaa
tilanne, jossa ADSL-linjalle kytkeytyisi vierellä kulkevasta
sähköverkosta 88,5 kHz keskitaajuudella ajoittain tapahtuvaa
FSK-lähetettä, jonka deviaatio on hieman reilut 10 kHz. Tämän lähetteen
taso sähköverkossa on yli 120 dBuV ja esimerkiksi kerrostaloympäristössä
se aiheuttaa myös todella voimakkaan säteilykentän. Pahimmat tehohuiput
sijoittuvat 83,2 kHz:lle ja 93,6 kHz:lle, jotka vastaavat 0- ja 1-bittejä.
Käsittääkseni nuo taaajuudet sijoittuvat ADSL:n upstream-kaistalle.
Millaisia kentänvoimakkuuksia ADSL-linjoilla käytetään?
Onko olemassa jotakin balun-tyyppistä mittapäätä, jolla voisi mitata
ADSL-linjasta spektrianalysaattorilla (50 ohm) häiritsemättä itse
yhteyttä? Olisi tarkoitus havainnoida ko. signaalien tasoa ja niiden
mahdollista vaikutusta viimeaikaisiin yhteyshäiriöihin.
Kyse on sähkömittareiden etäluennasta (PLC).
Timo Neuvonen
> tilanne, jossa ADSL-linjalle kytkeytyisi vierell� kulkevasta s�hk�verkosta
> 88,5 kHz keskitaajuudella ajoittain tapahtuvaa FSK-l�hetett�, jonka
> deviaatio on hieman reilut 10 kHz. T�m�n l�hetteen taso s�hk�verkossa on
> yli 120 dBuV ja esimerkiksi kerrostaloymp�rist�ss� se aiheuttaa my�s
> todella voimakkaan s�teilykent�n. Pahimmat tehohuiput sijoittuvat 83,2
> kHz:lle ja 93,6 kHz:lle, jotka vastaavat 0- ja 1-bittej�.
ADSL k�ytt�mi� signaalitasoja tiet�m�tt� hiukan suuruusluokka-arvailua:
Jos ADSL l�hett�isi linjalle -10 dBm, ja impedanssitaso olisi 150 ohm
luokkaa, t�m� merkitsisi suuruusluokkana 100 mV j�nnitett�. Drakan speksien
mukaan esim. 0.5 mm VMOHBU vaimentaa n. 6dB/km @ 100kHz, eli 5 km matkalla
n. 30 dB. Voi my�s olla, ett� ADSL l�htev� signaalitaso olisi
suurempikin, -10 dBm on mielikuvani mit� puhealueella sai joskus
analogiselle puhelinlinjalle l�hett�� 600 ohmisena.
Toisaalta, 120 dBuV on 1 V, eli 50 dB enemm�n kuin edell� arvailemani -10dB
signaali 30 dB vaimennuksen j�lkeen.
JOS edell� oleva ei viel� mennyt mets��n, niin sitten se vaikein arvioitava
on signaalin kytkeytyminen kaapelista toiseen. Jos puhelinverkon symmetria
on kunnossa, niin se auttaa asiaan paljon. Et kertonut miten se l�hete
s�hk�verkossa siirrett�isiin. Jos symmetrisen� kaapelin vaihejohtimien
v�liss�, niin tilanne lienee em. kytkeytymisen kannalta aika hyv�. Jos
taasen l�hete on ep�symmetrisen� maata vastaan, niin luulen ett� ensin
tulisi vastaan ongelma, ett� se h�iritsee ula-alueen radiovastaanottoa.
--
TiN
Pekka Pessi
>L�ytyyk� t��lt� ket��n, joka olisi esim. ty�n merkeiss� pelannut
>ADSL-liittym�n fyysisen tason asioiden kanssa esim. DSP-softan parissa?
No ei n�k�j��n.
>Kysyisin sellaista, millaisen h�iri�n voisi periaatteessa aiheuttaa tilanne,
>jossa ADSL-linjalle kytkeytyisi vierell� kulkevasta s�hk�verkosta 88,5 kHz
>keskitaajuudella ajoittain tapahtuvaa FSK-l�hetett�, jonka deviaatio on
>hieman reilut 10 kHz. T�m�n l�hetteen taso s�hk�verkossa on yli 120 dBuV ja
>esimerkiksi kerrostaloymp�rist�ss� se aiheuttaa my�s todella voimakkaan
>s�teilykent�n. Pahimmat tehohuiput sijoittuvat 83,2 kHz:lle ja 93,6 kHz:lle,
>jotka vastaavat 0- ja 1-bittej�.
