JOS lasketaan KUUN et�isyys, ja meill� on ARVIO kuun halkaisijasta, esim.
B=2*1738km, saamme helposti et�isyyden vaikkapa ihan k�sivarren avulla!
Eli KUU on sormien v�liin pistettyn� noin 5,5mm
a = 60cm, b = 5,5mm
=>a/b = A/B
=>A = B*a/b= 3476km*60/0,55 = 379 200km, t�m� on ihan OIKEA arvio
Aurinko on hyvin tarkkaan samankokoinen kuin kuu, sormiv�lill� mitattuna...
JOS se halkaisija on kuitenkin per�ti 1,4*10^9m niin =>
=>a/b = A/B
=>A = 1,4*10^9m*60/0,55 = 152,2727272727*10^11m
Oikea arvo on hieman v�hemm�n - noin 150 miljoonaa kilometri�.
Jos sitten TIET�� esimerkiksi AURINGON S�TEILYTEHON, joka on:
=> P = 3,9*10^26W
Maapallon et�isyydell� laskettu TEHO on tietysti se OSA PALLOPINTAA, mik� on
maan et�isyydell� auringosta:
=>P/A = 3,9*10^26 W/(4*pi*(1,5*10^11 m)^2) = 1379,34284 W/m^2
Se on tietysti neli�metri� kohden...
Mutta kuinka monta FOTONIA kyseisess� tehom��r�ss� on sekunnissa?
Nyt KELTAISEN valon aallonpituus on L = 570nm!
=> E = h*f = h*c/L = 6,626*10^-34*3*10^8/(570*10^-9) J
=> E = 3,49*10^-19 J
Mutta se, mik� alussa meni v��rin, oli OLETTAA, ett� silm�lle tuo valo olisi
TASAISESTI jakautunutta?! Ei ole, koskapa silm�ss� on aurinkoa tiiratessa
selv�sti pallon kokoinen, ja suht' pieni alue! Vaikkei ihan 100% valosta
olekaan tuossa kirkkaassa kohdassa silmin n�htyn�, on varmaan kuitenkin yli
98%, siksi oletankin, ett� intesitteettikeskittym� SILM�N kokoisella
alueella lasketaan siten, ett� oletetaan 0:ksi fotoniksi auringon kirkkaan
keh�n ymp�rill� olevat alueet, ja varsinaiseksi auringon s�teiden tehoksi
sen kirkas ympyr�!
Nyt siis lukema, joka lasketaan silm�n SOLULLE, pit�� KERTOA n�iden alojen
suhteella:
alaosuus = Asilm�ala/Akohde = (60/0,55)^2 = 11900,82645
EN laske m��r�� auringolle, koska m��r� on niin suuri, ettei siit� oikein
saa kunnollista kuvaa... Laskenkin arvon vaikkapa kuulle, kun se heijastaa
t�yten� auringon s�teit�:
My�s kuun et�isyys on noin 1,5*10^11m
Siis se TEHO, joka tulee silm��n on
P = 3,9*10^26W/(4*pi*(1,5*10^11m)^2*(2*pi*(1738km)^2)
P = 2,618*10^16W
Maapallo on noin et�isyydell� 380*10^6m, joten...
=>P/A= 2,618*10^16W/(4*pi*380*10^6)^2= 0,014427 W/m^2
(Moniko kertainen on siis auringon tehom��r�: 1379 Wattia ?)
Nyt siis m��r� per silm�nsolu, jonka koko on noin (10^-6m)^2
=> P/A/E*Asilm�solu*alaosuus = 0,014427*10^-12*11901
=> 491 963 189 kpl/s
N�kyy siis hyvin, jopa YHT� silm�n solua kohden tulee paljon valoa!
Kuinka kaukana siis pit�isi olla KUUN KIRKKAUDELLA n�kyv� t�hti, joka olisi
aurinkomme kokoinen, jolloin alaosuus olisi viel�kin suurempi? Kuun
kirkkaudella siis yksitt�isen pikselins� osalta!
alaosuus = (1cm/1um)^2 = 10^8
=> 5*10^9 = P/A/E*Asilm�*alaosuus
=> 3,9*10^26 W/(4*pi*R^2*3,49*10^-19 J)*10^-12 m* 10^8 = 5*10^9
=> R^2 = 3,9*10^26*10^-4/(4*pi*5*10^9*3,49*10^-19) m^2
=> R^2 = 1,7785*10^30 m^2
=> R = 1,3336*10^15 m = 51 valop�iv��!
AH, ja VOI! Taitaa sittenkin olla L�HESTULKOON oikein t�htitieteelliset
mittaukset - VALITETTAVASTI??!!
