Mikä määritelee älykkyyden katon.
vastavoima.f
(Pyyd�n jo alkuun anteeksi arvon lukijoiltani. Nyt tulee sellaista
kylm�nsuihkun materiaalia, ett� omat aivomme yksinkertaisesti kielt�ytyv�t
edes ajattelemasta t�llaista vapaaehtoisesti. Pahoin vaan pelk��n, ettei
ydinherroillemme puolestaan mik��n muu toimintamallinsa oikeasti edes sovi!
Sanotaan vaikka, ett� heikkofysiikalla varustettuja "vihanneskansoja" on
heid�n metodiikallaan vaan niin "hauskanhelppoa" kasvattaa omiksi
mielihaluikseen. Ett� n�ette t�ss� ik��nkuin peilist� tekstiss�ni tulevien
vuosikymmenten muutostaatumien mekaniikat. Mit� pitemm�ll� ydinsuossa
r�mmimme sit� mahdottomampaa on en�� palata, luve ja kauhistu.)
On oikeastaan varsin outoa miksei ollut olemassa esim. "ihmism�isen viisasta
dinosaurusta". Koska vuosimiljoonien kehityskulun aikana aikaa olisi
riitt�nyt yllin kyllin? Miksi meriss� on vasta nyt mustekalojen, delfinien
kaltaista huippuel�in�ly�. Eik� valailla olisi ollut aikoja sitten
mahdollisuus rajattomalla ja helpolla planktonruokinnallaan muodostaa
itsest��n vaikka kuinka �lykk�it� el�inlajeja. Varsin outoa vuosimiljoonien
evoluution joutok�ytt�� �kkiselt��n. 1970-1980 luvuilla alkoi tulla
maailmalta varsin h�lytt�vi� tietoja siit�, ett� siihen asti varsin tasaisen
kehittynyt ihmiskunnan �lykkyyksiss� alettiin huomaamaan uskomattoman rajuja
ja laajoja jopa -30% �lykkyysm��rien LASKUJA. N�ill� oli ominaista, ett�
�lykkyyden degeneroitumat keskittyi kaupunkialueille ja teknisesti
vilkkaillem asuinalueille. Joissa oli kiivainta kaupallisteollista
toimeliaisuutta. T�m� oli mystist�, koska siihen asti tasaisesti noussut mm.
autojen lyijypolttoaineen kulutukset taustalla laskivat energiakriisiss�
rajusti ensi kerran yli 50v aikana! Miksi �lyvajaus koski lis�ksi VAIN
toimeliaimpia liikekeskuskia?
Kuvaavaa n�ille uutisoinneille oli niiden katoaminen kuin sein��n
1980-luvuille tultaessa. Taustalla 1970-luvulla maailmalla rakennettiin
ydinvoimaloita suuremmalla temmolla kuin ikin� ennen energiakriisiin.
Taustas�teilyjen paikalliset r�j�hdysm�iset kasvut aiheuttivat ilmi�n
rajuuden. Luontaiset ymp�rist���n l�mpim�mm�t suurkaupunkien
pystyilmanvirtaukset suorastaan imuroivat l�hist�lle rakennettujen
ydinvoimaloitten s�teilykertymi�. Jopa New Yorkin keskustaan oli
suunnitteilla suunnaton ydinvoimalakompleksi energiatarpeiksi yleisille
suurkaupunkiratkaisuille. Mutta t�llaisten l�yt�jen h�lytt�min� alettiin
systemaattisesti vaatimaan hengenvaarallisten ydinvoimaloitten ja
asutuskeskusten v�liin yli 100km, usein 300km< suuruisia turvaminimirajoja.
Hetken asia n�ytti olevan jonkinmoisessa hallinnassa, muttei kauaa. Kun
uusien ydinvoimaloiden maaper�t olivat tungettu t�yteen neutronvuop��st�j�
alkoi ydinvoimala-alueilta s�teilyneutronivuon p��st�t kauempaakin
kasvavasti uhmata niit� imuroivia suurkaupunkien ymp�rist���n l�mpim�mm�t
"hotspotit". Nyky��n tilanne on tutusti globaalisti umpikujassa. Jokainen
tuntee k�sitteet "pullam�ss�sukupolvista" ja "uusavuttomat". Olemme saaneet
lukea miten lapset nyky��n kouluttautuvat ylempiin oppiarvoihin ikin�!
Lehdet suorastaan pursuvat Mensan �lykkyysosam��rien reippailla 100 pisteen
ylityksill� keikaroivia julkkiksia. Mik� on totuus, koska toisaalta
hermostomotoriikkaa vaativat esim. k�den taidot on h�vinyt tyystin.