>K�sitt��kseni nuo taaajuudet sijoittuvat ADSL:n upstream-kaistalle.
>Millaisia kent�nvoimakkuuksia ADSL-linjoilla k�ytet��n?
Juu. ADSL:ss� k�ytet��n suoraa OFDM:��. "Nousevaan suuntaan
k�ytet��n taajuusaluetta 23-138 kHz, joka on jaettu 32 kanavaan."
ADSL kulkee linjassa, ei radioaalloilla. Kent�nvoimakkuus riippuu
siit�, mik� on ADSL-linjasi antennivahvistus.
>Onko olemassa jotakin balun-tyyppist� mittap��t�, jolla voisi mitata
>ADSL-linjasta spektrianalysaattorilla (50 ohm) h�iritsem�tt� itse yhteytt�?
>Olisi tarkoitus havainnoida ko. signaalien tasoa ja niiden mahdollista
>vaikutusta viimeaikaisiin yhteysh�iri�ihin.
ADSL-modemista itsest��n voi l�yty� diagnostiikkatoiminto, jolla
se mittaa h�iri�t eri OFDM-alitaajuuksilla yl�- (ja ala)suuntaan.
Tulosten perusteella modemi voidaan komentaa varaamaan eri m��r�
hy�tykuorman bittej� kullekin OFDM:n alataajuudelle. Ainakin
antiikkinen Zykkeli osaa tuon, voi olla ett� homma on
automaattisempaa uudemmissa vehkeiss�.
--Pekka
Esa Heikkinen
> puhelinverkon symmetria on kunnossa, niin se auttaa asiaan paljon.
Varsinaisen linjan lisäksi se kytkeytyy myös sujuvasti powerin kautta,
samaa saastutettua verkkosähköähän se ADSL-modeemikin käyttää.
Kierrettyä pariahan puhelinverkko pääosin kai on, joten se tietysti
helpottaa asioita edes vähän. Arvelisin kuitenkin, että common modena
taso on suorastaan kauhia. ADSL:n isolointi tietysti auttaa paljon...
> kertonut miten se lähete sähköverkossa siirrettäisiin.
Itse asiassa sitä siirretään jo! Muuntamolla on keskitin, joka kytkee
PLC-häiriön kaikkiin kolmeen vaiheeseen ja mittarit taas kommunikoivat
takaisin päin yhdellä vaiheella, käyttäen tuollaista kivikautista
FSK-tiedonsiirtoa 1200 bps:llä.
Laitteet ovat Slovenialaisen insinöörityön mestarinäytteitä.
Varsinaisten kantoaaltotaajuuksien lisäksi myös harmoniset tuntuisi
korkealta. No kieltämättä täysin epämääräiseen sähköverkon
impedanssimaailmaan voi ollakin aika vaikea syöttää mitään noin
korkeataajuisia signaaleita ilman että ne vääristyy.
> kaapelin vaihejohtimien välissä, niin tilanne lienee em. kytkeytymisen
> kannalta aika hyvä. Jos taasen lähete on epäsymmetrisenä maata vastaan,
> niin luulen että ensin tulisi vastaan ongelma, että se häiritsee
> ula-alueen radiovastaanottoa.
Sähköverkossahan tilanne on nimenomaan epäsymmetrinen, josta johtuen
koko verkko kaikkialla toimiikin erinomaisen hyvänä säteilijänä tälle
häiriölle. Kentänvoimakkuus on sitä luokkaa, että esimerkiksi
kaapelinpätkä liitettynä oskilloskooppiin kerää itseensä yli 300 mV
edestä ko. lähetettä. Siten ei olisi ihme, jos häiriö kytkeentyisi myös
mihin tahansa muihin laitteisiin, esimerkiksi muovikuoriseen
suojaamattomaan ADSL-modeemiin.