Ei tarvitse siis n�ky� kuin HIEMAN HIMME�MMIN kuin kuun yksitt�inen pixeli,
niin p��st��n jo valovuoden p��h�n!
1,4*10^15 metrin p��ss� oleva kohde on silm�munalle jo niin pieni kohde,
ett� fotonikin on isompi, kuin kohteesta peilautunut kuva...
1,4*10^15m/1,4*10^9 m = 60cm/b
b= 1/1000 000 * 60 cm = 6*10^-5 m , 60 cm:n p��ss� ja silm�munalla
=> b = 1,4*10^15/1,4*10^9* 1cm = 10^-8m,
Eli alittanee yksitt�isen silm�solun koon?
Miljoonaa EI IHAN ole silm�ss� soluja riviss� yhdell� senttimetrin
matkalla - tiet��kseni...
Mutta siis n�kyy koska FOTONEJA TULEE tarpeeksi!
Sep� t��lt� t�ll� kertaa, melkoisen suureksi j�i viel� RISTIRIITA siis
Agisonin ja nykykosmologian maailmankuvan v�lill�!
J�ik� jotakuta arveluttamaan se "alaosuus" laskelma? Itse�ni ainakin!
unohda JOS
tee havaintoja jaa ne (uskallatko) ja tee laskelmasi sitten (uskallatko)
Nykyiset h�p�h�p� laskelmasi v�itt�v�t Galileon ja Kopernikuksen olleen
v��r�ss�... olivatko?
= Siin� mieless� olivat, ett� arvelivat, ett� VAIN PIENI kappale kiert��
isompaa! EI pid� paikkansa, vastavoimalain mukaan, vaan isompikin kiert��
pienemp�� - tosin hitaammin, mutta saman matkan... Esim. aurinko kiert��
maan noin 577 vuodessa! Mik�li gravis on oikein! Voi olla, ett� kiert��
nopeamminkin, koska Jupiteri aiheuttaa nopeampaa kiertoa?
- Tekiv�tk� He PALJONKIN muita havaintoja kuin PLANEETOISTA?
+ Niihin en ottanut kantaa... Paljonko kilometreiss� oli Esim. Kopernikuksen
k�sitys l�himm�st� t�hdet�, ja miten sen laski?!
* Voiman ja vastavoiman lain mukaan pienen kappaleen kiert�mist� vastaa my�s
SUUREN kappaleen kiert�minen pienen ymp�ri! My�s energia on sama(koska
et�isyys molemmilla yhteinen), n�ill� arvoilla, ja toinen "kiertoliike"
menee vastakkaiseen suuntaan...
/ JOS siis vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa YHT� SUURI VOIMA, on kiertoliike
pienemp�� toiseen suuntaan, koska massansa isompi!?! Voi tosin olla, ett�
gravisvakiossa on otettu huomioon ESIM. maan suhteen se kierto takaisinp�in,
mutta silloinhan gravis ei pid� paikkansa TOISELLE planeetalle!
= Mutta selit�s nyt sitten TOINEN fysiikan ala kokonaan virattomaksi, jos
T�HTIEN KIRKKAUKSILLA ei saa oikeita tuloksia.
- Jos ja KUN siis AURINKO kiert�� my�s planeettojen ymp�ri se aiheuttaa
preksessioon v�henemist�! Silloin kaikki prekession (vai mik� se oli) avulla
lasketut arvot ovat V��RI�!
+ Ja se ONKO avaruus euklidista kaikkialla, sekin voi olla v��r� oletus...
- Ei kirkkausarvojen, so. t�hden s�teiltehon, avulla laskettujen arvojen
pit�isi olla v��ri�...
* Mutta mit� mielt� olette, pit��k� paikkansa se ylim��r�inen alakerroin,
joka siis t�hden N�KYV�N osan perusteella tekee kertoimen n�kyv��n
fotonim��r��n... Esim aurinko on noin 5,5mm 60 cm:n k�dell�, ja on vain osa
koko aluetta, joka n�kyy! Kirkkausfotonit siis keskittyv�t n�kyv�st� alasta
siihen osuuteen mik� n�kyy... T�hden osuus on viel� pienempi n�kyv�st�
alasta => kerroin suurempi, koska se keskittyy tuohon kenties YHTEEN
pisteeseen silm�munalla!
= RAAMATUN perusteella tuntuisi loogiselta ett� t�hti� on jopa jo yhden
VALOP�IV�N p��ss�, koska Raamattu sanoo t�htien teht�v�n olevan "erottaa
aikoja ajoista"... Et�isyys esim. Plutoon on alle 6 valotuntia, joten
seuraava t�htij�rjestelm� tulisi v�litt�m�sti sen j�lkeen! Vaikea uskoa
sellaisiin SUURIIN hukka-tiloihin avaruudessa kuin v�itet��n!