P��ss�laskutaitoa ja t�llaisia perusosaamisia ei yksinkertaisesti ole.
Lyhytj�nteistyv� agressiivisoituva nykypopulaatio polttaa kirjansa
mieluummin kuin lukee edes lyhyit� tekstikirjojaan.
Voiko tulevien lihoavia ja passivoituneita edustajia, joille ei onnistu
edes perunan keitt�misen kaltaiset perustaidot pit�� edelt�vi� sukupolvia
oleellisesti fiksumpina? K�y keskustelemassa nykyisiss� nettifoorumeissa ja
totea miten alas on ihmisten kyky keskustella edes v�ltt�viss� perusasioissa
romahtanut. S�teilyturmeltuvaa kansaa varten on maamme suorastaan pursotettu
t�yteen poliisikontrolerria. Kouluissa yms. r�j�ht�v�t agressiot
degeneroitumisen ajamana nousevat ennenn�kem�tt�miin tekoihin. Kyll�
ihmiskunta on AINA osanut tappaa ja toimia toki tyhm�sti! T�m� on de fakto.
Nyt vaan alkaa n�ytt�� silt�, ett� onko meill� sit� "klassista"
ihmismuottia, joka maailmassa on vuosimiljoonat el�nyt? Hermosolua hyvin
pitk�� s�hk�eristeisess� tupessaan el�v�� vaikeasti uudistumaan kykenev��
s�hk�kentille herkk�� solua nopeammin s�teilyst� tuhoutuvaa biorakennetta
s�teilyyn tuhoutuvaa kokonaisuutta on vaikea ylitt��. Ei tosiaan mitenk��n
vaikea mielt��, ett� juuri t�m� aivotoiminnan peruspilarin hengisss�
pysymisen mahdollisuus on keskeisint� �lyn olemukselle ylip��t��n..
Olisiko vastaus kaikkeen esitettyyn ja miksei provosoituunkin enemm�n kuin
yksinkertainen. Ihminen TUSKIN on sin�ll��n muuttunut! Mutta luonnon
S�TELYTASO on aina m��ritt�nyt sen maksimim��r�n, miten �lyk�st� el�m�
telluksellamme on. Helppoa. Avaruudessa siel� olevasta aineesta yli 93% on
s�teilyionisoituneena. Sellaiseen s�teilypommitukseen ei s�teilylle
��rim�isen arka �lyllinen hermotoiminta kertakaikkiaan sovi el�m��n. N�in
yksinkertaista miksei �lyj� l�ydy avaruuksista helpolla. 1950-luvulla
toimeliaisuuden ja �lykkyyden "huippuun" p��ssyt ihmiskuntamme on niist�
ajoistaan jo kolmisen sukupolvea s�teilydegeneroitunut ja vajoaa kiihtyv�sti
ydinkannattajineen! Viranomaisemme v��rist�v�t totuutta muuttamalla Mensan-
ja koulutustason yms. merkkerien vaateita tieten. Kirjat, niin kirjat on
toki poltettava, koskei niiden sensuroinnit onnistu muuten. Kirjaroviot on
AINA tienneet pahaa hallinnoltamme, aina! Tulevat sukupolvet ovat YH� lis��
degeneroituneet 1970 kristaloidusta -30% �lykkyyslaskustaan rajusti.
Globaalin �lykkyyden katastrofaalinen romahtaminen jo 10-kertaistuneen
taustas�teilyn pommituksessa on YK-kokouksien osottama karu inha ydin-
selvi�. Kun olen joutunut katsomaan miten ydinty�l�iset kymmenin kymmenin
saavat altshaimerin kaltaisen ennenaikaisen totaalisen hermostokadon, on
tilanne sama kautta maailman! Ydinala tekee siis kaikkensa est��kseen t�m�n
karmaisevan jo 1950-luvuilla YK-kokouksissa esitetyn tulevaisuutemme
peitt�miseksi. Ihminen ei toden totta halua kuulla, ett� h�nen k�ytt�m�ns�
ydinteollisuus tappaa lastensa ihmismerkkerin, �lyn. Saati, ett� on rattaana
samaisessa v��j��m�tt�m�ss� prosessissa. R�j�hdysm�isesti kasvavat
s�teilyaivovamman ��rip��n aivokasvainten lis��ntymiset on paljon parempi
yksinkertaisesti vaan unohtaa laskemisessa. Oksettaa. . . .!