Siksi kiinnostaisikin tietää, voisiko eräät viimeaikaiset ongelmat
johtua alueelle hiljattain asennetusta järjestelmästä vai ei. Sinänsä
ADSL:n suhteen ollan todella hyvässä paikassa, keskukseen matkaa vajaa
500m ja esim. 24 megainen ADSL toimii yli 22 megaisena. Nyt on kuitenkin
ollut omituisia ongelmia nimenomaan upstreamin kanssa, välillä tulee
badia niin ettei yhteys enää kulje ja kun käyttää hetkisen carrieria
alhaalla, tilanne korjaantuu. Aiemmin ei ole moista ollut, toiminut
hienosti useita kuukausia häiriöittä ja virheellisten pakettien määrä on
voitu laskea korkeintaan promilleissa.
Esa Heikkinen
> ADSL-modemista itsestään voi löytyä diagnostiikkatoiminto, jolla
> se mittaa häiriöt eri OFDM-alitaajuuksilla ylä- (ja ala)suuntaan.
Onkohan näille (laite on TeleHellin EA716V2) olemassa mitään sellaista
softaa, jolla näitä saisi loggaamaan ylös aikaleimojen kanssa tai näkisi
edes reaaliajassa asioita. Webbiliittymän kautta on hiukka heikkoa. SNMP
monitori löytyy ja silläkin näkee monenlaista arvoa, mutta käppyröitä ei
näe kuin lähtevästä ja tulevasta liikenteestä. Nyt pitäisi saada
käppyräksi näkymään esim. S/N suhdetta, virheiden määrää tms...
Pyrkisin järjestämään testin, jossa yhteyden tasoa mitattaisiin saman
aikaisesti kun spektrillä havainnoidaan 83,2 kHz signaalitasoa
sähköverkosta tai ilmasta. Siitä voisi nähdä, onko asioilla ajallista
yhteyttä keskenään.
Tosin meillä on kyllä sinänsä huono testiympäristö tähän, ollaan tosi
lähellä ADSL-keskusta. Mutta jos jopa meillä häiriintyy, niin monessa
muussa paikassa voi tilanne olla paljon pahempi.
Pitänee yrittää nysvätä jonkinlainen mittapää, jolla pääsisi katsomaan
spektrillä suoraan linjasta esim. millaisella tasolla PLC-häiriö näkyy
suhteessa hyötydataan. Hankala tosin arvioida kokonaisuutta kotoa käsin
kun lähettävä pää (ADSL-modeemi) on aivan vieressä. Pitäisi päästä
keskukselle mittaamaan, sillä keskushan saa sekin samaa saastuntutta
sähköä ja siellä päässä modeemin lähete olisi suhteessa häiriöön heikoin.
Nämä sähkömittarit osaavat myös releoida toistensa liikennettä, joten
lähin häiriölähetin on aina yhtä lähellä kuin lähin sähkömittari.
Mittarin käyttämä lähetystaso 1-vaihekytkennässä on 134 dBuV.
Ari Laitinen
> Siksi kiinnostaisikin tiet��, voisiko er��t viimeaikaiset ongelmat
> johtua alueelle hiljattain asennetusta j�rjestelm�st� vai ei. Sin�ns�
> ADSL:n suhteen ollan todella hyv�ss� paikassa, keskukseen matkaa vajaa
> 500m ja esim. 24 megainen ADSL toimii yli 22 megaisena. Nyt on
> kuitenkin ollut omituisia ongelmia nimenomaan upstreamin kanssa,
> v�lill� tulee badia niin ettei yhteys en�� kulje ja kun k�ytt��
> hetkisen carrieria alhaalla, tilanne korjaantuu. Aiemmin ei ole
> moista ollut, toiminut hienosti useita kuukausia h�iri�itt� ja
> virheellisten pakettien m��r� on voitu laskea korkeintaan
> promilleissa.
Minulla on ADSL linjan kanssa sellainen ongelma, ett� k�yt�n�ss� aina kun
kuulen ukkosen jyr�ht�v�n niin ADSL linja sekoaa siten ett� se suoltaa
valtavan m��r�n erroreita. Kaikki v�h�n isommat paketit hajoaa matkalla.
T�m� jatkuu kunnes modeemin resetoi.
Olenkin tehnyt valvontasysteemin, joka tunnistaa h�iri�n syntymisen ja
resetoi modeemin automaattisesti.
Timo Neuvonen
> > se mittaa h�iri�t eri OFDM-alitaajuuksilla yl�- (ja ala)suuntaan.