- Havaintoja ei ole mahdollista tehd�, ennenkuin p��sen observatorioon...
- Mink� en arvele olevan kovin ajankohtaista.
- Valitettavasti juuri silm�ll� n�emme!
+ Vai onko jokin erilainen n�kemys asiasta?
* VALKOINEN osa silm�st� on halkaisijaltaan l�hes 4-5cm, muttta onko se
mustuainen PIENEMPI pallo sen sis�ll�? Onko, pit�nee tarkistaa jostakin...
/ Silloin silm�n linssi OIKEASTI suurentaa, vaikkapa itse fotonin kyll�
pit�� osua juuri siihen mustaan osaan iiriksen sis�ll�!
*Karppinen on aina ollut niit� nettien idoleita, joita olen, ja tulen
suoraan kunnioittamaan. Fiksu ja asiallinen.
*Mutta, mutta. . .miksi teet noinkin h�t�isi� p��telmi� t�h�n? Jos Raamattu
kertoo t�htien olevan "rajaajia" . Niin miksi IHMEESS� ei rajaus voisi olla
valovuosissa yht� l�ell� kuin valop�ivi�kin? Tarkoitan, ett� joo voi se raja
ALKAA valop�ivist�, kuten laskit. Mutta miksei se rajatyhjyys ihan tieten
voisi samalla olla valovuosien levyinen? Nimitt�in avaruuden mittakaavasa
muutaman valovuoden t�hdet�n tilahukka ei OIKESTI ole MIT��N.
*Vaan p�invastoin korostaa entist� enemm�n valtavuuttaan. Voidaan ajatella,
ett� n�in ihmiskunnan vankeus pieneen aurinkokuntaansa suoraan TAKAA sen,
ettei ihminen luulottele turhaan kykenev�ns� t�htien v�liseen matkailuun
hitaalla valonnopeuseajatuilla fysiikkavalheillaan. Vaan alkaa tajuta, ett�
nykyinen valonnopeuden HUIJAUSFYSIIKKA ON SYV�LT�! Eli valofotoni ON
massallinen, ja s�teily Malenkan-kuorimallilla VARASTOITUU, jne. Eik�
nykyiset IAEA-kvanttiydinvalheet mill��n lailla perustu luonnon olemuksiin,
vaikka SUPO-miliisit pamputtais meid�t kaikki ep�ilij�t kuudestikin
hiljaisiksi. Aki voisi ajatella, ett� JUURI tuollaisilla valovuosien
v�leill� ihmiskunnan ydinrikolliset pakottamalla pakotetaan tajuamaan
olleensa AINA V�R�SS�! Ehk� . nyky-ydinrikoshallintomme No.666 muassaan NYT
kantaville mm. hallinolle, sen koirille, POLIISEILLE yms. onkin pantu
enemm�n kuin "korruptionsa itsemurhaava ansa" valmiiksi tietoisista
valheistaan!
- T�m� "alasosuus" on tietysti SUUREMPI, jos kyseess� on kaukainen kohde,
koskapa sen kulmal�pimitta on paljon pienempi kuin jopa yksitt�isen
sytytett�v�n silm�solun.
Sitten auringon kokoiselle t�hdell�, joka on et�isyydell� Re!
> alaosuus = (1cm/1um)^2 = 10^8
- Eli alaosuus lasketaan ET�ISYYDEST� ja kohteen s�teest�: (Re/Rs)^2
=> Fotoneja = P/A/E*Asilm�*alaosuus
=> 3,9*10^26 W/(4*pi*Re^2*3,49*10^-19 J)*
*10^-12 m* (Re^2/(1,4*10^9)^2) = 4,53*10^13 kpl
T�M� ON VAKIO kaikille tietyn TEHOISILLE kohteille!
N�in ollen t�hden n�kyminen EI RIIPU sen et�isyydest�, koskapa tulee
sellaisia intensiteettipikkej�, jotka PIST�V�T t�hden n�kym��n!
Heh, oikeassa oli, se "laser-mies", mik�li t�m� "alaosuus" on oikea
teoria...
T�m� taitaa olla lopullinen versio!
KAIKKI T�HDET N�KYV�T,
ja SIT� KIRKKAAMPINA mit� suurempi teho!
T�m� tarkoittaa, ett� jonkin AURINKOA kirkkaampi t�hti pist�� silm��n tosi
ilkeesti!