-----------
HY, valtiotieteellinen tiedekuntaTalous- ja sosiaalihistorian pro gradu
Leena Elisa L�hteenm�ki Maalis. 2006 (lyh.)
Paile ym. 1996. Freedman 1989, 308-313. 1950-60-luvun tutkimusmateriaaleja.
Jos s�teilyannos ei ole tappavan suuri, siit� saattaa seurata muun muassa
silm�vaurioita, kasvaimia, neurologisia oireita ja verisairauksia.
El�m�n-muodoista alkukantaiset kasvit, bakteerit ja virukset siet�v�t
ionisoivaa s�teily� jo huomattavasti paremmin. Vesiensuojeluneuvottelukunnan
arkistosta puuttuvat kokonaan vuoden 1968 p�yt�kirjat. Toimintakertomukset
vuosilta 1968 ja 1969 ovat my�s hyvin suppeita verrattuna aiempiin vuosiin.
(Eli jo 1960-luvuilla ydinhallinto osasi sensuroida itselleen ik�v��
totuuskirjoittelua.) Lis�ksi aineistona on ulkoasiainministeri�n arkiston
YK:n alaisen atomis�teilyn vaikutuksia tutkivan komitean (UNSCEAR)
kirjeenvaihtoa suomalaisten viranomaisten kanssa. Julkisuudessa k�yty�
keskustelua atomienergian haitoista k�sitell��n osana t�t� ty�t�.
Ajankohdiksi on valittu kolme ensimm�ist� YK:n atomienergian rauhanomaisen
k�yt�n konferenssia, jotka pidettiin elokuussa 1955, syyskuussa 1958 sek�
syyskuussa 1964. Viimeinen atomienergian rauhanomaista k�ytt�� koskeva
konferenssi j�rjestettiin vuonna 1971. 21 N�iden lis�ksi, k�sitell��n
muutamia erikoisalan lehtien artikkeleita. 21 Fischer 1997. Oliko todella
niin, ett� atomienergian suunnittelussa ei tiedetty eik� huomioitu
ymp�rist�n�k�kohtia, tai ett� n�m� tiedot salattiin? T�llaista
esitt�mistapaa voidaan pit�� vallank�ytt�n�, koska sill� pyrit��n tiettyyn
tavoitteeseen sulkemalla pois muut vaihtoehdot. Vaikka en itse keskity
selvitt�m��n esitettyjen v�itteiden totuusarvoa. Kalela
2000.Kakkuri-Knuuttila 2002. Perelman 1971, 30, 45,54; Summa 1989,
89-103.Saksalainen sosiologi Ulrich Beck n�kee tieteen ja teollisuuden
kehittymisen uudenlaisena uhkana ja riskin�, joka ei ole rajoittunut aikaan
tai paikkaan. Beckin mukaan poikkeuksellisesta riskin l�sn�olosta uhkaa
j�lkimodernissa yhteiskunnassa tulla normi.Donald Worster esitt��, ett�
"ekologian aikakausi" alkoi autiomaassa Uudessa Meksikossa ensimm�isen
ydinpommikokeen seurauksena 16.7.1945. T�st� alkoi ekologisen
huolestuneisuuden kasvu, jossa oli kyse el�vien olentojen selvi�misest� ei
vain paikallisesti vaan koko maailman mittakaavassa.
Esimerkiksi kuuluisa ruotsalainen tutkija Rolf Sievert varoitti vuonna 1956
ilmestyneess� kirjassaan s�teilyn vaaroista, ja toivoi etteiv�t atomiajan
mukanaan tuomat s�teilyhaitat tule liian kalliiksi. Vaarallinen s�teily
olikin syyn� siihen, ett� atomivoima alkoi saada hiljalleen kriittist�
vastustusta. Kanadan Chalk River-reaktoria, jossa reaktorin ydin oli sulanut
vuonna 1952. Energiakomitean mietinn�ss� todettiin, ett� "radioaktiivisten
fissiotuotteiden levitess� ymp�rist��n saattaisi tilanne muodostua eritt�in
tuhoisaksi koko elolliselle luonnolle". Toisen maailmansodan j�lkeen
S�teilyarvot saattoivat kohota yll�tt�en atomikokeista johtuen. Tietoa
pidettiin ensimm�isen� keinona kohti toimenpiteit�, joihin tulisi ryhty�
v�est�n suojaamiseksi vaarallisiksi katsottujen s�teilyarvojen ylittyess�.