>
> softaa, jolla n�it� saisi loggaamaan yl�s aikaleimojen kanssa tai n�kisi
> edes reaaliajassa asioita. Webbiliittym�n kautta on hiukka heikkoa.
> SNMP monitori l�ytyy ja sill�kin n�kee monenlaista arvoa, mutta
> k�ppyr�it� ei n�e kuin l�htev�st� ja tulevasta liikenteest�. Nyt pit�isi
> saada k�ppyr�ksi n�kym��n esim. S/N suhdetta, virheiden m��r�� tms...
Kys�isep�s Telewellilt�. Vaikka ei olisi julkisessa jakelussa, niin saattaa
olla ett� asiallisesti k�ytt�tarkoituksen kertomalla ja homman pelis��nn�t
sopimalla voisivat antaa k�ytt��si jonkin oman debuggaussoftansa jolla
tuollainen toiminto onnistuisi. Periaatteessa luulisi, ett� heit�kin voisi
kiinnostaa aihe, jos kyseess� on ihan yleisesti joka niemeen ja notkoon
k�ytt��n tulossa oleva mittareitten et�luentahomma jota ep�ilet ongelman
aiheuttajaksi.
ps. itse luulin ensin, ett� olit kehittelem�ss� jotain omaa et�lukusysteemi�
--
TiN
Opas Koira
Mulla on vanha EA-513, siin� saa diagnostiikkatiedot syslogiin url'illa
http://192.168.0.254/adsl_diag.asp
Jossa tuo 192.168.0.254 pit�� tietysti olla oman purnukan ip.
Tomi Holger Engdahl
> > Kysyisin sellaista, millaisen h�iri�n voisi periaatteessa aiheuttaa
> > tilanne, jossa ADSL-linjalle kytkeytyisi vierell� kulkevasta
> > s�hk�verkosta 88,5 kHz keskitaajuudella ajoittain tapahtuvaa
> > FSK-l�hetett�, jonka deviaatio on hieman reilut 10 kHz. T�m�n
> > l�hetteen taso s�hk�verkossa on yli 120 dBuV ja esimerkiksi
> > kerrostaloymp�rist�ss� se aiheuttaa my�s todella voimakkaan
> > s�teilykent�n. Pahimmat tehohuiput sijoittuvat 83,2 kHz:lle ja 93,6
> > kHz:lle, jotka vastaavat 0- ja 1-bittej�.
>
> ADSL k�ytt�mi� signaalitasoja tiet�m�tt� hiukan suuruusluokka-arvailua:
> Jos ADSL l�hett�isi linjalle -10 dBm,
Isompia signaalitaasoja muistikuvan mukaan tuonne linjalle l�hetet��n...
> ja impedanssitaso olisi 150 ohm luokkaa,
120 ohmia
> t�m� merkitsisi suuruusluokkana 100 mV j�nnitett�.
Muistelisin ett� ADSL vehkeiven vahvistimet voisi menn� jopa
volttiin tai pariin signaalivoimakkuudessa...
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Esa Heikkinen
> Softaa, jolla voi tutkia myös kyseistä juttua, löytyy tuolta:
> http://dmt.mhilfe.de/
> toimii aina vain ko. softan kohdassa ilmoitetun modemin kanssa.
Lupaavan näköinen softa, jolla voisi jo näitä asioita jopa selvitäkin.
Ei vaan yksikään noista tunnista TW-EA716V2 modeemia.
Esa Heikkinen
> Kysäisepäs Telewelliltä. Vaikka ei olisi julkisessa jakelussa, niin
> saattaa olla että asiallisesti käyttötarkoituksen kertomalla ja homman
> pelisäännöt sopimalla voisivat antaa käyttöösi jonkin oman
> debuggaussoftansa jolla tuollainen toiminto onnistuisi.
Täytyy varmaan kysellä ja on mulla itse asiassa tuolla kaapissa
toinenkin TeleWellin modeemi, josko edes siihen saisi tuon sorttista
diagnostiikkaa.
> luulisi, että heitäkin voisi kiinnostaa aihe, jos kyseessä on ihan
> yleisesti joka niemeen ja notkoon käyttöön tulossa oleva mittareitten
> etäluentahomma jota epäilet ongelman aiheuttajaksi.