Jos siis auringosta tulle YHT� silm�solua kohden sekunnissa 4,53*10^13 kpl
fotoneja, joiden aallonpituus on 570*10^-9nm, niit� tulee sekunnissa, kuinka
monen rypp�iss�?
Keltaisen valon taajuus: f =c/L = 3,0*10^8/(570*10^-9) = 5,263157895*10^14
hz
Joka kymmenes fotoni siis saapuu silm��n! Tarkkaan 11,6-s...
Voi siis olla, ett� silm�solun alakoko on viel� tuotakin pienempi, NOIN
kertoimella 3,4 per silm�soluneli�n sivu. Ja auringosta niit� tulee
jatkuvana virtana! 10^-6/3,4 = 2,94*10^-7m, hiukan heitt�� arvo silm�solun
koosta 1,938-kertaisesti, mutta helppoa varmaan saada arvot kohilleen?
EI ihan saatu takaperoisesti keltaisen valon aallonpituutta, ilmeisesti
aurinko KESKIM��RIN l�hett�� hieman pidempi� fotoneja=>fotonien Planckin
energia pienempi=>sopii enemm�n koko Auringon tehoalueeseen...
On, niit� voidaan havainnoida muullakin s�hk�magneettisen spektrin alueella,
kuin n�kyv�n valon alueella.
Ja sill� n�kyv�nvalon alueellakin olet tehnyt t�ysin paikkaansapit�m�tt�mi�
oletuksia, joiden purkaminen sinulle on t�ysin turhaa ty�t�, koska voit itse
lukea v�h�n enemm�n, jotta luulisit v�hemm�n.
Mutta se ik�v� sivuvaikutus sill� tiedon lis��misell� on, ett� oma teoriasi
romuttuu jo antiikinajan tutkimustiedolla. Ja ne havainnot voit thed� ihan
itte n�in pimenevien iltojen iloksesi. Et vaan taida uskaltaa...
- Tuosta VALON massallisuudesta voitaisiin jonkun
"konservatiivifyysikon" kanssa pitemp��kin v��nt�� k�tt�(hyv� idea!), ja
mietti� onko valon massa itseasiassa vain se ajan 17. potensiin
yht�l�st� paljastuva:
=> Me*v^2*R = e^2*c^2*10^-7[m] ... ("t^17")
Tuosta saadaan siis valolle, joka on yht�l�n OIKEALLA puolella, jokin
massa, joka on verranoillinen e^2:een ja noihin kertoimiin, jotka
saadaan ELEKTRONIN massasta
Tuo kaava TODELLA on oikea, se pit�� paikkansa ainakin NYKYISILL�
vakioilla, eik� suoraisesti n�y edes suhtis, tossa yht�l�ss�...
[ ... ]
> Mutta se ik�v� sivuvaikutus sill� tiedon lis��misell� on, ett� oma
> teoriasi romuttuu jo antiikinajan tutkimustiedolla. Ja ne havainnot voit
> thed� ihan itte n�in pimenevien iltojen iloksesi. Et vaan taida uskaltaa...
Min� samanlaisia kokeita Akille ehdottelin jo vuosia sitten. H�n
ei silloinkaan halunnut itse tehd� havaintoja. Havaintojen tekeminen
kun vaikeuttaisi keskustelun jatkamista aiheesta.
T�ll�isen vastauksen kirjoittelin h�nelle vuonna 2005, jolloin
"keskustelu" samasta aiheesta oli jatkunut jo pitk��n.
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/9e7d665cca9be8f2?hl=en&
Ihan turhaa on my�s ollut opastus silm�n ep�t�sm�llisest� fokusoinnista
ja silm�lihasten pienist� liikkeist�, joiden vuoksi yhden pistem�isen
valonl�hteen valo osuu joka tapauksessa usean valoherk�n solun alueelle.
Akilla on omat syyns� kirjoitella. Niit� et voi muuttaa keskustelullisin
keinoin netin kautta.
Kim
- Hetkinen, hetkinen... Miten luulet asunnostasi k�sin saavaan YHT��N MIT��N
kunnon havaintoa ainoastakaan t�hdest�??? Ja pitk�ll� aikav�lill� ainostaan
saisi jotain aikaan!
+ EI ole kyse laiskuudestani eik� muusta sellaisesta, vaan siit�, ettei
minulla ole edes Tyko Brahen havaintolaitteistoa.(muurikvadranttia)
* Miksi ruveta kotikonsteilla havannoimaan asioita, joille on tehty jo
suuret kaukoputket, vaikkapa laskisivatkin jotakin ihan p�in peet�..
.