1955 A. I. Virtasen oppilas, kemiaa ja fysiikkaa opiskellut Jorma K.
Miettinen, halusi selvitt�� oliko sadeveden radioaktiivisuuspitoisuus
noussut atomipommikokeiden�seurauksesta.
Syksyll� 1958 pidettiin Genevess� toinen atomienergian rauhanomaista k�ytt��
edist�v� konferenssi. Neuvostoliittolaiset, kiinalaiset ja bulgarialaiset
tutkijat olivat saaneet tuloksia, joiden mukaan radioaktiivinen s�teily
aiheuttaisi hermostomuutoksia, jotka taas voisivat muuttaa ihmisten
k�ytt�ytymist�. Kuten geneettiset vaikutuksetkin, olivat hermostovaikutukset
ennalta arvaamattomia ja juuri sen vuoksi pelottavia. Helsingin Sanomissa
kerrottiin YK:n s�teilyraportista, jota oli tehty viidentoistoista maan
tutkijoiden yhteisty�n� yli kahden vuoden ajan. Radioaktiivisen s�teilyn
todettiin aiheuttavan sairauksia kuten sy�p��, mutta my�s geneettisi�
vaurioita. Geneettisten vaurioiden arveltiin lyhent�v�n tulevien sukupolvien
elinik�� ja heikent�v�n �lykkyytt�. S�teilyn aiheuttamat geenien muutokset
olisivat aina perint�tekij�it� huonontavia. Atomikokeiden uutisoitiin my�s
lis�nneen radioaktiivista hiilt� ilmakeh�ss�. Amerikkalaisen ilmakeh�n
tutkimukseen erikoistuneen professorin mukaan. Komissio kuitenkin korosti
s�teilyn vaarallisuutta ihmisten terveydelle. 84 "Atomis�teily vaikuttaa
hermostoj�rjestelm��n" HS. 6.9.1958.86 "Atomikatastrofivaara esill�
Genevess�" HS 9.9.1958. 87 "Atomikokeet lis�nneet radioaktiivista hiilt�" HS
14.9.1958.YK:n yleiskokouksessa vuonna 1955 perustettiin tieteellinen
komitea (UNSCEAR), jonka teht�v�n� oli tutkia "atomis�teilyn vaikutuksia
ihmisiin ja h�nen ymp�rist��ns�".
Atomivoimalaitosten odotettiin lis��v�n olennaisesti maapallon ilmakeh�n
sek� sis�ett� merivesien radioaktiivisuutta. Mittausten j�rjest�mist�
pidettiin tarpeellisena erityisesti asuttujen rantojen l�heisyydess� ja
merkitt�vill� kalastusalueilla. N�ill� alueilla ihmisille koituvat haitat
olisivat suurimmat. Sadevesien tarkkailu oli my�s oleellista. Ongelma oli jo
todellisuutta, koska atomipommikokeista johtuen ilman ja sadeveden
radioaktiivisuudessa oli todettu huomattavia muutoksia. Tarkkailua
perusteltiin "ihmisen ja kaiken orgaanisen el�m�n herkkyydell�
radioaktiiviselle s�teilylle". S�teily� pidettiin erityisen vaarallisena
ihmiskunnan tulevaisuudelle perim�n muutosten kautta.Toisena uhkana n�htiin
ilmakeh�n radioaktiivisuuden nousun my�t� ep�orgaanisten luonnonilmi�iden
mahdollinen muuttuminen ennalta tuntemattomalla tavalla.1958
valtioneuvostolle vaarallisen s�teilyn yleisen valvonnan j�rjest�mist�
s�teilysuojauslakiin (174/1957) vedoten, STUK.T�m� vaara on sit�
suuruusluokkaa, ett� kaikkialla maailmassa on ryhdytty toimenpiteisiin sen
torjumiseksi.
Risto Rytk�nen
Enp� tied� ket� uskoisi!!
Itsell�ni on j�lkikasvua 4 + 8.
Nelj� on varttunut pikkukaupungissa ja ovat viel� tosi fiksuja.
Kahdeksan (seuraavaa sukupolvea) ovat varttuneet p��kaupunkiseudulla
ja San Diegossa, Dallasissa ja Oulussa ja ovat viel� vanhempiaan
viisaampia:
Juhannuksena keskustelin (sanailin) vaimoni kanssa ja yksi niist�
fiksuista tokaisi. ett� t��ll�h�n keskustellaan kuin kotona:
Menin itseeni, menin kuitenkin vain hetkeksi ja tulin taasen takaisin,
valitettavasti.
Risto Rytk�nnen
se seniili veikkonen