Juu, hankala vaan kun asiaa on hieman huono mitata kotoa käsin kun
mahdollisesti häirittyä lähetettä lähettävä lähetin on aivan vieressä.
Pitäisi jotenkin saada tietää se, miltä tilanne näyttää keskuksen
suunnalta. Sitä ei taida noilla diagnostiikkasoftillakaan ihan nähdä?
> ps. itse luulin ensin, että olit kehittelemässä jotain omaa
> etälukusysteemiä
Hyvä luoja sentään, pois se minusta! Aika jos joku tuollaista kyselee
niin olen pyrkinyt esittämään parempaa/toimivampaa tiedonsiirtotapaa.
Sähköverkkotiedonsiirto häiritsee aivan kaikkea muuta ja ottaa myös
itsekin häiriötä mistä tahansa. Varsinkin tuollainen kivikautinen
FSK-tiedonsiirto, mutta Sloveniassa se on varmaan ihan uusinta uutta...
Tässä vielä muutama kuva itse ilmiöstä, tältä se näyttää pistorasiassa
vaihejohtimen viereltä mitattuna max holdilla. Kohinataso on tässä
korkea koska mittaustavan vaimennus on jopa 70 dB, parempi mittapää on
kyllä kehitteillä:
http://www.amigazone.fi/files/plc/plot0026.png
Aikatasossa näyttää tällaiselta 83,2 kHz:lla 10 minuutin jakson aikana:
http://www.amigazone.fi/files/plc/plot0033.png
Koska taso on näin vaihteleva, voi olla tiedossa mielenkiintoisia
tilanteita. Asiakas valittaa järjestelmän X häiriöistä (vaikkapa sitten
netti, jos nyt tosiaan tästä häiriintyy), huoltomies tulee paikalle ja
mittaa tilanteen --> ei häiriötä. Näin siksi, että välillä AMR saattaa
olla hiljaa pitkiäkin aikoja, kunnes sitten taas aloittaa. Siksi kaikki
tutkimukset joutuu aina tekemään samalla AMR liikennettä seuraten, jotta
voisi tehdä yhtään mitään päätelmiä mistään. Miten esimerkiksi
ADSL-liittymää mittaava huoltomies voi tietää, millä hetkellä pitäisi
mitata?
Toki on mahdollista että meidän ADSL ottaa häiriötä jostain ihan
muualtakin, mutta ongelmat alkoivat samoihin aikoihin kun AMR mittarit
vaihdettiin meille ja naapureille (nyttemmin on vaihdettu GPRS luettava
mittari, mutta eipä se paljoa apua tuonut kun lähin häiriölähetin on
edelleen naapuritalossa). Tasot kyllä laski hieman kun mittari vaihdettiin.
Mutta asiaa puidaan tässä vielä sähkölaitoksen ja viranomaisten kanssa.
Tietääkö kukaan Soneralta yhteyshenkilöä, joka olisi perillä näistä
häiriöasioista. Parhaitenhan sen operaattori tietäisi, jos
upstream-häiriöt ovat esimerkiksi tämän kesän aikana jotenkin
lisääntyneet, kun näitä järjestelmiä on otettu käyttöön.
Kaikkea muutahan (kuten esimerkiksi kaikenlaisia elektroniikan R&D
mittauksia) tämä häiritsee jo muutenkin ihan tarpeeksi.
Että onnea vain kaikille muillekin, jotka käytätte sähköä... :-)
Ari Laitinen
> Toki on mahdollista ett� meid�n ADSL ottaa h�iri�t� jostain ihan
> muualtakin, mutta ongelmat alkoivat samoihin aikoihin kun AMR mittarit
> vaihdettiin meille ja naapureille (nyttemmin on vaihdettu GPRS
> luettava mittari, mutta eip� se paljoa apua tuonut kun l�hin
> h�iri�l�hetin on edelleen naapuritalossa). Tasot kyll� laski hieman
> kun mittari vaihdettiin.
Tasot laskevat lis�� kun laitat asianmukaiset suodattimet siihen
s�hk�kaapeliin niin ettei naapurin "melu" p��se en�� teille asti.
Esa Heikkinen
> Tasot laskevat lisää kun laitat asianmukaiset suodattimet siihen
> sähkökaapeliin niin ettei naapurin "melu" pääse enää teille asti.
Tämä ongelmahan on nyt ADSL-keskuksen päässä, jos ongelma liittyy nyt
tähän. Upstreamia ei kenties kuulla siellä, koska samalla
taajuusalueella rähisee AMR. Siihen ei suodattelut kotipäässä mitään auta.
Muuten: jos tiedät verkkosuotimia, jotka oikeasti vaimentavatkin jotain
alle 100 kHz taajuusalueella, niin anna ihmeessä vinkkiä... Joku vuosi
sitten etsin sellaista erääseen toiseen sovellukseen, eikä sopivaa
oikein tahtonut olla. Kaikki liian heikkotehoisia kun taajuus on näin pieni.
Toisaalta johtuvat ovat vain yksi osa ongelmaa. Säteilevänähän tuo
häiriö puhaltaa edelleen ihan yhtä lujaa, vaikka katkaisisi sähköt koko
talosta ja mittailisi tasot UPSin varassa. Tämä on jopa testattu tuossa
reilut pari viikkoa sitten. Tämän tekemä radiokenttä on reilusti
korkeampi kuin mikä tahansa muu (paikallisradiot, GSM-tukiasemat jne).
Ari Laitinen
> T�m� ongelmahan on nyt ADSL-keskuksen p��ss�, jos ongelma liittyy nyt
> t�h�n. Upstreamia ei kenties kuulla siell�, koska samalla
> taajuusalueella r�hisee AMR. Siihen ei suodattelut kotip��ss� mit��n
> auta.
Tuntuu jotenkin hassulta ajatella, ett� kierrettyyn parii syntyisi sellainen
radioaallon aiheuttama h�iri�, ett� se n�kyisi viel� pitk�n matkan p��ss�
puhelinkeskuksessa asti. Suodatus ei toki auta jos h�iri� syntyy rakennuksen
ulkopuolella. Onko siell� puhelinjohdot vedetty vierekk�in s�hk�jen kanssa?
> Muuten: jos tied�t verkkosuotimia, jotka oikeasti vaimentavatkin
> jotain alle 100 kHz taajuusalueella, niin anna ihmeess� vinkki�...
> Joku vuosi sitten etsin sellaista er��seen toiseen sovellukseen, eik�
> sopivaa oikein tahtonut olla. Kaikki liian heikkotehoisia kun taajuus on
> n�in
> pieni.
Ferriittihelmi� mahdat tarkoittaa? Onhan noita muunlaisia suodattimia
olemassa mm. hakkuripowereissa k�ytett�v�ksi ja taitavat ne siell� jollain
tavalla jopa toimia. Kierroksia enemm�n ja isommat coret.
> Toisaalta johtuvat ovat vain yksi osa ongelmaa. S�teilev�n�h�n tuo
> h�iri� puhaltaa edelleen ihan yht� lujaa, vaikka katkaisisi s�hk�t
> koko talosta ja mittailisi tasot UPSin varassa. T�m� on jopa testattu
> tuossa reilut pari viikkoa sitten. T�m�n tekem� radiokentt� on
> reilusti korkeampi kuin mik� tahansa muu (paikallisradiot, GSM-tukiasemat
> jne).
Paljonkohan on sen l�hettimen l�hetysteho milliwatteina?
Esa Heikkinen
> Tuntuu jotenkin hassulta ajatella, että kierrettyyn parii syntyisi sellainen
> radioaallon aiheuttama häiriö, että se näkyisi vielä pitkän matkan päässä
> puhelinkeskuksessa asti.
Ei sen tarvitsekaan edetä puhelinverkkoa pitkin. Se etenee sähköverkkoa
pitkin, mittarilta toiselle tai keskittimelle. Eikä sähköverkossa
käytetä suojattuja kaapeleita. Sähköä taas on kaikkialla. Myös
puhelinkeskus saa samaa saastunutta sähköä. Lähin antenni on yhtä
lähellä kuin lähin pistorasia. Lähin generaattori on yhtä lähellä kuin
lähin sähkömittari. Liikennöintiä tapahtuu 24h, kuitenkin satunnaisesti
eli välillä on myös hiljaisia hetkiä. Tekee mm. kaikenlaisen
automaattisen mukautumisen ko. taajuudella olevaan häiriöön kohtalaisen
vaikeaksi.
Sen sijaan ADSL etenee ainoastaan puhelinverkkoa pitkin. Siten voisi
ainakin kuvitella, että pitkän matkan päästä ADSL heikkenisi jo matkan
takia sen verran, että keskuksen päässä voisi jäädä toiseksi
AMR-signaaleille, joka pörisee keskuksellakin tasan yhtä lujaa kuin
aivan kaikkialla. Totta kai kierretty pari ja symmetrisyys parantavat
tilannetta valtavasti, samoin kuin linjaisoloinnit eli ei pitäisi mennä
common modena läpi muuntajista ihan niin pahasti. Mutta tiedä sitten,
arvailuahan tämä on; siksi juuri asiaa pitäisi tutkia...
> Suodatus ei toki auta jos häiriö syntyy rakennuksen ulkopuolella.
Sitä syntyy kaikkialla, missä menee yksikin yleiseen sähköverkkoon
liitetty kaapeli.
Tätä on mitanneet muutkin kuin minä ja tästä on jo mm. sellainen
havainto, ettei ole isommin merkitystä onko sähköverkko maassa vai
ilmassa. Taajuus on niin matala, että aina säteilee - jopa maan alta.
> Onko siellä puhelinjohdot vedetty vierekkäin sähköjen kanssa?
Varmaan riippuu siitä, kaivetaanko maahan jokaiselle kaapelille oma
monttunsa vai vedetäänkö saman tien vähän useampi vierekkäin... En tiedä.
> olemassa mm. hakkuripowereissa käytettäväksi ja taitavat ne siellä jollain
> tavalla jopa toimia. Kierroksia enemmän ja isommat coret.
Ei kun juuri ne eivät olleet kovinkaan tehokkaita... Esimerkiksi erästä
common+differential suodinta testattiin.
Esimerkiksi suojaerotusmuuntaja (jonka ei rautasydämisenä kuvittelisi
enää olevan kovinkaan 'vireessä' noin korkeilla taajuuksilla) ei
vaimenna tätä oikeastaan lainkaan. Ei, vaikka galvaninen yhteys verkkoon
on tavallaan kokonaan katkaistu. Hienosti kytkeytyy ensiöstä toisioon
muuntajan sisäisten kapasitanssien kautta tms..
Ari Laitinen
> Esimerkiksi suojaerotusmuuntaja (jonka ei rautasyd�misen� kuvittelisi
> en�� olevan kovinkaan 'vireess�' noin korkeilla taajuuksilla) ei
> vaimenna t�t� oikeastaan lainkaan. Ei, vaikka galvaninen yhteys
> verkkoon on tavallaan kokonaan katkaistu. Hienosti kytkeytyy ensi�st�
> toisioon muuntajan sis�isten kapasitanssien kautta tms..
Suojaerotusmuuntajassa ei liene tavoitteena mink��nlainen suodatus joten tuo
ei yll�t�. Jos h�iri� on kuvauksesi mukaisesti my�s puhelinkeskuksessa niin
eip� paljoa kannata suodattaa sit� sitten loppup��st�.
Vaan miten tehokas onkaan tuo h�iri�l�hetin joka koko seutukunnan saastuttaa
noi pahasti? Onko se l�hetysteholtaan suurempi kuin esim. k�nnykk�?
Esa Heikkinen
> Vaan miten tehokas onkaan tuo häiriölähetin joka koko seutukunnan saastuttaa
> noi pahasti? Onko se lähetysteholtaan suurempi kuin esim. kännykkä?
Datalehden mukaan 134 dBuV, muuta tietoa ei ole. Ja kun ei tiedä
sähköverkon impedanssia (varmasti hyvin vaihteleva ja epämääräinen) niin
teho on vaikeampi määritellä.
Verrattuna kännykkään: kännykässä on vain yksi lähetin yhdessä paikassa,
AMR:ssa taas lähettimiä on joka puolella verkkoa. Kännykän antenni on
pieni ja lopulta jopa aika 'pistemäinen' joten sen muodostama kenttä
heikkenee nopeasti kun matka antennista kasvaa. Sähköverkkoa taas on
joka puolella siellä missä erilaisia laitteita tarvitaan, joten sitä
pääse samalla tavalla 'karkuun' ottamalla etäisyyttä.
Janne Karppanen
> Mulla on vanha EA-513, siinￜ saa diagnostiikkatiedot syslogiin url'illa
> http://192.168.0.254/adsl_diag.asp
> Jossa tuo 192.168.0.254 pitￜￜ tietysti olla oman purnukan ip.
Toimii myￜs EA-501:ssￜ. Osaisiko joku suomentaa, mitￜ se tￜssￜ tuumailee?
Sep 29 22:28:02 syslog: DMT FwVer: 3.5.12.4_A_TC, HwVer:T14F7_1.0
Sep 29 22:28:02 syslog: ADSL uptime: 7 day 13 hr 3 min 51 sec
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end FEC error fast: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end FEC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end CRC error fast: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end CRC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end HEC error fast: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end HEC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end FEC error fast: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end FEC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end CRC error fast: 1
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end CRC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end HEC error fast: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end HEC error interleaved: 0
Sep 29 22:28:02 syslog: relative capacity occupation: 12%
Sep 29 22:28:02 syslog: noise margin downstream: 41.0 db
Sep 29 22:28:02 syslog: output powe
Sep 29 22:28:03 upstream: 12.0 dbm
Sep 29 22:28:02 syslog: attenuation downstream: 32.0 db
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end interleaved channel bit rate: 0 kbps
Sep 29 22:28:02 syslog: near-end fast channel bit rate: 1024 kbps
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03
Sep 29 22:28:03 29 22:28:02 syslog: far-end interleaved channel bit rate:
0 kbps
Sep 29 22:28:02 syslog: far-end fast channel bit rate: 512 kbps
Sep 29 22:28:02 syslog: relative capacity occupation: 55%
Sep 29 22:28:02 syslog: noise margin upstream: 23.0 db
Sep 29 22:28:02 syslog: output power downstream: 18.0 dbm
Sep 29 22:28:02 syslog: attenuation upstream: 16.5 db
Sep 29 22:28:02 syslog: carrier load : number of bits per symbol(tone)
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 0- 31:00 00 00 22 46 66 77 78 88 88 88 77
77 65 55 00
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 32- 63:00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 22 22
33 33 33 23
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 64- 95:03 33 33 33 33 33 33 33 33 33 33 33
34 33 44 33
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 96-127:33 33 33 33
Sep 29 22:28:03 3 33 33 33 32 22 22 22 22 22 22 22
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 128-159:22 22 22 22 22 22 22 22 22 22 22 22
22 22 22 22
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 160-191:22 22 22 22 22 22 20 00 20 00 00 00
00 00 00 00
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 192-223:22 22 20 22 22 22 22 02 22 02 22 00
00 00 00 00
Sep 29 22:28:02 syslog: tone 224-255:00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00
00 00 00 00
--
Janne
Tomi Holger Engdahl
> Ari Laitinen kirjoitti:
>
> > Vaan miten tehokas onkaan tuo h�iri�l�hetin joka koko seutukunnan
> > saastuttaa noi pahasti? Onko se l�hetysteholtaan suurempi kuin
> > esim. k�nnykk�?
>
> Datalehden mukaan 134 dBuV, muuta tietoa ei ole. Ja kun ei tied�
> s�hk�verkon impedanssia (varmasti hyvin vaihteleva ja ep�m��r�inen)
> niin teho on vaikeampi m��ritell�.
50 ohmia on hyv� arvaus keskim��r�iselle impedanssille selv�sti
isommilla taajuuksilla kuin 50 Hz. Todellisuudessa se voi sitten
olla jotain 20-100 ohmin v�lill� mit� sattuu tilanteesta riippuen.
> Verrattuna k�nnykk��n: k�nnyk�ss� on vain yksi l�hetin yhdess�
> paikassa, AMR:ssa taas l�hettimi� on joka puolella verkkoa. K�nnyk�n
> antenni on pieni ja lopulta jopa aika 'pistem�inen' joten sen
> muodostama kentt� heikkenee nopeasti kun matka antennista
> kasvaa. S�hk�verkkoa taas on joka puolella siell� miss� erilaisia
> laitteita tarvitaan, joten sit� p��se samalla tavalla 'karkuun'
> ottamalla et�isyytt�.
>
> --
> Esa
> http://www.amigazone.fi/contact